Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vaikuttaako ilmastoon, jos tämä purkautuu?

http://www.cnn.com/2009/WORLD/asiapcf/1 ... s.volcano/

Kommentit (11)

Tuskin paljonkaan. Laskeskelin tuossa juuri, että tälläkin hetkellä yli 30 tulivuorta on purkautumassa.

Purkauksen pitäisi olla todella suuri, että sanottavasti vaikuttaisi.

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä596
Liittynyt21.6.2017

http://www.sueddeutsche.de/panorama/philippinen-vulkan-spuckt-lava-meter...

Filippineillä purkautuu tulivuori voimakkaasti. Laavaa lentää useiden satojen metrien korkeuteen.

Laavan koostumus on suurelta osin kalsiumoksidia, CaO.

Tulivuoren sisuksissa kalsiumkarbonaatti on hajonnut kuumuudessa. Tulivuorista purkautuvat kaasut ovat suurimmaksi osaksi hiilidioksidia CO2.

CaCO3 –--- CO2 + CaO. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muodostaa kalsiumhydroksidia.

CaO + H2O –--- Ca(OH)2. Tämä kalsiumhydroksidi ylläpitää valtamerten pH 8:ssa, eikä merten happamoitumista voi tapahtua hiilidioksidin vaikutuksesta.

Ilmassa olevaa hiilidioksidia liukenee vesiin saostuen ja tuloksena on jälleen  kalsiumkarbonaattimolekyylejä.

CO2 + Ca(OH)2 --- CaCO3 + H2O

Tämä kalsiumin ja hiilen kiertokulku pitää osaltaan maapallomme elinkelpoisena. Kasvusto on riippuvainen hiilidioksidista ja nykyinen 0,04% (400 ppm) ja hitaasti nousevana, on alkanut vihertää kasvustoja ympäri maailmaa.

Hiilidioksidin pitoisuus on 0,04% ja se on pitoisuudeltaan luettava "hivenkaasuksi". Kuinka on mahdollista, että tämä hiilidioksidi HuuHaa on yleensä päässyt syntymään.

Ehkä maailma tarvitsee aina jonkun "ismin" ja kommunismin hajottua keksittiin tämä.

Kalsiumkarbonaatti on emäksisessä liuoksessa yksi maailman kaikkein vaikealiukoisimmista yhdisteistä. Molekyylit laskeutuvat hitaaasti merten pohjille, mistä kerroksia on vuosimiljardien aikana noussut vuoristoiksi kuten Alpit

Kalsiumkarbonaatti molekyylit on se syy, jonka takia esim. Välimerellä rantojen läheisyydessä vesi näyttää auringon paistessa vihertävältä.

Tämä johtuu siitä, että rannan lähellä aallokko ja virtaukset estävät molekyylejä laskeutumasta ja molekyylien konsentraatio on suuri.

Jotkut nimittävät tätä vihertävää väriä ”pohjaheijastumaksi”

Välimeri hohtaa usein auringon paistaessa turkoosin värisenä, sininen taivas ja vihertävä vesi.

Eroosio irrottaa Alpeilla hienojakoisia kalkkikivihiukkasia vuorista. Sveitsissä puhtaiden alppijokien väri on auringon paistaessa vihertävää.

Colorado joen sivuhaaran nimi on jpa Green River. Paikka sijaitsee Grand Canyon’ssa, missä vedet ovat hyvin puhtaita ja eroosion tuoma kalsiumkarbonaattihiukkaset hehkuvat auringon valossa vihreinä.

https://roskasaitti.wordpress.com/2014/02/03/merien-alkaliniteetin-kasvu...

https://www.tiede.fi/keskustelu/71871/kalsiumin-kierto

esko

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

ksuomala kirjoitti:
Mihin bikarbonaatti unohtui?

Varmaan kannattaa käydä kysymässä sitä löytötavaratoimistosta.

https://loytotavara.net/..

.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä596
Liittynyt21.6.2017

Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että tulivuorten laavassa on enimmäkseen kalsiumyhdisteitä.

Yritin etsiä lentotuhkan koostumuksesta tietoja, mutta en löytänyt.

Onko jollakin teistä tietoa tuhkan koostumuksesta.

Todennäköisesti siinäkin on kalsiumyhdisteitä määrä suuri.

Kalsiumoksidi reagoi voimakkaasti veden kanssa ja muodostaa kalsiumhydroksidia. Se taas puolestaan reagoi hiilidioksidin kanssa jne.

Valtameret ovat se suurin hiilinielu, koska veden pH on noin 8 kalsiumhydroksidin takia.

Metsät ja luonto kaikkineen osallistuvat hiilen ja kalsiumin ikuiseen keskenäiseen kiertoon. Puhuminen Suomen metsien "hiilinieluista" tuntuu hiukan eksyneen sivupoluille.

esko

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä596
Liittynyt21.6.2017

Historia lehden numerossa 3/2018 siv 71  oli lyhyt kertomus roomalaisesta Pantheonin temppelistä, rakennettu 25 ennen ajanlaskun alkua.

Kupolin halkaisija on 43,3 m ja se on edelleen maailman suurin holvattu kupoli. Kupolin huipussa on pyöreä aukko.

Kupoli painaa arvioiden mukaan 4.535 tonnia.

Roomalaisten käyttämä betoni sisälsi tuliperäistä tuhkaa. Tuhkasta suurin osa on kalsium-suoloja ja myös kalsiumoksidia, joka on tärkein sementin raaka-aineista nykyisin.

Länsimaiseen betoniin syntyvät pienet halkeamat rupeavat laajenemaan.  Meidän kovat talvemme, jatkuva sulamisen ja jäätymisen vuorottelu, laajentaa noita halkeamia nopeasti.

Suomessa on viime vuosina ollut pahoja ongelmia betonirakenteissa.

Suomen maanteille ruvettiin rakentamaan siltoja kehitettäessä tieverkostoa.

Kaikkia elämäni aikana rakennettuja siltoja on jouduttu korjaamaan betonin heiketessä.

Olisiko tulivuoren tuhkasta (tai jauhetusta laavasta) betonin lisäineena apua ongelmiin ?

esko

ing geolog
Seuraa 
Viestejä6772
Liittynyt28.9.2008

Käyttäjä4369 kirjoitti:
Historia lehden numerossa 3/2018 siv 71  oli lyhyt kertomus roomalaisesta Pantheonin temppelistä, rakennettu 25 ennen ajanlaskun alkua.

Kupolin halkaisija on 43,3 m ja se on edelleen maailman suurin holvattu kupoli. Kupolin huipussa on pyöreä aukko.

Kupoli painaa arvioiden mukaan 4.535 tonnia.

Roomalaisten käyttämä betoni sisälsi tuliperäistä tuhkaa. Tuhkasta suurin osa on kalsium-suoloja ja myös kalsiumoksidia, joka on tärkein sementin raaka-aineista nykyisin.

Länsimaiseen betoniin syntyvät pienet halkeamat rupeavat laajenemaan.  Meidän kovat talvemme, jatkuva sulamisen ja jäätymisen vuorottelu, laajentaa noita halkeamia nopeasti.

Suomessa on viime vuosina ollut pahoja ongelmia betonirakenteissa.

Suomen maanteille ruvettiin rakentamaan siltoja kehitettäessä tieverkostoa.

Kaikkia elämäni aikana rakennettuja siltoja on jouduttu korjaamaan betonin heiketessä.

Olisiko tulivuoren tuhkasta (tai jauhetusta laavasta) betonin lisäineena apua ongelmiin ?

http://www.minfo.se/minbas/216c.pdf

Tuossa raportissa esitetään betonin kiviaineksen koostumusta syyksi halkeiluun ja laajenemiseen ja vaurioihin:
"On ollut epäilyksiä siitä, että hienoaines murskattussa graniitissa voisivat lisätä riskiä
haitalliselle alkaloidireaktiolle (ASR)". ASR aiheuttaa murtumia, halkeamia betoniin, halkeamia joista vesi pääsee sisään, ja eipä siinä muuta tarvitakkaan. Ei siis kvartsi kiteinä vaan ne erittain hienot ainekset kivessä (filler)

http://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A652692&dswid=-5872

Tutkimuksiakin löytyy tuossa tiivistelmä esipuhe 

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42722
Liittynyt6.12.2009

ing geolog kirjoitti:
Käyttäjä4369 kirjoitti:
Historia lehden numerossa 3/2018 siv 71  oli lyhyt kertomus roomalaisesta Pantheonin temppelistä, rakennettu 25 ennen ajanlaskun alkua.

Kupolin halkaisija on 43,3 m ja se on edelleen maailman suurin holvattu kupoli. Kupolin huipussa on pyöreä aukko.

Kupoli painaa arvioiden mukaan 4.535 tonnia.

Roomalaisten käyttämä betoni sisälsi tuliperäistä tuhkaa. Tuhkasta suurin osa on kalsium-suoloja ja myös kalsiumoksidia, joka on tärkein sementin raaka-aineista nykyisin.

Länsimaiseen betoniin syntyvät pienet halkeamat rupeavat laajenemaan.  Meidän kovat talvemme, jatkuva sulamisen ja jäätymisen vuorottelu, laajentaa noita halkeamia nopeasti.

Suomessa on viime vuosina ollut pahoja ongelmia betonirakenteissa.

Suomen maanteille ruvettiin rakentamaan siltoja kehitettäessä tieverkostoa.

Kaikkia elämäni aikana rakennettuja siltoja on jouduttu korjaamaan betonin heiketessä.

Olisiko tulivuoren tuhkasta (tai jauhetusta laavasta) betonin lisäineena apua ongelmiin ?

http://www.minfo.se/minbas/216c.pdf

Tuossa raportissa esitetään betonin kiviaineksen koostumusta syyksi halkeiluun ja laajenemiseen ja vaurioihin:
"On ollut epäilyksiä siitä, että hienoaines murskattussa graniitissa voisivat lisätä riskiä
haitalliselle alkaloidireaktiolle (ASR)". ASR aiheuttaa murtumia, halkeamia betoniin, halkeamia joista vesi pääsee sisään, ja eipä siinä muuta tarvitakkaan. Ei siis kvartsi kiteinä vaan ne erittain hienot ainekset kivessä (filler)

http://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A652692&dswid=-5872

Tutkimuksiakin löytyy tuossa tiivistelmä esipuhe 

2013

Eräs geologeja ja insinöörejä kautta aikojen kiehtonut rakennelma on roomalainen satama. Viimeisen vuosikymmenen ajan tutkijat Italiasta ja Yhdysvalloista ovat käyneet läpi 11 Välimeren alueen satamaa, jotka ovat kestäneet 2 000 vuotta priimakunnossa meren kuohuja ja betonia kuluttavaa ilmanalaa.

Yleisin nykypäivänä käytetty betoni on niin sanottu Portlandin betoni, joka on ollut käytössä lähes 200 vuotta. Se ei yllä lähellekään roomalaisen betonin kestävyyttä.

”Varsinkaan meriympäristö ei ole hyväksi Portlandin betonille. Merivedessä sen käyttöikä on alle 50 vuotta, minkä jälkeen se murenee”, tutkimusinsinööri Marie JacksonKalifornian yliopistosta kertoo.

Ainutlaatuinen koostumus

Tutkijat tietävät nyt, miksi roomalainen betoni on niin ylivoimainen. Tutkijat ottivat vuoteen 37 ennen ajanlaskun alkua ajoittuvia näytteitä italialaisesta Pozzuoilin satamasta, läheltä Napolia. Näytteitä analysoidaan parhaillaan laboratorioissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Analyysin uskotaan paljastavan tarkan reseptin tämän kestävämmän ja valmistusmetodiltaan perinteistä betonia vihreämmän rakennusaineen valmistukseen.

Journal of American Ceramic Societyn ja American Mineralogistin aiemmin tässä kuussa julkaisemat tulokset on otettu ilolla vastaan. Rakennusalalla on pitkään etsitty tapaa tehdä kestävämpää betonia. Jackson uskoo, että tulevaisuuden kaupungit ja satamat tullaan rakentamaan siitä.

Roomalaisen betonin salaisuus piilee sen ainutlaatuisessa mineraalien koostumuksessa ja tuotantotekniikassa. Tutkijat kertoivat tiedotteessaan: ”Roomalaiset tekivät sementtiään sekoittamalla kalkkia ja vulkaanista kiveä. Vedenalaisiin rakennelmiin kalkki ja vulkaaninen tuhka sekoitettiin laastiksi. Tämä laasti ja tulivuoren tuffi pakattiin puunkaltaiseen muotoon. Merivesi laukaisi heti kuuman kemiallisen reaktion. Kalkki jäähtyi, vesimolekyylit jäivät sen rakenteeseen. Seos reagoi tuhkan kanssa ja sementoitui.”

Perinteisestä betonista puuttuu kalkin ja vulkaanisen tuhkan seos, minkä takia se ei sido yhtä hyvin kuin sen roomalainen vastine. Juuri tämä sitova ominaisuus selittää, miksi perinteinen betoni alkaa halkeilla muutamassa vuosikymmenessä.
Roomalaisen betonin käyttö ja sen tuotantotekniikoiden hyödyntäminen saattavat mullistaa rakennusteollisuuden, sillä käytössä olisi täten tukevampaa ja vähemmän hiilidioksidikuormittavaa betonia."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimusryhman-loyto-voi-mullistaa-ny... .

Vierailija

Kyllä siitä jaksetaan sönköttää että 0,04% NIIN PIENI LUKU ETTEI SE MIHINKÄÄN VAIKUTA ULIULIULI!!!!

Mutta vahingossakaan ei voida ottaa huomioon absorptio- tai sirontavaikutusalan käsitettä. Ei taida osamäärät tuollaisiin käsitteisiin riittää.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat