GMO vastaväitteitä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tervehdys kaikille!

Tuttavani on tekemässä projektia, mikä pureutuu ihmisten huoliin geenitekniikkaa kohtaan, erityisesti elintarviketeollisuudessa.

Geenitekiikan vastustajat (elintarvikkeiden suhteen), voisitteko ystävällisesti esittää huolenne ja pointtinne mahdollisimman selkeästi tässä ketjussa?

Väittelyt, vastalauseet ja muu keskustelu voidaan pitää niissä kahdessa muussa ketjussa ("hipit" ja "GM aiheuttaa ongelmia"). Tämä ketju on pyhitetty geenitekniikan vastustajille tai siitä huolestuneille.

Ei haittaa, mikäli ette osaa perustella kantaanne ollenkaan, kaikki vastaukset ovat hyödyllisiä, mitä paremmin perusteltu, sen enemmän siitä saa tietenkin irti, mutta "kaikentasoiset" vastaukset ovat toivottavia!

Kiitos jo etukäteen :)

Sivut

Kommentit (16)

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2278
Liittynyt16.3.2005

Ainoa argumenttini vs GMO on tämä:
-Monopoli-riski. Voivat syrjäyttää muut tuotteet sektorilta täysin. Eli vastustus on samasta syystä/pelosta kuin Microsoft Windowsin ja Googlen kohdalla. 90-95% monopoli on kuristusote koko maailmasta. Biologiassa vakavemmaksi sen tekee se, että jos kilpailijat häviää viljelystä, sä et hevin saa "lähdekoodia" kaikkine monipuolisuuksineen ja rönsyineen takaisin vaan voivat olla iäksi menetettyjä ja pelloista tulee vaarallisen homogeenisia ja yksipuolisia.
Lisäksi viljelijöistä tulee vielä enempi orjia.

(Osittain samasta syystä mä vastustan EU:n "luomu"-monopolia, miksen mä saa itse valita tomaattiani, nyt minun ei anneta edes maistaa GM-tomaattia ja päättää itse).

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

planetisti
Seuraa 
Viestejä463
Liittynyt22.9.2008

Tässä joitain heittoja nykyistä tilannetta vastaan:

- monopoli on jo, enemmän tai vähemmän (Monsanto)
- geenimanipuloitu kasvi leviää, se ei ole kivaa, jos niitä vastustaa
- Monsanton omat tuholaisaineet ovat tosi myrkyllisiä, tappavat kaiken elollisen
- luomu vs muutoin tuotettu, terveellisyys, usko luontoon ja luonnolliseen?
- yrityksien ja sitä myötä moraalittomuuden tunkeutuminen tällekin elämän alueelle

Yleltä tuli dokumentti Monsantosta, se ehkä kannattaa katsoa, jos jostain löytää:
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/monsan ... robisnesta

Vierailija

Itseäni huolestuttaa myös eniten suuryritysten monopoliasema geenien tai eliöiden patentoinnin kautta. Monsanto on edelläkävijä siinä, mitä ei missään tapauksessa saa tehdä. Geenejä tai eliöitä ei mielestäni periaatteessa saisi patentoida lainkaan. Eiväthän ne ole firmojen keksintöä, vaan evoluution.

Toisaalta geeniteknologiassa on myös toivoa. Ehkä, jos yhä useammista geeneistä saadaan yhä uusia tuotteita, halutaan myös oikeasti säilyttää luonnon geenivarastot. Bioteknologiafirmoillehan vähän tutkitut villit ekosysteemit ovat loputtomia aarreaittoja. Jos varakkaat yritykset ovat luonnonsuojelun kannalla, suojelu myös onnistuu. Firmoja ei kuitenkaan liiemmin kiinnosta mikään, mikä ei tuota niille rahaa.

Vierailija

Nimimerkillä "Rehellinen mies" rehellinen mies pollaa mielipiteitänne geenitegnologiaa vastaan, ei suinkaan tarkoituksena selvittää mitä kaikkea voisitte vastustaa, vaan ihan vaan rehellisesti. Tuttavansa puolesta.

Ihan rehellisesti, vainoharhoineni olen kai vain vainoharhainen.

Tuli vain mieleen.

Geeniteknologialla on tietysti tulevaisuutensa, kuten nanoteknologiallakin. Kumpaakaan ei voi estää kehittymästä. Kummallakin on mahdolliset hyvät ja huonot mahdollisuutensa.

Tämä mielipiteenäni, jota siis kysyttiin.

Vierailija
Electric shadow
Nimimerkillä "Rehellinen mies" rehellinen mies pollaa mielipiteitänne geenitegnologiaa vastaan, ei suinkaan tarkoituksena selvittää mitä kaikkea voisitte vastustaa, vaan ihan vaan rehellisesti. Tuttavansa puolesta.

Ihan rehellisesti, vainoharhoineni olen kai vain vainoharhainen.

Tuli vain mieleen.




Nyt en kyllä ymmärtänyt mitä yritit sanoa?

syytinki
Seuraa 
Viestejä8916
Liittynyt18.8.2008

Enpä oikein luota homman eettisyyteen, patentin suojassa harrastetut liikesalaisuudet eivät välttämättä ole turvallisia. Ahneus ja vahingot kun teettävät yhtä sun toista.

En ole ollenkaan vakuuttunut, että geenimuuntelun vaikutukset tunnetaan riittävästi (saattaa kyllä johtua omasta tietämättömyydestä).

Saattaa olla, että geenimuuntelun kautta luontoon karkaa/synnytetään jokunen odottamaton risteymä.

Jos oikein ymmärsin, ovat jotkut kaupalliset lajikkeet steriilejä. Seuraus on monopolihakuinen.

Hiukan epäilen väitteitä geenimuuntelun tuomasta sadon lisäyksestä. Perinteisellä jalostuksella on kyllä päästy pitkälle, mutta että ohi sen. Kasvua rajoittavat kuitenkin: ravinteet, vesi, kasvukausi, jne eli luonto. Vaikea uskoa, että jollain vippaskonstilla pystyttäisiin luonnon antamat rajat rikkomaan siten, että tulos olisi myös taloudellinen.

Vierailija

Monsantolla on geenilajikkeita, jotka on tehty resistenteiksi yhtiön omalle rikkakasvien torjunta-aineelle, Roundupille. Kun viljelmiä sumutetaan tällä myrkyllä, viljelykasvi ei ole moksiskaan, mutta kaikki muu elollinen sen ympärillä kuolee. Kuulostaako järkevältä?

No, sitten nämä resistentit lajit risteytyvät luonnonvaraisten lajien kanssa ja tuottavat superresistenttejä rikkakasveja. Joudutaan käyttämään yhä enemmän torjunta-aineita, Monsantosta kertovan dokumentin mukana sellaisiakin joita ei saisi nykyisten säännösten mukaan enää käyttää.

Vierailija
Ilmateur
No, sitten nämä resistentit lajit risteytyvät luonnonvaraisten lajien kanssa ja tuottavat superresistenttejä rikkakasveja.



En nyt tosiaan tiedä kasvigenetiikasta Mendelen herneitä enempää, mutta oletko tosissasi tässä risteyttämässä kasvilajeja keskenään? Onko tämä nyt edes mahdollista?

Vierailija
gesgiläinen

En nyt tosiaan tiedä kasvigenetiikasta Mendelen herneitä enempää, mutta oletko tosissasi tässä risteyttämässä kasvilajeja keskenään? Onko tämä nyt edes mahdollista?

Toki. Nimenomaan kasveilla lajienväliset risteymät, ja uusien lajien syntyminen risteytymisen kautta, ovat yleisiä. Useimmat nykyään käytetyt viljelykasvitkin ovat alkuperältään risteymiä. Tietenkään kovin kaukaista sukua toisilleen olevan lajit eivät pysty risteytymään, joten pelkoa muuntogeenisen soijan geenien siirtymisestä vaikka voikukkaan ei ole.

Kuitenkin monet viljelykasvit kuuluvat monilajisiin ja laajalle levinneisiin ryhmiin, joten viljeltävän kasvin lähisukulaisia on usein rikkakasvien tai ympäröivien ekosysteemien lajistossa. Esimerkiksi heinäkasveissa risteytymistä tapahtuu eri sukuihinkin kuuluvien lajien välillä, ja lajeja on noin 10 000 levinneenä kaikille mantereille. Heinäkasveja ovat viljellyistä lajeista viljojen lisäksi mm. riisi, maissi, bambut ja sokeriruoko. Soija taas on hernekasvi, ja niiden heimoon kuuluu lähes 20 000 lajia, mukaanlukien joukoittain yleisiä rikkakasveja. Jotkut niistä aivan varmasti risteytyvät soijan kanssa.

Luonnonsuojelumielessä en välttämättä olisi hirvittävän huolestunut yksittäisten geenien siirtymisestä luonnonpopulaatioihin. Jos ne ovat hyödyllisiä, ne yleistyvät ja auttavat uutta omistajaansa selviytymään, jos taas eivät, ne katoavat pian. Uhkaksi keksin äkkiseltään lähinnä ne kasvit, jotka pystyvät itse tuottamaan vahvoja hyönteismyrkkyjä ja saattavat tehdä pahaakin jälkeä niistä riippuvaisten eläinten populaatioille.

Maataloudelle itselleen geenien siirtyminen on melkoinen huolenaihe juurikin siksi, että esimerkiksi myrkkyresistenttiyden siirtyminen rikkakasveihin pilaa hienon viljelyjärjestelmän välittömästi. Tämä voi tehdä kannattavaksi viljelykasvien muokkaamisen steriileiksi, jolloin ne eivät lainkaan tuota sukusoluja - mikä taas mahdollistaa täydellisen monopoliaseman, eikä sekään ole hyvä.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8916
Liittynyt18.8.2008
Mei long
gesgiläinen

En nyt tosiaan tiedä kasvigenetiikasta Mendelen herneitä enempää, mutta oletko tosissasi tässä risteyttämässä kasvilajeja keskenään? Onko tämä nyt edes mahdollista?

Toki. Nimenomaan kasveilla lajienväliset risteymät, ja uusien lajien syntyminen risteytymisen kautta, ovat yleisiä. Useimmat nykyään käytetyt viljelykasvitkin ovat alkuperältään risteymiä. Tietenkään kovin kaukaista sukua toisilleen olevan lajit eivät pysty risteytymään, joten pelkoa muuntogeenisen soijan geenien siirtymisestä vaikka voikukkaan ei ole.

---snip---




Tuota noin. Voikukkaan?. Hämyisen mieleni sopukoissa piilee väite, että voikukka lisääntyy suvuttomasti??

Saatan olla väärässä ja olen tuota tietoa aina ihmetellyt. Olisi nimittäin mahtavasti onnistunut temppu.

Siitäkin voisi tulla hauskaa jos geenimanipulointi tuottaisi vahingossa - suvuttomasti lisääntyvän - menestyjärikkaruohon ja vielä myrkyllisen (kuten väitetään esim. juolavehnästä).

Vierailija
syytinki

Tuota noin. Voikukkaan?. Hämyisen mieleni sopukoissa piilee väite, että voikukka lisääntyy suvuttomasti??

Saatan olla väärässä ja olen tuota tietoa aina ihmetellyt. Olisi nimittäin mahtavasti onnistunut temppu.


Tuota, kasvithan juuri ovat mestareita myös itsensä kloonaamisessa. On olemassa kokonaisia lajeja, jotka eivät lainkaan harrasta suvullista lisääntymistä. Esimerkiksi tämänhetkinen maailman vanhimman kasvin titteliä kantava 43 000-vuotias reilun kilometrin leveä pensaikko Tasmaniassa on kokonaan steriili ja koostuu yhdestä yksilöstä.

Lähes kaikki sellaisetkin kasvit, jotka lisääntyvät suvullisesti, tekevät sitä myös kloonautumalla kaikenlaisten rönsyjen, juuriversojen, irronneiden varren- ja lehdenpalojen ja jopa tähän puuhaan erityisesti kehittyneiden elinten avulla. Suurin osa viljely-, puutarha- ja huonekasvibisneksestä perustuu hyvien yksilöiden kloonaamiseen.

Jonkinlaiseksi suvuttomaksi lisääntymiseksi voinee kutsua myös itsepölytystä, jossa siis saman kukan tai kasviyksilön siitepöly pölyttää kukat, ja jälkeläiset kantavat emokasvin geenejä uudelleenjärjesteltynä. Juuri itsepölytyskyky mahdollisti Mendelen hernekokeet. Vielä yksi vaihtoehto on kasvien versio partenogeneesistä, eli mekanismi, jolla tuotetaan sukusoluista suoraan kasvintaimia ilman pölytystä. Tämä kulkee ikävällä lainasananimellä apomiksi.

En tiedä, harrastavatko voikukat mitään näistä suvuttoman lisääntymisen lajeista. Varmaankin ainakin kasvullista lisääntymistä juurten kautta, sillä niitä kitkiessä pienestäkin maahanjääneestä juurenpalasta kasvaa uusi kasvi. Suvullisessa lisääntymisessä voikukka on kuitenkin niin tehokas, että sen tuskin paljon tarvitsee luottaa geneettisessä mielessä huonompiin suvuttomiin menetelmiin. Jos katsot voikukan kukkia kesällä, niissä pörrää melkein jatkuvasti jos jonkinlaista hyönteistä, joten pölytys on taattu.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Ilmateur
Monsantolla on geenilajikkeita, jotka on tehty resistenteiksi yhtiön omalle rikkakasvien torjunta-aineelle, Roundupille. Kun viljelmiä sumutetaan tällä myrkyllä, viljelykasvi ei ole moksiskaan, mutta kaikki muu elollinen sen ympärillä kuolee. Kuulostaako järkevältä?

Ei sen luulisi olevan järkevää Monsanton itsensäkään kannalta, sillä pelto on itse asiassa aika monimutkainen ja symbioottinen kokonaisuus niin itse viljelykasveja kuin pieneliöitäkin. Jos Roundup tappaa valikoimatta kaiken paitsi viljelykasvin, monia kasvin laadulle olennaisia symbioottisia ketjuja voi katketa, eivätkä kasvit kasva ravintorikkaiksi vaikka kaikki tuholaiset olisikin torjuttu. Kasvit tuottavat vain suuret määrät jotain yksittäistä raaka-ainetta (tärkkelys, proteiini, öljy) mutta niiden ravintoarvosta on tullut olematon.

JayD
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt28.9.2007
PeterH
Ilmateur
Monsantolla on geenilajikkeita, jotka on tehty resistenteiksi yhtiön omalle rikkakasvien torjunta-aineelle, Roundupille. Kun viljelmiä sumutetaan tällä myrkyllä, viljelykasvi ei ole moksiskaan, mutta kaikki muu elollinen sen ympärillä kuolee. Kuulostaako järkevältä?

Ei sen luulisi olevan järkevää Monsanton itsensäkään kannalta, sillä pelto on itse asiassa aika monimutkainen ja symbioottinen kokonaisuus niin itse viljelykasveja kuin pieneliöitäkin. Jos Roundup tappaa valikoimatta kaiken paitsi viljelykasvin, monia kasvin laadulle olennaisia symbioottisia ketjuja voi katketa, eivätkä kasvit kasva ravintorikkaiksi vaikka kaikki tuholaiset olisikin torjuttu. Kasvit tuottavat vain suuret määrät jotain yksittäistä raaka-ainetta (tärkkelys, proteiini, öljy) mutta niiden ravintoarvosta on tullut olematon.



Monsannon kyseistä ainetta sietävä kasvi (nimitetään Roundup Ready kasviksi, esim RR-soija) kestää GM:n avulla RoundUp:in ainesosan, glyfosaatin, jolloin kaikkien muiden RIKKAKASVIEN torjumiseksi riittää yksi rikkahävite, esim. kyseinen RoundUp.
Tavoite tietenkin on, että kyseistä ainetta ei pääsisi maahan, ainoastaan yhteyttäviin kasvin osiin, jolloin se hajoaisi "tuhonsa" tehtyään. Näin siis teoriassa. Maaperään joutuessaan se fosforin johdannaisena pitäisi kuitenkin hajota, joskin huomattavasti hitaammin, vaarattomimmiksi ainesosiksi. Mutta löytyy myös tutkimuksia, jossa tietyissä olosuhteissa kaikki ei käy, kuten on suunniteltu, ylläri...

Yleistä "höpinää"
http://www.mm.helsinki.fi/mmsbl/english ... teksti.pdf

Nähdäkseni suht asiaa Suomen GM-rehujen käytöstä:
http://ukin.uutiset.vuodatus.net/blog/a ... =2009&m=12

Ja se varsinainen kysymys glyfosaatista (noin yleensä, kun sitä käytetään paljon muuallakin kuin GM-kasvien yhteydessä)
Ja löytyy linkin pdf-tiedostosta muutama suomen sanakin:
http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede3.pdf

Vierailija
PeterH

Ei sen luulisi olevan järkevää Monsanton itsensäkään kannalta, sillä pelto on itse asiassa aika monimutkainen ja symbioottinen kokonaisuus niin itse viljelykasveja kuin pieneliöitäkin. Jos Roundup tappaa valikoimatta kaiken paitsi viljelykasvin, monia kasvin laadulle olennaisia symbioottisia ketjuja voi katketa, eivätkä kasvit kasva ravintorikkaiksi vaikka kaikki tuholaiset olisikin torjuttu. Kasvit tuottavat vain suuret määrät jotain yksittäistä raaka-ainetta (tärkkelys, proteiini, öljy) mutta niiden ravintoarvosta on tullut olematon.

Jotenkin rohkenen epäillä, ettei Monsantoa tippaakaan kiinnosta tuottamansa sadon terveellisyys. Oleellista on vain saada se myytyä. Ja koska myytävissä tuotteissa ei saa jenkkilässä kertoa, ovatko ne GMO-tavaraa, kuluttajat eivät saa koskaan tietää mitä syövät.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat