Omat tekniset tuotokset

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Raatilaisista moni on varmaankin rakentanut jonkin/joitakin hyödyllisen laitteen tai välineen menestyksellä. Olisiko kuvaus ja vaikka valokuvia.

Tarkoitan kunnollisia arkipäivän tuotteita.

Esimerkiksi kolme.

Tein noin 30 vuotta sitten patteritesterin. Pienen kotelon sisällä aika hyvin virtaa ottava vastus ja pieni osoitinmittari jostain 70-luvun magnetofoonista. Testeri on edelleen paras vaikka jotain Bilteman vehjettäkin olen kokeillut.

Halkojen kantoon kehitin hieman tavallista kantoräkkiä. Varsin ohuesta (7 mm koivua) materiaalista tein kolmion muotoon sivukannatukset ja kahvaosan sorvasin siten, että sen sai "laakeroitua" pyörivänä paikkaansa kolmioitten päähän. Keventää uskomattoman paljon kantamusta, kun kahva pääsee kiertymään. Kokoamisessa tarvitaan vain liimaa ja ainoastaan kolmioripojen alapäähän ruuvit varmistukseksi. Rivat olisi toki voinut loveta ja liimata loivalla lohenpyrstöllä alapäästä kiinni. Ehkä seuraavan teenkin niin. Eläkkeellä teen noita torimyyntiin sekä kasattuna että puolivalmisteena. Iskulauseena on "Koe halkojen kantamisen sietämätön keveys".

Suihkuseurana on harvoin selän pesijää. Sorvasin sievän kahvan tuumaiseen leppäkeppiin ja muotoilin eräänlaisen puisen miekan siitä. On mukava laappia shampoon jäämiä lapaluitten välistä. Ja muutenkin terävä puureuna toimii iholla tehokkaan tuntuisesti. Idea tuli jostain polttopuitten mukana tulleesta säleestä, jota pitkään käytin harjankorvikkeena kunnes sen naisväki heitti saunan pesään. Teen näitäkin torimyyntiin. Nimi tulee olemaan Suihkuseura(c).

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (38)

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Paul M
Raatilaisista moni on varmaankin rakentanut jonkin/joitakin hyödyllisen laiteteen tai välineen menestyksellä. Olisiko kuvaus ja vaikka valokuvia.

Tarkoitan kunnollisia arkipäivän tuotteita.

Esimerkiksi pari.

Tein noin 30 vuotta sitten patteritesterin. Pienen kotelon sisällä aika hyvin virtaa ottava vastus ja pieni osoitinmittari jostain 70-luvun magnetofoonista. Testeri on edelleen paras vaikka jotain Bilteman vehjettäkin olen kokeillut.

Halkojen kantoon kehitin hieman tavallista kantoräkkiä. Varsin ohuesta (7 mm koivua) materiaalista tein kolmion muotoon sivukannatukset ja kahvaosan sorvasin siten, että sen sai "laakeroitua" pyörivänä paikkaansa kolmioitten päähän. Keventää uskomattoman paljon kantamusta, kun kahva pääsee kiertymään. Kokoamisessa tarvitaan vain liimaa ja ainoastaan kolmiripojen alapäähän ruuvit varmistukseksi.




Pelkäänpä, että kädenosaaminen ei ole nykyään enää arvossa. Biltemoista sun muista löytyy krääsää halvalla, ja joskus jopa toimii riittävän hyvin. Silloin tosin menetetään tuo itse tekemisen ilo, vaikkei "loppputuote" aina toimisikaan yhtä hyvin kuin kaupasta ostettu tusinakrääsä.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Tein romurokkiin valokontrollerin. Saatiin valoja vilkkuun ja muuta, mutta ei siitä mitään varsinaista hyötyä ollu. Äitelle tein joskun pannunalusen ja pikkuveljelle metronomin.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Koivu on uskomattoman motivoivaa tavaraa tehdä puuhyödykkeitä. Aivan tavallinen polttopuuhalko soveltuu huippuluokan tuotteiksi jalostettavaksi. Polttopuuhalko on myöskin esikuivatettua riittävässä määrin useimpiin tarkoituksiin. Ja pienellä lisätyöllä kuivatuksen voi varmistaa. Otetaan vain aihio ylikokoisena irti halosta ja viedään saunaan muutamaksi viikoksi. Muutama saunomiskerta kurittaa aihion kiertymään ja kuivumaan sen mitä sillä on aikomus kiertyä ja kuivua.

Pieniä ja helppoja tuotteita ovat erilaiset viilankahvat ja paperirullatelineet. Materiaaliksi riittää kapula. Paperirullatelineeseen pitää vain jalustaan liimata ulottuvuutta lisää ennen sorvausta. Samalla jalustaan tulee mielenkiintoinen kuviointi varsinkin jos puutavara onkin mäntyä.

Niin. Tuli tehdyksi tuollaisiakin. Paperirullatelineen korkeuden valitsin niin, että siihen mahtuu sekä keittiöpaperi että WC-paperi samanaikaisesti. Paaluosaan mielenkiintoinen tarina erilaisilla sorvausmuodoilla (uumaosia, palloja, lankarullia jne.).

Viilankahvoja puuttuu kaikista käsityötalouksista. Helan saa vesijohtoputkesta. 20 mm kupariputkesta vaan leikataan "sormuksia" heloiksi. Tuollainen viilankahvajuttu tuli ajankohtaiseksi kun ostin talteen kirpparilta hyviä viiloja ilman kahvaa.

Kaadoin hyvän männynalun kesällä. Latvaosassa oli erinomainen härkin. Otin siis talteen härkimen. Kuoren irrotin tuoreesta puusta kivuttomasti. Nyt roikkuu keittiökaapin päässä koristeena 70 sentin varrella härkin. Sillä sopisi sekoitella isonkin porukan puurokattilaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Joskus viime vuosituhannen puolella keksin uunin panostuslaitteen ex työpaikassani. Se tehtiin n.s. pumppukärryn päälle ja siinä oli haarukat kammiouunin pohjan korkeudella. Enää ei kenenkään tarvinnut vetää olkapäitänsä sijoiltaan, kun lautaspyörän siirtäminen onnistui vain muutamalla pumppausliikkeellä. Oli se kovan vääntämisen takana, että sain sen toteutetuksi. En osallistunut sen laitteen varsinaiseen rakentamiseen, vaan se teetettiin tilauskonepajassa. Sen läpiviemiseen tarvittiin kuitenkin sellaista henkistä vääntämistä, että sellaiseen en enää lähde.

Käyttäjät kuitenkin kiittelivät sitä jälkeenpäin, vaikka itse sainkin vihat niskoilleni. Tietääkseni se on edelleen käytössä ex-työpaikassani.

Piti vielä lisätä, että sillä pääsin Suomen keksijäin keskusliiton, KEKEn jäseneksi. Se insinööri, joka piirsi sen, antoi mulle kopion siitä piirustuksesta, jonka lähetin KEKEen.

Vierailija

Kuvia ei vielä ole, kun vasta tänään lähti osat tilaukseen, mutta työn alla on metallin lämpökäsittelyyn sähkötoiminen uuni. Teho 2.4 kW, PID säätimellä varustettu ja maksimi lämpötila rajoitetaan 1000 Celsiukseen. Ei tuosta mikään iso tule, mutta saapahan työkaluja karkaistuksi ja päästetyksi helposti

Arvio projektin kustannuksista on noin 200 euroa.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Valitettavasti vähiin on jäänyt omien hyödykkeiden tekeminen. Peruskoulussa teknisentaidon tunneilla tietysti tuli tehtyä kaikenlaista enemmän tai vähemmän hyödyllistä. Ala-asteen tuotoksista käyttöön on tainnut jäädä vain saapasrenki, joka toimii kyllä moitteettomasti, mutta saappaita tulee käytettyä vähemmän.

Yläasteella tehdyistä hyödykkeistä käytössä oli pitkään pullon avaaja, joka on vieläkin tallessa. Ehdottomasti hyödyllisintä on ollut tehdä kaiuttimet. Kotelon tekoon oli välineet koululla, ja ne onnistui hyvin lukuunottamatta hieman vinoon jääneen sirkkelin aiheuttamia pieniä reunan irvistyksiä, jotka piti pakkeloida. Upotukset, reunojen pyöristykset jne. onnistui hyvin, ja kaiuttimet ovat edelleen käytössä olohuoneen stereoiden ja TV:n kaiuttimina.

Myöhemmin olen tehnyt yhden kuulokevahvistimen, koska stereoissa ei ollut kuulokeliitäntää, ja lisävarusteena saatavissa oleva olisi ollut liian kallis. Kasasin ihan ohjeiden mukaan, kun en viitsinyt itse suunnitella. Sinänsä hyvin yksinkertainen kytkentä. Verkkomuuntaja antoi 15 voltin vaihtovirtaa kuulokevahvistimelle, jossa sisällä tasasuuntaus diodeilla. Jotta jännite olisi riittävän tasaista, niin tasasuunnattu hyppivä tasajännite oli tasoitettu kondensaattoreilla ja sitten vielä regulaattoreiden läpi. Itse vahvistin oli IC-piirinä toteutettu operaatiovahvistin. Se hajosi jossain vaiheessa, eikä sitä sitten tullut tutkittua tarkemmin, kun myöhemmin hankitussa mp3-soittimessa on melkein kaikki levyt...

Yksi laite taitaa olla ikään kuin tilauksessa ensivuodelle: jouluvalojen testeri. Rikkinäistä lamppua on ikävä jäljittää umpimähkään kokeilemalla, jos rikkoutuneita lamppuja on useampia kuin yksi.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Ensimmäinen 10 v lapsena tekemäni liittyy nykyaikaan siten että se hyödynsi bioenergiaa. Tein puukaasuttimen ja sen jatkoksi höyryturbiinin. No, materiaalit eivät sopineet eikä tukea tullut, joten se jäi sillä erää siihen.

Sen jälkeen on tullut tehtyä paljon.

Vierailija

Onhan noita tekeleitä ja patenttejakin. Pitää miettiä mitä viitsii täällä kertoa, kunhan selviän tapanintansseista.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Opiskeluaikoina konstruoin tietokone-elektroniikan kurssin innoittamana wanhaan ZX81-tietokoneeseen ulkopuolisen ledinäytön, jonka resoluutio oli 8x8. Kytkennän keksin päästäni, ja olin aika otettu kun se mokoma toimi ihan niinkuin suunnittelin. Valitettavasti en kuitenkaan älynnyt suunnitella näyttöä oikein. Kuva edellytti jatkuvaa päivitystä, joten yksittäisen ledin paloaika oli sangen lyhyt - ledissä kun ei ole mitään jälkihehkua. Seurauksena kuva oli perin himmeä. Toimivampi näyttö olisi edellyttänyt huomattavasti mutkikkaampaa kytkentää.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
tiäremiäs
Tein amiksessa viiskielisen kanteleen ja yritin sillä viekotella naisia eli tarvekalu sekin ja mutta en onnistunut kuin en osaa soittaa.

Minäkin yritin valloittaa naisen laulutaidollani silloin, kun karaoke rantautui Suomeen. Kävin monet kerrat karaokella ilman toivottua lopputulosta, mutta loppujen lopuksi löysin täysin epämusikkaalisen naisen. Kävin hänen kanssaan muutaman kerran karaokella ja neuvoin, että tämä on niin helppoa, kun pysyt vaan sävellajissa. Hukkaan meni sekin yritys. Joka tapauksessa, löysin emännän ja pääsin lisääntymään. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Vierailija
tiäremiäs
Tein amiksessa viiskielisen kanteleen ja yritin sillä viekotella naisia eli tarvekalu sekin ja mutta en onnistunut kuin en osaa soittaa.



Evoluutiota ?

Vittuunnuin aikanaan siihen että moottorisahalla polttopuita oksanrangoista ym. sekulipuusta nippuina pätkiessä lopputulos on epätasaista. Etenkin appiukkoni auttaessa (Lahjahevosen suuhun ei periaatteessa pitäisi katsoa) jonka lopputuloksena liiterissä on epälukuinen kasa puuta joka ei mahdu kiukaan pesään. Valmistin tätä epäkohtaa paikkaamaan epäsymmetrisen sahapukin jonka takaosa on olennaisesti etuosaa korkeampi ja sahan laipan mittainen etuosa enemmin vaakatasossa. Tavoitteena oli saada sahattua pukin korkuinen kasa rankoja nätisti ylhäältä alas.
Toimi, periaatteessa, paitsi siinä vaiheessa kun loppupätkiä piti saada pätkittyä. Ei tukea, ei hallintaa. Ja sitäpaitsi edelleen pitää noukkia lopputuote sieltä sahapukin seasta. Eli sucks big time.

Valmistin pienen brainstormingin jälkeen kaksnelosesta laitteen jolla saan täysin halutun mittaista pätkää suhteellisen ergonomisesti suoraan kottikärryyn ja edelleen liiteriin vietäväksi.
Siinä on noin vyötärön korkeudella pankko ja sen perässä pituudenrajoitin. Polkaisemalla pedaalia heilahtaa täysillä ulvova Husqvarnan sähkösaha alas suojastaan pankon läpi ja puu putoaa kottikärryyn. Nostetaan pedaali, saha nousee, työnnetään puu rajoittimeen asti ja seuraava sykli. Tähänkin laitteeseen on siis sisään rakennettuna kaikki evoluution toteuttamiseen vaadittava (=mahdollistaa käyttäjän osuuden poistamisen geenipoolista) mutta toistaiseksi on ollut onni myötä ja kaikki sormet tallella.

Laitteen suurin meriitti kakkosnelosrakenteeksi (Ruuvien lisäksi ainoat metalliosat ovat sahakeinun laakeri/sarana (Kupariputken pätkä) sekä Fiat Unon jarrutasapainosäätimen jousi joka palauttaa sahan kotiasentoon) on oikeastaan siinä että se on erittäin tukeva mutta täysin kokoonpantavissa joten sen saa käytön jälkeen jopa sivuun (Ks. tv-shopin kuntoiluvälineet tai Transformers-elokuvat) tai kuljetettua muualle auton paksissa.

Laitteen huonot puolet ovat siinä että se nielee koko lailla paljon teräketjuöljyä sekä vaatii käyttäjältään tiettyä pelimannihenkeä ja määrätietoisuutta.

Hyvinä puolina, kaikki kädet ovat vapaina puun käsittelyyn, jälki on tasalaatuista ja joillain puudimensioilla jopa salamannopeaa. Lisäksi, terän teroitusväli muodostuu melko pitkäksi. Jotain voi päätellä siitä että terää painetaan polkimella tarvittaessa sahurin elopainolla. Terän pitkäikäisyyteen vaikuttaa myös se että sahataksesi naulaan sinun tulee varta vasten tehdä niin. Zen-like total control over polttopuu. Työturvallisuuteenkin olen suhteellisen tyytyväinen. Vaikka laitteessa sinällään pyörii avoin teräketju vinhaa vauhtia, etäisyys itse terään on olennaisesti suurempi kuin saha omissa hyppysissä toilaten. Mitä olemattomammat sahurin normaalisti käyttämät suojavarusteet ovat, sitä turvallisenomaisemmaksi ja loogisemmaksi tämä kontraptio käy.

Töissä tulee tehtyä kaikkea spektaakkelia rutiininomaisesti mutta niistä ei juuri tarvi herutella glooriaa sillä materiaa ja resursseja toteutukseen on ex tempore-kotiviritelmiin nähden olennaisesti enemmin ja kyse on vain siitä miten nopeasti laite täytyy toteuttaa. Yleensä jopa toimivat.
Yksi finaalitoteutusta odottava rakenne josta joku voi jopa innostua on pylväsporaan asennettavat laserit joilla pystytään paikoittamaan kappale nopeasti. Idea sinänsä ei ole kuin laittaa kaksi viivalaseria osoittamaan pystysuoraan kahta puolta (Keskilinjasta 45 asteen kulmassa) niin että itse heijastus ei osu aivan suoraan poraajan öögaan ja lasereiden risteyskohta ei muutu kappaleen korkeuden vaihtuessa. Hankkimani laserit ovat sikäli paskoja että niiden luoma viiva on skarppi melko pienellä matkalla. Välttää kuitenkin siihen käyttöön ja tarkkuuteen jossa tuollaisella laitoksella on käyttöä.
Ajatus tuohon sovellukseen tuli varmaan siitä että pajalla on Alfran hydraulinen reikämeisti joka valaisee laserpisteellä rei'itettävän kohdan keskipisteen meistissä olevan reiän kautta. Ominaisuus on aivan uskomattoman hyvä. Porassa tällaiseen ei ole mahdollisuutta (Tai no ehkä keernaporilla ja massiivisesti modatulla porakoneella..) eikä etenkään sivusta valaistavan pisteen käyttö tule kyseeseen juuri muuttuvan kappaleen korkeuden takia. Viivalaserit toimivat. Googlasin ja toki siihen vivahtava patentti löytyy: http://www.freepatentsonline.com/5741096.pdf

-

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
bosoni
Peruskoulussa teknisentaidon tunneilla tietysti tuli tehtyä kaikenlaista enemmän tai vähemmän hyödyllistä.

Noista vähemmän hyödyllisistä voisin mainita esimerkkinä yläasteella väsäämäni rullasukset. Ne olivat renkaiden ostoa vaille valmiit, mutta kuitenkin jäivät renkaat yläaste-ikäisen rahatilanteesta johtuen ostamatta ja parin vuoden kaapissa pölyyntymisen jälkeen menivät suksetkin sitten roskikseen. En epäile yhtään etteivätkö olisi hyvin toimineet, jos olisi vain renkaat ollu.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
JaakkoFagerlund
Kuvia ei vielä ole, kun vasta tänään lähti osat tilaukseen, mutta työn alla on metallin lämpökäsittelyyn sähkötoiminen uuni. Teho 2.4 kW, PID säätimellä varustettu ja maksimi lämpötila rajoitetaan 1000 Celsiukseen. Ei tuosta mikään iso tule, mutta saapahan työkaluja karkaistuksi ja päästetyksi helposti

Arvio projektin kustannuksista on noin 200 euroa.




Tämä onkin mielenkiintoinen. Odottelen kuviakin. 1000 astetta riittää hyvin alumiiniseosten sulattamiseen. Jos et ole saanut tuntumaa valamiseen, kannattaa hankkia sitä. Itse olen etsiskellyt saven polttouunia alumiinijuttuihin. Alumiinin sulattaminen nestekaasulla on /cstä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat