Vesihöyrystä yleisesti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tein uuden ketjun, koska jutut ovat niin hajanaisesti eri ketjuissa. Tähän voi kirjoittaa kaikkea vesihöyrystä yleensä, sen toiminnasta kasvihuonekaasuna ja muuten. CO2 -teoria perustuu ajatukseen, että hiilidioksidin lämmittävä vaikutus yhdistettynä vesihöyryn positiiviseen palautekytkentään aiheuttaisi tilanteen, jossa lämpeneminen karkaa hallitsemattomaksi. ( pitäisikö tällainen ketju tehdä kullekin kasvihuonekaasulle tai ilmastoon liittyvälle teorialle/sen kritiikille, niin jutut olisi helpompi löytää?)

Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi

Vedellä on korkea höyrystymislämpö. Trooppisten alueiden merenpinnat sitovat suuret määrät lämpöä höyrystyessään. Kun höyry kulkeutuu napoja kohti kylmemmille alueille, se jäähtyy ja kondensoituu takaisin nesteeksi luovuttaen lämpöä. Veden vuoksi Maan lämpötila pysyy melko tasaisena ja elämälle suotuisana.

Merkitseekö tuo, että mitä lämpimämpää on tropiikissa, niin sitä enemmän sataa navoilla?
Sateisuus on ainakin lisääntynyt Antarktiksen manneralueella ja jää on siellä kasvanut.

Paloeseeni-eoseenin lämpöhuipulla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paleoseeni ... 3%B6huippu

Lämpötilan nousu lienee johtunut siitä, että Pohjois-Atlantin tulivuoret purkivat ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia, joka lämmitti Maata kasvihuoneilmiöllä. Valtava lämpeneminen vapautti myös meren syvänteissä olevan klatraattikiviin varastoituneen metaanin, joka on myös kasvihuonekaasu. Seurasi todella räjähdysmäinen lämpeneminen. Maan merivirrat muuttuivat.

Olisiko merien lämpeneminen tapahtunut ilman tuota varastoituneen metaanin purkautumista?

En tajua, miten ilmakehän lämpeneminen voi lämmittää merta syvemmältä.

Ilmakehän kyllä tunnetusti lämmittää merenpintaa, kuinka paljon ilmakehän lämpötilan nousu lisää veden höyrystymistä?

Kommentit (4)

Vierailija

Mitä mieltä olette tästä nimimerkki AJ:n Hesarin palstalla esittämästä laskusta?

AJ:


Positiivisesta palautteesta ja sen suhteesta epästabiilisuuteen, ts. "kasvihuoneilmiön karkaamiseen käsistä", kirjoitin joku päivä sitten E-R Korholan blogiin seuraavaa:

"Ajattele asiaa vaikka näin:

Sanotaan että vaikkapa CO2 tuplaantuminen saisi aikaan suoran 1 asteen lämmitysvaikutuksen. Tämä sitten nostaa vesihöyrypitoisuutta määrällä, jonka suora lämpövaikutus on 0,5 astetta.

Eli CO2 tuplaantuu -> lämpötila nousee asteen

lämpötila nousee asteen -> vesihöyrypitoisuus nousee -> lämpötila nousee 0,5 astetta eli yhteensä noussut 1,5 astetta

mutta nythän kun lämpötila nousi 0,5 astetta lisää, niin vesihöyrypitoisuushan nousee taaskin niin, että se nostaa lämpötilaa puolet 0,5 asteesta, eli 0,25 astetta. yhteensä lämpötilan nousua 1,75 astetta

ja taas kun lämpötila nousi 0,25 astetta, vesihöyry nostaa lämpötilaa 0,125 astetta jolloin yhteensä lämpötilan nousu on 1,875 astetta

Tätä päätelmäkehää voit tietenkin jatkaa loputtomiin, mutta hetken aikaa kun katselet näitä lukuja (tai jatka vaikka pidemmälle jos et usko) huomaat, että jokaisella kerralla, kun tällä lailla lasketaan uusi lämpötila, niin tulos on tasan edellisen lämpötilan ja 2 asteen keskiarvo. Niinpä vaikka jatkaisit tuota ketjua kuinka pitkään, niin lämpötila ei nouse yli kahta astetta. "




Kokeilin laskimella, laskun tulos ei tosiaan mene yli kahden asteen, mutta toimiiko vesihöyryn positiivinen palaute noin?

( Laitoin tämän tähän vielä kerran, kun ei tullut vastauksia)

Vierailija
väläys
Mitä mieltä olette tästä nimimerkki AJ:n Hesarin palstalla esittämästä laskusta?



Nimimerkki AJ:n esittämä ajatuksenkulku voidaan redusoida seuraaviin oletuksiin:

- hiilidioksidin lämmittävä vaikutus riippuuu logaritmisesti sen pitoisuudesta

- veden läsnäolo tuplaa hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen

Jos siis CO2-pitoisuus kaksinkertaistuisi, lämpötilassa havaittaisiin muutos dT=2 astetta. Vaikka tulos on selvä, AJ "ratkaisee" yhtälön kiintopisteiteraation avulla: dT_uusi = 1 + dT_vanha / 2.

Muut saavat ottaa kantaa siihen, ovatko nimim. AJ:n oletukset fysikaalisesti mielekkäitä. Edustamallani tieteenalalla "vesihöyrykerrointa" 2 kutsuttaisiin Lindtrömin vakioksi.

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005

Vesihöyryn vaikutuksesta puhuttaessa viitataan yleensä epämääräisesti vain sen lisääntymiseen. Kuitenkin vesihöyryn vaikutus riippuu oleellisesti siitä, mikä on sen jakautuma pystysuunnassa. Selvitin hiilidioksisin vaikutusta ketjussa geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/miten-co2-lammittaa-ilmakehaa-t11654.html ja tein lopulta laskelman. Samalla jouduin perehtymään ilmankosteuden riippuvuuteen lämpötilasta.

Ilmankosteuden riippuvuus lämpötilasta

Hiilidioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus ei riipu pelkästään hiilidioksidin määrästä. Päättelyketju menee seuraavasti:

1. Hiilidoksidin lisääntyminen nostaa lämpötilaa
2. Lämpimämpi ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä
3. Vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa
4. Lisääntynyt vesihöyry nostaa lämpötilaa

Kuulostaa loogiselta ja varmaan jonkinlainen kytkentä onkin olemassa, mutta ilmakehä ei nytkään ole vesihöyryn kyllästämä (kuva 5). Miten lämpötilan nousu vaikuttaa vesihöyryn määrään ja jakautumiseen ilmakehässä, ei tiedetä, sillä siihen vaikuttaa mm. tuulet.

On esitetty ainakin kolme erilaista vaikutusta.

1. Lukemissani jutuissa ja artikkeleissa yleisin näkemys on ollut, että lämpötilan nousu vaikuttaa ilmankosteuteen 1 – 2 korkeuteen asti.
2. Erityisesti ilmastonmallittajilla tuntuu olevan käsitys, että ilmankosteus lisääntyy läpi koko troposfäärin.
3. R. Linzen on esittänyt, että kosteuden lisääntyminen alatroposfäärissä lisää pilvisyyttä ja sadantaa niin, että ylätroposfääri itseasiassa kuivuu.
4. Minusta näyttää, että ilmankosteuden vaihtelu pienenee ylöspäin mentäessä (esim. kuva 5). Siitä voisi päätellä, että myös lämmönnousun vaikutus vähenee ylöspäin.




Laskelmassani oletin kosteuden lisääntyvän Clausius-Clapeyron-yhtälön (18) mukaan merenpinnan yläpuolella. Tuloksen tiivistää seuraava kuva.

Tarvitaan siis troposfäärin yläosassa tapahtuva vesihöyrypitoisuuden nousu, että maanpinnan lämpötila alkaa nousta enemmän.

Uusimmat

Suosituimmat