Työn merkityksestä

Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Pohditaanpa työnteon merkitystä vähän.

Työpaikoilla, jossa olen ollut (ja olenkin) on työn ja suoritusten mittaaminen ohittanut/ohittamassa järkevän tason.

Hyvä kirjoitus työn mittaamisesta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 9/12/28481

Miksi ihmiset yleensäkään tekevät mitään? Esim. Abraham Maslow on keksinyt tarvehierarkian. http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow'n_tarvehierarkia Siinä hän esittää, että korkeamman tason tarpeet vaativat, että alemman tason tarpeet tulisi olla tyydytettynä. Joku sanoo, että tekee työtä vain rahan vuoksi eli silloin hän täyttää vain fysiologisia tarpeitaan työllä jne. Tietysti olisi hienoa jos työssä voisi toteuttaa itseään. Tällöin ei mielestäni työpaikalla saisi olla mitään kyttäyskulttuuria. Tietysti jonkinlaisia mittareita pitääkin olla, että voidaan seurata asioiden kehitystä..

Ainakin minun motivaatio työtä kohtaan on laskenut kyttäämisen lisäännyttyä. En enää jaksa itse aktiivisesti lähteä kehittämään mitään. Teen vain kiltisti hommani... Haluaisin kyllä tehdä enemmän ja tuntuu, että voimavarani menevät osittain hukkaan! Pidän oppimisesta ja asioilla "leikkimisestä". No, yritän vapaa-ajallani kehittää itseäni(vähän energiat vaan välillä kateissa).

Toisaalta tietyllä tavalla turhauttavaa kehittää mitään, kun on vain ratas koneistossa. Ei koskaan tiedä milloin juuri tätä ratasta ei tarvitakaan. Minusta on rasittavaa puhetta sekin, että voihan muuttaa työn perässä sinne ja tänne. Eli ihminen palvelee vain pääoman liikkeitä. Menee sinne missä on töitä. Ihan sama missä ne juuret olisi, mennään vaan työn perään! Onhan työ, raha ja ura ne palvotuimmat arvot! Toisaalta eipä tuolla kotipaikkakunnalla enää ketään juuri olekaan.. Minkä lie perässä menneet ties mihin.

Viktor E. Frankl - Olemisen tarkoitus

s175 "Työnteko ei ole kaikki kaikessa, se ei ole elämän tarkoituksellisuuden riittävä eikä välttämätön ehto."



---
Alan W. Wats - Psykoterapiaa idästä ja lännestä

...Teknologia...periaatteessa poistaa raatamisen ja raskaan työn tarpeen. Kuitenkaan teknologian ei anneta poistaa raskasta työtä, koska ennen muuta raskaasta työstä on tullut hyve sen sijaan että meidän esi-isämme aina pitivät sitä kirouksena...Meidän lapsemme pitäisi valmistaa kasvattamaan omat lapsensa sillä tavalla, että heidän ei enää olisi pakko työskennellä neuroottisen pakon ajamina. Työnteon pakko on neuroottinen oire. Se on kainalosauva. Työnteon avulla ihminen yrittää nostaa omantunnonarvoaan, vaikka hänellä ei olisikaan mitään erityistä syytä tehdä työtä.

Kun teknologiaa käytetään - täysin mielettömästi - työnteon lisäämiseen eikä siitä pääsemiseen, työstä tulee hätäistä ja rasittavaa hosumista - siitä tulee merkityksettömien rutiinitehtävien keinotekoinen viidakko, sen avulla tuotetaan loputtomasti esineitä, jotka eivät enää ole fyysisen tyydytyksen ja nautinnon välikappaleita vaan teennäistä rojua. Silloin teknologia toimii Erosta vastaan, ja ihminen vieraantuu työstään yhä enemmän, ja väkivaltaisten purkausten tarve kasvaa. Marcuse sanoo, että >>liukuhihnojen ääressä, toimistoissa ja myymälöisssä suoritetun työn yhdistäminen keinotekoisesti luotuihin tarpeisiin merkitsee epäinhimillistämisen korottamista nautinnoksi.>> Tällaiseen kulttuuriin alistuva ihmistyyppi on pystyyn kuollut. Hän on säyseä ja >>kypsä>> meidän ikävän ja harmaan porvaristomme tyyliin, hän on täysin kykenemätön iloon tai muihin voimakkaisiin tunteisiin, hän uskoo tanssivansa kun hän laahustaa lattialla, hän uskoo että häntä viihdytetään, kun hän tuijottaa passiivisena paria lihaksikasta urhoa painiottelussa, hän uskoo olevansa oppinut ja älyllinen, kun hän oppii puhumaan hillitysti ja >>kaikin sopivin varauksin>> jostakin pienestä Elisabethin aikaisesta näytelmäkirjailijasta. Ja pahinta on se, että hän uskoo kapinoivansa tätä vastaan, kun hän kasvattaa parran ja hankkii asunnokseen likaisen luolan slummista. Tämä on tällä hetkellä ainoa suurempi vastarintaliike Yhdysvalloissa rotusorron vastustamisen ohella! S. 206




Miksi oikeasti teknologian ei anneta poistaa työnteon pakkoa? Ja mistä tulee ihmetyttävän yleinen ajatus, että "onneksi on edes töitä". Eli tehdään millä tahansa palkalla mitä tahansa. Orjuuttahan se on. Pitäisi kai kaikille pystyä maksamaan inhimillistä palkkaa? Tämän palkan voisi määritellä, että jää jotain käteen pakollisten menojen(asumis-, ruoka- yms.) jälkeen.

Esim. Miksi periaatteessa jokaisen osakeyhtiössä työskentelevän on tehtävä 10% enemmän töitä joka vuosi? Mihin tarvitaan kasvua ja onko kasvu oikeasti mahdollinen?

1.00 ---- 1. työvuosi. 100% työteho
1.10 ---- 2. työvuosi. 10% työtehon lisäys
1.21 ---- 3
1.33 ---- 4
1.46 ---- 5
1.61 ---- 6
1.77 ---- 7
1.95 ---- 8. työvuosi, työtehon on oltava melkein kaksinkertainen, jotta kasvu olisi mahdollinen!
2.14 ---- 9
2.36 ---- 10

Aika hankala yhtälö, että kaikki työntekijät kasvattaisivat tuottavuuttaan 10% vuodessa. Tästä kai se virtuaalitalous(yhtiöiden arvostus ei perustu riittävästi reaaliseen) onkin seurausta. Yhtälö on muuten mahdoton!

Sitten Viktor kertoo miksi kannattaa elää:

Viktor E. Frankl - Olemisen tarkoitus

s218 "Ihminen toteuttaa itseään vain siinä määrin kuin hän transsendoi itseään: palvellessaan jotain asiaa - tai toista ihmistä rakastaessaan! Toisin sanoen ihminen on varsinaisesti ihminen vasta täydellisesti paneutuessaan johonkin asiaan tai toisen ihmisen todella kohdatessaan. Hänestä tulee täysin oma itsensä - jättäessään itsensä huomiotta ja unohtaessaan itsensä."
s219 "Rakkaus ei vain ymmärrä partnerin koko ihmisyyttä, vaan sen lisäksi myös koko hänen ainutkertaisuutensa ja ainutlaatuisuutensa. Rakkaus ymmärtää siis partnerin persoonana, sillä ihminen on persoona jo siitä syystä, ettei hän ole vain joku ihminen muiden joukossa, vaan että on myös toisenlainen kuin kaikki muut ihmiset - ja tässä toisenlaisuudessaan jotain ainutkertaista ja ainutlaatuista kaikkiin muihin verrattuna. Rakastavan ihmisen ymmärtäessä rakkautensa kohteen ainutkertaisuuden ja ainutlaatuisuuden tulee rakastetusta ihmisestä vasta häntä rakastavalle ihmiselle Sinä."

Eli hyvin menee jos voi paneutua täysillä työhönsä tai rakastaessaan! (Tuskin ne toisiaankaan pois sulkevat..)

Sivut

Kommentit (77)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Työpaikatkin eroavat toisistaan "kyttäyksen" suhteen. Varsinaista tuottavuuden mittausta on vain pienässä osassa työpaikkoja, siellä missä on edelleen materiaalista hyödykettä tuottavaa tuotantoa ja toimitaan avoimessa kilpailussa. Muilla työpaikoilla on suurempi merkitys ihmissuhteilla. Jos olet sosiaalinen ja osaat hoitaa kaverisuhteita, niin sinua ei "kytätä".

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Osaako joku sanoa miten tämä onnistuu?

kohveeman
Pohditaanpa työnteon merkitystä vähän.

Esim. Miksi periaatteessa jokaisen osakeyhtiössä työskentelevän on tehtävä 10% enemmän töitä joka vuosi? Mihin tarvitaan kasvua ja onko kasvu oikeasti mahdollinen?

1.00 ---- 1. työvuosi. 100% työteho
1.10 ---- 2. työvuosi. 10% työtehon lisäys
1.21 ---- 3
1.33 ---- 4
1.46 ---- 5
1.61 ---- 6
1.77 ---- 7
1.95 ---- 8. työvuosi, työtehon on oltava melkein kaksinkertainen, jotta kasvu olisi mahdollinen!
2.14 ---- 9
2.36 ---- 10

Aika hankala yhtälö, että kaikki työntekijät kasvattaisivat tuottavuuttaan 10% vuodessa.

Vierailija

Mihin perustuu väittämä, että työtehon tulisi kasvaa 10 % vuodessa? Onko esittää jotakin dokumenttia?

Olen itse asiantuntijatehtävissä, eikä minulla ole alaisia. Työtavoitteiden saavuttamista mitataan meillä useilla ulottuvuuksilla ja monilla portailla. Toimistotyössä mittareiden laatiminen on vaikeampaa, kuin vaikka autotehtaan työntekijöillä, meillä tässä kuitenkin on aika hyvin onnistuttu. Huomattava osa ansioistani muodostuu saavutusten perusteella, enkä mitenkään voi nähdä tätä epäoikeudenmukaisena. Jos viime vuonna jossakin asiassa epäonnistuin, koetan korjata tilanteen muuttamalla toimintatapojani, en lisäämällä työtehoani 10 %.

Kyseessä saattaakin olla tuottavuuden kasvu, jota ei saavuteta pelkästään työtehoa lisäämällä, vaan rationalisoimalla ja logistiikkaa kehittämällä.

Näin kerran videon elektroniikkatehtaalta Etelä-Koreasta, olisiko ollut Samsung. Luulen että monella kotimaan firmalla olisi paljon opittavaa sieltä. Suoritusportaan työntekijät eivät niinkään liikehtineet vikkelästi, vaan tarkoituksenmukaisesti. Jokainen motorinen suorite oli tarkkaan suunniteltu ja optimoitu siten, että tehdashallin sisäinen logistiikka toimi, työntekijät eivät saanneet rasitusvammoja ja henkilön jäsenten liikkeet olivat mahdollisimman vähäisiä. Dokumentista ei voinut päätellä, miten toimistotyöläisten hommia oli kehitelty. Jollakin tavalla varmaan.

Vierailija

Toisessa threadissa kirjoitit:

kohveeman
No, varmaan jokaisen sukupolven meitä ennen tavoite on ollut työnteon vähentäminen, ei sen lisääminen.



Ennenkuin ymmärretään se, että olemme saavuttaneet pisteen jossa kaikkien ei tarvitse enää tehdä työtä tullakseen toimeen, pahoinvointi tuskin ainakaan vähenee. Tosin tulevat murrokset saattavat muuttaa tilannetta merkittävästikin, mutta tällä hetkellä työtä ei vain ole kaikille (tai sellaisia töitä joista maksettaisiin riittävää palkkaa, eli tärkeimmiksi koetuille töille on jo tekijät).

Tietenkin kaikki työttömät voisivat tehdä jotakin vientiä varten, mutta sekin vaatii uusia ideoita ja / tai markkinoita jotka eivät ole jo täynnä kaikkea.

Entäs sitten kun yksilö arvostaakin vapaa-aikaa enemmän kuin työntekoa? Kepillä hänetkin saa "töihin", mutta millä saat myös tekemään töitä?

Vierailija
Duski
Entäs sitten kun yksilö arvostaakin vapaa-aikaa enemmän kuin työntekoa? Kepillä hänetkin saa "töihin", mutta millä saat myös tekemään töitä?



Toisaalta: Kuinka moni tekee työtään VAIN sen palkan takia? Ainakin minä olen kuullut pidettävän tärkeänä mm. työn tuomaa sosiaalista yhteisöä. Olisiko kaikilla olemassa jotakin mielekästä ja onnistumisen elämyksiä tarjoavaa vapaa-ajan toimintaa, jos rahallisesti olisikin mahdollista se työ jättää? Kuinka moni oikeasti saa elämälleen riittävästi sisältöä pelaamalla golfia? Miksi jotkut masentuvat ja passivoituvat jäädessään eläkkeelle?

Se, että vaaditaan suurempaa palkkaa on myös sitä, että oikeastaan vaaditaan tehdylle työlle kunnollinen tunnustus. Raha on tietysti ihan käyttökelpoista, mutta ehkä vielä tärkeämpää on sen symboliikka. Suuri palkka tarkoittaa myös, että on arvostettu ja tärkeä. Osittain juuri siksi mm. sairaanhoitajat vaativat korotuksia. He haluavat, että heidän tärkeytensä tunnustetaan.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Suggestion
Mihin perustuu väittämä, että työtehon tulisi kasvaa 10 % vuodessa? Onko esittää jotakin dokumenttia?

Ei ole. Tämä on vain käsitykseni ja yksinkertaistus, kun olen seuraillut, minkälaisiin voittoprosentteihin yhtiöt noin yleensä pyrkivät. Pakkohan pörsiyhtiöiden on kasvaa. Kuka sijoittaisi yhtiöön, joka ei kasvata sijoitettua pääomaa?

Olen itse asiantuntijatehtävissä, eikä minulla ole alaisia. Työtavoitteiden saavuttamista mitataan meillä useilla ulottuvuuksilla ja monilla portailla. Toimistotyössä mittareiden laatiminen on vaikeampaa, kuin vaikka autotehtaan työntekijöillä, meillä tässä kuitenkin on aika hyvin onnistuttu. Huomattava osa ansioistani muodostuu saavutusten perusteella, enkä mitenkään voi nähdä tätä epäoikeudenmukaisena. Jos viime vuonna jossakin asiassa epäonnistuin, koetan korjata tilanteen muuttamalla toimintatapojani, en lisäämällä työtehoani 10 %.

Kyseessä saattaakin olla tuottavuuden kasvu, jota ei saavuteta pelkästään työtehoa lisäämällä, vaan rationalisoimalla ja logistiikkaa kehittämällä.


Onneksi olkoon, olet päässyt hyväpalkkaiseen hommaan. Yleisesti ottaen työntekijöillä tuskin on mahdollisuutta vaikuttaa työnsä tuottavuuteen juurikaan. Tuskin vaikka siivoamisen nopeutta voi kasvattaa 100% joka 8. vuosi.

Esim L&T:
http://www.lassila-tikanoja.com/fi/sijoittajat/LT_sijoituskohteena/Strat...

L&T
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvutavoite on yli kymmenen prosenttia vuodessa.
L&T pidetään kilpailukykyisenä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla. Tehokkuutta parannetaan tarkastelemalla liiketoimintaa prosesseina ja muuttamalla toimintatapoja. Prosessien arvioinnissa käytetään mittareina aikaa ja suoritteen kustannusta. Erilaistuminen asiakkaan silmissä toteutetaan hinnan ja tuotekehityksen avulla.

Liikevoitto oli 2009 8,6%. Sitä edellisenä ilmeisesti 9.2%.
http://www.lassila-tikanoja.com/fi/sijoittajat/Porssitiedotteet/Sivut/Ti...

Tuottavuuden nousun on Ari Ojapelto kiteyttänyt paremmin kuin itse osaisin:

Ari Ojapelto

Vaikka tuotanto on 90-luvulla kasvanut valtavasti, niin työtunnit eivät? Osa kasvusta on puristettu työntekijän selkänahasta ja se näkyy nyt lasten ja työntekijöiden pahoinvoinnin oirehtimisena.

Tärkein tekijä kuitenkin on tuottavuuden valtava nousu. Tuottavuutta on nostettu teknologialla, automaatiolla ja tietokonepohjaisilla itsepalvelujärjestelmillä. Suomen tuottavuuskasvu on ollut kymmenen vuotta nopeampaa kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella.

TietoEnatorin entinen toimitusjohtaja Matti Lehti on ennustanut, että digitalisointi etenee kaikille toimialoille ja vähentää tietointensiivisten palvelutehtävien automatisoinnin avulla myös palvelusektorilta jopa 160.000 työpaikkaa. Teollisessa tuotannossa se on jo tapahtunut. Sitten teknologia mahdollisti tuottavuuden lisäämisen entisestään ja pääoma vei tehtaat matalapalkkamaihin.


http://ariojapelto.blogspot.com/2009/04/kokoomuksen-valheet.html
Ehkä asiantuntijatehtävissä on mukavaa, mutta perusduunari on kusessa nykyään. Koko ajan saa pelätä, että milloin pitää vaihtaa työpaikkaa. Samalla ehkä asuinpaikkakuntaakin. Myöskin perusduunarin ja keskiluokankin reaaliostovoima on alentunut tai pysynyt paikoillaan.

Ari Ojapelto

Erilaisten tilastokikkailujen lisäksi työllisyysastetta on saatu keinotekoisesti kaunistellluksi. Nämä ”uudet työpaikat” ovat ns. palvelualan ”paskatyöpaikkoja”, osa-aika, määräaika, vuokratyö-, projekti- tuki-,, jne työpaikkoja, joiden palkkataso ja viikkotyötuntimäärä ovat niin vähäisiä, että niillä ei enää elä – ainakaan niissä kasvukeskuksissa, missä ns. ”epätyypillisiä” työpaikkoja olisi tarjolla.

Sen lisäksi, että faktisesti työtunnit ovat vähentyneet, niin uusien palvelutyöpaikkojen ”laatu” (ostovoima) on huonontunut. Katoamassa olevien teollisuustyöpaikkojen tuntiansio on n. 25 euroa ja tilalle keinotekoisesti synnytettyjen palvelualojen tuntiansio on hädin tuskin 10 euroa.


http://ariojapelto.blogspot.com/2010/02/tyo-loppuu.html#more

Niin, millä niitä uusia palveluita ostetaan, jos ei ole ostovoimaa. Millä pidetään "talouden pyörät" pyörimässä?


Näin kerran videon elektroniikkatehtaalta Etelä-Koreasta, olisiko ollut Samsung. Luulen että monella kotimaan firmalla olisi paljon opittavaa sieltä. Suoritusportaan työntekijät eivät niinkään liikehtineet vikkelästi, vaan tarkoituksenmukaisesti. Jokainen motorinen suorite oli tarkkaan suunniteltu ja optimoitu siten, että tehdashallin sisäinen logistiikka toimi, työntekijät eivät saanneet rasitusvammoja ja henkilön jäsenten liikkeet olivat mahdollisimman vähäisiä. Dokumentista ei voinut päätellä, miten toimistotyöläisten hommia oli kehitelty. Jollakin tavalla varmaan.



Tuo vain vahvistaa ylläolevia.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
sigfrid
Työpaikatkin eroavat toisistaan "kyttäyksen" suhteen. Varsinaista tuottavuuden mittausta on vain pienässä osassa työpaikkoja, siellä missä on edelleen materiaalista hyödykettä tuottavaa tuotantoa ja toimitaan avoimessa kilpailussa. Muilla työpaikoilla on suurempi merkitys ihmissuhteilla. Jos olet sosiaalinen ja osaat hoitaa kaverisuhteita, niin sinua ei "kytätä".



Tuottavuuden mittausta vain pienessä osassa? Eikö tuottavuus olekaan yksi tärkeimpiä seurattavia asioita?

Ihmissuhteet eivät merkkaa jos sinua seuraa kone/kello.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Feminine
Duski
Entäs sitten kun yksilö arvostaakin vapaa-aikaa enemmän kuin työntekoa? Kepillä hänetkin saa "töihin", mutta millä saat myös tekemään töitä?



Toisaalta: Kuinka moni tekee työtään VAIN sen palkan takia?

Varmaan suurin osa suorittavaa työtä tekevistä. Olisiko tästä tehty tutkimusta?

Ainakin minä olen kuullut pidettävän tärkeänä mm. työn tuomaa sosiaalista yhteisöä. Olisiko kaikilla olemassa jotakin mielekästä ja onnistumisen elämyksiä tarjoavaa vapaa-ajan toimintaa, jos rahallisesti olisikin mahdollista se työ jättää? Kuinka moni oikeasti saa elämälleen riittävästi sisältöä pelaamalla golfia?

Eräs ongelma varmaan on se, että jos on pitkä työputki takana eikä ole ollut aikaa harrastaa niin mistä ihminen yhtäkkiä keksisi harrastuksia. En minä ainakaan monesti jaksa työpäivän jälkeen oikein tarttua mihinkään.

Miksi jotkut masentuvat ja passivoituvat jäädessään eläkkeelle?

Pilalle mennyt arvomaailma. Työ on ollut liikaa kaikki kaikessa. Tiedän myös tapauksen, jossa ihminen on virkeimmillään eläkkeelle päästyään.

Se, että vaaditaan suurempaa palkkaa on myös sitä, että oikeastaan vaaditaan tehdylle työlle kunnollinen tunnustus. Raha on tietysti ihan käyttökelpoista, mutta ehkä vielä tärkeämpää on sen symboliikka. Suuri palkka tarkoittaa myös, että on arvostettu ja tärkeä. Osittain juuri siksi mm. sairaanhoitajat vaativat korotuksia. He haluavat, että heidän tärkeytensä tunnustetaan.




Todellakin, suurinta osaa suomalaisia ei siis arvosteta. Heidän "arvonsa" voidaan ulkoistaa muihun maihin.

Vierailija
kohveeman
Todellakin, suurinta osaa suomalaisia ei siis arvosteta. Heidän "arvonsa" voidaan ulkoistaa muihun maihin.



No eipä kai se kovasti arvostukselta tunnu, jos huomaa olevansa korvattavissa parilla mikropiirillä? Mutta myös sellaisissa ammateissa, joissa koneilla ei voida työntekijää kokonaan korvata, on muita tapoja osoittaa hänen 'mitättömyyttään'. Akateemisilla aloilla kyykytetään ihmisiä esim. loputtomilla pätkätyösuhteilla ja käytetään surutta hyväksi sitä, että he ovat - ainakin joskus olleet - aidosti innostuneita alastaan. Sairaanhoitajien kohdalla vedotaan alan 'kutsumusluontoisuuteen'. Onhan näitä.

Alalla kuin alalla joudut aina osoittamaan oman korvaamattomuutesi moneen kertaan. Eikä sekään aina riitä. Yleensä sitä työhönsä sitoutumista joutuu suorastaan demonstroimaan samalla, kun työnantajan sitoutuminen työntekijöihin on katoava luonnonvara.

Voi tätä pahaa maailmaa! Mutta kuitenkin monissa asioissa sitten hyödymmekin tämän tuottavuuden kasvattamisen hedelmistä alentuneina hintoina ja suurena valikoimana. Me kyllä tavallaan teemme sen itse itsellemme, mutta kierrettä on vaikeaa katkaista. Sekään kun ei maailmaa paranna, että rupeat suosimaan vain tehottomia palveluita ja huonointa hinta-laatu -suhdetta.

Vierailija
kohveeman
Feminine
Duski
Entäs sitten kun yksilö arvostaakin vapaa-aikaa enemmän kuin työntekoa? Kepillä hänetkin saa "töihin", mutta millä saat myös tekemään töitä?



Toisaalta: Kuinka moni tekee työtään VAIN sen palkan takia?

Varmaan suurin osa suorittavaa työtä tekevistä. Olisiko tästä tehty tutkimusta?

Joka toinen lottovoittaja haastattelussa kertoo jatkavansa töitä siellä lempi tehtaallaan. Monet vähän vanhemmat ihmiset oikeasti tykkäävät myös suorittavasta työstä ja viihtyvät työpaikallaan. Nuoret ei aina tunnu näihin töihin tyytyvän vaan jatkuvasti napisevat. Olisiko ylläoleva siis vain sinun mielipiteesi?

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Hybrid

Joka toinen lottovoittaja haastattelussa kertoo jatkavansa töitä siellä lempi tehtaallaan. Monet vähän vanhemmat ihmiset oikeasti tykkäävät myös suorittavasta työstä ja viihtyvät työpaikallaan. Nuoret ei aina tunnu näihin töihin tyytyvän vaan jatkuvasti napisevat. Olisiko ylläoleva siis vain sinun mielipiteesi?



Kyllä. Valitettavasti se on vain mielipiteeni. Kun en tiedä onko asiaa tutkittu niin en voinut juuri muuten sitä kommentoida. Kovasti tuo sinunkin vastauksesi mielipiteeltä vaikuttaa. Puhutko täyspotin saaneista vai sisältyykö tuohon myös pienempiä voittoja ottaneet? Ja eihän vaikka miljoonalla loppuelämää eletä jos jonkun talonkin ostaa. Jos haluaisi työtä tekemättä(ei ostakaan taloa suoraan) elää niin siihen tarvittaisiin isompi pääoma. Miljoonasta ei kuitenkaan tule esim. 3% tuotolla kuin 30 000. Optimistisella 10% tuotolla jo elelisi leveästi.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Feminine
No eipä kai se kovasti arvostukselta tunnu, jos huomaa olevansa korvattavissa parilla mikropiirillä?

Niinpä!

Mutta myös sellaisissa ammateissa, joissa koneilla ei voida työntekijää kokonaan korvata, on muita tapoja osoittaa hänen 'mitättömyyttään'. Akateemisilla aloilla kyykytetään ihmisiä esim. loputtomilla pätkätyösuhteilla ja käytetään surutta hyväksi sitä, että he ovat - ainakin joskus olleet - aidosti innostuneita alastaan. Sairaanhoitajien kohdalla vedotaan alan 'kutsumusluontoisuuteen'. Onhan näitä.

Samaa mieltä olen. On todella surullista, että innostus hiipuu tällaisen toisisijaisen asian vuoksi..

Alalla kuin alalla joudut aina osoittamaan oman korvaamattomuutesi moneen kertaan. Eikä sekään aina riitä. Yleensä sitä työhönsä sitoutumista joutuu suorastaan demonstroimaan samalla, kun työnantajan sitoutuminen työntekijöihin on katoava luonnonvara.

Voi tätä pahaa maailmaa! Mutta kuitenkin monissa asioissa sitten hyödymmekin tämän tuottavuuden kasvattamisen hedelmistä alentuneina hintoina ja suurena valikoimana. Me kyllä tavallaan teemme sen itse itsellemme, mutta kierrettä on vaikeaa katkaista. Sekään kun ei maailmaa paranna, että rupeat suosimaan vain tehottomia palveluita ja huonointa hinta-laatu -suhdetta.




Hyötyisimme jos olisi varaa!

Ari Ojapelto
Poliitikot väittävät, että yrittäjyydellä luodaan jatkossa uusia työpaikkoja. Kuitenkaan yrittäjyyden tärkein edellytys, kotitalouksien ostovoima, ei juuri kasvanut 90-luvulla. Kotitalouksien ostovoiman vuosikasvu oli olemattomat 0,5 prosenttia, aikana jolloin Suomen talous kasvoi nopeimmin EU-maista. Puolen prosentin reaalisella vuosikasvulla ei luoda uusia työpaikkoja, ei luoda pohjaa yrittäjyydelle eikä edes ylläpidetä nykyisiä työpaikkoja pysähtyneillä markkinoilla. 2000-luvulla kansalaisten ostovoima parani, mutta ei kuitenkaan samassa suhteessa kuin tuotanto.

Palkansaajien ostovoimaa on nakerrettu muillakin keinoilla. Osa työantajille aiemmin kuuluneista tel-maksuista on pantu suoraan palkansaajan tilipussista maksettavaksi (palkansaajan osuus nyt 4,3%). Lisäksi erilaisten sairaus-, lääke-, sosiaali-, lapsenhoito-, ja vanhusten palveluiden omavastuuosuuksia on huimasti korotettu.




Sama trendi jatkuu nyt, kun verot tulevat nousemaan laman vuoksi. Onhan puhuttu jo palkanalennuksistakin. Viimeistään elvytyksestä johtuva suurempi inflaatio näyttäisi nakertavan vielä lisää reaalista ostovoimaa. Villein arvio on kai, että euron kurssi puolittuu nykyisestä(en ikävä kyllä löytänyt ko. kirjoitusta...).

Piru Naiseksi
Seuraa 
Viestejä3164
Liittynyt16.3.2005

Meillä kaikilla on oikeus työhön - oikeus, jonka käyttämistä eri etuuksia harkintansa mukaan myöntävät tahot koettavat hankaloittaa. Myös veroviranomainen hämmentää tätä keitosta karhunkäpälässään keikkuvin kauhoin, joka kuplittaa ilmoille jos jonkinlaista sääntöä. Työttömyysturvaetuuksien varassa vain ajoittainkin elävien yllä liihottelee pelottava olio: päivärahattomuus-raivotautia leivttävä yrittäjyysstatus-lepakko. Merkillinen systeemi tuntuu ruokkivan passiivisuutta. Toisaalta meitä työttömiä syytetään elättiydestä, toisaalta estetään oma-aloitteinen muutoksenhaku...
Onko tämän kaiken takana vain se, että jo toimivat yrittäjät pelkäävät uusia kilpailijoita reviirilleen?

Vierailija

Kansalaispalkka olisi varsin varteenotettava vaihtoehto. Ihmiselle jää itselle valinnanvaraa tehdä elämällään mitä lystää:

Voit olla tekemättä mitään ja syrjäytyä, mutta harvemmin rupeat kovin tuhoisaksi rikolliseksi, jos perustarpeesi on jo tyydytettynä. Tämä on nykyäänkin vaihtoehto, mutta tukia saa vain jos ei ihan oikeasti tee mitään. Jos teet, se vähennetään tuistasi, eli sinua ns. "rangaistaan" vähäisen työmäärän tekemisestä.

tai

Voit perustaa oman pienyrityksen ja koittaa kerryttää ansioitasi sitä kautta. Nykyinen uusille yrityksille myönnettävä starttiraha on noin sosiaalituen verran, joten kansalaispalkka kaikille mahdollistaisi kenen tahansa perustavan pienyrityksen.

tai

Saat jo perustoimeentulosi, mutta hakeudut töihin (palkallisiin tai palkattomiin) omasta mielenkiinnostasi, kehittyäksesi, saadaksesi sosiaalisia kontakteja, tehdäksesi mielestäsi tärkeää työtä tai nostaaksesi statustasi muiden silmissä - oli syy mikä tahansa, tekisit sen omista motiiveistasi, et pakosta. Näin ollen niin työn tulokset kuin työntekijän hyvinvointi myös paranisivat.

Kyllä nykyisistä "sossupummeistakin" saataisiin varmasti laaja reservi "paskaduunien" tekijöitä, jos he saisivat tekemästään työstä korvauksen. Näin ei tällä hetkellä ole.

Vaikka jokaiselle turvattaisiin asuminen ja ruoka, kaikki tekeminen tuskin loppuisi.

Kun kenialaiseen kylään rakennetaan vesipumppu, eivätkä kylän naiset enää joudu joka päivä kävelemään 10km kaivolle hakemaan vettä, he todennäköisesti keksivät silti jotain mielekästä ja yleishyödyllistä tekemistä.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
kohveeman

--- Villein arvio on kai, että euron kurssi puolittuu nykyisestä(en ikävä kyllä löytänyt ko. kirjoitusta...).



Löytyikin toinen arvio euron tulevaisuudesta:

Euro räikeästi
yliarvostettu

Euro on julkisen talouden rahoitushuolien rinnalla toinen EKP:n neuvoston suuri ja vaikea pähkinä. Toistaiseksi EKP on ollut erittäin haluton millään tavoin puuttumaan tai edes kommentoimaan euron ulkoista arvoa. Nyt sen on ehkä pakko.

---

Ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus on arvioinut euron yliarvostuksen koko euroalueen taloudelle jopa niin suureksi uhaksi, että sen mielestä talouspolitiikan päättäjien pitäisi tarvittaessa jopa pakottaa EKP euron heikentämiseen.

---

SocGen(Ranskalaispankki Societe Generale) arvioi euron heikentämistarpeeksi suhteessa Yhdysvaltain dollariin ainakin 25 prosenttia, eikä moinen pudotus painaisi euron ostovoimakorjattua valuuttakurssia kuin vasta pitkäaikaiseen keskiarvoonsa.




http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/04/ennemmin-ekp-keventa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat