Miksi suomenruotsalaiset ovat fiksumpia kuin valtaväestö?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä kysymys on askarruttanut tutkijoita kautta aikojen. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet kiistattomasti että suomenruotsalaiset ovat terveempiä, onnellisempia, yhteisöllisempiä kuin maan valtaväestö. Tutkimukset ovat hämmästyttävällä tavalla osoittaneet jopa että sama ero näkyy esim. läntisen Suomen rannikkoalueella: suomenkielisen naapurikunnan väestön ja enemmistöltään ruotsinkielisen kunnan väestön välillä olivat nämä samat selvät erot.

Joitakin vuosia sitten tehtiin vertaileva tutkimus rakennustyöläisten terveystilanteesta. Ruotsinkieliset työläisillä oli työtapaturmia selvästi vähemmän kuin suomenkielisillä. Havaittiin että ruotsinkieliset opastivat työhön uuden tulokkaan paremmin kuin suomenkieliset. Yli 30 vuotta ruotsinkielisessä työyhteisössä ollut tuttavani vahvisti asian - työyhteisössä jossa ruotsinkieliset muodostavat enemmistön myös suomenkielinen voi paremmin ja hänet otetaan yhteisöön mukaan paremmin.

Eräät kielitieteilijät ovat arvioineet että ruotsinkielisyydessä (germaaniseen kieliperhe) on joitakin sellaisia elementtejä jotka jo alkavat tehdä eroa suomalais-ugrilaiseen kieliperheen jäseneen verrattuna jo elämän ensipäivistä lähtien. Voisiko tämä selittää erot esim. Pohjanmaalla? Syy olisi ruotsinkielessä?
[size=150:3e4zp73s]
10% hulttiojoukko ei selitä eroa pois...[/size:3e4zp73s]

"Henkirikoksista 80 prosenttia tehdään humalassa. Henkirikoksia tehdään Suomessa kolminkertainen määrä Ruotsiin ja nelinkertainen määrä Norjaan verrattuna. Näitä piirteitä Hannu Lauerma selittää muun muassa asutushistorialla.

Syrjä- ja rajaseuduille, metsä-Suomeen, muutti aikanaan epäsosiaalista väkeä, seikkailijoita ja metsästäjiä. Sen seurauksena maahan syntyi erityinen biologinen alatyyppi, joka alkoholisoituu nopeasti ja turvautuu väkivaltaan. Tätä Turmiolan Tommi-tyyppiä on pieni vähemmistö, ehkä kymmenkunta prosenttia suomalaisista."




...

"Ruotsinkielisyyden merkitystä ei voi selittää sosio-ekonomisilla tekijöillä eikä pelkästään geneettisellä taustalla. Suurempi vaikutus on tapakulttuurilla, toteaa Lauerma ja kertoo, että psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikön valmiutta hoitaa ruotsinkielisiä potilaita ei ole juurikaan tarvittu. "



[size=150:3e4zp73s]...sillä erot suomenruotsalaisten ja valtaväestön välillä näkyvät vaikka hulttioväestön vaikutus eliminoitaisiin.[/size:3e4zp73s]

Entä mikä vaikutus on sillä, että ruotsinkielinen väestö on keskittynyt rannikkoalueille? Voisiko tämä tehdä heistä "avarakatseisempia"? Tuskin. Ainakaan kokonaan. Rannikon suomenkielinen väestö ei voi yhtä hyvin kuin ruotsinkielinen väestö vaikkakin paremmin kuin sisämaan - eteenkin Pähkinäsaaren rauhan (1323) itä- ja pohjoispuolella asuvat.

"Hannu Hanhen" ja "kaurahatun" välinen ero on joka tapauksessa kiinnostava kansallinen kysymys.

Sivut

Kommentit (72)

Vierailija
ralf64

"Henkirikoksista 80 prosenttia tehdään humalassa. Henkirikoksia tehdään Suomessa kolminkertainen määrä Ruotsiin ja nelinkertainen määrä Norjaan verrattuna. Näitä piirteitä Hannu Lauerma selittää muun muassa asutushistorialla.

Syrjä- ja rajaseuduille, metsä-Suomeen, muutti aikanaan epäsosiaalista väkeä, seikkailijoita ja metsästäjiä. Sen seurauksena maahan syntyi erityinen biologinen alatyyppi, joka alkoholisoituu nopeasti ja turvautuu väkivaltaan. Tätä Turmiolan Tommi-tyyppiä on pieni vähemmistö, ehkä kymmenkunta prosenttia suomalaisista."


Olen aiemminkin lukenut Lauerman analyysin tästä samasta aiheesta ja mielestäni se on puutteellinen. Jotta tietäisi todellisen tilanteen, pitäisi aineistoa olla ristiretkiä edeltäneeltä ajalta. Ristiretkien aikaan luontaisuskossa eläviltä muinaissuomalaisilta riistettiin luontosuhde ja samalla elämäntapa. Tilalle istutettiin häpeää sekä luonto- ja itsevihaa (synti).

Sittemmin metsäsuomalaiset alkoivat itse vauhdittaa tätä kehitystä. Nykyisellään entisestä elämäntavasta ei ole kuin rippeet jäljellä. Kyse on siis siitä, että metsäsuomalainen ei sopeudu nyky-yhteiskuntaan ja että metsäsuomalaisten haavoittuvaisempi yhteisöllisyys hajoitettiin jo muinoin.

Suomenruotsalaiset ovat enemmissä määrin kyenneet säilyttämään elämäntapansa ja elinympäristönsä. Heidän yhteisöllisyytensäkin on vahvempaa laatua. Toisaalta, suomenruotsalaiset ovat myös pinnallisempia eivätkä siksikään niin herkkiä muutokselle.

Vierailija

Ruotsinkielisillä on tiukempi yhteisö ja tiukemmat yhteisön sisäiset säännöt.

Ihminen on kuitenkin laumaeläin ja kaipaa ympärilleen hierarkiaa ja selkeyttä. Vähän aikaa sitten julkaistiin tutkimus jonka mukaan ruotsinkieliset kokevat elävänsä luokkayhteiskunnassa.

Tämä luokkayhteiskunta oli tutkimuksen mukaan ruotsinkielisten sisäinen, eli täysin ruotsinkielinen luokkayhteiskunta joka toimii irrallaan valtakulttuurista. Ilmeisesti kyseessä on ns. ankkalampi.

Ruotsinkieliset siis ns. tietävät paikkansa paremmin kuin valtaväestö. Niin ironiselta kuin se kuulostaakin niin uskon tämän selkeyden luovan vähemmistölle sellaiset puitteet ja selkeän muodon että heidän on helpompi elää. Tämä suhteellinen helppous sitten näkyy terveysvaikutuksissa jne.

Vierailija

Tästä alla olevasta syystä Ruotsalaiset miehet ovat kieroja neitejä ... anteeksi (lipsahti) piti siis sanoman että he ovat siis yhtä fiksuja kuin Ahvenamaalaiset?

--

Ruotsissakaan ei käy ikäluokasta asepalveluksen enää kuin vain 10% tällä hetkellä ja nyt tuli päätös että yleinen asepalvelus lopetetaan kokonaan (MTV3 uutiset 30.1.2009 klo 19).

Ja Ruotsin johtajatkin totesivat julkisesti että he luottavat kriisin sattuessa suomen apuun.

Kaava on siis tuttu mm vuosilta 1495, 1555, 1656, 1700-1721 sekä 1800 luvun vaihteesta. Kuten vanha sananlaksu sanoo: "Ruotsi on aina sotinut viimeisen suomalaiseen asti."

- "Kiitos teidän suomalaisten ja kiitos naton Ruotsi voi olla vapaamatkustaja" -Ruotsin sotakorkeakoulun professori Bo Huldt Hesarissa 1.3.2009.

--

Eli nyt siis Suomen miehet eivät ole enää pelkästään Suomen naisten, maahanmuuttajien, ahvenamaalaisten ym aseorjia vaan (taas) myös Ruotsin naisten, feministien, maahanmuuttajien ja miesten työorjia -taateen opiskelurauhan, paremmat uranluonti mahdollisuudet ym Ruotsin miehille ilmaiseksi.

Vierailija

En usko tähän suomalaisten orja-asemaan suhteessa Ruotsiin. Mitä todennäköisemmin Ruotsi on antanut Suomelle enemmän kuin on saanut. Tässä on otettava tarkasteluun myös talous, tiede, teknologia kuin kulttuurikin. Vastineeksi Suomi on tietysti tarjonnut Ruotsille puskuriasemansa. Suomessa ei vain aina muisteta että vain Ruotsi on sellainen maa maailmassa jossa Suomi merkitsee sille jotain ja lopulta aika paljon.

Suomen olemassaolon kannalta väylä Ruotsiin on ollut äärimmäisen tärkeä henkireikä. Kulttuurisesti 5-10% ruotsinkielisten painoarvo on ollut luokkaa 50-100%. Niin se vain on. He ovat suurelta osin nostaneet myös valtaväestön metsäläisyydestä. Tämä asian kirjoitti aikoinaan myös Aleksis Kivi "Seitsemässä Veljeksessä". Eikö meidän suomenkielisten pidä rehellisesti tunnustaa että Toukolan pojat kuvaavat edistyneitä suomenruotsalaisia jotka pohjimmiltaan hyvää tarkoittaen tahtoivat nostaa ja vetää metsäveljet sivistyksen ja kulttuurin piiriin? Kirjan loppuvaiheen sovinnonteko kuvaa suomenruotsalaisten ja valtaväestön suurta projektia. Tämä projekti jatkuu edelleen.

Ne jotka ovat kielitieteen tutkimuksista perillä voisivat nyt vuorostaan selittää miksi ruotsinkielellä voisi olla sellaisia tekijöitä jotka tekisivät sitä äidinkielenään puhuvista kykenevimpiä kommunikoimaan ja toimimaan paremmin yhteisössä kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvista.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
ralf64
Ne jotka ovat kielitieteen tutkimuksista perillä voisivat nyt vuorostaan selittää miksi ruotsinkielellä voisi olla sellaisia tekijöitä jotka tekisivät sitä äidinkielenään puhuvista kykenevimpiä kommunikoimaan ja toimimaan paremmin yhteisössä kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvista.

Ainakin suomen kielen sanat ja ilmaisut ovat ruotsiin verrattuna pitkiä ja kielen agglutinoivuus ja tarkat kielioppisäännöt tekevät etenkin kirjakielen aika vaikeaksi kielellisesti lahjattomalle ihmiselle. Sellainen voi aiheuttaa kommunikoinnin hidastumista, vähenemistä ja jopa ahdistusta, etenkin jos ihminen saa paljon arvostelua virheistään.

Vierailija
Ding Ding
ralf64
Ne jotka ovat kielitieteen tutkimuksista perillä voisivat nyt vuorostaan selittää miksi ruotsinkielellä voisi olla sellaisia tekijöitä jotka tekisivät sitä äidinkielenään puhuvista kykenevimpiä kommunikoimaan ja toimimaan paremmin yhteisössä kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvista.

Ainakin suomen kielen sanat ja ilmaisut ovat ruotsiin verrattuna pitkiä ja kielen agglutinoivuus ja tarkat kielioppisäännöt tekevät etenkin kirjakielen aika vaikeaksi kielellisesti lahjattomalle ihmiselle. Sellainen voi aiheuttaa kommunikoinnin hidastumista, vähenemistä ja jopa ahdistusta, etenkin jos ihminen saa paljon arvostelua virheistään.



Pitää paikkaansa. Itselleni suomenkielen taitaminen on aina ollut varsinainen murheenkryyni. Lukion äidinkielen opettajani suri aina sitä että aineissani oli "ajatusta" mutten osannut sitä pukea oikeilla sanoilla.

Voisiko kieli siten olla syynä siihen että suomenkielisillä tulee jo luontaisesti enemmän kommunikointiongelmia ja väärinkäsityksiä verrattuna esim. ruotsinkielisiin? Ja aiheuttaako hankala suomenkieli sen että keskustelukulttuurin on vaikeampi edes kehittyä suomenkielisten keskuudessa?

Vierailija

Nimimerkki PeterTheGreat, ilmeisesti nuori varsin turhautunut suomenruotsalainen mies Helsingistä, on jatkuvasti nostanut samaa kysymystä esiin kansainvälisillä keskustelupalstoilla. Hänen agendansa on aina sama, todistella eri tavoin suomenruotsalaisten ylemmyyttä suhteessa suomenkieliseen väestöön. Toivottavasti Ralf Kuopiosta toimii rakentavammin.

Minusta yksinkertaisin selitys tilanteelle on melko klassinen. Yhteisö jolla on parhaat kontaktit, myös kansainvälisesti, omaa aina kilpailuedun. Etu näkyy suhteellisesti parempina resursseina. Vaikka ruotsin kieli ei enää pitkään aikaan ole ollut erityinen etu tässä suhteessa, mennyt hyvä asema ei ole vielä hävinnyt. Kertynyttä varallisuutta käytetään yhteisön aseman tukemiseen eri tavoin. Kannattaa tutustua mm. Papper-lehden taustoihin, hyvin mielenkiintoista. Globaalien valtakielien hallinta tasaa kuitenkin tilantetta nopeasti, älkää peljätkö.

Toisaalta, ei ole mitään syytä kieltää Suomen ruotsinkielisten kykyjä. Suomenkielisten kannattaisi kyllä ottaa monesta asiasta oppia ja hakea omaa sovellusta. Niin ne ruotsinkielisetkin ovat tehneet.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Lähtökohtainen syy on vaurausasteessa, joka on saavutettu osin suomalaisten avustamana. Toinen erittäin tärkeä syy on kielietu, kun heidän kielellään on vähemmistönä virallisen kielen status niin heillä on heti lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet saavuttaa sellainen asema yhteiskunnassa jossa ei jouduta panemaan ns. fyysistä kapasiteettia likoon, siis väestöllisesti samassa suhteessa kantaväestöön nähden.

Em. syistä RKP yrittää nykyisinkin kaikin tavoin pitää kiinni siitä ettei heidän kielellinen asemansa joudu uhtatuksi. Tämä näkyy nykyisin kuntaliitostenkin osalta kun he pyrkivät muodostamaan mm. kunta- ja alueliitokset sillä tavoin, että ruotsinkieli jäisi sopivasti enemmistökieleksi ko. alueilla.

Ruotsinkielisten ylivoimainen etu kielellisesti perustuu tietysti siihen, että valtaväestön kielen he joka tapauksessa joutuvat opettelemaan, jos aikovat kohtuudella pärjätä muuten kuin omassa pienessä piirissään. Valtaväestölle ei ole yhtä tärkeää osata vähemmistönä olevaa toista virallista kieltä.

Mitä fiksuuteen tulee niin se tulee ainakin näennäisenä ilmi kulttuuriperimän muodossa. Hallinnollisen taustansa kautta heillä on tässä suhteessa tietysti etulyöntiasema, joka häviää ajan myötä.

Kielellinen etu häviää kansainvälistymisen kautta ajan myötä ellei ruotsinkielen asemaa ei paranneta samassa tahdissa, johon RKP tietysti pyrkii.

Ruotsinkielisten olisi kyllä syytä pikku hiljaa taipua samalle viivalle valtaväestön kanssa ja lopettaa osin ravostuttava omanedun tavoittelu joka käänteessä.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

Luulen, että he vain elävät ja ovat eivätkä jää pohtimaan onnellisuuttaan erilaisten äänestysten kera.

Everything you know, is about to change.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Jos suomenruotsalaiset ovat fiksumpia kuin valtaväestö, miksi heidän pitää päästä oppilaitoksiin pienemmällä pistemäärällä kuin valtaväestön? Ai että eivät kuitenkaan niin fiksuja...

Vierailija
ralf64
Itselleni suomenkielen taitaminen on aina ollut varsinainen murheenkryyni. Lukion äidinkielen opettajani suri aina sitä että aineissani oli "ajatusta" mutten osannut sitä pukea oikeilla sanoilla.



Näyttää olevan edelleen vaikeuksia tai sitten "ajatuksen" puute johtuu jostain muusta syystä kuin kieliongelmasta.
Kerroit otsikkoon viitaten,
"Tämä kysymys on askarruttanut tutkijoita kautta aikojen. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet kiistattomasti että suomenruotsalaiset ovat terveempiä, onnellisempia, yhteisöllisempiä kuin maan valtaväestö"

Sekös se on merkki fiksuudesta jos on terveempi kuin valtaväestö.
Tutkimuksilla saadaan asiat näyttämään halutunlaisilta, ei tarvitse kuin jättää huomioimatta riittävästi asioita.
Esimerkkinä vaikka se että varsinkin itä-suomessa on paljon geneettisistä syistä johtuvia sairauksia, joita ei suomenruotsalaisilla niin paljon ole tai suomenruotsalaisten korkeampi elintaso.
Otsikosta voisi joku luulla suomenruotsalaisten olevan älykkäämpiä kuin suomalaiset, olisiko linkkiä tutkimukseen?

Vierailija
David

Ruotsinkielisten olisi kyllä syytä pikku hiljaa taipua samalle viivalle valtaväestön kanssa ja lopettaa osin ravostuttava omanedun tavoittelu joka käänteessä.

Miksi se on sinusta pahempaa ja raivostuttavampaa kuin valtaväestön oman edun tavoittelu joka käänteessä? Valtaväestön pakkoruotsin ja enemmän tai vähemmän kuvilteltujen "ruotsinkielisten etuoikeuksien" poistamisvaatimukset ovat pohjimmiltaan vain näiden vaatimusten esittäjien oman edun tavoittelua.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat