Selvennystä potkureihin liittyviin käsitteisiin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Moi!
Olen aika "uuno" seuraavissa asioissa joten kyselisin asiasta mahdollisesti enemmän tietäviltä apua seuraavanlaisiin asioihin:

-Potkureihinhan liittyy käsitteet nousu ja luisto. Ok, niiden merkitys on tiedossa. Mutta liittyykö potkurin hyötysuhde millään tavalla em. käsitteisiin? Eli voisiko sanoa että potkuri, jonka luisto on nollassa ja joka etenee joka kierroksella nousunsa verran eteenpäin, toimii ideaalisesti ja sen hyötysuhde on 100% jolloin hyötysuhteen heikkeneminen, joka aiheutunee lukemattomista ilmiöistä kuten irtaantumishäviöistä, siipien ja veden välisestä kitkasta jne., näkyy tuona luistona. Vai onko luistolla ja hyötysuhteella minkäänlaista, suurempaa tai pienempää, yhteyttä toisiinsa.

-Olen aika useastikin seisonut kanavan reunalla katselemassa kun isoja rahtilaivoja ajetaan ahtaaseen sulkuun. Joissakin laivoissa on vakiokierroskoneet ja propulsion säätää KaMeWa eli säätölapapotkuri. Laivahan ajaa tuossa tilanteessa melko hitaasti mutta työntötehoa tarvitaan nopeuteen nähden kohtalaisen runsaasti kun laiva toimii sulussa mäntänä joka työntää edellään olevaa vettä syrjään suurella nopeudella. Olen joskus peräpään luona ollessani ollut kuulevinani eräänlaista ritinää. Voisiko tuo ritinä johtua kavitaatiosta kun laivan ajonopeus, potkurin lapakulma ja pyörimisnopeus eivät oikein sovi keskenään yhteen? Vai onko ritinässä/särinässä ollut kyse vaan laivan muiden rakenteiden pitämästä äänestä?

Kommentit (9)

Vierailija

Tuskin se potkuri kavitoi, koska se olisi kappaleina pian kuten vaihteistokin. Kavitaatio syö metallin kuopille!
Paineiskut heijastuvat potkurin ja pintojen välillä ravistellen koko laivaa.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007
tietää
Tuskin se potkuri kavitoi, koska se olisi kappaleina pian kuten vaihteistokin. Kavitaatio syö metallin kuopille!
Paineiskut heijastuvat potkurin ja pintojen välillä ravistellen koko laivaa.



Kyseessä on kuitenkin mikroskooppisen pienet kuplat, jotka lähinnä kuluttavat potkuria. Mitään vääntövärähtelyä kavitaatiosta ei synny vaihteistolle.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Vierailija
kuningas
tietää
Tuskin se potkuri kavitoi, koska se olisi kappaleina pian kuten vaihteistokin. Kavitaatio syö metallin kuopille!
Paineiskut heijastuvat potkurin ja pintojen välillä ravistellen koko laivaa.



Kyseessä on kuitenkin mikroskooppisen pienet kuplat, jotka lähinnä kuluttavat potkuria. Mitään vääntövärähtelyä kavitaatiosta ei synny vaihteistolle.
Niin, tarkoitinkin että kun potkurin lapa menee, se rikoo vaihteiston. Se menee rikki niinkin että kun potkuri haukkaa ilmaa aallokossa sen voimat rikkoo vaihteiston.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10634
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"Eli voisiko sanoa että potkuri, jonka luisto on nollassa ja joka etenee joka kierroksella nousunsa verran eteenpäin, toimii ideaalisesti ja sen hyötysuhde on 100%"

Minusta näyttää pikemminkin siltä, että kyseinen potkuri ei vaikuta virtaukseen millään lailla. Se toimii tyhjäkäynnillä, eli se ei tee työtä. Hyötysuhde on nolla, jos sen pyörittämiseksi tehdään työtä.
.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
o_turunen
Lainaus:
"Eli voisiko sanoa että potkuri, jonka luisto on nollassa ja joka etenee joka kierroksella nousunsa verran eteenpäin, toimii ideaalisesti ja sen hyötysuhde on 100%"

Minusta näyttää pikemminkin siltä, että kyseinen potkuri ei vaikuta virtaukseen millään lailla. Se toimii tyhjäkäynnillä, eli se ei tee työtä. Hyötysuhde on nolla, jos sen pyörittämiseksi tehdään työtä.
.




Tuli tuosta mieleen että olisiko tuossakin mahdollisuus kahteen eri tapaukseen:
a)vesivirta tulee kohti sellaisella nopeudella ettei potkurin tarvitse tehdä työtä. Hyötysuhde on siis nolla.
b)vesivirta on melko paikallaan, jolloin potkuri puree kuin ruuvi puuhun. Eli potkuri ei luista pätkääkään ja siirtää tehoa täydellisesti.

Kommenttia?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10634
Liittynyt16.3.2005

Ontuu tuo vertaus. Vesivirta ei ole mitään jäykkää tavaraa, ja potkuri toimii samaan tapaan kuin airon lapa, ehkä vähän tehokkaammin. Jos olet joskus soutanut tai katsellut laivan potkurin jättöpyörrettä tai uinut, niin varmaan olet huomannut, että melkoista sotkua se on (siis se jättöpyörre).

Jos kyseessä olisi jokin kuularuuvivälitys, niin hyötysuhde voisi olla suurikin.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
o_turunen
Ontuu tuo vertaus. Vesivirta ei ole mitään jäykkää tavaraa, ja potkuri toimii samaan tapaan kuin airon lapa, ehkä vähän tehokkaammin. Jos olet joskus soutanut tai katsellut laivan potkurin jättöpyörrettä tai uinut, niin varmaan olet huomannut, että melkoista sotkua se on (siis se jättöpyörre).

Jos kyseessä olisi jokin kuularuuvivälitys, niin hyötysuhde voisi olla suurikin.




Ontuvuudessa kannattaa ottaa huomioon että puhun teorian tasolla ja ns. ideaalitilanteista. Olen itse sähköalan ihminen ja useasti puhutaan ideaalisista tilanteista ja komponenteista, ts. tilanteista ja härveleistä jotka ovat välttämättömiä teorian ymmärtämiselle mutta joita ei reaalielämässä koskaan esiinny.

Ja periaattessahan se pyörrekin on mitä suuremmassa määrin energian hukkaa. Eli tilanne ei ole teoreettinen ideaali.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10634
Liittynyt16.3.2005

Ideaalitilanteessa Poyntingin vektori sojottaa jatkuvasti samaan suuntaan ja sähkömagneettisen kentän energia etenee ikuisesti kohti Alderaania.

Valitettavasti nuo sähkö- ja magneettikentän sojottimet E ja H hankaavat ulkoisia elementtejä ja vaimenevat. Samalla S = E x H katoaa vähitellen olemattomiin.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Uusimmat

Suosituimmat