Evoluutioteorian kehittyminen Darwinin jälkeen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Petter Portin on kirjoittanut selkeän artikkelin evoluutioteorian kehittymisestä.

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/ ... /2558/2362

Sivut

Kommentit (24)

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009

Lainaus mainitusta linkistä.
.....
Tarvitaanko uutta synteesiä?
Biologisessa luonnossa ei ole havaittu yhtään
tosiasiaa, joka olisi evoluutioteorian vastainen,
ja teorian rakenne on sisäisesti ristiriidaton.
Kuitenkin biologisessa luonnossa on viime vuosina
havaittu seikkoja, joita ei vielä ole sisällytetty
nykyiseen evoluutioteoriaan, ns. moderniin
synteesiin. Tämä ei merkitse sitä, että evoluutioteoria
olisi virheellinen, vaan sitä, että se kenties
kaipaa laajennusta.
.....

Uutta synteesiä tarvitaan mutta syntyykö se mille pohjalle?

Ristiriitoja on yksilötasolla ajatellen.

Luonnonvalinta;
Tarkoitetaanko sillä yksilön ja yksilöä ympäröivän luonnon yhteisohjausvaikutusta?

Lajien lisääntyminen;
Perustuuko se kilpailuun vai onko se sopeutumista yksilöön, perheeseen ja sitä ympäröivään maailmaan?

Ainetasolla eli geeniteoria;
Atomiteoriaan pohjautuva aineteoria ei sisällä ns. materiaalin henkeä,,,hengellä tarkoitan yksinkertaisesti elämää,,,siis sitä mikä on tajunta geenissä,,siis sitä mitä olemme tai mitä on yksinkertaisin lisääntyvä luontoyksilö mutta ei esim vesipisara?

Kyllä vanha evoluutioteoria voi olla perusolettamuksiltaan virheellinen,,,tai sitten oikeellinen,,,siksi tarvitaan uutta synteesiä.

Synteesissä tosin pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa myös;
- kemiallisten aineiden vaikutus
- sähkömagneettikenttien vaikutus
- taloissa asumisen vaikutus
- ravintoaineiden vaikutus
- lääkeaineiden vaikutus
- mielen siis ajattelun vaikutus itseemme
- jne.

Missä yksilö siellä elämä.

Missä elämä siellä rakkaus elämää kohtaan.

Yksi elämän perusprinsiippi,,,eikö siis myös luonnon?

Vierailija
tosikolie
Lainaus mainitusta linkistä.
.....
Tarvitaanko uutta synteesiä?
Biologisessa luonnossa ei ole havaittu yhtään
tosiasiaa, joka olisi evoluutioteorian vastainen,
ja teorian rakenne on sisäisesti ristiriidaton.
Kuitenkin biologisessa luonnossa on viime vuosina
havaittu seikkoja, joita ei vielä ole sisällytetty
nykyiseen evoluutioteoriaan, ns. moderniin
synteesiin. Tämä ei merkitse sitä, että evoluutioteoria
olisi virheellinen, vaan sitä, että se kenties
kaipaa laajennusta.
.....

Uutta synteesiä tarvitaan mutta syntyykö se mille pohjalle?

Ristiriitoja on yksilötasolla ajatellen.

Luonnonvalinta;
Tarkoitetaanko sillä yksilön ja yksilöä ympäröivän luonnon yhteisohjausvaikutusta?

Lajien lisääntyminen;
Perustuuko se kilpailuun vai onko se sopeutumista yksilöön, perheeseen ja sitä ympäröivään maailmaan?

Ainetasolla eli geeniteoria;
Atomiteoriaan pohjautuva aineteoria ei sisällä ns. materiaalin henkeä,,,hengellä tarkoitan yksinkertaisesti elämää,,,siis sitä mikä on tajunta geenissä,,siis sitä mitä olemme tai mitä on yksinkertaisin lisääntyvä luontoyksilö mutta ei esim vesipisara?

Kyllä vanha evoluutioteoria voi olla perusolettamuksiltaan virheellinen,,,tai sitten oikeellinen,,,siksi tarvitaan uutta synteesiä.

Synteesissä tosin pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa myös;
- kemiallisten aineiden vaikutus
- sähkömagneettikenttien vaikutus
- taloissa asumisen vaikutus
- ravintoaineiden vaikutus
- lääkeaineiden vaikutus
- mielen siis ajattelun vaikutus itseemme
- jne.

Missä yksilö siellä elämä.

Missä elämä siellä rakkaus elämää kohtaan.

Yksi elämän perusprinsiippi,,,eikö siis myös luonnon?




Ennen muuta pitää ottaa huomioon mielisairauksien vaikutus selkeään ajatteluun.

Vierailija

Hieno kirjoitus, joskin kovasti evoluutioekologiapainotteinen. Paleontologit omalla tahollaan kaavailevat uutta evoluutioteorian paleontologista synteesiä. Moderni evoluutioteoriahan keskittyy kuitenkin melko voimakkaasti "mikroevoluutioon", populaatiogenetiikkaan ja lajiutumiseen, muttei niinkään suurempien taksonien syntyyn tai evoluution pitkän aikavälin tapahtumiin. Osa paleontologien havaitsemasta onkin (enemmän tai vähemmän, yleensä vähemmän) ristiriidassa ekologien ja geneetikkojen yleisestä konsensuksesta. Eivät nämä tietenkään mitään suuria ristiriitoja ole, mutta sen verran, että paleontologit kokevat modernissa synteesissä olevan paikattavaa. Niinhän se tiede korjaa itseään.

Epigenetiikka ja mahdollinen eliöiden mahdollinen kyky säädellä mutaatioita ovat tietenkin myös oleellisia, eikä niitä ole modernissa synteesissä huomioitu yksinkertaisesti siksi, ettei niistä vielä synteesin kokoamisen aikaan ollut minkäänlaisia havaintoja.

Elämme kiintoisia aikoja, ehdottomasti.
Pari linkkiä aiheeseen:
http://scienceblogs.com/laelaps/2009/12 ... icycle.php
http://scienceblogs.com/laelaps/2009/07 ... logica.php

Ja Tosikolie,
vanha evoluutioteoria on perusprinsiipeiltään oikea, ei se muuten selittäisi lähes kaikkea luonnossa havaittua. Tietoa on vain viime vuosikymmeninä tullut niin paljon lisää, että sitä täytyy hieman laajentaa. Eli jos ennen sanottiin "hankitut ominaisuudet eivät periydy" niin nyt sanotaan "hankitut ominaisuudet eivät periydy, paitsi rajoitetusti epigeneettisten mekanismien kautta."

Evoluutioteoria sisältää jo luonnonvalinnan eri tasot, lajiutumisen mekanismit, elämän määritelmän ja ympäristötekijöiden vaikutukset yksilöihin (näitä tulkitsin huomautustesi tarkoittavan).

tosikolie

Missä elämä siellä rakkaus elämää kohtaan.

Tämä oli itse asiassa paremmin sanottu kuin tiedätkään. Kaikille eliöille, joilla ylipäätään on aivot joilla haluta mitään, kehittyy myös halu elää. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ne epäilemättä harvinaiset yksilöt, jotka eivät halua elää, myös kuolevat helpommin. Elämää rakastavat pysyttelevät kaikin keinoin elossa ja menestyvät. Voidaan siis sanoa, että kaiken älykkään elämän yhteinen piirre on halu elää.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Mei long

Ja Tosikolie,
***
Evoluutioteoria sisältää jo luonnonvalinnan eri tasot, lajiutumisen mekanismit, elämän määritelmän ja ympäristötekijöiden vaikutukset yksilöihin (näitä tulkitsin huomautustesi tarkoittavan).
***
tosikolie

***
Voidaan siis sanoa, että kaiken älykkään elämän yhteinen piirre on halu elää.




Sinulla on näköjään kyky ajatella asiaa,,,Damasio jo kadotti otteensa,,mutta odotinkin niin käyvän,,,ajattelu ja siis mieli joka on jomman kumman leirin muokkaama ei kykene kaikesta irti olevaan tarkasteluun,,valitettavasti vaan ainoastaan provokaatioon.

Pohditko kysymystäni luonnonvalinnasta?

Luonnonvalinta;
Tarkoitetaanko sillä yksilön ja yksilöä ympäröivän luonnon yhteisohjausvaikutusta?

Toinen asia joka sivuutetaan hyvin tarkoituksella koska siihen ei ole vastausta.
Miten aine joka määritellään atomiteorian avulla voi kyetä elämään?

Luonnon toiminnan selkeyttä kuvaa hyvin suomalainen metsäjänis,,,suhteessa olosuhteisiin muuntuu mukana,,,ja perii ominaisuutensa.

Kumpi siinä valitsee Jäniksen värin?
Jänis vai luonto ympärillä vai molemmat?
Voimmeko silloin sanoa että luonnon muuntumisprosessi on geenien aiheuttama mutaatio jatta onko geeneissä tapahtunut muutos jälki luonnonvalinnasta,,,jos tätä termiä halutaan käyttää,, niin luonto mitä se valitsee?

Kyseessä on perinteinen A+B ongelma,,,molemmat vaikuttaa mutta toisaalta ei vaikuta.

Vierailija
tosikolie

Pohditko kysymystäni luonnonvalinnasta?

Luonnonvalinta;
Tarkoitetaanko sillä yksilön ja yksilöä ympäröivän luonnon yhteisohjausvaikutusta?

Luonnon toiminnan selkeyttä kuvaa hyvin suomalainen metsäjänis,,,suhteessa olosuhteisiin muuntuu mukana,,,ja perii ominaisuutensa.

Kumpi siinä valitsee Jäniksen värin?
Jänis vai luonto ympärillä vai molemmat?
Voimmeko silloin sanoa että luonnon muuntumisprosessi on geenien aiheuttama mutaatio jatta onko geeneissä tapahtunut muutos jälki luonnonvalinnasta,,,jos tätä termiä halutaan käyttää,, niin luonto mitä se valitsee?


Nyt taisin vasta kunnolla ymmärtää, mitä ajoit takaa.

Eli aiheuttaako luonnonvalinta mutaatiot vai mutaatio sopeutumisen?
Mutaatiot, DNA:n kopiointivirheet, ovat enimmäkseen satunnaisia, ja niitä tapahtuu joka sukupolvessa. Luonnonvalinta poimii näistä hyödylliset, ja ne yleistyvät. On tosin viitteitä siitä, että eräillä eliöillä olisi ainakin jonkinlaisia mekanismeja, joilla ne voivat hallita paljonko mutaatioita tapahtuu ja missä. Niinpä esimerkiksi vaikeassa ympäristössä mutaatiotaajuus voi kasvaa, jolloin jälkeläisillä on enemmän uusia piirteitä, ja joku niistä saattaa auttaa sopeutumisessa.

Tosin et ole ihan tainnut ymmärtää luonnonvalinnan ideaa. Luonnonvalintahan on, ainakin periaatteessa, täysin abstrakti käsite, joka tarkoittaa seurauksia siitä että yksilöt ovat eri tavalla ympäristöönsä sopeutuneita. Kun osa yksilöistä geneettisistä syistä menestyy eri tavalla kuin toiset, paremmin pärjäävien piirteet yleistyvät. Tämä valikoituminen seuraaviin sukupolviin on luonnonvalintaa. Yksilö on luonnonvalinnan yksikkö, valinnan kohde. Yksilöllä on ominaisuuksia, joiden menestystä sen ympäristössä mitataan kelpoisuudella. Kelpoisuus taas on yksilön kykyä pysyä elossa ja tuottaa elinkelpoisia jälkeläisiä.

Luonnonvalinta on siis ympäristön painetta yksilöiden ominaisuuksien suhteen, ja valikoitavia mitataan lisääntymismenestyksellä.

Mitä jäniksiin ja niiden väriin tulee, kyseessä on tosiaan mielenkiintoinen yhdistelmä: ympäristön muutos (päivän lyheneminen) aiheuttaa turkin vaihdon, mutta käsky vaihtaa turkki päivän lyhetessä on "kirjoitettu" geeneihin. Se on siis sekä geneettistä että ympäristön aiheuttamaa. Lumentulo on se valintapaine, joka saa geneettisesti vaaleamman talviturkin omaavat jänikset menestymään ruskeampien kustannuksella.

Vierailija

Portinin varsin oivaltava kirjoitus lienee "vanhan koulun" modernin synteesin kannattajille melkoinen järkytys kyberneettisine geeniverkostoineen ja genomissa ilmenevine sopeutumistaipumuksineen. Toisaalta taas joillekin tajuntaa ja mielen toimintoja aineen ominaisuuksina pitäville tarjoutuu mahdollisuus puolustaa hypoteesiansa vetoamalla jonkinlaiseen jo biologisessa materiassa esiintyvään "esi-älyllisyyteen". Tässä muutamia monista Portinin kirjoituksen herättämistä ajatuksista, joita varmaan tullaan pohtimaan laajoissa piireissä; lieneehän kirjoitus ensimmäinen arvostetun tieteilijän suomenkielinen viittaus evoluutioteorian radikaaleihin muutospaineisiin.

Darwinin teoria sen sijaan on täysin materialistinen eikä
sisällä ajatusta eliöille kuuluvasta taipumuksesta
kehittyä yhä paremmin ympäristöön sopeutuneiksi.

Matematiikassa heikkona ja fysiikasta ilmeisen tietämättömänä Darwin ei tuntenut tai ymmärtänyt materiaa ja sen tapahtumia hallitsevista/kuvaavista periaatteista korkeinta, joka on systeemien "taipumus" sopeutua ympäristöönsä optimaalisesti: pienimmän vaikutuksen periaatetta.

Tämä Maupertuisin periaate oli Darwinin aikana asioita oivaltavissa piireissä varsin tunnettu ja arvostettu:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0304/pekonen.pdf

[size=85:2znp2mpk]Hämmästyttävää tässä on ensinnäkin se,
että vaikutus sinänsä on abstrakti suure, joka
muodostetaan laskennallisesti, mutta jota ei
voida suoraan havaita eikä mitata luonnossa.
Kuitenkin se näyttää säätelevän luonnon perusilmiöitä
kuten valon taittumista tai kappaleiden
liikettä. Luonto siis ikään kuin tekee kussakin
erikoistapauksessa matemaattiseen variaatiolaskentaan
perustuvan optimaalisen päätöksen.

Maupertuis’n maailmankuva on teleologinen:
Luonto pyrkii alati kohti parhainta mahdollista
olotilaa. Argumentti on matemaattinen, mutta
filosofi sesti se sulautuu aikaisemman filosofi -
sen perinteen, eritoten Leibnizin, esittämiin ajatuksiin
”parhaasta mahdollisesta maailmasta”.[/size:2znp2mpk]

Pienimmän vaikutuksen periaatteesta kirjoittaa myös arvostettu kvanttifyysikko, professori Keijo Kajantie

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf

[size=85:2znp2mpk]..yhteyksien rakentaminen
fysiikan kvanttifluktuaatioilla täydennetyn
minimiperiaatteen ja ihmiselle parhaan
maailman välille on mielekäs ja kiinnostava.. Ajatus on nykyisen fysiikan ja kosmologian
tutkimuksen keskipisteessä..[/size:2znp2mpk]

Mikrotasolla elämää voidaan karkeasti luonnehtia suunnattoman monimutkaisina sähkökenttäkonfiguraatioina ja niiden muutoksina. Myös näitä hallitsee sama optimoiva periaate. Kajantie kirjoittaa:

[size=85:2znp2mpk]Toinen tärkeä tapaus on se, jossa vapausasteet
ovat sähkömagneettisten kenttien, sähkökentän
ja magneettikentän, arvot jossain paikassa
ja jonain aikana. Vaikutus taas voidaan
laskea yksinkertaisella tavalla sähkökentän ja
magneettikentän suuruuksista. Nämä eivät voi
vaihdella mielivaltaisella tavalla, vaan jälleen
niin, että vaikutus saa miniminsä
. Tämä johtaa
luonnonlakeihin, Maxwellin yhtälöihin,..[/size:2znp2mpk]

Olisi kiinnostavaa kartoittaa darwinistista luonnonvalinnan ideaa niin elottoman kuin elollisenkin luonnon voimia ja energioita [size=85:2znp2mpk]mm. Maxwellin yhtälöiden ja Lagrangen funktion hahmossa[/size:2znp2mpk] hallitsevan pienimmän vaikutuksen periaatteen valossa. Lähinnä tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: luonnonvalinnan "oppi" poikkeaa olennaisilta osiltaan pienimmän vaikutuksen lain mukaisesta optimointitaipumuksesta, jolloin se on myös olennaisesti väärä, tai se yhtyy tuohon periaatteeseen, jolloin se voidaan nostaa uudelle, syväfysikaaliselle selitystasolle. Ainekset tähän mullistukseen saattavat olla jo kypsymässä biologian ja fysiikan uusien löydösten ja teoreettisen fysiikan formalismien avaruuksissa.

Miksi pienimmän vaikutuksen lain väistämätön vaikutus evoluutioilmiössä tapahtuu niin salatusti, että biologit eivät ole sitä vieläkään havainneet? Yksi selitysyritys voisi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen:

Maailma sellaisena kuin se aisteille ja arkiajattelulle ilmenee, on suunnattoman kaukana niistä syväfysikaalisista tasoista, joilla luonnonlakien "koneisto" sijaitsee. Kutsutaan nyt tätä materian perustavinta tasoa vapausastevakuumiksi. Nykyinen maailma on vapausastevakuumin eri vapausasteiden läpikäymien monien spontaanien symmetriarikkojen seuranto, joissa jokaisessa jokin vapausaste on "menetetty" sen tultua Nambun-Goldstonen bosonin "jäädyttämäksi" makroskooppiseksi järjestykseksi. Edelleen, nämä menetetyt vapausasteet ovat kiertyneet "jalostetussa" muodossa uudelleen esiin NG-bosonien kondensaatteina, defekteinä (idea perustuu Hiroomi Umezawan osin helppotajuiseen kirjoitukseen julkaisussa Prog.Theor.Phys.Suppl. 1984.) Tällaiset defektit puolestaan ilmenevät esim. eliöiden käyttäytymispiirteinä: kosiomenoina yms. On selvää, että aistit ja arkiajattelu ovat vaikeuksissa pyrkiessään hahmottamaan "kaiken olemusta" näistä täysin erilaiselta näyttävistä materiakerrostumista. Kerros kerrokselta syvemmälle tuota tasoa kohti voidaan kuitenkin pyrkiä tunkeutumaan matemaattisen luonnontieteen keinoin ja intuitiota virkistävien henkisten aspektien tuella.

jesper
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt4.3.2009

On mielenkiintoista, miten suurin osa tieteentekijöistä vannoo edelleen niin vahvasti Darwinin nimeen, vaikka toisaalta jo myönnetään, että todellisuus ei aivan tuota darwinistista mallia vastaakaan. Ehkä parinkymmenen vuoden päästä jo myönnetään Lamarckin olleen lähempänä totuutta. Tuskin Darwin itsekään olisi halunnut itsensä nostamista jalustalle.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Vierailija
jesper
On mielenkiintoista, miten suurin osa tieteentekijöistä vannoo edelleen niin vahvasti Darwinin nimeen, vaikka toisaalta jo myönnetään, että todellisuus ei aivan tuota darwinistista mallia vastaakaan. Ehkä parinkymmenen vuoden päästä jo myönnetään Lamarckin olleen lähempänä totuutta. Tuskin Darwin itsekään olisi halunnut itsensä nostamista jalustalle.



Kertoisitko yhdenkin tutkimustuloksen, jonka mukaan Lamarck on lähempänä "totuutta" kuin Darwin?

Kerrotko myös, mikä on tuo ihmeellinen "totuus", jota etsitään. Sitä kun ei tieteessä etsitä vaan parasta selitystä havaituille ilmiöille.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Mei long

Luonnonvalinta on siis ympäristön painetta yksilöiden ominaisuuksien suhteen, ja valikoitavia mitataan lisääntymismenestyksellä.

Mitä jäniksiin ja niiden väriin tulee, kyseessä on tosiaan mielenkiintoinen yhdistelmä: ympäristön muutos (päivän lyheneminen) aiheuttaa turkin vaihdon, mutta käsky vaihtaa turkki päivän lyhetessä on "kirjoitettu" geeneihin. Se on siis sekä geneettistä että ympäristön aiheuttamaa. Lumentulo on se valintapaine, joka saa geneettisesti vaaleamman talviturkin omaavat jänikset menestymään ruskeampien kustannuksella.





Mitkä tekijät vaikuttaa

1. Luonto Jänisisän ja Jänisäidin ympärillä
- ilma
- vesi
- maa
- kasvit
- aurinko
- ravinto
- päivän pituus
- lämpötila
2. Luonnon muut eläimet.
3. Jänisäidin ja Isän yhteinen perimä.

4. Ilman kilpailua, menestymisen tarvetta, kenenkään kustannuksella,,,kunnes tuli ihminen...

Hmm,,,jotta ymmärtäisit mitä tarkoitan luonnon vaikuttamisella meihin sinun olisi päästävä eroon hyöty-ja menestysajattelusta sekä siitä että joku yksittäinen solun osa sanelee millainen sinä olet.

Tosin,,,meitä aivopestään sillä mikä ei meitä ole luontaisesti joten on vaikea ajatella luontoa sellaisena kuin se on siis,,,silloin kun siinä ei ole ihmistä joka on aivopestynä kilpailuun.

Tämä taas edellyttää mielen ja ajattelun irtaantumista ihmisestä itsestään,,,siis abstraktilla tasolla.

Kuka tuulen synnyttää,
kuka kukan kasvattaa.

jesper
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt4.3.2009
Damasio

Kertoisitko yhdenkin tutkimustuloksen, jonka mukaan Lamarck on lähempänä "totuutta" kuin Darwin?

Kyllä minusta tuossa linkittämässäsi artikkelissa esitetty riisin evoluution tutkimustulos vastaa paremmin Lamarckin näkemystä. Eihän tuossa sattumalla ja luonnonvalinnalla ole mitään roolia.
Riisillä nimittäin havaittiin, että erilaiset ympäristöärsykkeet, kuten vaikkapa kylmäkäsittely, saavat aikaan transposonien eli ns. hyppivien geenien mobilisoitumisen. Liikkeelle lähteneet transposonit voivat sitten kiinnittyä toisten geenien läheisyyteen ja alkaa säädellä niiden toimintaa. Tämä puolestaan voi aiheuttaa viimemainituissa geeneissä pysyvän toiminnan tason muutoksen, joka auttaa kasvia tulemaan toimeen juuri asianomaisen mutaation aiheuttaneissa ympäristöolosuhteissa, esimerkiksi siis kylmässä ilmanalassa (Naitoym. 2009).



Damasio

Kerrotko myös, mikä on tuo ihmeellinen "totuus", jota etsitään. Sitä kun ei tieteessä etsitä vaan parasta selitystä havaituille ilmiöille.

Tiede ei voi löytää lopullista totuutta, kuitenkin "totuuden etsinnän" pitää olla tieteen ideaali. Ei tiede voi tyytyä vain "sopivimpaan selitykseen". Parhaiten totuutta etsitään, kun hyväksytään erilaisten hypoteesien esittäminen. Mielestäni filosofista kehikkoakaan ei ole tarpeen lyödä mitenkään lukkoon.
Tieteen sitoutuminen "naturalismiin" voi jopa olla totuuden etsintää rajoittava ennakkokäsitys.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
jesper

Kyllä minusta tuossa linkittämässäsi artikkelissa esitetty riisin evoluution tutkimustulos vastaa paremmin Lamarckin näkemystä. Eihän tuossa sattumalla ja luonnonvalinnalla ole mitään roolia.

Riisillä nimittäin havaittiin, että erilaiset ympäristöärsykkeet, kuten vaikkapa kylmäkäsittely, saavat aikaan transposonien eli ns. hyppivien geenien mobilisoitumisen. Liikkeelle lähteneet transposonit voivat sitten kiinnittyä toisten geenien läheisyyteen ja alkaa säädellä niiden toimintaa. Tämä puolestaan voi aiheuttaa viimemainituissa geeneissä pysyvän toiminnan tason muutoksen, joka auttaa kasvia tulemaan toimeen juuri asianomaisen mutaation aiheuttaneissa ympäristöolosuhteissa, esimerkiksi siis kylmässä ilmanalassa (Naitoym. 2009).



Tieteen sitoutuminen "naturalismiin" voi jopa olla totuuden etsintää rajoittava ennakkokäsitys.


Niinhän se paljolti on.

Tuli mieleen 60-luvun talidomilapset. Siinähän ihmisen kehittämä ja jalostama myrkky sai aikaan solumuutoksia ihmiselämän alkuvaiheissa ja tuloksena oli vammaisia lapsia.

Ei siis luonnollista ns. sopeutumista tai sattumaa vaan pakolla tehtyä vaikutusta.

Tieteen on sitouduttava sekä naturalismiin että ihmisislismiin,,,

Eli luonnon luontainen muuntumisjatkumo ja ihmisen omalla toiminnallaan aiheuttama muuntumisvaikutus.

Mitäköhän aiheuttaa sähkömagneettikenttien ( siis tuo pien pien hiukkasten ainevärähtelyn) lisääntyvä määrä atomiin, atomeista koostuvaan geeniin jonka taasen sanotaan rakentavan ihmisen.

Vierailija
Naitoym. 2009
Riisillä nimittäin havaittiin, että erilaiset ympäristöärsykkeet, kuten vaikkapa kylmäkäsittely, saavat aikaan transposonien eli ns. hyppivien geenien mobilisoitumisen. Liikkeelle lähteneet transposonit voivat sitten kiinnittyä toisten geenien läheisyyteen ja alkaa säädellä niiden toimintaa. Tämä puolestaan voi aiheuttaa viimemainituissa geeneissä pysyvän toiminnan tason muutoksen, joka auttaa kasvia tulemaan toimeen juuri asianomaisen mutaation aiheuttaneissa ympäristöolosuhteissa, esimerkiksi siis kylmässä ilmanalassa

Eikös tällaista ole havaittu ihkmiselläkin; Epigeneettinen periytyminen, joka on kuin suoraan Lamarckilta.

Köyhien lapset ovat perineet kyvyn elää niukoissa olosuhteissa, jms. Rikkaiden kakarat ovat perineet kyvyttömyyden olla vaatimattomia.

Vierailija

Geenien keksiminen. Darwin ei tiennyt mitään geeneistä.

Sosiobiologia ja sittemmin evoluutiopsykologia. Darwin ei myöskään tehnyt eroa kulttuurellisen ja -biologisen evoluution kesken. Nykyisin kulttuurievo onkin huimaa, tekoäly, virtuaalitodellisuus jne. tieto yms.koneiden GNR (Geenit, Nano, Robotics) -aikausi.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Nagarjuna
Geenien keksiminen. Darwin ei tiennyt mitään geeneistä.



Mutta Darwin ennusti geenit esittelemällä käsitteen "gemmulit" (gemmules), jotka toimisivat perinnöllisyyden mekanismina. Ei mennyt aivan kuten Darwin ajatteli, mutta aika hyvä ennustus kumminkin.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

Lisäksi richard dawkins loi ja julkitoi meemin, käsitteen meemi, joka tarkoittaa kulttuurigeeniä, replikaattoria, joka kopioi itsensä darwinistisesti.

Väitetään tosin, että geenien evoluutio darwinistista, mutta meemien ja teemien tai qumeemien (teemi=teknologinen meemi kuten esim. Kännykkä. qumeemi=kvanttimekaaninen meemi, sanasta quantum meme) evoluutio lamarckilaista. Google kertoo enemmän...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat