Testaa itse CO2 -teoriaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä olisi jotain tekemistä lomapäivien viettoon.
Watts Up With Thatin sivustolla on ohjeet, kuinka voi testata CO2-teoriaa.

http://wattsupwiththat.com/2009/12/24/b ... more-14456

1. Procedure

The NOAA web-page suggested doing the experiment according to the following recipe.
(1) Partially fill both bottles with water. In fact, we filled each with the same amount of water – about two inches worth.
(2) Add the seltzer tablets to one of the bottles. We delayed this step until we had the apparatus assembled.
(3) Suspend the thermometers inside the bottles in such a way that you can measure the temperature of the air and seal the tops with molding clay. We thought there was little reason for sealing the top completely, so we used a cork stopper with hole large enough to allow gas generated in the bottle to pass out around the thermometer.
(4) Place the lamp at equal distance between each bottle. This is the tricky step in this seemingly simple experiment.
(5) After an hour, measure the temperature of the water in each bottle. We thought the word “water” was a mistake here because there was no instruction to make the amount of water in each bottle equal, nor any reason the water would be of interest when the thermometers were suspended in air. Accordingly we monitored the temperature of the air to equilibrium at least, which was less than an hour.
Despite the simplicity of the procedures, we encountered plenty of experiment design issues. These included:

1) the typical lab thermometers have fiducial marks at one-degree interval and so temperature can be read to a resolution of about 0.5◦C at best,3

2) the marks are actually not of uniform size,

3) it is really difficult to get a label completely off a two-liter soda bottle, and so there is a readily available shield or
reflector to confound one’s results. Finally, there is that deceptively simple step 4; Place the lamp at equal distance between each bottle.




Sivustolla kerrotaan, kuinka koetta yrittäneet eivät onnistuneet toistamaan samaa tulosta. Tärkein johtopäätös oli, kuinka vaikeata asiaa on tutkia laboratorio-oloissa.

Kommentit (5)

Vierailija

Se, että hiilidioksidi absorboi tiettyjä infrapunasäteilyn allonpituuksia ei ole uutinen, eikä minun ainakaan tarvitse sitä testailla, uskon kyllä.

Johtopäätökset, mitä voidaan tästä tehdä ilmakehää ajatellen, ovatkin sitten toinen juttu. Tämä on minusta tarkoitettu lähinnä yksinkertaisten ihmisten sumuttamiseksi.

Palstalla on paljonkin pohdittu sitä, kuinka pitkällä matkalla hiilidioksidi absorboi kaiken maan säteilemän lämpöenergian niillä kaistoilla, joilla se sen tekee. Tätä olisi mielenkiintoista selvittää kokeellisesti, mutta ei olekaan ihan yksinkertaista. Ei muuten onnistu limsapulloilla.

Vierailija
Electric shadow
Se, että hiilidioksidi absorboi tiettyjä infrapunasäteilyn allonpituuksia ei ole uutinen, eikä minun ainakaan tarvitse sitä testailla, uskon kyllä.

Johtopäätökset, mitä voidaan tästä tehdä ilmakehää ajatellen, ovatkin sitten toinen juttu. Tämä on minusta tarkoitettu lähinnä yksinkertaisten ihmisten sumuttamiseksi.

Palstalla on paljonkin pohdittu sitä, kuinka pitkällä matkalla hiilidioksidi absorboi kaiken maan säteilemän lämpöenergian niillä kaistoilla, joilla se sen tekee. Tätä olisi mielenkiintoista selvittää kokeellisesti, mutta ei olekaan ihan yksinkertaista. Ei muuten onnistu limsapulloilla.


Testi on kyseenalainen. Jos kysymyksessä ovat lasipullot, lasi absorboi lämpösäteilyä erinomaisesti. Lasi siis lämpenee. Lisäksi lämpötilan muutos on vähäinen ja moni muu seikka kuin säteily vaikuttaa mittareiden lukemaan.

Kulkumatka ilmassa riippuu CO2 ekstinktio kertoimista. Pääkaistalla 4-20 mikrometriä ekstinktiokertoimet e ovat noin 20-30 m2/mol. Hiilidioksidin moolipitoisuus ilmassa on M=0,017 mol/m2. Absoptio lasketaan kaavasta I=Io*10^(-e*M*x), jossa x on kulkumatka. e:t on saatu mitatuksi kokeellisesti. Metrin matkalla I=Io*10^(-20*0,017*1)=Io*0,46, eli säteilyä on jäljellä likimain puolet. Jokaisella metrillä säteilystä häviää puolet. 10 metrin jälkeen säteilyä on jäljellä siis 1/2^10=likimain 1/1000. Jos CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, niin 1/1000 osa säteilystä on jäljellä 5 metrin jälkeen. Kun ilmakehä on yli 10km paksu vaippa, niin on saman tekevää onko pidättymismatka 5 tai 10 m. Pitoisuuden kaksinkertaistumisella ei ole siten havaittavaa vaikutusta ilmasto-oloihin, vaikka monet spekroskopiasta vähän tietävät niin väittävät ihan tosissaan.

Vierailija
Paco
Testi on kyseenalainen. Jos kysymyksessä ovat lasipullot, lasi absorboi lämpösäteilyä erinomaisesti. Lasi siis lämpenee. Lisäksi lämpötilan muutos on vähäinen ja moni muu seikka kuin säteily vaikuttaa mittareiden lukemaan.

Kulkumatka ilmassa riippuu CO2 ekstinktio kertoimista. Pääkaistalla 4-20 mikrometriä ekstinktiokertoimet e ovat noin 20-30 m2/mol. Hiilidioksidin moolipitoisuus ilmassa on M=0,017 mol/m2. Absoptio lasketaan kaavasta I=Io*10^(-e*M*x), jossa x on kulkumatka. e:t on saatu mitatuksi kokeellisesti. Metrin matkalla I=Io*10^(-20*0,017*1)=Io*0,46, eli säteilyä on jäljellä likimain puolet. Jokaisella metrillä säteilystä häviää puolet. 10 metrin jälkeen säteilyä on jäljellä siis 1/2^10=likimain 1/1000. Jos CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, niin 1/1000 osa säteilystä on jäljellä 5 metrin jälkeen. Kun ilmakehä on yli 10km paksu vaippa, niin on saman tekevää onko pidättymismatka 5 tai 10 m. Pitoisuuden kaksinkertaistumisella ei ole siten havaittavaa vaikutusta ilmasto-oloihin, vaikka monet spekroskopiasta vähän tietävät niin väittävät ihan tosissaan.


Testi on todella kyseenalainen. Sen tuloksella ei ole mitään todistusvoimaa.

Olen lukenut postauksesi ja linkit myös. Kokeellinen todiste olisi hyvä.

Vierailija
Electric shadow
Paco
Testi on kyseenalainen. Jos kysymyksessä ovat lasipullot, lasi absorboi lämpösäteilyä erinomaisesti. Lasi siis lämpenee. Lisäksi lämpötilan muutos on vähäinen ja moni muu seikka kuin säteily vaikuttaa mittareiden lukemaan.

Kulkumatka ilmassa riippuu CO2 ekstinktio kertoimista. Pääkaistalla 4-20 mikrometriä ekstinktiokertoimet e ovat noin 20-30 m2/mol. Hiilidioksidin moolipitoisuus ilmassa on M=0,017 mol/m2. Absoptio lasketaan kaavasta I=Io*10^(-e*M*x), jossa x on kulkumatka. e:t on saatu mitatuksi kokeellisesti. Metrin matkalla I=Io*10^(-20*0,017*1)=Io*0,46, eli säteilyä on jäljellä likimain puolet. Jokaisella metrillä säteilystä häviää puolet. 10 metrin jälkeen säteilyä on jäljellä siis 1/2^10=likimain 1/1000. Jos CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, niin 1/1000 osa säteilystä on jäljellä 5 metrin jälkeen. Kun ilmakehä on yli 10km paksu vaippa, niin on saman tekevää onko pidättymismatka 5 tai 10 m. Pitoisuuden kaksinkertaistumisella ei ole siten havaittavaa vaikutusta ilmasto-oloihin, vaikka monet spekroskopiasta vähän tietävät niin väittävät ihan tosissaan.


Testi on todella kyseenalainen. Sen tuloksella ei ole mitään todistusvoimaa.

Olen lukenut postauksesi ja linkit myös. Kokeellinen todiste olisi hyvä.


Tässä yksi tutkimus http://www.john-daly.com/artifact.htm
Jokainen kemisti tietää, että infrapunaspektoskopiassa on hiilidioksidista haittaa. Jos tutkittavan aineen absorptio on samalla alueella kuin hiilidioksidin, ilma on pudistettava kemiallisesti hiilidioksidista ja puhtaalla ilmalla on huuhdeltava tila, missä säteet kulkevat. Muutoin hiilidioksidi peittää näytteen spekrin.

CherryPick
Seuraa 
Viestejä97
Liittynyt2.10.2008
Paco



Kannattaa käydä katsomassa myös ylläolevan tutkimuksen kritiikki, joka löytyy sivun yläosassa olevan zip-linkin takaa. Mm. Dr Spencer pitää tutkimusta liian yksinkertaisena, jotta sen johtopäätöksiin voitaisiin luottaa.

It appears Hug bases his conclusions on the opacity of the whole atmospheric column in one of the CO2 absorption bands (around 15 microns). What he has neglected is the VERTICAL DISTRIBUTION of the change in radiative processes due to a doubling of CO2. For instance, the strong upper stratospheric cooling (peaking near 2 mb) in response to increasing CO2 would, by itself, require warming at some lower level in order to maintain radiative balance, even if the entire atmospheric column is essentially opaque.

CherryPick
FT - fysiikkaa, sovellettua matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä

Uusimmat

Suosituimmat