Onko kaikki luonnonlait tiedossa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voisiko puna/sinisiirtymää aiheuttaa jokin muukin kuin doppler-ilmiö? Joku ilmiö joka antaa fotonille energiaa tai vähentää sitä. Kuten epälineaarinen optiikka. Muistaakseni magneettikentät muuttavat myös taajuuksia (Zeemanin ilmiö, joka keksittiin jo 1800-luvulla, ennen elektroneja).

Voisiko alkeisvaraus olla vain resonanssi tms erikoistapaus hiukkasesta, jonka pyörimisnopeus on tietty monikerta? Siksi protonilla ja elektronilla on voima, neutronilla ei.

Kondensaattori varastoi sähköä, mutta voisiko kondensaattamma varastoida magnetismia? Koska viisaat julistavat ettei ole vielä löydetty, niin ei pidä lannistua, vaan yrittää nolata heidät. Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa että nerojen nolaaminen on hauskaa.

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija
Lektu-Elli
Voisiko puna/sinisiirtymää aiheuttaa jokin muukin kuin doppler-ilmiö?

Mikä ettei. Ei kai mikään voi rajoittaa sattumaa luomaan uusia lakeja, ajast'aikaan.

Vierailija

Päivä Sattumana:

Loisin luonnonlain, jonka mukaan Kuita olisi 5-30 kpl kuten monilla muilla planeetoilla. Olisi helpompaa suunnistaa.

KKHS
Seuraa 
Viestejä368
Liittynyt23.11.2005
Lektu-Elli
Voisiko puna/sinisiirtymää aiheuttaa jokin muukin kuin doppler-ilmiö?



Mahdollisesti voi, mutta sitä kuitenkin kutsuttaisi doppler-ilmiöksi, keksijänsä mukaan. Voisiko massan taipumuksen vetää massaa puoleensa selittää joku muu kuin painovoima?
Varmaan voisi mutta sitä kutsuttaisi silti painovoimaksi. Toisaalta sitä voidaan kutsua miksi tahansa ja kyse on silti ihan samasta asiasta.

Onko kaikki luonnonlait tiedossa?



Tätä ei voi titää, sillä ne luonnonlait joiden olemassaolo tiedetään, tunnetaan myös. Jokuhan nokittaa tähän tietenkin pimeän energian, mutta senkin lait tunnetaan joskaan ei lähdettä.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Kannattaa varmaan ensin määritellä "luonnonlaki" ja sen jälkeen vasta alkaa miettimään voisiko niitä löytyä vielä lisää...

Wikipediasta löytyvä määritelmä:

"Luonnonlaki (joskus myös fysiikan laki) on luonnossa esiintyvä säännönmukaisuus. Tarkemmin rajattuna se on luonnontieteellisesti niin kutsutulla tieteellisellä menetelmällä selvitetty säännönmukaisuus.
Tieteelliset lait ovat vakiintuneen tieteen parhaita hypoteeseja siitä, mitä luonnonlait ovat. Ne tieteelliset lait, jotka ovat tosia, ovat luonnonlakeja. Tieteelliset lait ovat tyypillisesti johtopäätöksiä, jotka perustuvat toistettuihin tieteellisiin kokeisiin ja havaintoihin, ja jotka ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi tiedeyhteisössä. Kaikkeuden toimintaa kuvaavien lakien muotoilu on eräs tieteen päämääristä."

Vaikka uusia luonnonlakeja tullaan mitä todennäköisimmin vielä löytämään (mm. kvanttigravitaation alalta), niin en menisi silti rukkaamaan jo toimivia luonnonlakeja, kuten Doppler-ilmiötä (perusfyssaa).

Lektu-Elli
Muistaakseni magneettikentät muuttavat myös taajuuksia (Zeemanin ilmiö, joka keksittiin jo 1800-luvulla, ennen elektroneja).



Zeemanin ilmiössä magneettikenttä muuttaa atomien lähettämän valon spektriä vaikuttamalla atomin elektronikuoren energiatiloihin, eikä siis vaikuta jo matkalla olevan valon aallonpituuteen.

Lektu-Elli
Kondensaattori varastoi sähköä, mutta voisiko kondensaattamma varastoida magnetismia? Koska viisaat julistavat ettei ole vielä löydetty, niin ei pidä lannistua, vaan yrittää nolata heidät. Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa että nerojen nolaaminen on hauskaa.



Selvitä ensin itsellesi, mitä sähkö ja magnetismi ovat ja miten ne liittyvät toisiinsa... sen jälkeen mieti uudelleen, voiko "magnetismia varastoida" (ja kyllä, tavallaan voi - sitä sanotaan kestomagneetiksi).

∞ = ω^(1/Ω)

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
derz

Wikipediasta löytyvä määritelmä:

Ne tieteelliset lait, jotka ovat tosia, ovat luonnonlakeja. Tieteelliset lait ovat tyypillisesti johtopäätöksiä, jotka perustuvat toistettuihin tieteellisiin kokeisiin ja havaintoihin, ja jotka ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi tiedeyhteisössä. Kaikkeuden toimintaa kuvaavien lakien muotoilu on eräs tieteen päämääristä."
.



Hmm... ei tieteelliset lait vaikkakin olisivat tosia ja hyväksyttyjä ole välttämättä luonnonlakeja,, luonnontosia.

Hmm,,esimerkkejä,,,
atomiteorian ainemalli,,,se on tieteellinen malli ja yhteiseksi opetettu,,siis tiedepiirissä hyväksytty,,,
mutta ei silti ole luonnon aineen tosimalli,,
vaan aineen muokkauksen kannalta välttämätön ainemalli.

hmm, aineen värähtelyteoria,,,sitäkään ei ole kyetty todistamaan että värit on värähtelyä,,se on vaan teoreettinen olettamus,,tietääkseni ei ole taajuusmitattu värien taajuuksia vaan on tehty väreille taajuus-spektri,,jota opiskellaan niska liimassa.

Ei kaikki luonnonlait ole tiedossa,,, ja vielä fysiikan lisäksi elämäkin etsii itseään.

Hmm,,kyllä magnetismiä voi varastoita kuten sähköainettakin,,tosin,,,en tiedä onko kyseessä kahden eri aineosasen kimppa vai yhden aineosasen virtausliike,, mutta jotakin pienhiukkasia ne on ja kulkee vinhaa vauhtia, voi olla paikallaan akussa, ja taasen lentää ulos valona,,mystiikan mystiikka,,kuka sellaisen osaa selostaa.

Vierailija
Lektu-Elli
Voisiko puna/sinisiirtymää aiheuttaa jokin muukin kuin doppler-ilmiö? Joku ilmiö joka antaa fotonille energiaa tai vähentää sitä. Kuten epälineaarinen optiikka. Muistaakseni magneettikentät muuttavat myös taajuuksia (Zeemanin ilmiö, joka keksittiin jo 1800-luvulla, ennen elektroneja).



Kaikki tuo (sini-) tai vie (puna-) valosta energiaa, aiheuttaa ko. siirtymiä.

Voisiko alkeisvaraus olla vain resonanssi tms erikoistapaus hiukkasesta, jonka pyörimisnopeus on tietty monikerta? Siksi protonilla ja elektronilla on voima, neutronilla ei.



Vaikeampi kysymys. magnetismi liitty spin-ominaisuuteen, ja säkömagneetisen kentän välittäjähiukkanen on fotoni.

Kondensaattori varastoi sähköä, mutta voisiko kondensaattamma varastoida magnetismia? Koska viisaat julistavat ettei ole vielä löydetty, niin ei pidä lannistua, vaan yrittää nolata heidät. Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa että nerojen nolaaminen on hauskaa.



Sitä tietysti kannattaa ainakin yrittää...

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

Minusta tuo BB ja kiihtyvästi laajeneva kosmos, siis negatiivinen "pimeä" energia, Einsteinin "kosmologinen vakio" ovat aina olleet hullua "kainalosauvateoriaa".

Gravitaatio vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn, onhan Einsteinin mukainen valon taittuminen auringon ohituksessa todistettu. Mikseivät avaruuden suuret massat voisi "jarruttaa" kaukaa tulevaa valoa? Kun nopeuden muutos ei ole mahdollinen, ilmenee energian menetys aallonpituuden pidentymisenä.

Tässä täytyisi sitten tietenkin selittää uudelleen kaksi BB:n kivijalkaa, kosmisen tausta BB:n hyvin sopiva 2,7 K lämpötila ja helium-3 ja deuteriumatomit, joita ei voi nykyisen teoria mukaan syntyä tähtien nukleosynteesissä, vaan ainoastaan BB:n olosuhteissa.

Vierailija

Voin pahvinpalalla varjostaa auringon valoa eli fotonivirtaa. Sama pahvinpala varjostaa myös elektronisuihkua ja korkeita radiotaajuuksia.

Onko mahdollista tehdä aine, joka varjostaa gravitoneja?

Miksi ei? Metalliverkko suodattaa sähkökentän ja tietyt radioaallot ja sille on sovelluksia.

Gravitonivarjostin estäisi painovoimaa vaikuttamasta minuun. Olisi käyttöä myös gravitonipeilille. Laitan sen 45-asteen kulmaan, niin voin vetää kaukosäätimen pöydältä lähemmäs.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Lektu-Elli
Päivä Sattumana:

Loisin luonnonlain, jonka mukaan Kuita olisi 5-30 kpl kuten monilla muilla planeetoilla. Olisi helpompaa suunnistaa.




Ei olis. Mä ainakin sekoisin heti. Varsinkin jos olis tiedossa että niitä on jotain väliltä 5-30.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
Hannu Tanskanen
Mikseivät avaruuden suuret massat voisi "jarruttaa" kaukaa tulevaa valoa? Kun nopeuden muutos ei ole mahdollinen, ilmenee energian menetys aallonpituuden pidentymisenä.

Kun havaittava universumimme on suuressa mittakaavassa hyvin tasakoosteinen, niin mikseivät valon edessä ja takana olevat massat kumoa toistensa "jarrutusvaikutusta"?

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

"Gravitaatiovarjostin" ei ole mahdollinen, koska Einsteinin mukaan gravitaatio ei ole voima siinä mielessä kuin vaikkapa sähkömagneettinen säteily, esim. valo, vaan avaruuden käyristymisen manifestaatio. Massa siis vääristää avaruuden ympärillään, siitä spekuloitu "gravitaatio". Hartaimmat kvanttifyysikot tosin spekuloivat gravitoneilla, jopa ajan hiukkasilla eli krononeilla !

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009
petsku
Hannu Tanskanen
Mikseivät avaruuden suuret massat voisi "jarruttaa" kaukaa tulevaa valoa? Kun nopeuden muutos ei ole mahdollinen, ilmenee energian menetys aallonpituuden pidentymisenä.

Kun havaittava universumimme on suuressa mittakaavassa hyvin tasakoosteinen, niin mikseivät valon edessä ja takana olevat massat kumoa toistensa "jarrutusvaikutusta"?



Ajattele meidän olevan laajenevan kuplan, ilmapallon pinnalla.
Kaikkialla muualla ympärillämme on suuria massoja, jotka jarruttavat säteilyä.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
Hannu Tanskanen
Ajattele meidän olevan laajenevan kuplan, ilmapallon pinnalla.
Kaikkialla muualla ympärillämme on suuria massoja, jotka jarruttavat säteilyä.

Sori, mutta en nyt vain hahmota, miksei valonsäteen edessä olevat massat kiihdytä valon kulkua samalla tavalla, kuin sen takana olevat jarruttavat. Näin hahmottaisin sen pallopinnallakin.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
petsku
Hannu Tanskanen
Ajattele meidän olevan laajenevan kuplan, ilmapallon pinnalla.
Kaikkialla muualla ympärillämme on suuria massoja, jotka jarruttavat säteilyä.

Sori, mutta en nyt vain hahmota, miksei valonsäteen edessä olevat massat kiihdytä valon kulkua samalla tavalla, kuin sen takana olevat jarruttavat. Näin hahmottaisin sen pallopinnallakin.



Juuri näin, ja tästä syystä gravitaatiosta johtuva valon punasiirtymä on kosmisessa mittakaavassa keskimäärin ±0.

∞ = ω^(1/Ω)

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009
derz
petsku
Hannu Tanskanen
Ajattele meidän olevan laajenevan kuplan, ilmapallon pinnalla.
Kaikkialla muualla ympärillämme on suuria massoja, jotka jarruttavat säteilyä.

Sori, mutta en nyt vain hahmota, miksei valonsäteen edessä olevat massat kiihdytä valon kulkua samalla tavalla, kuin sen takana olevat jarruttavat. Näin hahmottaisin sen pallopinnallakin.



Juuri näin, ja tästä syystä gravitaatiosta johtuva valon punasiirtymä on kosmisessa mittakaavassa keskimäärin ±0.



Ettekö oleta noissa yhtämittaisissa jarrutuksissa ja kiihdytyksissä esiintyvän "kitkaa", energia tuppaa entropian lain mukaan muunnoksissa "huononemaan" ?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat