Maailma on diskreetti ja mekanistinen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kvanttimekaniikan epämääräisyys on vain väärää tulkintaa kvantti-ilmiöille. Oikeasti maailma on diskreetti eli kvantittunut, mekanististen lainalaisuuksien mukaan toimiva automaatti, tyylin soluautomaatit. Kaikki fysiikan arvot ovat eksakteja, koska maailman perusrakenne on eksakti ja diskreetti.
Vuorovaikutukset ovat mekanistisia ja maailman rakennehiukkaset "avaruus" geometrisia objekteja.

Fysiikka ja sitä kautta muut luonnontieteet ovat näin ollen yksi matematiikan haara, jossa ei ole sattumia. Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuitenkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja, jotka ovat paikallisesti olemassa ilman epämääräisyyttä.

Atomissa tai sen toiminnassa ei siis ole satunnaisuutta kun siihen vaikuttavat ulkoiset voimat huomioidaan, jotka nekin voidaan ymmärtää ilman epämääräisyyttä. Radioaktiivinen ydin ei hajoa satunnaisesti, vaan hajoamiselle on olemassa eksaktit syyt, jotka ovat seurausta atomin sisäisestä dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.

Kommentit (13)

Vierailija

Kirjoita CRU:n sedille niin ne piirtelee sulle siitä takuuvarmasti toimivan mallin jolla saa jokusen miljardin rahaa ja levityskanavan wikipediasta setä conolleyn kirjoittaissa ja dellatessa kaiken kritiikin. .

Vierailija

Jännityksellä odotan, miten aloittaja meinaa todistaa julkeat väitteensä.

Soitetaanko jo Nobel-lautakuntaan, että nyt olisi uusi ehdokas löytynyt?

Vierailija

Saatan olla jonkun mielestä vajavainen kommentoimaan, sanon silti.

Finalton on oivaltaja.

Olen samaa mieltä hänen kanssaan.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005

Informaatioteoreettisesti tarkasteltuna maailma voi olla samanaikaisesti diskreetti ja jatkuva.

Lähde:
http://www.physorg.com/news180203376.html

I.Finalto
Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuitenkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja, jotka ovat paikallisesti olemassa ilman epämääräisyyttä.

Informateoreettisesti tarkasteltuna epämääräisyyttä syntyy jo rajoitetun informaation kulkunopeuden ansiosta.

Vierailija
I. Finalton
Fysiikka ja sitä kautta muut luonnontieteet ovat näin ollen yksi matematiikan haara, jossa ei ole sattumia. Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuitenkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja, jotka ovat paikallisesti olemassa ilman epämääräisyyttä.

Atomissa tai sen toiminnassa ei siis ole satunnaisuutta kun siihen vaikuttavat ulkoiset voimat huomioidaan, jotka nekin voidaan ymmärtää ilman epämääräisyyttä. Radioaktiivinen ydin ei hajoa satunnaisesti, vaan hajoamiselle on olemassa eksaktit syyt, jotka ovat seurausta atomin sisäisestä dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.




Sitä päivää odotellessa, jolloin matemaatikot pystyvät ratkaisemaan yksikäsitteisesti ja järkevässä ajassa ne yhtälöryhmät, joita fyysikot heille voisivat syöttää ilman approksimaatioita.

Toki voimme muodostaa "tarkan" mallin kaikenlaisille voimille yms, mutta valitettavasti ei ole vielä löytynyt ketään, joka olisi kyennyt ratkaisemaan mielivaltaisen systeemin Schrödingerin (tai Diracin) yhtälöt ilman numeerista laskentaa, kun kaikki vaikuttavat tekijät otetaan huomioon. Jo ottamalla eniten vaikuttavat tekijät huomioon, joudutaan tekemään yksinkertaistuksia jotta saadaan edes jotain laskettua.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009
I. Finalton
Kvanttimekaniikan epämääräisyys on vain väärää tulkintaa kvantti-ilmiöille. Oikeasti maailma on diskreetti eli kvantittunut, mekanististen lainalaisuuksien mukaan toimiva automaatti, tyylin soluautomaatit. Kaikki fysiikan arvot ovat eksakteja, koska maailman perusrakenne on eksakti ja diskreetti.
Vuorovaikutukset ovat mekanistisia ja maailman rakennehiukkaset "avaruus" geometrisia objekteja.

Fysiikka ja sitä kautta muut luonnontieteet ovat näin ollen yksi matematiikan haara, jossa ei ole sattumia. Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuitenkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja, jotka ovat paikallisesti olemassa ilman epämääräisyyttä.

Atomissa tai sen toiminnassa ei siis ole satunnaisuutta kun siihen vaikuttavat ulkoiset voimat huomioidaan, jotka nekin voidaan ymmärtää ilman epämääräisyyttä. Radioaktiivinen ydin ei hajoa satunnaisesti, vaan hajoamiselle on olemassa eksaktit syyt, jotka ovat seurausta atomin sisäisestä dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.


Ovatko esim. kaikki protonit samanlaisia?
Niillä kaikilla on oma yksilöllinen paikka ja siten yksilöllinen paikan tuoma energia?

Vierailija
jeremia2

Ovatko esim. kaikki protonit samanlaisia?
Niillä kaikilla on oma yksilöllinen paikka ja siten yksilöllinen paikan tuoma energia?

Kaikki alkeishiukkaset ovat identtisiä, siis ne ovat identtisesti toimivia mekanistisia, dynaamisia järjestelmiä. Tietenkin spin-tila ja energiatila, esimerkiksi hiukkasen kineettinen energia voi saada eri arvoja, mutta koska fysiikka on diskreetti eli kvantittunut, myös energia on kaikilla tasoilla kvantittunut. Näin ollen myös liiketilat ovat kvantittuneet ultramikroskooppisesti tarkasteltuna. Energiatasoportaikko on pieni, mutta se on olemassa, samoin vaikkapa aikaväli- tai etäisyysportaikko. Elektronin voi vaihtaa toiseen, jos sen spintila on sama kahdesta mahdollisesta, ja ne ovat identtisiä. Protonissa tilanne on hieman toinen. Koska protoni ei ole perushiukkanen, vaan koostuu kolmesta kvarkista, sen dynamiikka on monimutkaisempi. Voidaan puhua protonin vaiheesta, siitä miten sen sisältämät kvarkit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden ajallisesti. Kuitenkin protonin kvarkit käyvät mekanistisena systeeminä samat vaiheet läpi, eli niiden toiminta on identtistä jos kvarkkien spin-tilat ovat samat.
Diskreetti maailma tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että avaruus, aika ja energia ovat epäjatkuvia suureita eli kvantittuneita. Tästä seuraa se yksinkertainen asia, että kaikki fysiikan arvot ovat kvantittuneita. Hiukkaset ovat fysikaalisia automaatteja jotka toimivat perusvuorovaikutuksen ohjaamina ilman sattumaa.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
I. Finalton
Hiukkaset ovat fysikaalisia automaatteja jotka toimivat perusvuorovaikutuksen ohjaamina ilman sattumaa.



Vaikka näin olisikin, niin silti joudumme tyytymään laskemaan vain alkeistapahtumien todennäköisyyksiä à la Max Born. Kvanttifysiikan todennäköisyysluonne kun sattuu olemaan havaittu fakta (ja fysiikkahan on havaintoihin perustuva luonnontiede).

Jos alkaa satuilemaan omiaan maailmankaikkeudesta, niin kannattaa ensin varmistaa että nuo satuilut ovat ristiriidattomia havaintofaktojen kanssa.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
I. Finalton
Hiukkaset ovat fysikaalisia automaatteja jotka toimivat perusvuorovaikutuksen ohjaamina ilman sattumaa.



Vaikka näin olisikin, niin silti joudumme tyytymään laskemaan vain alkeistapahtumien todennäköisyyksiä à la Max Born. Kvanttifysiikan todennäköisyysluonne kun sattuu olemaan havaittu fakta (ja fysiikkahan on havaintoihin perustuva luonnontiede).

Jos alkaa satuilemaan omiaan maailmankaikkeudesta, niin kannattaa ensin varmistaa että nuo satuilut ovat ristiriidattomia havaintofaktojen kanssa.





The thrust of the article is about recent work to fix the two perceived problems in the MWI: non-uniqueness of basis (the universe splits in all different ways) and recovering the Born rule. The basis problem is now considered (by supporters) to be resolved via improved understanding of decoherence. This work (which was not particularly focused on the MWI) generally seems to lead to a unique basis for measurement-like interactions, hence there is no ambiguity in terms of which way the universe splits.

As for the Born rule, the article points to the effort begun by Deutsch in 1999 to base things on decision theory. The idea is that we fundamentally care about probability insofar as it influences the decisions and choices we make, so if we can recover a sensible decision theory in the MWI, we have basically explained probability. I've seen a number of critiques of Deutsch's paper but according to this article, subsequent work by David Wallace and Simon Saunders has extended it to the point where things are pretty solid.

http://www.mail-archive.com/everything- ... 13810.html

Työtä pidetään yhtenä aikamme suurimmista tieteellistä töistä!

Vierailija
I. Finalton
Kvanttimekaniikan epämääräisyys on vain väärää tulkintaa kvantti-ilmiöille. Oikeasti maailma on diskreetti eli kvantittunut, mekanististen lainalaisuuksien mukaan toimiva automaatti, tyylin soluautomaatit. Kaikki fysiikan arvot ovat eksakteja, koska maailman perusrakenne on eksakti ja diskreetti.
Vuorovaikutukset ovat mekanistisia ja maailman rakennehiukkaset "avaruus" geometrisia objekteja.

Fysiikka ja sitä kautta muut luonnontieteet ovat näin ollen yksi matematiikan haara, jossa ei ole sattumia.




Väärä tieto. Sattuma ja vallttämättömyys ovat molemmat ehdottoman välttämättömiä olemassaololle.

Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuitenkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja, jotka ovat paikallisesti olemassa ilman epämääräisyyttä.



Heisenbergin epätarkkusperiaate on kaikialla voimassa, myös "tyhjiössä".

Atomissa tai sen toiminnassa ei siis ole satunnaisuutta kun siihen vaikuttavat ulkoiset voimat huomioidaan, jotka nekin voidaan ymmärtää ilman epämääräisyyttä.



Ei voida.

Radioaktiivinen ydin ei hajoa satunnaisesti, vaan hajoamiselle on olemassa eksaktit syyt, jotka ovat seurausta atomin sisäisestä dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.



Hajoaminen on absoluuttisesti sartunnaista tuossa suhteessa. Atamiydin ei "vanhene", eli sen hajoamitodennäköisyys ei riipu siitä kauan se jo on ollut olemassa.

Vierailija
I. Finalton
Kvanttimekaniikan epämääräisyys on vain väärää tulkintaa kvantti-ilmiöille. Oikeasti maailma on diskreetti eli kvantittunut, mekanististen lainalaisuuksien mukaan toimiva automaatti, tyylin soluautomaatit. Kaikki fysiikan arvot ovat eksakteja, koska maailman perusrakenne on eksakti ja diskreetti.
Vuorovaikutukset ovat mekanistisia ja maailman rakennehiukkaset "avaruus" geometrisia objekteja.

Fysiikka ja sitä kautta muut luonnontieteet ovat näin ollen yksi matematiikan haara, jossa ei ole sattumia.




Olen samaa mieltä.

Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuitenkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja, jotka ovat paikallisesti olemassa ilman epämääräisyyttä.



Aivan, juuri näin.

Atomissa tai sen toiminnassa ei siis ole satunnaisuutta kun siihen vaikuttavat ulkoiset voimat huomioidaan, jotka nekin voidaan ymmärtää ilman epämääräisyyttä.



Kyllä.

Radioaktiivinen ydin ei hajoa satunnaisesti, vaan hajoamiselle on olemassa eksaktit syyt, jotka ovat seurausta atomin sisäisestä dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.



Tiedettä tämäkin.

Uusimmat

Suosituimmat