Maailma ilman tiikereitä ja Suomi-leijonaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Dusti E.E.Y :

Miettikääpä tarkasti mitä uhkakuvia teille oikein syötetään. Uusimmassa Tiede lehdessä lähes koko maapallo oli aavikoitunut +4 asteen lämmön nousun johdosta.



Luin sen, ihan ihme juttu. Sehän oli pelkkää spekulaatiota monta sivua. Jutun oli kirjoittanut joku Gaia Vince -niminen toimittaja ja juttu oli ennen julkaistu New Scientist -lehdessä.

Otteita jutusta:

Lajimme onkin vaikuttamassa ympäristöönsä niin vahvasti, että on jopa ehdotettu uutta ihmistoiminnan mukaaan nimettyä geologista kautta, joka alkoi 1700-luvulta. - Sitä voi kutsua antroposeeniksi, sanoo ilmastokemian professori ja nobelisti Paul Crutzen Max Planckin kemiantutkimuslaitoksesta Saksan Mainzista.

Tutkija on vakuuttava ansioiltaan, mutta jutussa ei selitetä, mitä hän tarkoittaa antroposeenilla. Ei ainakaan lämpenemistä? 1700-1800 -luvuilla oli ns. pieni jääkausi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi

Ilmastomallien mukaan saatamme hiostaa planeettaa neljällä asteella vuoteen 2100 mennessä. Muutamat tutkijat pelkäävät, että vaihe saavutetaan jo 2050.

Kenen mallit niin ennustaa? Minulla on muistikuva, että ennuste oli kauemmas tulevaisuuteen, ei tälle vuosisadalle IPCC:n raportissa, muistaako joku?

Edellisen kerran lämpö nousi näin paljon 55 miljoonaa vuotta sitten..
( puhutaan 4 asteen ennusteesta)

Silti myöhemmin jutussa mainitaan, että tuolloin lisäasteita tuli 5-6 astetta.

Merenpinta nousi sata metriä nykyistä korkeammalle, ja Etelä-Afrikasta Eurooppaan ulottuva alue muuttui autiomaaksi.

Wikipedia kertoo toisin, Euroopassa oli trooppista metsää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

"Varhaisella eoseenikaudella 55–50 miljoonaa vuotta sitten tropiikki ulottui 10–15 leveysastetta pohjoisemmaksi nykyisestä Keski-Ranskaan, joka tosin saattoi olla nykyistä etelämpänä ja meridionaalinen (subtropiikki) Skandinavian eteläosiin ja luultavasti silloin lähempänä päiväntasaajaa olleen Grönlannin eteläosiin. Alligaattoreja eli Ellesmeren saarella Grönlannista länteen. Pintaveden 25 °C:n lämpötilavyöhyke ulottui leveysasteelle 45. Lontoon alueella vuoden keskilämpötila oli 21 °C , niin kuin Malakan niemimaalla nykyään, ja kasvillisuus sen mukaista. Lämpötila Coloradossa Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa oli 10–11 astetta korkeampi kuin nyt."

James Hansen väittää jutussa, että Antarktiksen länsiosien jäätiköiden sulaminen nostaa meriä vähintään 1-2 metriä. Onko näin käymässä?

Gaia-teoriasta tunnettu James Lovelock on aika linkolalainen ennusteissaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Gaia-hypoteesi

- Uskon että lajimme kyllä säilyy, mutta tällä vuosisadalla käy hurja kato. Ehkä miljardi tai vähemmän jää jäljelle.

Kovat ajat koittaa myös tiikereille.

- On turha kuvitella minkään leijonan tai tiikerin kaltaisen selviävän; ihmiset ovat epätoivoissaan syöneet kaikkea, mikä liikkuu, sanoo James Lovelock.

Jutun mukaan tulevaisuuden maailmassa syötäisiin kasvisruokaa, karjaa ei olisi varaa pitää ja merien noususta huolimatta kalat olisivat harvinaistuneet happamoitumisen takia.

Olen lukenut, että meriveden pH olisi emäksinen, 7,8 - 8,2, sekä sillä olisi myös puskurivaikutus, joka torjuu happamoitumista, pitääkö paikkaansa?

Jäätiköiden sulaminen voi synnyttää uusia hiilinieluja.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/j%C3% ... iilinielun

Ilmastojärjestelmien dynamiikkaa tutkivan Peter Coxin mielestä tulevaisuuden maailmassa valtioiden rajat tulisi poistaa, jos se estää ihmiskunnan selviytymistä.

No, niinhän väistämättä käy, jos osa maista uppoaa mereen. Miten pystyttäisiin luomaan toimiva asuin tai -markkina-alue erikielisten ihmisten ryhmistä? Jutussa spekuloitiin, että mm. Grönlannissa ja Skandinaviassa olisi pilvenpiirtäjä -miljoonakaupunkeja, kun vain pohjoisessa voisi asua, lähempänä tropiikkia sijaitsevat alueet olisivat aavikkoa.

Lähde: Tiede -lehti 13/2010

( noin lukee kannessa, päiväys ensi vuodelle)

Sivut

Kommentit (17)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Ko. artikkelin suurin kömmähdys on siinä, että se keskittyy kuvittelemaan maailmaa, jossa ihminen ihan oikeasti yrittäisi täysin mahdottomassa tilanteessa pelastaa kaikki kynnelle kykenevät joihinkin tornikaupunkeihin pohjoiseen. Yhdeksän miljardin ihmisen pelastamistahan siinä mietitään.

Kuitenkin nytkin pari miljardia ihmistä elää kroonisessä köyhyydessä ja kurjuudessa, ja muutto tornikaupunkiin olisi varmaan paikallaan, mutta eipä rakentajia kuulu.

Todellisuudessahan suotuisilla seuduilla elävät luultavasti yhdistäisivät voimansa tunkeilijoita vastaan ja pyrkisivät pitämään kaiken mahdollisen itsellään. Pohjoismaat ja Venäjä olisivat vahvat liittolaiset. Mukaan otettaisiin ydinasevaltioista ydinaseet ja niitä käyttävä korkein sotilaallinen johto ja rikkaat ja ne, joista on muuta konkreettista hyötyä. Sitten miinoitettaisiin ja levitettäisiin piikkilankaa ja ammuttaisiin kaikkea mikä liikkuu.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Yksi ihmeellinen ristiriita tekstissä oli se, mitä siinä puhuttiin veden kierrosta.

Tropiikin kerrottiin olevan erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Esimerkiksi Intiaa, Bangladeshia ja Pakistania alkaa riivata aiempaa lyhytaikaisempi, mutta voimakkaampi monsuuni, joka todennäköisesti aiheuttaa nykyistä tuhoisampia tulvia. Koska vesi kuitenkin haihtuu lämpimämmästä maasta aiempaa nopeammin, kautta Aasian aletaan kärsiä kuivuudesta.

Jos vesi haihtuu nopeammin, ilmasta tulee kosteampi. Kosteus sataa sitten sateena alas, ei vesi mihinkään katoa.
Miksi siis seurauksena olisi kuivuutta? Miten voi yhtä aikaa olla ongelmana kuivuus ja tuhoisat tulvat?

Vuoristojäätiköiden kutistuminen kuivattaa Euroopan joet Tonavasta Reiniin. Vastaavaa tapahtuu Perun Andeilla sekä Himalajan ja Karakorumin valuma-alueilla Afganistanissa, Pakistanissa, Kiinassa, Bhutanissa, Intiassa ja Vietanmissa.

Kartassa oli kuvattu Etelä ja Keski-Eurooppa kuivana autiomaana. Jos niiden jäätiköt sulavat ja joet kuivuvat, niin nekin vedet päätyvät silloin ilmakehään kosteudeksi. Sateidenhan pitäisi silloin lisääntyä, joten miksi Eurooppa olisi kuiva? Olisiko Euroopassa aina muka korkeapaine? Millä perusteella?

Intiasta sen verran, että sen tärkein joki Ganges saa vetensä enimmäkseen monsuunisateista, vain muutamia prosentteja tulee vuoristojäätiköistä.

Aweb:

Ko. artikkelin suurin kömmähdys on siinä, että se keskittyy kuvittelemaan maailmaa, jossa ihminen ihan oikeasti yrittäisi täysin mahdottomassa tilanteessa pelastaa kaikki kynnelle kykenevät joihinkin tornikaupunkeihin pohjoiseen.

Et mitään outoa huomannut kuitenkaan noissa luonnontieteellisissä " faktoissa"?

Lähde: " Näin meille käy kun lämpenee" -artikkelista.
Tiede -lehti 13/2010

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
väläys

Jos vesi haihtuu nopeammin, ilmasta tulee kosteampi. Kosteus sataa sitten sateena alas, ei vesi mihinkään katoa.




No onhan maailma täynnä aavikoita, joista vesi on haihtunut pois - siis sellaisia, joissa aiemmin on ollut metsää. Esim. Sahara.

Ihminen edesauttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa aavikoitumista tuhoamalla eroosiota estävää ja kosteutta pidättävää metsää hakkuilla ja polttamalla, ja käyttämällä kaiken liikenevän veden viljelystensä ja golfkenttiensä kastelemiseen.

Et mitään outoa huomannut kuitenkaan noissa luonnontieteellisissä " faktoissa"?



No sen, että pohjoinen pallonpuolisko pystyisi elättämään 9 miljardia ihmistä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Olihan tuo artikkeli tietenkin hurjaa spekulaatiota: se oli pahin mahdollinen skenaario. Toivon, ja ehkä uskallan uskoakin, ettei tuollaista tapahdu ainakaan tällä vuosisadalla oikeasti.

väläys

Esimerkiksi Intiaa, Bangladeshia ja Pakistania alkaa riivata aiempaa lyhytaikaisempi, mutta voimakkaampi monsuuni, joka todennäköisesti aiheuttaa nykyistä tuhoisampia tulvia. Koska vesi kuitenkin haihtuu lämpimämmästä maasta aiempaa nopeammin, kautta Aasian aletaan kärsiä kuivuudesta.

Jos vesi haihtuu nopeammin, ilmasta tulee kosteampi. Kosteus sataa sitten sateena alas, ei vesi mihinkään katoa.
Miksi siis seurauksena olisi kuivuutta? Miten voi yhtä aikaa olla ongelmana kuivuus ja tuhoisat tulvat?


Monsuuni-ilmastossahan sateet tulevat nimenomaan tiettynä vuodenaikana, jonka jälkeiseen valtavaan vesimäärään monin paikoin perustuu mm. riisinviljely. Artikkelissa ajettiin takaa sitä, että harvoin tulevat sateet tulevat entistä rankempina suuremman haihtumisen vuoksi, ja aiheuttavat tulvia. Koska vallitsevien tuulien vuoksi tiettyinä aikoina vuotta sadetta ei tule, ja edellisen monsuunin aikana satanut vesi haihtuu nopeammin, voivat myös kuivat kaudet olla ankarampia.
(ja ei, sataneen veden määrä ei ole suorassa suhteessa haihtumisen nopeuteen, koska ylimääräinen tulvavesi tietenkin valuu pintavaluntana ja jokia pitkin takaisin mereen).

väläys

Lajimme onkin vaikuttamassa ympäristöönsä niin vahvasti, että on jopa ehdotettu uutta ihmistoiminnan mukaaan nimettyä geologista kautta, joka alkoi 1700-luvulta. - Sitä voi kutsua antroposeeniksi, sanoo ilmastokemian professori ja nobelisti Paul Crutzen Max Planckin kemiantutkimuslaitoksesta Saksan Mainzista.

Tutkija on vakuuttava ansioiltaan, mutta jutussa ei selitetä, mitä hän tarkoittaa antroposeenilla. Ei ainakaan lämpenemistä?


Jos antroposeeni on ihmisen ympäristövaikutusten mukaan nimetty geologinen kausi, sillä tarkoitetaan todennäköisesti ihmisen suurta vaikutusta ympäristöönsä. Ainakin näin minun logiikkani väittäisi. Eli ei mitään yksittäistä tiettyä vaikutusta, vaan ylipäätään luonnossa tapahtuvaa nopeaa muutosta. Nopeat muutoskaudethan ovat perinteisesti olleet geologisten kausien rajapyykkejä.
1700-luvulla, löytöretkien, teknologian kehityksen ja teollisuuden myötä alkoi toinen ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto. Tämän aikakauden uusia ilmiöitä elollisen luonnon kannalta ovat myös saastuminen, ilmakehän koostumuksen muutokset, merien ylikalastus, ydinteknologian aiheuttamat säteilytason paikalliset nousut, kaupungistuminen lieveilmiöineen ja tuoreimpana ilmaston lämpeneminen.

väläys

Olen lukenut, että meriveden pH olisi emäksinen, 7,8 - 8,2, sekä sillä olisi myös puskurivaikutus, joka torjuu happamoitumista, pitääkö paikkaansa?

Pitää kyllä. Pienet hiilidioksidipitoisuuden muutokset tuskin merten pH-arvoa hetkauttavatkaan juuri tämän takia, mutta riittävä lisäys kyllä kumoaa puskurivaikutuksen. Tätä voi demostroida kotioloissa lisäämällä akvaarioon (tai ämpäriin) ensin ruokasoodaa puskurivaikutuksen luomiseksi ja sitten asteittain enemmän hiilidioksidia (esim. kiljua käyttämällä), samalla pH-arvoa seuraten.

Minusta olisi kiinnostavaa tietää, millainen ilmastojärjestelmä maapallolla oli jura- ja liitukausilla. Tuolloinhan keskilämpötila oli huimasti nykyistä korkeampi, mutta mikään osa planeettaa ei ollut varsinaisesti asuinkelvoton, koska lämpö jakautui eri leveysasteille paljon nykyistä tasaisemmin. Niinpä napapiirillä liikuskeli kilpikonnia ja krokotiileja. Kenties mannerten sijainti tuolloin mahdollisti merivirtojen vapaamman lämmönsiirron?

Oli miten oli, minusta täällä välillä ihan yrittämällä yritetään olla skeptisiä kaikkea ilmastoaiheista kohtaan, ja keksimällä keksitään "huonosti selitettyjä" kohtia. Ei siinä, onhan kriittinen ajattelu hyvä olemassa, mutta jotain rajaa sentään.

Awebilla on sinänsä pointti, että jos tuollainen kriisitilanne tulisi, epäilen kyllä vahvasti ihmiskunnan kykyä jättää erimielisyydet sikseen ja pelastaa yhteistoimin kaikki köyhimmätkin. Miten suomalaiset reagoisivat, jos tänne yhtäkkiä haluttaisiin asuttaa 50 miljoonaa uutta ihmistä aavikoituvasta Afrikasta?
Eiväthän ihmiset sukupuuttoon kuolisi tuossakaan tilanteessa. Meitä on niin paljon, että vaikka 99,9 % kuolisi, jäljellä olisi silti kokonainen kansakunta. Kaikkien muiden suurten nisäkkäiden kanta on onnettoman pieni murto-osa ihmispopulaatiosta, ja niistä suurin osa olisikin käytännössä tuhoon tuomittuja.

Vierailija

Ei mitään uutta auringon alla. Maailmanlopunprofeettoja on ollut koko tunnetun inhimillisen historian ajan. Luultavasti näitä "tietäjiä" oli jo aikaisemmin, mutta kirjoitustaidon puutteen vuoksi ei heistä meille jälkipolville jäänyt mitään dokumenttia.

Profeettojen käyttämä kaavakin on tuttu jo historian hämäristä. Ensin syyllistetään ihmisten tekemisistä ja uhkaillaan helvetin, ilmastomuutoksen, milloin minkäkin tuskalla. Kun kansa on saatu nöyräksi, niin "papisto" sitten esittää "pelastustiensä" onnen autuuteen. Kaikki vanha on hyljättävä, niin kauhea kadotus ja hammasten kiristys vältetään.

Mukavahan se on kyllä katsella kuinka herkkäuskoista kansa on yhä tänäkin päivänä, vaikka kaikki niin innoissaan vannovatkin rationalismin nimeen, ja väkevästi todistavat uskontojen olevan menneen maailman aatoksia. Toisin taitaa kuitenkin olla...

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
googeli
Ei mitään uutta auringon alla. Maailmanlopunprofeettoja on ollut koko tunnetun inhimillisen historian ajan. Luultavasti näitä "tietäjiä" oli jo aikaisemmin, mutta kirjoitustaidon puutteen vuoksi ei heistä meille jälkipolville jäänyt mitään dokumenttia.



Itse asiassa tuossa artikkelissa ei ollut kyse mistään profetiasta, vaan siinä vain yritettiin spekuloida tieteen keinoin mitä oikeasti tapahtuisi, jos pahin vaihtoehto toteutuisi, kuten esim. minä uskon toteutuvan; tosin minun käsitykseni ihmiskunnan seuraavista 100 vuodesta on huomattavasti synkempi kuin tuossa jutussa, koska artikkeli ei huomioinut ihmisen aiheuttamia muita ympäristöongelmia mitenkään.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Mei long:

Monsuuni-ilmastossahan sateet tulevat nimenomaan tiettynä vuodenaikana, jonka jälkeiseen valtavaan vesimäärään monin paikoin perustuu mm. riisinviljely. Artikkelissa ajettiin takaa sitä, että harvoin tulevat sateet tulevat entistä rankempina suuremman haihtumisen vuoksi, ja aiheuttavat tulvia. Koska vallitsevien tuulien vuoksi tiettyinä aikoina vuotta sadetta ei tule, ja edellisen monsuunin aikana satanut vesi haihtuu nopeammin, voivat myös kuivat kaudet olla ankarampia.



Miten tämä pätee Euroopassa, joka ei ole monsuunialuetta, vaan sateita saadaan ympäri vuoden?

Mei long:

Minusta olisi kiinnostavaa tietää, millainen ilmastojärjestelmä maapallolla oli jura- ja liitukausilla. Tuolloinhan keskilämpötila oli huimasti nykyistä korkeampi, mutta mikään osa planeettaa ei ollut varsinaisesti asuinkelvoton, koska lämpö jakautui eri leveysasteille paljon nykyistä tasaisemmin. Niinpä napapiirillä liikuskeli kilpikonnia ja krokotiileja. Kenties mannerten sijainti tuolloin mahdollisti merivirtojen vapaamman lämmönsiirron?



Olisiko kuitenkin kosteutta enemmän Euroopassa ja Pohjois -Amerikassa lämpötilankin noustessa, kuin lehden jutun ennusteessa? Lainaamani wikipedian tekstissähän sanottiin, että 55 miljonaa vuotta sitten Euroopassa kasvoi trooppista sademetsää, vaikka lämpötila oli noussut lyhyessä ajassa 5-6 astetta aiemmasta, wikipedian mukaan jopa 7 astetta.

Ilmasto oli ( eoseenikaudella) lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä. Ilmasto kuivui ja viileni hitaasti kauden loppua kohti.

Silloin nopea lämpeneminen johtui meristä vapautuneista metaaneista.

Wikipedia kertoo:

Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle, nykyistä lämpimämmälle tasolleen.

Miksi se palautui pian? Onko maapallolla olemassa jokin säätelymekanismi, jonka tähden ilmasto pysyy aina elämälle suotuisana?

Elämä on säilynyt ja kehittynyt suurista muutoksista huolimatta, joten siinä mielessä voisi olettaa, että jonkinlainen vakaus säilyy. Jostain syystä Maasta ei ole tullut sellaista, kuin esim. Marsista.

Mei long:

Oli miten oli, minusta täällä välillä ihan yrittämällä yritetään olla skeptisiä kaikkea ilmastoaiheista kohtaan, ja keksimällä keksitään "huonosti selitettyjä" kohtia. Ei siinä, onhan kriittinen ajattelu hyvä olemassa, mutta jotain rajaa sentään.



Minusta tuo Tiede -lehden juttu oli vastaavasti yrittämällä yritettyä katastrofin ennustamista, eihän siinä ollut mikään varsinaisesti todistettua tiedettä tai tapahtuneita faktoja, vain pelkkiä ennusteita.

Vierailija

Mitä mieltä olette tästä nimimerkki AJ:n Hesarin palstalla esittämästä laskusta?

AJ:

Positiivisesta palautteesta ja sen suhteesta epästabiilisuuteen, ts. "kasvihuoneilmiön karkaamiseen käsistä", kirjoitin joku päivä sitten E-R Korholan blogiin seuraavaa:

"Ajattele asiaa vaikka näin:

Sanotaan että vaikkapa CO2 tuplaantuminen saisi aikaan suoran 1 asteen lämmitysvaikutuksen. Tämä sitten nostaa vesihöyrypitoisuutta määrällä, jonka suora lämpövaikutus on 0,5 astetta.

Eli CO2 tuplaantuu -> lämpötila nousee asteen

lämpötila nousee asteen -> vesihöyrypitoisuus nousee -> lämpötila nousee 0,5 astetta eli yhteensä noussut 1,5 astetta

mutta nythän kun lämpötila nousi 0,5 astetta lisää, niin vesihöyrypitoisuushan nousee taaskin niin, että se nostaa lämpötilaa puolet 0,5 asteesta, eli 0,25 astetta. yhteensä lämpötilan nousua 1,75 astetta

ja taas kun lämpötila nousi 0,25 astetta, vesihöyry nostaa lämpötilaa 0,125 astetta jolloin yhteensä lämpötilan nousu on 1,875 astetta

Tätä päätelmäkehää voit tietenkin jatkaa loputtomiin, mutta hetken aikaa kun katselet näitä lukuja (tai jatka vaikka pidemmälle jos et usko) huomaat, että jokaisella kerralla, kun tällä lailla lasketaan uusi lämpötila, niin tulos on tasan edellisen lämpötilan ja 2 asteen keskiarvo. Niinpä vaikka jatkaisit tuota ketjua kuinka pitkään, niin lämpötila ei nouse yli kahta astetta. "




Kokeilin laskimella, laskun tulos ei tosiaan mene yli kahden asteen, mutta toimiiko vesihöyryn positiivinen palaute noin?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
väläys

Miten tämä pätee Euroopassa, joka ei ole monsuunialuetta, vaan sateita saadaan ympäri vuoden?




Sadanta muuttuu ilmaston lämmetessä, ja kyllähän Välimeren maissa on varsin kuivaa jo nyt. Espanja ja Portugal aavikoituvat vauhdilla.

Lainaamani wikipedian tekstissähän sanottiin, että 55 miljonaa vuotta sitten Euroopassa kasvoi trooppista sademetsää, vaikka lämpötila oli noussut lyhyessä ajassa 5-6 astetta aiemmasta, wikipedian mukaan jopa 7 astetta.



Tuo "lyhyt aika" tarkoittaa kuitenkin tuhansia vuosia. Wikin mukaan silloin merten lämpötilat nousivat n. 8 astetta.

Wikipedia kertoo:

Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle, nykyistä lämpimämmälle tasolleen.

Miksi se palautui pian?




Tuo "pian" tarkoittaa jälleen tuhansia vuosia. Ihmisen aiheuttama ilmastonlämpeneminen on poikkeuksellinen juuri siksi, koska se on niin raju. Ihmisen toiminta on toistaiseksi ainoa luontoon kehittynyt mekanismi, jolla on mahdollisuus vapauttaa noin paljon kasvihuonekaasuja näin lyhyessä ajassa.

Onko maapallolla olemassa jokin säätelymekanismi, jonka tähden ilmasto pysyy aina elämälle suotuisana?



Kyllä on. Muutenhan nykyisenlaista elämää ei olisi olemassa. Mutta kyllä tuo säätelymekanismi voi mennä rikkikin. Tosin ihminen ei sitä varmaankaan kykene täydellisesti rikkomaan.

Minusta tuo Tiede -lehden juttu oli vastaavasti yrittämällä yritettyä katastrofin ennustamista, eihän siinä ollut mikään varsinaisesti todistettua tiedettä tai tapahtuneita faktoja, vain pelkkiä ennusteita.



Minun mielestäni se oli katastrofiaineksiltaan varsin hillitty. Kuten jo totesin, siinä jätettiin huomiotta käytännössä kaikki muut ympäristötuhot, joita ihminen toimillaan aiheuttaa. Käytännössä ilmastonmuutoksen rajuimmat vaikutukset syntyvät kuitenkin eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Esim. valtamerten elämää ei tuhoa pelkästään hiilidioksidi vaan moni muukin ihmisen toiminta. Ihmisen aiheuttama eroosio on kymmenen kertaa voimakkaampaa kuin ns. luonnollinen. Saastutamme ilmastoa ja ympäristöä muutenkin kuin CO2-päästöjen avulla vaikuttaen mm. omaan hormonitoimintaamme, lisääntymiskykyyn, sairastumisalttiuteen yms. Olemme luoneet mahtavat varannot terveydellemme äärimmäisen haitallisia jätteitä ja niitä tuottavia laitoksia, esim. ydinjätteet ja ydinvoimalat, lisäksi biologinen ja kemiallinen asetuotanto jne. Aikaansaamamme kuudes sukupuuttoaalto on nopeiten etenevä kaikista aiemmista.

En usko siihen, että jutun skenaariossa kuvatulla elämälle suotuisilla alueilla eläisi tuollaisen katastrofin jälkeen miljardia ihmistä, enkä myöskään usko että noin pahoin kärsineessä maailmassa muutaman sadan ihmisen yhteisö kykenisi nostamaan ihmiskunnan jaloilleen uudelleen. Kaikki muutkin eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon, kun massakuolemien aalto on käynnistynyt. Poikkeuksena mainittakoon ihmisen edellinen toipuminen sukupuuton partaalta, mutta silloin ympärillämme oli neitseellinen luonto, joka tarjosi parhaat mahdolliset eväät uudelle nousulle. Ihmisen hienoinkaan teknologia ei kuitenkaan vedä vertoja missään muussa kuin tuhomielessä luonnon yksinkertaisimmillekaan prosesseille. Emme osaa rakentaa solua emmekä elämää.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
väläys

Miten tämä pätee Euroopassa, joka ei ole monsuunialuetta, vaan sateita saadaan ympäri vuoden?




Sadanta muuttuu ilmaston lämmetessä, ja kyllähän Välimeren maissa on varsin kuivaa jo nyt. Espanja ja Portugal aavikoituvat vauhdilla.



Jos tuo Espanjan ja Portugalin kuivuus johtuisi ilmaston lämpenemisestä niin eikö tällainen ilmiö pitäisi näkyä silloin ympäri maapalloa samalla vyöhykkeellä. Eihän se ilmastonmuutos voi kuivattaa pelkästään kahta maata. Onko tällaisesta havaintoja?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Pilkkijä
Aweb
väläys

Miten tämä pätee Euroopassa, joka ei ole monsuunialuetta, vaan sateita saadaan ympäri vuoden?




Sadanta muuttuu ilmaston lämmetessä, ja kyllähän Välimeren maissa on varsin kuivaa jo nyt. Espanja ja Portugal aavikoituvat vauhdilla.



Jos tuo Espanjan ja Portugalin kuivuus johtuisi ilmaston lämpenemisestä niin eikö tällainen ilmiö pitäisi näkyä silloin ympäri maapalloa samalla vyöhykkeellä. Eihän se ilmastonmuutos voi kuivattaa pelkästään kahta maata. Onko tällaisesta havaintoja?



Ei se johdu pelkästään ilmaston lämpenemisestä vaan myös maanviljelyksestä, veden käytöstä, eläinten laiduntamisesta, eroosiosta, rakentamisesta jne.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

http://www.vino.fi/nalkalakko

Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kaikista köyhimmät, kaikista sairaimmat ja kaikista nälkäisimmät

Epäilemättä. He nyt yleensäkin kärsivät eniten.

Yksin ilmastonmuutoksen seurauksena 100-200 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään nälänhädästä
Ilmastokriisin ratkaiseminen on nykyihmiskunnan velvollisuus
Kööpenhaminassa on välttämätöntä saada aikaan ratkaisuja

Suomalaisia päättäjiltä vaadimme...

ilmastotieteen vakavasti ottamista
sataprosenttista pyrkimystä sitovaan sopimukseen, jossa teollisuusmaat vähentävät päästöjään vuoden 1990 tasosta vähintään 40 % vuoteen 2020 ja 80-95 % vuoteen 2050 mennessä
suomalaisen saastuttavan teollisuuden ja esimerkiksi turpeen polttajien etujen täydellisen unohtamisen. Suurin huoli eivät ole talouden pienet heilahtelut vaan ihmiskunnan tulevaisuus.
olemaan sellaisia päättäjiä, joita tulevat sukupolvet pitävät suurnaisia ja suurmiehinä.

Miten turpeen polton lopettaminen Suomessa lisää kehitysmaiden ruuan tuotantoa?

Nälänhätä johtuu liian vähistä resursseista suhteessa väkimäärään.

Miksi CO2:ta pidetään vain huonona asia, sillä etenkin Afrikalle sen kasvamisesta voi olla hyötyä. Sahara vihertää.

http://news.nationalgeographic.com/news ... ahara.html

Miten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite sopii yhteen kehitysmaiden taloudellisen kasvun tavoitteiden kanssa?

Yhtenä ideana on esitetty, että maataloustuet pitäisi lopettaa Euroopassa, jotta kehitysmaiden maataloustuotteet olisivat kilpailukykyisiä, maatalous kun voisi olla niiden talouden kasvattaja. Jos kehitysmaiden tuotannolla on tarkoitus ruokkia Eurooppa, kuljetukset tuottavat reilusti lisää niiden hiilidioksidipäästöjä.

Jos kehitysmaihin halutaan merkittävästi uusia työpaikkoja, olivatpa ne lähes mitä hyvänsä, se kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästöt kun kuuluvat kaikkeen elämään.

Miten Euroopan ja/tai eurooppalaisten omistaman teollisuuden siirtäminen Intiaan, Kiinaan ja muihin Aasian maihin vähentää CO2 -päästöjä?

Miten Euroopan maatalouden siirtäminen Afrikkaan vähentää maatalouden CO2-päästöjä?

Vierailija
väläys
http://www.vino.fi/nalkalakko

Yhtenä ideana on esitetty, että maataloustuet pitäisi lopettaa Euroopassa, jotta kehitysmaiden maataloustuotteet olisivat kilpailukykyisiä, maatalous kun voisi olla niiden talouden kasvattaja.




Niin, tai miksei kehitysmaiden maataloustuotteita voida myydä kehitysmaissa, missä sitä nälkääkin nähdään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat