Kaikki energiamme pohjimmiltaan ydinenergiaa...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pohdin tuossa että kaikki energiamme yhtä poikkeusta lukuunottamatta on pohjimmiltaan ydinenergiaa, eli syntynyt suoraan massasta E=mc2 -kaavan mukaisesti.

Fissioydinenergia on selvä tapaus
Aurinkovoima on fuusioydinvoimaa
Vesi- ja tuulivoima on lähtöjään aurinkoenergiaa
Bioenergia on kasvien vangitsemaa aurinkoenergiaa
Fossiiliset polttoaineet ovat varastoitua bioenergiaa
Geoterminen energia syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisprosessista

Mutta YKSI energianlähde on, mikä ei pohjaudu ydinvoimaan. Jätetäänpäs se tähän knopiksi näin illan kunniaksi

Sivut

Kommentit (41)

Vierailija
hard
Geoterminen energia syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisprosessista



Tuosta geotermisestä enegriasta suunnillen 20% taitaa johtua painovoiman vaikutuksesta, muistaakseni.

Mutta YKSI energianlähde on, mikä ei pohjaudu ydinvoimaan. Jätetäänpäs se tähän knopiksi näin illan kunniaksi



Vuorovesivoimalat ovat myös painovoimavoimaloita (hauska sana )

Oliko oikein, onko muita?

Vierailija

Geoterminen energia ei ole pelkästään radioaktiivisen hajoamisen tuote, vaan osa siitä on maapallon alkuajoilta peräisin olevaa jäännösenergiaa, eli kokoon puristumisen ja planeettaluokan kappaleiden törmäysten seuraus.

Jos katsotaan tarpeeksi kauas menneisyyteen, mikään energia ei taida olla ydinenergiaa, vaan kaikki on alkuräjähdyksen jäännettä. Joku säieteoreetikko voisi ehkä valaista minkä muotoista tämä energia olisi voinut olla.

Vierailija

Oikein. Vuorovesivoima ei pohjaudu ydinreaktioon. Ja totta tuo geoterminen energiakin että siitä osa perustuu muuhun kuin ydinenergiaan.

Silti jännä filosofinen havainto että käytännössä kaikki käyttämämme energia syntyy suoraan E=mc2 -kaavan mukaisesti massan muuntuessa energiaksi. Biomassa, vesivoima, tuuli jne. ovat vain välineitä muuntaa tuo energia meille käyttökelpoiseen muotoon.

Silti evoluutiolla kesti miljardeja vuosia luoda edes yksi laji, joka kykenisi itse vapauttamaan energiaa suoraan massasta fission ja fuusion avulla. Jotenkin paradoksaalista että mikään elämänmuoto ennen ihmistä ei ole kyennyt itse hyödyntämään suoraa fissio- tai fuusiovoimaa, vaikka kumpikin näistä on äärimmäisen tehokas tapa tuottaa energiaa.

Vierailija
hard

Silti evoluutiolla kesti miljardeja vuosia luoda edes yksi laji, joka kykenisi itse vapauttamaan energiaa suoraan massasta fission ja fuusion avulla. Jotenkin paradoksaalista että mikään elämänmuoto ennen ihmistä ei ole kyennyt itse hyödyntämään suoraa fissio- tai fuusiovoimaa, vaikka kumpikin näistä on äärimmäisen tehokas tapa tuottaa energiaa.

Itse en osaa nähdä sitä niin syvällisenä filosofisena kysymyksenä. Ydinenergiassakin on kuitenkin pohjimmiltaan kysymys aineen pakkautumisesta, eli vanhasta tutusta potentiaalienergiasta.

Vierailija
hard
...

Jotenkin paradoksaalista että mikään elämänmuoto ennen ihmistä ei ole kyennyt itse hyödyntämään suoraa fissio- tai fuusiovoimaa, vaikka kumpikin näistä on äärimmäisen tehokas tapa tuottaa energiaa.





Mistä lähtien ihminen on osannut hyödyntää fuusiota ? Jollei kivojen laitteiden rakentaminen ja miljoonien työtuntien upottaminen tutkimukseen ole hyödyntämistä. Kukaan ei ole vielä saanut aikaan nettotuotantoa eli EROEI >1. Puhumattakaan sähköä tuottavista fuusiovoimaloista. Ehkä olen jäänyt paitsi jostain ?

Vierailija
transition
hard
...

Jotenkin paradoksaalista että mikään elämänmuoto ennen ihmistä ei ole kyennyt itse hyödyntämään suoraa fissio- tai fuusiovoimaa, vaikka kumpikin näistä on äärimmäisen tehokas tapa tuottaa energiaa.




Mistä lähtien ihminen on osannut hyödyntää fuusiota ? Jollei kivojen laitteiden rakentaminen ja miljoonien työtuntien upottaminen tutkimukseen ole hyödyntämistä. Kukaan ei ole vielä saanut aikaan nettotuotantoa eli EROEI >1. Puhumattakaan sähköä tuottavista fuusiovoimaloista. Ehkä olen jäänyt paitsi jostain ?



Okei, hyödyntäminen on vähän turhan positiivinen sana. Fuusiota on käytetty vetypommeissa ja niitä on räjäytetty mutta vain koemielessä, ei puolustautumiseen vihollista vastaan. Sikäli fuusion hyödyntäminen "tositoimissa" on vielä jäänyt käyttämättä (mutta kylmän sodan aikana ollaan oltu varsin lähellä tilannetta, jossa fuusiota olisi hyödynnetty vetypommien avulla maiseman uudelleenmuokkaukseen ja väkiluvun säätelyyn).

Toivottavasti fuusiovoimaa jatkossa hyödynnetään hallitummin energiantuotannossa eikä sotilaallisessa käytössä...

Vierailija
hard
Mutta YKSI energianlähde on, mikä ei pohjaudu ydinvoimaan. Jätetäänpäs se tähän knopiksi näin illan kunniaksi

Luhistusmisenergia, potentiaalienergia, gravitaatioenergia; se energia, joka pakkaa materian niin tiukkaan, että ydinenergia on mahdollista.

Kaikki energia perustuu siis gravitaatioenergiaan

Vierailija
hard

Silti evoluutiolla kesti miljardeja vuosia luoda edes yksi laji, joka kykenisi itse vapauttamaan energiaa suoraan massasta fission ja fuusion avulla. Jotenkin paradoksaalista että mikään elämänmuoto ennen ihmistä ei ole kyennyt itse hyödyntämään suoraa fissio- tai fuusiovoimaa, vaikka kumpikin näistä on äärimmäisen tehokas tapa tuottaa energiaa.




Mitä paradoksaalista siinä on?
Vaikea tässä nyt olisi kuvitella vaikkapa alkunisäkkäitä kehittelemässä fissioreaktoreita, kun ihmistä aiemmin maapallolle kehittyneillä elämänmuodoilla ei ole nykytietämyksen mukaan ollut mitään muutakaan (korkeampaa) teknologiaa käytössään.

edit: quotetagin korjaus

Vierailija
hard

Silti evoluutiolla kesti miljardeja vuosia luoda edes yksi laji, joka kykenisi itse vapauttamaan energiaa suoraan massasta fission ja fuusion avulla. Jotenkin paradoksaalista että mikään elämänmuoto ennen ihmistä ei ole kyennyt itse hyödyntämään suoraa fissio- tai fuusiovoimaa, vaikka kumpikin näistä on äärimmäisen tehokas tapa tuottaa energiaa.



Kyllä tuohon löytyy ihan selkeä syy: ytimen purkaminen ja energioiden vapauttaminen olisi kaikelle elämälle tuhoisaa. Siksi biologinen elämä voi prosessoida vain ehjiä ja stabiileja atomeita. Ihminen mukaan lukien. Vaikka se vielä toistaiseksi kuvitteleekin, että atomin energioiden vapauttaminen voisi pysyä jotenkin hallinnassa.

Tässä mielessä evoluutio on päätynyt tyhmyyden huipentumaan, lajiin joka ei käsitä, että sekin primaarinen elämänmuoto, eli dna, voi koostua vain stabiileista ytimistä.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
konsta

Tässä mielessä evoluutio on päätynyt tyhmyyden huipentumaan, lajiin joka ei käsitä, että sekin primaarinen elämänmuoto, eli dna, voi koostua vain stabiileista ytimistä.



Tarkoitat varmaan "dna, voi koostua pääosin vain stabiileista ytimistä."

DNA sisältää vetyä, hiiltä, happea, typpeä ja fosforia. Hiilellä on pitkäikäinen radioaktiivinen isotooppi 14C, jonka puoliintumisaika on 5700 vuotta. DNA:ssa sitä on aivan yhtä paljon kuin kaikkialla muuallakin elävässä maailmassa eli noin 1E-12 kaikesta hiilestä. Suomenkielisessä wikipediassa on radiohiiliajoituksen kohdalla sotkettu keskenään prosenttiosuus ja absoluuttinen osuus eli esitetty väärä luku.

Ihmisen DNA:ssa on luokkaa 3E9 emäsparia ja jokaisessa emäsparissa on kymmenisen hiiliatomia. Tästä seuraa, että ihmisen DNA:ssa on luokkaa 3E10 hiiliatomia. Joka kolmaskymmenes eli 3 % DNA - molekyylieistämme on siis "suolattu" kosmisen säteilyn ilmakehässä tuottamalla radioaktiivisella hiiliatomilla. Ihmisen eliniän eli 70 vuoden kuluessa niistä hajoaa noin viideskymmenesosa.

Ihmisen kannalta suurimmat säteilyannokset aiheutuvat taustasäteilystä, jonka taso ei ydinenergian rakentamisen vuoksi ole muuttunut. Tietoisuus säteilyn aiheuttamista haitoista sen sijaan on lisääntynyt hurjasti ja nimenomaan ydinenergian tutkimuksen ja käytön vuoksi. Toisin kuin aiemmin nykyään osaamme tuulettaa radonit pois asunnoistamme, vaikka rakennusmääräysten kiristäminen aiheuttaakin protesteja.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija
kfa

Ihmisen kannalta suurimmat säteilyannokset aiheutuvat taustasäteilystä, jonka taso ei ydinenergian rakentamisen vuoksi ole muuttunut. Tietoisuus säteilyn aiheuttamista haitoista sen sijaan on lisääntynyt hurjasti ja nimenomaan ydinenergian tutkimuksen ja käytön vuoksi. Toisin kuin aiemmin nykyään osaamme tuulettaa radonit pois asunnoistamme, vaikka rakennusmääräysten kiristäminen aiheuttaakin protesteja.




Jo 50-luvulta on tiedetty, ettei säteilyn lisäyksen vähättelyssä kannata käyttää tuota argumenttia: meillähän on jo luonnon taustasäteilyä melkoisesti. Jo yhden mSv:n lisäys nykyiseen ehkä noin 4mSv:n vuosittaiseen kuormaan alkaa näkymään sairastuvuudessa, jos se on pysyvä lisä(ihmisen eliniän). Siksi esimerkisi kansainvälinen säteilysuojelukomissio suosittaa väestönsuojelutoimepiteitä jo tuon 1mSv:n kohdalla.

Et ole kauhean tarkka, kun sanot, ettei ydinvoiman sovellukset ole jo tässä vaiheessa nostaneet taustasäteilyn tasoa. Sitä ei voi sanoa varmuudella, että tuleeko tästä pysyvä olotila, vai paheneeko tilanne. Minä uskon, että se voi vain pahentua. Jopa merkittävästi.

Edit: ja mitä tulee K40 ja C14 rasitukseen, niin niihin pätee sama, mahdollisesti maksimi muutospaine DNA:lle on jo olemassa. Niistä voi olla jopa etuakin, luonto on niiden kanssa harjoitellut jo miljardeja vuosia.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
konsta
kfa

Ihmisen kannalta suurimmat säteilyannokset aiheutuvat taustasäteilystä, jonka taso ei ydinenergian rakentamisen vuoksi ole muuttunut. Tietoisuus säteilyn aiheuttamista haitoista sen sijaan on lisääntynyt hurjasti ja nimenomaan ydinenergian tutkimuksen ja käytön vuoksi. Toisin kuin aiemmin nykyään osaamme tuulettaa radonit pois asunnoistamme, vaikka rakennusmääräysten kiristäminen aiheuttaakin protesteja.

Jo 50-luvulta on tiedetty, ettei säteilyn lisäyksen vähättelyssä kannata käyttää tuota argumenttia: meillähän on jo luonnon taustasäteilyä melkoisesti. Jo yhden mSv:n lisäys nykyiseen ehkä noin 4mSv:n vuosittaiseen kuormaan alkaa näkymään sairastuvuudessa, jos se on pysyvä lisä(ihmisen eliniän). Siksi esimerkisi kansainvälinen säteilysuojelukomissio suosittaa väestönsuojelutoimepiteitä jo tuon 1mSv:n kohdalla.

Kuka vähättelee säteilyn merkitystä? En minä. Minä yritän ymmärtää eri riskien keskinäisiä suuruusluokkia riippumatta siitä, mistä kyseiset riskit aiheutuvat. Kun on itse aikanaan työssään käsitellyt kohtuullisen kokoisia avoimia 22NaCl - lähteitä ja jo kakarana raapinut herätyskellon viisareista radiumia sisätävän maalin pölynä purkkiin (tietenkin ilman hengityssuojaimia) sekä hengittänyt runsaasti asbestipölyä vuosien ajan niin joutuu jossakin vaiheessa näitä suuruusluokka-asioita ajattelemaan. Näin tehtyäni totesin, että minun elämäni suurin riski tällä hetkellä on oma ruokavalioni. Tilanne ei muuttuisi edes satakertaisen Tsernobylin onnettomuuden vuoksi.

Katso säteilyannoksen kakkua ja mieti miten sitä saataisiin pienennettyä. Säteilysuojelussa keskitytään niihin toimenpiteisiin, joilla saadaan radonin tasoja alas. Suuri osa radonkuormituksesta kun on vältettävissä varsin yksinkertaisilla rakennusteknisillä ratkaisuilla. Ydinvoiman siviilikäytöstä aiheutuu taustasäteilyyn ja nimenomaan radonin aiheuttamaan annosnopeuteen verrattuna varsin mitätön lisä säteilyä:

"Kiinnostaisi tietää ydinvoimalasta tulevan radioaktiivisen säteilyn määrä. Paljonko nykyiset voimalat päästävät säteilyä ympäristöönsä? Säteilyn määrä 'aidan takana' ja kauempana?"

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ym ... paristo25/

konsta

Et ole kauhean tarkka, kun sanot, ettei ydinvoiman sovellukset ole jo tässä vaiheessa nostaneet taustasäteilyn tasoa. Sitä ei voi sanoa varmuudella, että tuleeko tästä pysyvä olotila, vai paheneeko tilanne. Minä uskon, että se voi vain pahentua. Jopa merkittävästi.

Minäkin olen lukenut Risto Isomäen kirjoja (Sarasvatin hiekkaa, Litium 6), mutta olen hänen kanssaan eri mieltä ydinvoimaan liittyvistä riskeistä. Meillä on kokemusta siitä, mitä taustasäteilyn tasolle tekee yhden RBMK - reaktorin täydellinen tuhoutuminen ja polttoaineen sananmukainen polttaminen grafiitin avulla savuna ilmakehään. Kyseisen reaktorin ydinjätteet loppusijoitettiin takapihoillemme, pelloillemme ja puutarhoihimme. Ydinvoimalaonnettomuuksien osalta pahin on jo tapahtunut Neuvostoliiton typertelyn ansiosta ja edes se enää edes näy taustasäteilyn tason mittauksissa. Päästön komponentit eli 137Cs - piikit kavereineen tietenkin erottuvat mutta keskimääräisen kokonaisannoksen kannalta sillä ei enää ole merkitystä.
konsta
Edit: ja mitä tulee K40 ja C14 rasitukseen, niin niihin pätee sama, mahdollisesti maksimi muutospaine DNA:lle on jo olemassa. Niistä voi olla jopa etuakin, luonto on niiden kanssa harjoitellut jo miljardeja vuosia.

DNA:n kannalta on yks hailee mistä säteilyannos ja sen tuottamat H[size=50:1gdmhgn8]3[/size:1gdmhgn8]O+ ja OH- radikaalit ovat peräisin. Merkitystä on vain sillä, kuinka monta radikaaliparia syntyy yhden solun sisällä. Jos niiden määrä mistä tahansa syystä (myrkky tai säteily) ylittää solun korjausmekanismien kantokyvyn niin siitä seuraa DNA - vaurioita. Sama lopputulos aiheutuu siis niin luonnon 14C:stä kuin tsernopäästön tai ydinkokeen 137Cs:stäkin. Saman radikaalien lisääntymisen voi aiheuttaa esimerkiksi asetaldehydi, jota vapautuu alkoholin hajoamistuotteena.

Kun taustasäteilyn tason hajonta on aina ollut varsin suuri niin ainakaan minä en ole huolissani väestön pienistä keskimääräisen säteilyannoksen muutoksista suuntaan tai toiseen. Eliniän kannalta kertaluokkia merkittävämpiä asioita liittyy valintoihin liikunnan, ruokavalion ja alkoholinkäyttöön ja mielentilojen vaihteluun.

Minun mielestäni tällä hetkellä suurin taustasäteilyn tasoon ja ydinvoimaloiden läheisyyteen liittyvä yksittäinen terveysriski on nocebo.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nocebo

Jos uskot asian X olevan sinulle haitallinen niin asia X on sinulle haitallinen. Jos uskot taustasäteilyn tason nousevan tulevaisuudessa ja aiheuttavan sinulle sairastumisen niin todennäköisyytesi sairastua lisääntyy riippumatta siitä, mitä taustasäteilylle tapahtuu. Jos uskot että läheinen ydinvoimala on sinulle haitallinen niin nocebon vuoksi se on oikeasti sinulle haitallinen. Nocebon vuoksi Greenpeacen ydinvoiman vastainen propaganda aiheuttaa sairastumisia vaikka samainen ydinvoima ei niitä aiheuttaisikaan.

Riskien suuruusluokkien arvoiminen pitäisi lisätä koulujen opetusohjelmiin. Niin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Jos uskoisin salaliittoteorioihin niin sanoisin, että suuruusluokkia oikein ymmärtävää ihmistä olisi liian vaikea paimentaa kulloinkin valittuun "oikeaan suuntaan" perustellen valintoja heppoisilla argumenteilla. Suuruusluokkia ymmärtävät voisivat jopa arvostella EU:n hehkulamppupäätöstä ja moittia "biopolttoaineita". Itsenäinen ajattelu olisi siis yhteiskunnan kannalta tuhoisaa.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija
kfa
Näin tehtyäni totesin, että minun elämäni suurin riski tällä hetkellä on oma ruokavalioni. Tilanne ei muuttuisi edes satakertaisen Tsernobylin onnettomuuden vuoksi.



Satakertainen Tsernobyl antaisi sinulle jo Suomessakin korkean pitkäaikaisen säteilyrasituksen, mutta edelleenkin se, kuka sairastuisi tai kuka ei, olis mahdoton ennustaa. Voitaisiin nähdä vain suuri sairastavuuden lisäys tilastoissa. Siksi se, että olet vapaaehtoisesti suostunut altistamaan itsesi, ei ole mikään argumentti, vaan vaan oma henkilökohtainen ongelmasi.


Meillä on kokemusta siitä, mitä taustasäteilyn tasolle tekee yhden RBMK - reaktorin täydellinen tuhoutuminen ja polttoaineen sananmukainen polttaminen grafiitin avulla savuna ilmakehään. Kyseisen reaktorin ydinjätteet loppusijoitettiin takapihoillemme, pelloillemme ja puutarhoihimme. Ydinvoimalaonnettomuuksien osalta pahin on jo tapahtunut Neuvostoliiton typertelyn ansiosta ja edes se enää edes näy taustasäteilyn tason mittauksissa. Päästön komponentit eli 137Cs - piikit kavereineen tietenkin erottuvat mutta keskimääräisen kokonaisannoksen kannalta sillä ei enää ole merkitystä.



Nyt en oikein ymmmärtänyt, että riemuitsetko tässä suomalaisten puolesta vai otatko huomioon esim Valkovenäjän Gomelin alueen 2,5 miljoonaa asukasta(nykyään enää 1,2 miljoonaa, vapaaehtoista evakuoitumista ei lasketa).

Ei ehkä kannata väittää, että pahin on jo tiedossa, kun pahinkin on vielä meneillään, vuosisatoja. Tsernon päästöt laimenivat pohjoiselle pallonpuoliskolle, mutta toinenkin vaihtoehto olisi ollut mahdollinen. Pelkästään Suomeen laskeutuessaan ne olisivat lakkauttaneet Suomen valtiona ja ihmisten asuinalueena.

Katsotaan ny ensin se ensimmäinen iso tapahtuma läntisessä reaktorissa. Onko käytettävissä miljoona likvitaattoria, joiden enemmän tai vähemmän vapaaehtoisella uhraurtumisella pelastettiin todella paljon? Miten silloin tuulee ja etenkin sataa, onko matalapaine jne.


DNA:n kannalta on yks hailee mistä säteilyannos ja sen tuottamat H[size=50:2b6mvwvo]3[/size:2b6mvwvo]O+ ja OH- radikaalit ovat peräisin.



Niinkuin huomasit, etten minä tästä tehnyt laadullista pointtia, vaan sinä. Jos solun korjausmekanismi onkin tottunut tiettyyn paineeseen, niin meillä on aika paljon kuitenkin esim syöpää ja se lisääntyy koko ajan. Säteilysuojelusta tiedetään, että pientkin lisäannokset näkyvät tilastolliselliseti, jos ne ovat pitkäaikaisia.


. Eliniän kannalta kertaluokkia merkittävämpiä asioita liittyy valintoihin liikunnan, ruokavalion ja alkoholinkäyttöön ja mielentilojen vaihteluun.



Mitähän oikein tarkoitat? Eihän nämä nyt mitään vaihtoehtoisia perkele ole? Ydinvoiman keskusteluun jostakin syystä kuuluu aina tuo naurettava ominaisuus, jossa kaikki mahdolliset riskit ja terveysvaarat ikäänkuin kasataan vastapainoksi ja vasta-argumentiksi ydinvoiman mahdolliselle riskille. Uskon, että tämä johtuu siitä, että ydinvoiman riski ei ole missään suhteessa saavutettuun hyötyyn, jolloin väitteen esittäjä joutuu ikäänkuin psyykkaamaan itseään.

Suuruusluokkia ymmärtävät voisivat jopa arvostella EU:n hehkulamppupäätöstä ja moittia "biopolttoaineita". Itsenäinen ajattelu olisi siis yhteiskunnan kannalta tuhoisaa.




Ydinvoiman riskin suuruusluokkia ei koskaan edes käsitelty missään. Eikä niitä oikeasti voikaan käsityellä, koska yksi iso ydinkastatrofi on jo sitä luokkaa, että sille ei löydy mittasuhteita tai vertailu tasoja. Siksi on kaikissa maissa ydinvastuulaki, joka käytännössä merkitsee samaa, että ydinvoiman pahinta mahdollista onnettomuutta ei tarvitse mitata rahassa, eikä vakuuttaa.

Vaikka tilanne vakuutuksen osalta muuttuisikin(laki on ollut lepäämässä jo kohta viisi vuotta), ei ydinvoimalta koskaan tulla edellyttämään täysiä vakuutuksia, koska kukaan( ei edes valtio) ei kuitenkaan pystyisi niitä korvaamaan.
Teollinen riski, joka otetaan meidän etujemmme pyhässä nimessä, on mittaamaton ja tuntematon.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
konsta
kfa
Näin tehtyäni totesin, että minun elämäni suurin riski tällä hetkellä on oma ruokavalioni. Tilanne ei muuttuisi edes satakertaisen Tsernobylin onnettomuuden vuoksi.

Satakertainen Tsernobyl antaisi sinulle jo Suomessakin korkean pitkäaikaisen säteilyrasituksen, mutta edelleenkin se, kuka sairastuisi tai kuka ei, olis mahdoton ennustaa. Voitaisiin nähdä vain suuri sairastavuuden lisäys tilastoissa. Siksi se, että olet vapaaehtoisesti suostunut altistamaan itsesi, ei ole mikään argumentti, vaan vaan oma henkilökohtainen ongelmasi.
kfa
Eliniän kannalta kertaluokkia merkittävämpiä asioita liittyy valintoihin liikunnan, ruokavalion ja alkoholinkäyttöön ja mielentilojen vaihteluun.



Mitähän oikein tarkoitat? Eihän nämä nyt mitään vaihtoehtoisia perkele ole? [...]

Tarkoitan sitä, että on ihan turha repiä pelihousunsa sellaisista muiden toiminnasta (ydinvoima) aiheutuvista riskeistä, joiden suuruus on kertaluokkia pienempi kuin omista huonoista elintavoista aiheutuvien riskien. Se on vähän niinkuin huolestuisi tihkusateen aiheuttamasta kastumisriskistä istuessaan soutuveneessä keskellä järveä tappi irroitettuna veneen pohjasta veden jo virratessa veneeseen. Tapin irroittaminen oli oma valinta, tihkusade ulkoapäin tuleva riski.

Jos pidät esimerkiksi luokkaa 10 % syöpäriskiä elintapavalinnoistasi hyväksyttävänä vaarana niin kuinka pieniä pitää tuohon verrattuna olla energiantuotannosta aihetuvien riskien? Sadasosa, tuhannesosa, kymmenestuhannesosa? Miksi juuri tiettyjen (sinun valitsemiesi) riskien pitäisi olla äärettömän pieniä kun saman lopputuloksen (syöpä) aiheuttavia muita riskejä ei tarvitse rajoittaa yhteiskunnan toimesta?

Suuruusluokkien ymmärtäminen auttaisi tässä asiassa. Ymmärryksen puuttumisesta seuraa aivan turhaa vöyhötystä ja ahdistusta, kun muihin riskeihin nähden merkityksettömät asiat psykologisista syistä johtuen kasvavat vuoren kokoisiksi. Riskien ja pelkojen psykologiaa on tutkittu varsin paljon ja tämä ilmiö on hyvin tunnettu. Vaarallisilta tuntuvien asioiden keskinäistä vakavuussuhdetta ihminen hahmottaa hyvin huonosti.

Kokeile itse. Tee luettelo niistä asioista, jotka aiheuttavat sinulle todellisen riskin sairastua tai kuolla. Arvioi kunkin riskin suuruutta (tapahtuman todennäköisyys kertaa sen aiheuttama vahinko) ja laita asiat suuruusjärjestykseen. Kuinka monennelle sijalle luettelossa tulevat ydinvoiman siviilikäyttö ja ydinjätteiden loppusijoitus?

Jos ydinvoima aiheuttaa sinulle 0.001 % lisäriskin niin mitäpä jos tasoittaisit tilanteen pienentämällä samaisen 0.001 % verran muita riskejä. Näin lopputulos olisi sinun kannaltasi neutraali. Ihmisen terveyden kannalta merkitystä kun on vain kokonaisriskillä.

Pelkäämällä ja ahdistumalla saa kyseistä kokonaisriskiä nocebo - ilmiön avulla nostettua merkittävästi. Siitä riskin lisäämisestä länsimaissa ydinvoiman osalta kiitos Greenpeacelle.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija
kfa

Pelkäämällä ja ahdistumalla saa kyseistä kokonaisriskiä nocebo - ilmiön avulla nostettua merkittävästi. Siitä riskin lisäämisestä länsimaissa ydinvoiman osalta kiitos Greenpeacelle.



Joo, kiitos Greenpeacelle siitä, että se vielä jaksaa kertoa, että muitakin vaihtoehtoja on ja ydinvoiman kanssa voidaan mennä myös suoraan maanpäälliseen helvettiin.

Sinä se olet varsinain riskikonsultti - hyvällä dialektiikalla voidaan pyörittää mikä tahansa asia miksi tahansa. Voit huoletta pyöritellä noita prosenttien osiasi, minua ne eivät kiinnosta. Minua kiinnostaa riski, joka ei ole enää missään suhteessa mihinkään ja se miksi sellainen otetaan, kun vaiohtoehtojakin on. Miksi ajaudutaan hulluuteen, valitaan väline joka voi viedä meiltä enemmän kuin kaiken - kun siitä saatavaa korvaamatonta hyötyäkään ei ole olemassa? Tai pakkoa, joka ajaa meidät siihen?

Tämä vaatisi ehkä utta tiedettä, uutta ajattelutapaa. Tuo mitä sinä esität, kuuluu myös ehdottomasti tähän tarkasteluun ja siihen, miksi ajaudutaan liian suuriin riskeihin. Miksi tavallaan on jos syntynyt riskin vähättely kulttuuri ja ja melkeinpä riskin suhteuttamistiede, vaikka itse riskiä ei edes uskalleta arvioda ja katsoa suoraan silmiin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat