Seuraa 
Viestejä45973

Valistuneimmat foorumilaiset ovat jo törmänneet uutisiin digitaaliakusta. Nanokonkista rakennettuun energiavarastoon jonka energia ja tehotiheys ovat ennennäkemättömät. Valmistusteknologia on jo olemassa.

Ainoa ongelma että energiatiheys on huomattavasti suurempi kuin TNTllä, samoin kuin tehotiheys. Erinomainen ebergiavarasto säätövoimaa tuottamaan/jokamiehen semtex.

Taitaa olla niin että teknologia kielletään ennen kuin saadaan käyttöön.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (25)

Socrates
Seuraa 
Viestejä8971

Stanford puuhaa uuden, nanoteknologiaan myös pohjautuvan Li-ioniakun parissa, jonka tehotiheys on kymmenkertainen nykyisiin verrattuna. Tuo vertaus TNT:een ontuu, energiaa on hiilipalassakin kolme kertaa se mikä TNT:ssä, mutta tietenkin jos vaarana on sen yht´äkkinen purkautuminen. Esimerkiksi Teslan akuissahan tuo on vältetty siten, että jokainen kymmenistä tuhansista kennoista on erillinen ja mikroprosessori kontrolloi sen varausta ja lämpötilaa. Jos vaaralukema ylittyy eli oikosulku tms., prosessori kytkee sen irti. Lisäksi akut ovat glykolin sisällä, jos kenno pamahtaa, se ei aiheuta ketjureaktiota muihin.

Hannu Tanskanen
Stanford puuhaa uuden, nanoteknologiaan myös pohjautuvan Li-ioniakun parissa, jonka tehotiheys on kymmenkertainen nykyisiin verrattuna. Tuo vertaus TNT:een ontuu, energiaa on hiilipalassakin kolme kertaa se mikä TNT:ssä, mutta tietenkin jos vaarana on sen yht´äkkinen purkautuminen. Esimerkiksi Teslan akuissahan tuo on vältetty siten, että jokainen kymmenistä tuhansista kennoista on erillinen ja mikroprosessori kontrolloi sen varausta ja lämpötilaa. Jos vaaralukema ylittyy eli oikosulku tms., prosessori kytkee sen irti. Lisäksi akut ovat glykolin sisällä, jos kenno pamahtaa, se ei aiheuta ketjureaktiota muihin.




En puhu siitä. Itse asiassa sinä olit ainoa toivoni tarpeeksi valistuneesta palstalaisesta...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Norppa
Valistuneimmat foorumilaiset ovat jo törmänneet uutisiin digitaaliakusta. Nanokonkista rakennettuun energiavarastoon jonka energia ja tehotiheys ovat ennennäkemättömät. Valmistusteknologia on jo olemassa.

Linkkejä

Digital Quantum Battery Could Boost Energy Density Tenfold
http://www.physorg.com/news180704455.html

mensaani
Norppa
Valistuneimmat foorumilaiset ovat jo törmänneet uutisiin digitaaliakusta. Nanokonkista rakennettuun energiavarastoon jonka energia ja tehotiheys ovat ennennäkemättömät. Valmistusteknologia on jo olemassa.

Linkkejä

Digital Quantum Battery Could Boost Energy Density Tenfold
http://www.physorg.com/news180704455.html




BINGO!

totinen
Norppa
Valmistusteknologia on jo olemassa.

Ainoa ongelma että energiatiheys on huomattavasti suurempi kuin TNTllä, samoin kuin tehotiheys.


Prototyyppiä ei ole vielä valmistettu.




Se ei ole ongelma. Tosin sen valmistaminen voi tuoda tietoisuuteen runsaasti uusia ongelmia.

Niin, samaahan tuota on mietitty jo EEStorin (huijaus) teknologiasta.

Siis että jos meillä on kondensaattori, johonka on varattu energiaa mielekkäitä määriä, ja sitten rusennetaan se kondensaattori vaikkapa tarpeeksi tehokkaalla nallilla, niin saadaan se purkautumaan kerralla ja vapauttamaan energiaa.

Se kysymys että saadaanko tästä ketjureaktiota aikaan riippuu sitten "akun" rakenteesta. Jos siitä halutaan volumetrisesti tiheä ja kevyt, tullaan väistämättä siihen tilanteeseen että kyllä saadaan.

Kondensaattorisolut hajoavat kuin dominot ketjussa kun riittävän suuri osa kennoista ensin murskataan niin että niistä vapautuva energia muodostaa shokkiaallon joka etenee akun sisällä kuin räjähteessä.

Socrates
Seuraa 
Viestejä8971

Siis että jos meillä on kondensaattori, johonka on varattu energiaa mielekkäitä määriä, ja sitten rusennetaan se kondensaattori vaikkapa tarpeeksi tehokkaalla nallilla, niin saadaan se purkautumaan kerralla ja vapauttamaan energiaa.
(Veikko)

Veikko tässä tavallaan kertoi nk. e-pommin toimintaperiaatteen.
Siinähän superkondensattoreilla varataan suprajohtavaan pitkään käämiin erittäin voimakas magneettikenttä. Kun tämä käämi sitten brisantilla räjähteellä (heksogeeni, pentriitti) räjäytetään kasaan alkaen toisesta päästä, itse asiassa höyrystetään, niin magneettikenttä puristuu kasaan ja käämin hävitessä purkautuu ilmaan erittäin voimakkaana (miljoonia ampeereja) sähkömagneettisena pulssina, "supersalamana", joka tuhoaa kaiken elektroniikan jopa kilometrien säteellä. Persian Lahden I sodassa tätä testattiin ja toisessa sillä vaiennettiin Bagdadin Saddamin radioasema.

Ydinpommi ilmakehän ylärajoilla tekee saman laajemmassa mitassa, sen röntgen- ja gammasäteilypulssi irroittaa suuren määrän elektroneja, jotka ilmakehään syöksyessään kehittävät samoja syöksyvirtoja (James Bond: "Golden Eye").
Tämä "Compton-ilmiö" manifestoitui aikoinaa Tyynellä Valtamerellä tehdyssä vetypommikokeessa, katuvalot rikkoutuivat Hawaijilla, usean tuhannen kilometrin päässä.
Kirjoitin mm. näistä laajan artikkelin TM:aan 2003.

Poni, joka ei tätä usko, voi kaivaa ao. lehden esiin ! (Nykyisin lehden vallanneilta homoilta tällainen menee yli hilseen ja siksi söivätkin minut ulos).

Hannu Tanskanen
Veikko tässä tavallaan kertoi nk. e-pommin toimintaperiaatteen.



Se ei ole ihan sama asia. Tietenkin jos kondensaattorin rutistaa kasaan niin siitä syntyy äkillinen virta, joka tietenkin luo voimakkaan sähkömagneettisen pulssin, mutta efekti ei ole samalla tavalla "säteilevä" kuin mainitussa e-pommissa jossa ensin luodaan voimakas magneettikenttä ja sitten tuhotaan sen lähde niin että kenttä ei voi romahtaa takaisin mihinkään vaan jatkaa matkaansa ulospäin.

Kondensaattoripommissa suurin osa energiasta muuttuu lämmöksi, sillä laitehan lyö läpi, varaukset kumoavat toisensa ja energia vapautuu lämpönä joka höyrystää materiaalit, ja sikäli kun ne kondensaattorit ovat pieniä ja niitä on paljon, niistä ei synny yhtä isoa pulssia vaan vähän pitempi rätinä kuin papaattimatosta, tietenkin suhteellisessa mielessä koska koko ketjureaktio on todennäköisesti ohi millsekunnissa.

Mitä EMP-efektiin tulee, se vaikuttaa eniten suuriin kohteisiin kuten radiotorneihin tai siirtolinjoihin. Pienet laitteet kuten kännytkät, matkaradiot, radiopuhelimet, kannettavat tietokoneet tjsp. eivät edusta riittävän suurta pinta-alaa jotta niihin indusoituisi merkittäviä virtoja (ellei pommi räjähdä ihan vieressä, parin metrin päässä). Käytännössä kaikki kannettavat laitteet joissa on vähäinenkään suojaus (esim. metallinen tai muuten johtava kuori) selviävät EMP:stä hienosti.

E-pommin heikkous onkin että sen teho vähenee etäisyyden kuutiossa, jonka takia pienet "salkku-e-pommit" ovat huomattavasti tehokkaampia konventionaalisina räjähteinä kuin sähkömagneettisina pommeina. Jos saat e-pommin vietyä tarpeeksi lähelle kohdetta, voisit yhtä hyvin pakata salkun täyteen sitä semtexiä ja yksinkertaisesti räjäyttää kohteen tuusan nuuskaksi.

Sähköverkkoonkin kiinnitetyille laitteille riittänee normaali ukkossuojaus, koska EMPn efekti perustuu sen indusoimiin suuriin syöksyvirtoihin jotka aiheuttavat rajuja jännitteen vaihteluita sähköverkossa ja sähkölaitteissa. Juuri syöksyvirrat hajottivat katuvaloja ydinpommikokeissa, koska pitkiin linjoihin indusoitui pahimmillaan 20 000 A virtoja.

Veikko
Se ei ole ihan sama asia. Tietenkin jos kondensaattorin rutistaa kasaan niin siitä syntyy äkillinen virta, joka tietenkin luo voimakkaan sähkömagneettisen pulssin, mutta efekti ei ole samalla tavalla "säteilevä" kuin mainitussa e-pommissa jossa ensin luodaan voimakas magneettikenttä ja sitten tuhotaan sen lähde niin että kenttä ei voi romahtaa takaisin mihinkään vaan jatkaa matkaansa ulospäin.

Tämä olikin uutta. Voiko EMP siis romahtaa takaisin, jos sen lähde on yhä olemassa? Mikä mekanismi tässä vaikuttaa?

Veikko
Mitä EMP-efektiin tulee, se vaikuttaa eniten suuriin kohteisiin kuten radiotorneihin tai siirtolinjoihin. Pienet laitteet kuten kännytkät, matkaradiot, radiopuhelimet, kannettavat tietokoneet tjsp. eivät edusta riittävän suurta pinta-alaa jotta niihin indusoituisi merkittäviä virtoja (ellei pommi räjähdä ihan vieressä, parin metrin päässä). Käytännössä kaikki kannettavat laitteet joissa on vähäinenkään suojaus (esim. metallinen tai muuten johtava kuori) selviävät EMP:stä hienosti.

Tietysti vaikutus on suhteessa pinta-alaan. Mutta riittävän suuri EMP kaiketi on vaarallinen ihan kaikelle elektroniikalle, joka ei ole tarpeeksi hyvin suojattu. Magneettinen suojaus ei ole ihan helppo juttu.

Tästä aina tulee mieleen armeija-ajat, silloin perusteltiin WW2-aikaisia radiolaitteita (putkiteknologiaa) sillä, että ne kestävät EMP:n. ***ttu ne mitään EMP:tä tarvinneet, olivat hajalla kaiken aikaa muutenkin. Yhden radioaseman korjaamisesta sainkin aikanaan tosi hyvän palautteen. Olin kuulemma liian oma-aloitteinen. No pitäkää tunkkinne.

Ehkä armeijan radistit pian kököttää kanaverkkohäkissä (Faradayn häkki) ja saavat nimekseen kana.

Electric shadow

Tämä olikin uutta. Voiko EMP siis romahtaa takaisin, jos sen lähde on yhä olemassa? Mikä mekanismi tässä vaikuttaa?



Se tapa millä se pulssi luodaan Tanskasen kuvailun mukaan on, että käämillä muodostetaan magneettikenttä ja sitten tuhotaan käämi mahdollismman nopeasti jotta pulssista tulisi terävä (suuri teho lyhyessä ajassa).

Jos käämi olisi olemassa kun virta katkeaa niin magneettikenttä voisi virran katkettua indusoitua takaisin käämiin jolloin se lähimpänä johteena imisi ylivoimaisesti suurimman osan kenttään varastoituneesta energiasta eikä se lähtisi leviämään ympäriinsä.

Lisäksi käämin induktanssi vastustaa virran muutosta, jonka takia se on pakko tuhota tai se jarruttaisi ja "pyöristäisi" pulssin ja tekisi siitä tehottoman.

Veikko
Electric shadow

Tämä olikin uutta. Voiko EMP siis romahtaa takaisin, jos sen lähde on yhä olemassa? Mikä mekanismi tässä vaikuttaa?



Se tapa millä se pulssi luodaan Tanskasen kuvailun mukaan on, että käämillä muodostetaan magneettikenttä ja sitten tuhotaan käämi.

Jos käämi olisi olemassa kun virta katkeaa niin magneettikenttä voisi virran katkettua indusoitua takaisin käämiin jolloin se imisi kaiken kenttään varastoituneen energian eikä se lähtisi leviämään ympäriinsä.


Back-EMF? Mutta kondensaattoreiden ollessa kyseessä ei ole mitään käämiä.Käämikään ei kaiketi vedä mitään takaisin, vaan aiheuttaa vastakkaisen voiman sopivissa oloissa.

Electric shadow

Back-EMF? Mutta kondensaattoreiden ollessa kyseessä ei ole mitään käämiä.Käämikään ei kaiketi vedä mitään takaisin, vaan aiheuttaa vastakkaisen voiman sopivissa oloissa.



Jokaisessa käytännön käämissä on myös kapasitanssia jonka kautta virta pääseen kulkemaan (vaikka johtojen päiden välillä) ja jokaisessa käytännön kondensaattorissa on myös induktanssia (reitti navalta navalle on aina jonkin mittainen ja suorallakin johtimella on induktanssi).

Mutta kondensaattoreista puhuttaessa ei tosiaankaan saada samanlaista EMP paukkua kuin käämeistä puhuttaessa koska niissä energia on varastoituna sähkövaraukseen eikä magneettikenttään. EMP on mahdollinen tietenkin aina kun varaukset liikkuvat tarpeeksi rajusti, mutta varsinaisessa EMP pulssissa pitäisi saada energia värähtelemään sähkökentän ja magneettikentän välillä niin että se vielä säteilee ympäristöönsä (käytännössä radioaaltoina), kun taas kondensaattoriakussa se todennäköisimmin absorboituu välittömästi akun rakenteeseen ja höyrystää sen, jolloin synty tavanomainen räjähdys.

Veikko
Electric shadow

Back-EMF? Mutta kondensaattoreiden ollessa kyseessä ei ole mitään käämiä.Käämikään ei kaiketi vedä mitään takaisin, vaan aiheuttaa vastakkaisen voiman sopivissa oloissa.



Jokaisessa käytännön käämissä on myös kapasitanssia jonka kautta virta pääseen kulkemaan (vaikka johtojen päiden välillä) ja jokaisessa käytännön kondensaattorissa on myös induktanssia (reitti navalta navalle on aina jonkin mittainen ja suorallakin johtimella on induktanssi).

Noissa nanokonkissa se induktanssikin on tosi pieni, joten taajuuden on pakko kasvaa, eikö? Olisiko pulssi sitten enää radiotaajuinen, vai meneekö röntgen- tai gammataajuuksille?

Veikko
Mutta kondensaattoreista puhuttaessa ei tosiaankaan saada samanlaista EMP paukkua kuin käämeistä puhuttaessa koska niissä energia on varastoituna sähkövaraukseen eikä magneettikenttään. EMP on mahdollinen tietenkin aina kun varaukset liikkuvat tarpeeksi rajusti, mutta varsinaisessa EMP pulssissa pitäisi saada energia värähtelemään sähkökentän ja magneettikentän välillä niin että se vielä säteilee ympäristöönsä (käytännössä radioaaltoina), kun taas kondensaattoriakussa se todennäköisimmin absorboituu välittömästi akun rakenteeseen ja höyrystää sen, jolloin synty tavanomainen räjähdys.

Käsittääkseni sähkövaraus ei oikein voi purkautua aiheuttamatta virtaa, joka taas saa aikaan magneettikentän? Moinen energiapurkaus ei sulje pois tavanomaista räjähdystä, mutta tähän on ihan pakko liittyä elektromagneettinenkin tekijä.

Salaman fysikaaliset ja kemialliset prosessit voivat olla samankaltaisia kuin tuossa nanoakun tapauksessa muttaaa materiaali ja tilavuus on erillaista.

Electric shadow

Käsittääkseni sähkövaraus ei oikein voi purkautua aiheuttamatta virtaa, joka taas saa aikaan magneettikentän? Moinen energiapurkaus ei sulje pois tavanomaista räjähdystä, mutta tähän on ihan pakko liittyä elektromagneettinenkin tekijä.



Epäilemättä, mutta yksittäisen purkauksen koko on pieni, luokkaa muutamia jouleja, ja koko räjähdys perustuu siihen shokkiaallon etenemiseen, jolloin koko paketti toimii periaatteessa kuin konventionaalinen räjähde mutta isommassa mittakaavassa.

Irtoaahan tavallisestakin pommista röntgensäteilyä, valoa ja radioaaltoja kun van-der-waalsin voimat, eli sähköiset sidokset molekyylien välillä repeilevät.

Eiköhän ensimmäinen vioittunut konkka aiheuta plasmapilven joka oikosulkee muut. Toki suuria virtoja. Mutta kun triljoonat konkat purkautuvat saman aikaisesti eri suuntiin niin magneettikentät kumoutuvat. Jäljellä on plasman resistanssi. Suuri pamahdus siitä seuraa. Kyse onkin sitten mikä on vapautunut energia ja teho/kg. Vastaako elkon posahdusta vaiko vetypommia.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat