Ihmisperäinen lämpeneminen luonnonlakien vastainen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ihmisperäinen, AGW-hypoteesin mukainen lämpeneminen on vain yksi mahdollinen vaihtoehto ilmastonmuutoksen luonnollisten lämpenemisvaihtoehtojen rinnalla. Mikä tai mitkä näistä vaihtoehdoista olennaisesti ilmastonmuutokseen vaikuttavat, on ns. poikkitieteellisen lähestymisen kautta selvitettävä. Siinä on tavoitteena ennakkoluulottomasti hahmottaa ongelman kokonaisuus sillä tavalla, että kaikki mahdolliset, ongelman syntyyn vaikuttavat tekijät selviävät. Sen jälkeen on arvioitava kunkin mahdollisen tekijän todellinen vaikutus ilmastonmuutokseen.

IPCC:n omaksumassa AGW-hypoteesissa on poikkitieteellisyys sivuutettu, kun on lähtökohtaisesti oletettu, että lämpeneminen on ihmisperäistä. Teoreettisin, keskeisin osin olettamuspohjaisia lähtöparametreja sisältävin ilmastomallilaskelmin on päädytty tulokseen, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että viimeaikainen lämpeneminen johtuu pääasiassa ihmisen toimista syntyvistä kasvihuonekaasuista, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvista hillidioksidipäästöistä.

Em. ilmastomallilaskelmissa on mm. oletettu, että teollisena aikana tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Koko ihmisperäiseksi uskottu lämpeneminen eli AGW-hypoteesi kumoutuu jo sillä, kun ilman hiilidioksidipitoisuuden nousun todetaan olennaisin osin johtuvan luonnollisista eikä ihmisperäisistä syistä.

Samaan aikaan ihmisperäisten päästöjen kanssa ilmakehään sekoittuu mm. valtamerien päiväntasaajaseudun lämpimistä pintavesistä luonnollisesti emittoituva, ihmisperäiseen päästöön nähden yli kymmenkertainen hiilidioksidimäärä. Kun tämän luonnollisen, ilmakehään tulevan hiilidioksidin osuutta vastaavan määrän on mittausten mukaan arvioitu absorboituvan ylemmillä leveyspiireillä valtamerien viileisiin pintavesiin, luonnonlakien mukaisesti, analogisesti sen kanssa tulee myös ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidia siellä valtameriin absorboitua.

Emission ja absortion väliseen viiveeseen liittyen, kumpikin noista päästöistä vaikuttaa ilman hiilidioksidipitoisuuteen, kun ilman hiilidioksidipitoisuus asettuu sellaiselle tasolle, millä päästöt lähteistä ja absorptiot nieluissa ovat dynaamisessa tasapainossa. Päästöjen määrällisistä suhteista johtuen ihmisperäisen päästön osuus ilman hiilidioksidipitoisuuteen on kuitenkin alle kymmenen prosenttia siitä, mitä valtameristä päiväntasaajaseudulla emittoituvan luonnollisen päästön osuus on.

Kommentit (4)

Vierailija

Edellisessä on pohdittu vain hiilidioksidin alkuperää. Ilmaston lämpenemisen oleellinen kysymys on, onko olemassa kasvihuonekaasuja ja mikä on niiden pitoisuuksien muutoksien merkitys. Maan lämpösäteilytehon maksimi on 10 mikrometrin aallonpituus alueella, mutta vaihtelee leveysasteiden, vuorokauden aikojen ja säätilan johdosta välillä 9 um - 13 um. Hiilidioksidilla on lämpösäteilyn tehoalueella runsas pari tuhatta spektriviivaa, joiden leveys on noin 0,00002 mikrometriä. Hiilidioksidilla on siten mitätön merkitys ilmaston lämpötilaan. Erään laskelman mukaan vaikutus olisi noin 0,01%, kun mukaan otetaan vesihöyryn mukana olo.

Vierastan myös sanaa ilmastonmuutos. Siitähän ei ole selviä merkkejä. On vain vähäinen ilmaston lämpeneminen (noin 0,8 astetta sadassa vuodessa), jota on liioiteltu ja painotettu viime vuosiin ympäristöpoliittisista näkökulmista. Ympäristöaktiiveilla on pyrkimys YK:n kautta maailmanvaltaan IPCC työkalunaan. Aluksi on tärkeintä päästä määräämään energian käytöstä ja hankkimisesta, jolla on suuri merkitys maailman taloudelle. Hiilidioksidin aiheuttama ilmastokatastrofi on hyvä pelote ajaa tavoitetta.

Vierailija

Ihmisperäisen lämpenemisen (itse käyttäisin lämpemis-termin sijaan ihmisperäiset vaikutukset ilmastoa sääteleviin tekijöihin, amerikkalaisittain, joille lyhenteet on sydämen asia, AICCF) tarkastelussa ei kannata rajoittua vain kasvihuonekaasuihin, riippumatta siitä, mitä mediassa hypetetään. Jos otetaan huomioon ihmisen vaikutus ilmakehän pienhiukkasiin ja maanpinnan ja ilmakehän albedoon sekä hiilinieluihin, totuus voi näyttää hyvinkin erilaiselta.

Vierailija
Oraakkeli1
Ihmisperäisen lämpenemisen (itse käyttäisin lämpemis-termin sijaan ihmisperäiset vaikutukset ilmastoa sääteleviin tekijöihin, amerikkalaisittain, joille lyhenteet on sydämen asia, AICCF) tarkastelussa ei kannata rajoittua vain kasvihuonekaasuihin, riippumatta siitä, mitä mediassa hypetetään



Paco
Edellisessä on pohdittu vain hiilidioksidin alkuperää.



Tarkasteluni taustalla on IPCC:n olettamus, että teollisena aikana tapahtunut CO2-pitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäistä ja että tämä kasvihuonekaasuna on hallitseva tekijä viimeaikaisessa ilmaston lämpenemisessä.

Olen halunnut osoittaa, että käsitys ilmakehän CO2-pitoisuuden nousun syystä on täysin väärä, koska ihmisperäisen päästön aiheuttaman hiilidioksidilisän tulee ylemmillä leveyspiireillä olennaisin osin absorboitua valtamerien viileisiin pintavesiin yhdenmukaisesti päiväntasaajaseudun valtamerien lämpimistä pintavesistä emittoituvan hiilidioksidilisän kanssa.

Paco
Hiilidioksidilla on siten mitätön merkitys ilmaston lämpötilaan. Erään laskelman mukaan vaikutus olisi noin 0,01%, kun mukaan otetaan vesihöyryn mukana olo.



Ihmisperäisen hiilidioksidin merkitys ilmaston lämpötilaan putoaa vielä tuostakin kertaluokkaa vähäisemmäksi, kun ihmisperäisten päästöjen tuoman CO2-lisän absorboituminen valtameriin otetaan huomioon.

Oraakkeli1
Jos otetaan huomioon ihmisen vaikutus ilmakehän pienhiukkasiin ja maanpinnan ja ilmakehän albedoon sekä hiilinieluihin, totuus voi näyttää hyvinkin erilaiselta.



Niilläkin varmaan oma vaikutuksensa on, mutta ne tuskin hallitsevuudessaan voittavat Auringon aktiivisuusmuutoksiin liittyviä vaikutuksia.

Kaikesta tästä nähdään, miten turhanaikaisina poliittisin sopimuksin tapahtuvia, hiilidioksidin päästörjoituksiin perustuvia, lämpenemisen hillitsemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä on pidettävä.

Vierailija
Lauri Heimonen
Kaikesta tästä nähdään, miten turhanaikaisina poliittisin sopimuksin tapahtuvia, hiilidioksidin päästörjoituksiin perustuvia, lämpenemisen hillitsemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä on pidettävä.



Tähän on vielä syytä toistaa, mitä aikaisemmin olen kirjoittanut (Materia 3/2008, ss. 20-23):

Pyrkimyksille hillitä nykyistä ilmastonmuutosta päästörajoituksin ei näytä olevan asianmukaisia perusteita. Sen sijasta etusijalle on pantava tarvittavat, riittävästi kokonaisuutta kattavat jatkotutkimukset, ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen sekä kilpailukykyisen, terveellisesti tuotetun energian saannin turvaaminen ja hyvinvointia kaikin puolin järkevästi edistävä energian käyttö

Uusimmat

Suosituimmat