Rinnakkaiset ihmislajit

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"vajaat kaksi miljoonaa vuotta sitten Afrikassa eli rinnakkain apinaihmislajeja, yksi esi-ihmislaji ja ihmislaji."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_evoluutio

Mitkä ovat ne evolutiiviset tekijät, jotka saivat aikaan useita rinnakkaisia ihmisen kehityslinjoja hyvin suppealla alueella Itä-Afrikassa? Ilmastollisilla tekijöillä ei asiaa voi selittää, kaikilla lajeilla ilmasto-olosuhteet olivat samat. Kuinka pitkä aika vaaditaan, että syntyy uusi laji? Miljoona vuotta? Miten nuo läheiset lajit (aluksi rodut) eivät ole sekoittuneet keskenään?

Ovatko "sodat" vaikuttaneet lajien eriytymiseen? vai päinvastoin tuhonneet lajeja?

Onko erilainen ravinto vaikuttanut?

Onko kyky puolustaa reviiriä vaikuttanut?

Sukupuolielinten erilaisuus?

Ovatko varhaiset hominidit asuneet yhdessä paikassa, vai vaeltaneet pitkin aluetta? Onko niillä ollut niin tiukat reviirit, että ravinto on ollut täysin erilaista eri lajeilla?

Kanssakäymistä toisen lajin kanssa on pakosti ollut. Jos lajit ovat eläneet rinnakkain, ei merkittävää sotimista ole voinut esiintyä.

Sivut

Kommentit (45)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Enpä tiedä, miten osuva vertaus tämä on, mutta ajattele tiaislajeja. Ne muistuttavat toisiaan varsin paljon, mutta kaikilla on erottavia piirteitä. Ne kerääntyvät talvisin sekaparviksi pysyäkseen lämpiminä ja suojautuakseen pedoilta, mutta eivät silti kilpaile ruuasta keskenään, sillä jokainen syö hyönteisiä eri kohdasta kuusta: yksi läheltä runkoa, toinen keskeltä oksaa, kolmas oksankärjistä jne.

Kömpelö analogia siis eri hominideihin: saattaa hyvin olla, että yhdet asustivat jokirannoilla, toiset metsien rajoilla, kolmannet pensassavannilla, ja lisäksi kaikki olivat jossain määrin erikoistuneet oman asuma-alueensa tarjontaan. Koskapa ilmeisesti lähes kaikki ihmisensukuiset olivat kaikkiruokaisia, jonkin verran reviirien sekoittumista tapahtui, ja kenties kilpailuakin. Mutta saattoi olla myös, että kuten tiaiset eivät juurikaan risteydy keskenään (?) niin myös eri ihmissortimentit etsivät kumppanikseen juuri omannäköisiä yksilöitä eikä lajien sekoittumista enää päässyt tapahtumaan, ja pian muutama sopivaan paikkaan osunut mutaatio muutti sukusoluja jo liikaa, niin että elävät jälkeläiset olivat steriilejä. Tai jopa mahdottomuus.

En tiedä. Mutta hiukan evoluution lajinerottelua osaavana arvelisin näin. Joku tietävämpi jatkakoon?

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

On esitetty kahta eri mielipidettä Neandertali- ja Sapiens-lajin mahdollisesta risteytymisestä. Muistaakseni näiden yhteinen esi-isä olisi elänyt joskus 700 000 vuotta sitten. Osa tutkijoista on edelleen sitä mieltä, että lajit olisivat voineet risteytyä, on jopa esitetty todisteeksi fossiileja, jotka näyttävät hybrideiltä.

Viimeisin tieto geenitutkijoilta minun korviini on, että omassa perimässämme ei ole näkyvissä sekoittumista Neandertal- lajin kanssa. Tuo aika puolisen miljoonaa vuotta siis riittää lajin eriytymiseen? Vai oliko niin, että Neandertalien mieletä emme olleet oikein seksikkäitä ilkeine luonteinemme?

Vierailija
Veistäjä
"vajaat kaksi miljoonaa vuotta sitten Afrikassa eli rinnakkain apinaihmislajeja, yksi esi-ihmislaji ja ihmislaji."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_evoluutio

Nuo joutavat roskiksiin.

Tässä syksyllä Kiinasta tuli uutinen, että sieltä oli löytynyt kolme miljoonaa vuotta vanha "alkuihminen", joka luurangon perusteella oli pystyssä kävelijä; apinat kehittyivät ihmisestä.

Vierailija

-Terveenä syntyneet jälkeläiset ovat saattaneet olla mahoja, kuten muuli.

-Tai sikiö on kasvanut liian suureksi, jolloin sekä äiti, että lapsi ovat kuolleet.

Noihin tiaisiin: Mikä mahtaa olla syynä, etteivät nuo sekoitu toisiinsa? Onko linnuilla jokin esto erinäköisiin samanlaisiin lintuihin? Ihmisellä ei tällaista käsittääkseni ole.

Käsittääkseni tuota ihmisapina-hominidipopulaa on pitänyt olla aikanaan melko paljon, kymmeniätuhansia yksilöitä, jotta laji menestyisi. Mikäli kaikki lajit ovat eläneet samankaltaisessa ympäristössä ja ovat olleet sekaruokaisia, luulisi kuitenkin ruuan jossain vaiheessa loppuvan. Vaikka ihminen näyttää lisääntyvän hitaasti, tulee väestöräjähdys vääjäämättä vastaan, mikäli jokainen yksilö saa aikaan kaksi jälkeläistä (siis yksi naispuolinen neljä). Vai onko ruoka hankittu merestä?

Vierailija
Veistäjä
Mitkä ovat ne evolutiiviset tekijät, jotka saivat aikaan useita rinnakkaisia ihmisen kehityslinjoja hyvin suppealla alueella Itä-Afrikassa? Ilmastollisilla tekijöillä ei asiaa voi selittää, kaikilla lajeilla ilmasto-olosuhteet olivat samat. Kuinka pitkä aika vaaditaan, että syntyy uusi laji? Miljoona vuotta? Miten nuo läheiset lajit (aluksi rodut) eivät ole sekoittuneet keskenään?

Tuo tiaisesimerkki oli hyvä havainnollistus. Eli suurikin joukko samankaltaisia, lähisukuisia lajeja voi elää samalla alueella, kunhan niiden ekologiset lokerot eivät ole liian samanlaiset. Välillä lokeroiden välinen ero voi olla hyvinkin pieni ja huomaamaton (toinen tiainen syö pääasiassa oksan alapinnalta, toinen yläpinnalta), mutta se voi silti riittää, jos resursseista ei ole muuten suurta pulaa.

Se, kuinka nuo lukuisat lähisukuiset kehityslinjat ovat syntyneet ja päätyneet samalle elinalueelle, onkin sitten ihan toinen kysymys. On mahdollista, että ne ovat syntyneet niillä sijoillaan vaikkapa hominidiryhmistä, jotka ovat alkaneet käyttää eri ravinnonlähteitä tai asua eri habitaatissa, eivätkä ole syystä tai toisesta enää halunneet sekaantua vieraan ryhmän jäseniin. Tällainen puhdas sympatrinen lajiutuminen on kuitenkin harvinaista, eikä siitä ole montaakaan tunnettua varmaa esimerkkiä. Todennäköisemmin kehityslinjat ovat eriytyneet silloin, kun otukset ovat eläneet osittain tai kokonaan eri alueilla, ja ne ovat vasta ainakin jonkin matkaa edenneen eriytymisen jälkeen päätyneet kohtaamaan (allopatrinen tai parapatrinen lajiutuminen). Koska tekstin mukaan kyseessä olivat niinkin kaukaista sukua toisilleen olevat olennot, että niitä kutsuttiin apinaihmisiksi, esi-ihmisiksi ja ihmisiksi, ne ovat todennäköisesti eriytyneet toisistaan useita miljoonia vuosia aikaisemmin, ja ovat voineet vaeltaa silloisille elinalueilleen eri puolilta Afrikkaa.

Jos lajiutuminen on ehtinyt tapahtua "loppuun asti" ennen samalle alueelle päätymistä, populaatioiden sulautumisen riskiä ei ole ollut: vaikka pariutumista olisi tapahtunut, jälkeläisiä ei ole syntynyt tai ne ovat olleet lisääntymiskyvyttömiä. Jos kuitenkin lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottaminen on ollut mahdollista, erottavana tekijänä on voinut olla esimerkiksi parinvalinta (tätä kutsutaan käyttäytymisisolaatioksi). Veikkaisin, että etenkin eläimet, joilla on mutkikas sosiaalinen elämä, ovat melkoisen tarkkoja siitä että mahdollinen kumppani käyttäytyy oikein. Toinen vaihtoehto voi olla se, että jälkeläiset ovat olleet tavalla tai toisella heikompia, tai risteymien synnyttäminen vaarallisempaa, jolloin luonnonvalinta on toiminut risteytymistä vastaan, ja otuksista on tullut tarkemmin puolisonsa valikoivia (tämä taas on vahvistumista).

mensaani
Nuo joutavat roskiksiin.

Tässä syksyllä Kiinasta tuli uutinen, että sieltä oli löytynyt kolme miljoonaa vuotta vanha "alkuihminen", joka luurangon perusteella oli pystyssä kävelijä; apinat kehittyivät ihmisestä.


Olisiko linkkiä tähän uutiseen? Et tosin kertonut mitään uutta.

Ihmisen ja lähimpien elävien ihmisapinaserkkujemme, simpanssien, kehityslinjat erosivat 5-6 miljoonaa vuotta sitten. Ei ole mikään yllätys, että 3 miljoonaa vuotta vanha hominini on jo kävellyt kahdella jalalla. Samaan aikaan Afrikassa eli jo lukuisia Australopithecus-suvun etelänapinoita, tai apinaihmisiä, jotka ovat selvästi kaksijalkaisia. Myös 4-5 miljoonan vuoden ikäinen Ardipithecus kulki ainakin osittain kahdella jalalla.
On myös mahdollista, että ihmisen ja simpanssin yhteiset esi-isät olivat enemmänkin kahdella jalalla kuin rystysillä kävelijöitä. Sekään ei ole ristiriidassa nykykäsityksen kanssa. Itse asiassa todisteet tällä hetkellä viittaisivatkin juuri siihen suuntaan.

Mutta tuo Kiinasta löytyminen kuulosti mielenkiintoiselta. Luulin, että vasta Homo erectus vaelsi Aasiaan vajaat pari miljoonaa vuotta sitten.

Vierailija

Jos tuota aiemmin linkittämääni aikajanaa tarkastelee lähemmin, huomaan, että tuo Afrikka on iso manner. Joku sadantuhannen yksilön popula ei välttämättä tapaa toista ihmislajia koskaan, ellei tarvitse elinympäristön tuhoutumisen takia lähteä liikkeelle.

Jared Diamond kuvasi kirjassaan Papua-Uuden-Guinean tilannetta, joka hänen mielestään kuvaa hyvin ihmisen kivikautista käyttäytymistä. Kylien asukkaat pysyivät kylissään, puhuivat täysin eri kieltä ja tunsivat ainoastaan lähimmät naapurinsa. Heille oli kehittynyt oma kulttuuri, joka poikkesi naapureista, myös linnuille ja luonnonilmiöille oli tietysti joka kylässä omat nimityksensä. Vierailijoihin suhtauduttiin vihamielisesti, tai jopa tappavan vihamielisesti. Afar-heimolla Danakilin autiomaassa on samanlainen suhtautuminen vieraisiin. Tapaan on liittynyt kuohitseminen. Emme oikeastaan millään voi tapakulttuuria rekonstruoida, mutta samainen Jared Diamond kuvaa myös simpansseilla olevan tarkat reviirit, joita vahvempi heimo tahallaan loukkaa. Myös apinat näköjään tappavat toisiaan reviirisodissa.
Harhailemaan joutunut hominidi on ollut hengenvaarassa kulkiessaan toisen rodun (lajin) alueella tai alueen läpi. Todennäköisesti vierasta on pidetty vihollisena, tai jopa nykykielellä "eläimenä".

Nykyisin tapaamamme ihmiset ovat ihmisen näköisiä, mutta miltä on näyttänyt miljoona vuotta omassa ekologisessa lokerossaan elänyt hominidi toisen lajin silmin? Tuossa tapaamisessa on saattanut kiteytyä pelko syöpäläisistä tai tarttuvasta taudista. Mikäli muukalainen on ollut iso uros, tai osoittanut raakaa voimaa, on se saatettu syödä siinä toivossa, että voima siirtyisi syöjiin. Sukupuoli on saattanut muuttaa asetelmia, etenkin jos naaras on ollut nuori tai lapsekkaan oloinen, isopäinen ja isosilmäinen.

Onko peloissamme muukalaisia kohtaan kaikuja näiltä ajoilta? Tälläkin foorumilla siihen törmää joka toisessa topicissa.

Aikajanan mukaisia hominidifossiileja on löytynyt Tsadista, Keniasta, Etiopiasta, Tansaniasta, Etelä-Afrikasta, Saharan alapuolisesta Afrikasta, tuoreimmat Indonesiasta, Euroopasta ja Aasiasta. Tuo ihmetykseni oikeastaan koskee Itä- Afrikan hautavajoamaa.

Vierailija

"Italialaiset tieteilijät löysivät vuonna 1995 Eritrean Buyasta noin miljoonan vuoden ikäisen fossiilin, jonka on arveltu olevan Homo erectus -ihmisen ja nykyihmisen välimuoto.[2] Nykytietämyksen mukaan nykyihminen kehittyi Etiopiassa. Vuonna 1999 Eritrean Research Project Team löysi Eritreasta merkkejä ihmisten kehittämistä, merten luonnonvarojen hyödyntämiseen tarkoitetuista työkaluista. Samalta alueelta löydetyt laavakivestä valmistetut työkalut ajoitettiin 125 000 vuoden päähän. Pohjois. Eritreasta on löydetty myös maalauksia, jotka esittävät epipaleoliittisen tai mesoliittisen kauden metsästäjä-keräilijä-kulttuuria."

Siis nykyihminen olisi saanut jälkeläisen Homo-erectus-lajin kanssa noin miljoona vuotta sitten... Nykyihminen!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eritrea

Vierailija

Onko mahdollista että nykyapinoista tulee joskus ihmisiä ? Uskokoon ken haluaa. Uskon asioita nämä on. Syytä ja seurausta ei paljoa kaivata.

Vierailija
Veistäjä

Siis nykyihminen olisi saanut jälkeläisen Homo-erectus-lajin kanssa noin miljoona vuotta sitten... Nykyihminen!

Puhehan oli siis nykyihmisen ja pystyihmisen välimuodosta, ei risteymästä.
Välimuoto tarkoittaa sitä, että yksilöllä oli molempien lajien piirteitä, tai piirteet sijoittuivat näiden kahden lajin välimaastoon. Yksinkertaisin selityshän tälle on se, että kyseinen yksilö oli osa pystyihmisestä nykyihmiseen johtanutta kehityslinjaa. Nykyihmisiä tuskin tuohon aikaan vielä oli (ensimmäiset varmat nykyihmisethän ovat vain parinsadan tuhannen vuoden takaa), mutta nykyihmisen suuntaan kehittymään lähteneitä pystyihmisiä... miksei. Lajien väliset välimuotofossiilit ovat harvinaisia, koska lajiutuminen on yleensä geologisessa mittakaavassa varsin nopea prosessi. Sikäli tuo on merkittävä löytö. Jos näin on, se myös siirtäisi nykyihmisen alkuperän Etiopiasta Eritreaan.

(huom! siis lajien välimuotofossiilit ovat harvinaisia, eivät korkeampien taksonien. Niitähän tuntuu suorastaan satelevan.)

Lektu-Elli
Onko mahdollista että nykyapinoista tulee joskus ihmisiä ? Uskokoon ken haluaa. Uskon asioita nämä on. Syytä ja seurausta ei paljoa kaivata.

Ja millainen määrä todisteita tarvittaisiin, etteivät kaikenmaailman lektuellit enää sanoisi niitä uskonasioiksi? Eipä siihen riittäisi edes kaikki maailman fossiilit.

Niin, ja ei ole mahdollista. Sivilisaation ne voisivat joskus kehittää, mutta samaa lajia ei synny kahdesti.

Vierailija
Mei long
Veistäjä

Siis nykyihminen olisi saanut jälkeläisen Homo-erectus-lajin kanssa noin miljoona vuotta sitten... Nykyihminen!

Puhehan oli siis nykyihmisen ja pystyihmisen välimuodosta, ei risteymästä.
Välimuoto tarkoittaa sitä, että yksilöllä oli molempien lajien piirteitä, tai piirteet sijoittuivat näiden kahden lajin välimaastoon. Yksinkertaisin selityshän tälle on se, että kyseinen yksilö oli osa pystyihmisestä nykyihmiseen johtanutta kehityslinjaa. Nykyihmisiä tuskin tuohon aikaan vielä oli (ensimmäiset varmat nykyihmisethän ovat vain parinsadan tuhannen vuoden takaa), mutta nykyihmisen suuntaan kehittymään lähteneitä pystyihmisiä... miksei. Lajien väliset välimuotofossiilit ovat harvinaisia, koska lajiutuminen on yleensä geologisessa mittakaavassa varsin nopea prosessi. Sikäli tuo on merkittävä löytö. Jos näin on, se myös siirtäisi nykyihmisen alkuperän Etiopiasta Eritreaan.

(huom! siis lajien välimuotofossiilit ovat harvinaisia, eivät korkeampien taksonien. Niitähän tuntuu suorastaan satelevan.)




Niinpä... Eritreahan on tulivuorijono Punaisen meren rannalla, Etiopian naapuri. Nykyisiä asukkaita saman verran kuin Suomessa, mutta on maailman köyhimpiä valtioita.
Tieteen silmissähän nykyihminen on 160 000 vuotta vanha, koska ei ole yhtään vanhempaa fossiilia. Tottakai noita vanhempia oikeasti on, eihän Homo Sapiens Idaltu ilmaantunut Afariin olemattomuudesta. Täyyy olla juuri tällaisia välimuotoja.

Tuo löytöpaikka viittaa merelliseen suuntaan, samoin nuo muut löydöt.

Vierailija
Pikku Gen
Kömpelö analogia siis eri hominideihin: saattaa hyvin olla, että yhdet asustivat jokirannoilla, toiset metsien rajoilla, kolmannet pensassavannilla, ja lisäksi kaikki olivat jossain määrin erikoistuneet oman asuma-alueensa tarjontaan.

Aivan. Puuttomalla savannilla pystyasennolla on etunsa, kuten mangustitkin hyvin tietävät:

Näkee meinaan paremmin aluskasvillisuuden ylikin. Päin vastoin kuin mangusteilla, ihmisillä ei ollut koloja mihin ryömiä, joten nelinkontin liikkuminen menetti viimeisenkin etunsa.

Vierailija

Homo Sovjeticus oli oma lajinsa. Lyön miljoonan vetoa että tulevaisuuden antropologit ovat tätä mieltä.

Siellä oli yleistä että lapsi ilmiantoi vanhempansa. Eikö se kerro eri lajista ? Jos tämä ei niin mikä sitten ? Kävely / konttaus on sivuseikka.

Vierailija

"...Middle Awash, Ethiopia, bear directly on these issues. These 1.0-million-year (Myr)-old Pleistocene sediments contain abundant early Acheulean stone tools and a diverse vertebrate fauna that indicates a predominantly savannah environment. Here we report that the 'Daka' calvaria's metric and morphological attributes centre it firmly within H. erectus. Daka's resemblance to Asian counterparts indicates that the early African and Eurasian fossil hominids represent demes of a widespread palaeospecies. Daka's anatomical intermediacy between earlier and later African fossils provides evidence of evolutionary change. Its temporal and geographic position indicates that African H. erectus was the ancestor of Homo sapiens." Nature 416, 317-320 (21 March 2002) | doi:10.1038/416317a; Received 6 December 2001; Accepted 8 February 2002

Wiki kertoo tämän löydön olevan Punaisen meren puolella Buyassa:
http://www.maplandia.com/eritrea/n-red- ... aelo/buya/
Tuo lähde Naturessa kertoo löytöpaikan olevan pohjoisosassa Danakilin syvänköä. Ehkä jompi kumpi on oikeassa:

"...The discovery in the Northern Danakil (Afar) Depression, Eritrea, of a well-preserved Homo cranium with a mixture of characters typical of H. erectus and H. sapiens contributes significantly to this debate. The cranium was found in a succession of fluvio-deltaic and lacustrine deposits and is associated with a rich mammalian fauna of early to early-middle Pleistocene age. A magnetostratigraphic survey indicates two reversed and two normal magnetozones. The layer in which the cranium was found is near the top of the lower normal magnetozone, which is identified as the Jaramillo subchron. Consequently, the human remains can be dated at 1 million years before present." Nature 393, 458-460 (4 June 1998) | doi:10.1038/30954; Received 25 September 1997; Accepted 26 February 1998

(Mitä tarkoittaa:a succession of fluvio-deltaic and lacustrine deposits ?)

Epätieteilijänä tulee näistä uutisista epätieteellisiä tulkintoja: Samanikäiset fossiilit löydetään suunnilleen samalta alueelta, mutta toisen fossiilin evoluutio osoittaa nykyihmisen suuntaan. Tuo ensimmäinen löytyi alueelta, joka oli aikanaan savannia 1000 000 vuotta sitten. Olisiko ensimmäisellä Homo Sapiens heimolla ollut oma reviiri Punaisen meren rannalla erillään Homo Erectuksen ja muiden ihmisapinoiden ja apinaihmisten reviireistä sisämaassa? Ympäristön kuivuminen ei aiheuttanut katastrofia rannalla, ravintoa riitti, vaikka sadetta ei joka vuosi tullutkaan, toisin kuin savannilla. Mietin vaan sitä, että kun tällä meidän lajilla on tapana edellenkin rakentaa kaupunkinsa merien rannoille, varmaan 75% kaikista ihmisistä elää rannalla. Kalaa ja mereneläviä syövät ja sisämaahan rakentavat uimahalleja. Kansansadut kertovat karvaisista otuksista, jotka elävät jossain muussa elinympäristössä, vuorilla, metsissä...

Ihminen oli siis noin miljoona vuotta sitten melkein valmis Homo Sapiens, millaiset evoluution voimat muokkasivat meistä ihmisiä?

Olisiko merellisessä ympäristössä vaikuttanut jokin tekijä, joka olisi vaikuttanut ihmisen evoluutioon? Siis niin, että miljoona vuotta sitten jokin Homo Erectus-heimo asettui asumaan todennäköisesti esim. Punaisen meren rannalle, alkoi jostain syystä saada kalaa ja mereneläviä saaliikseen niin, että toimeentulo oli turvattu miljoonaksi vuodeksi. Kalat, äyriäiset ja simpukat maistuivat suolattuna ja paistettuna hyvälle. Sukupolvesta toiseen sukupuolivalinta suosi sileäihoisempia ja lapsekkaampia yksilöitä, olivathan sileäihoiset parempia uimareita kuin turkilla varustetut lajitoverit. Rasvahappoja sekä c-vitamiinia oli jatkuvasti tarjolla, samoin suolaa ja raikasta vuoripuron vettä.

Jossain kehityksen vaiheessa alkoivat ihmisen sukupuolielimet muuttua. Naisen kohtu nousi naisen vartalossa korkeammalle ja miesten peniksen piti sukupuuton uhalla seurata mukana. "Ihmisapinoista suurin siitin on ihmisellä, pienin gorillalla; simpanssilla se on kooltaan näiden väliltä" Kädellisten siittimen kokoa on käsitellyt Diamond, Jared: Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. (The third chimpanzee: The evolution and future of the human animal, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Sukupuolielimien erilaisuuden vuoksi ihmisapinat eivät enää voineet risteytyä ihmisten kanssa. Nainen ei voinut hedelmöittyä pikkurllin kokoisella siittimellä.

Kala, äyriäiset ja simpukat maistuvat suolattuna ja paistettuna edelleen hyvälle.

Vierailija

Varhaisin todiste lajimme rannikkoelämästä:

"Genetic and anatomical evidence suggests that Homo sapiens arose in Africa between 200 and 100 thousand years (kyr) ago1, 2, and recent evidence indicates symbolic behaviour may have appeared 135–75 kyr ago3, 4. From 195–130 kyr ago, the world was in a fluctuating but predominantly glacial stage (marine isotope stage MIS6)5; much of Africa was cooler and drier, and dated archaeological sites are rare6, 7. Here we show that by 164 kyr ago (12 kyr) at Pinnacle Point (on the south coast of South Africa) humans expanded their diet to include marine resources, perhaps as a response to these harsh environmental conditions. The earliest previous evidence for human use of marine resources and coastal habitats was dated to 125 kyr ago8, 9. Coincident with this diet and habitat expansion is an early use and modification of pigment, probably for symbolic behaviour, as well as the production of bladelet stone tool technology, previously dated to post-70 kyr ago10, 11, 12. Shellfish may have been crucial to the survival of these early humans as they expanded their home ranges to include coastlines and followed the shifting position of the coast when sea level fluctuated over the length of MIS6."
Nature 449, 905-908 (18 October 2007) | doi:10.1038/nature06204; Received 21 May 2007; Accepted 28 August 2007

http://archaeology.about.com/od/phthrou ... _point.htm
http://archaeology.about.com/b/2009/08/ ... -point.htm

Siis joo, näin. Tämähän on tiedettä. Tiedettä on myös se, että merenpinta kävi jääkauden maksimin aikana alhaisimmillaan 135m alempana, kuin nykyinen merenpinta. Olisipa mahdollisuus tutkia silloisia rantaviivoja ja mahdollisia asuinpaikkoja.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat