Suomen turvevarannot ja turpeen käyttö

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uusimmasta Kauppalehdestä sattui silmään mielenkiintoinen artikkeli turpeesta ja sen käytöstä Suomessa.
Suoraan en pysty artikkelia lainaamaan, kun lehti ei ole nyt käsillä, mutta muutama asia jäi mieleen.

-Norjan tunnetut öljy- ja maakaasuvarannot ovat arvoltaan 600 miljardia euroa. Suomen turvevarannot ovat arvoltaan 800 miljardia euroa... Tämä pisti hiukan miettimään.

-EU tuntee vain vain yhden turpeen. Suomessa tunnetaan poltettavaksi kelpaava metsäturve ja sen lisäksi suoturve. Tuohon summaan 800 miljardia euroa on laskettu vain metsäturve.

-Suomessa hyödynnetään n. 1% turvevarannoista ja silti kasvua nykyisellä käytöllä on 1 miljardi euroa vuodessa. EU:n mielestä kyseessä on ei uusiutuva luonnonvara.

Aihe on siinä mielessä sydäntä lähellä, kun työskentelen vasta valmistuneessa rinnanpolttolaitoksessa, jonka pääasiallinen polttoaine on turve metsähakkeen ollessa toisena ja hiili tukipolttoaineena. Miksi EU jarruttaa turpeen polttoa? Suomessa turpeen täysmittainen hyödyntäminen tuntuisi äkkiä loistavalta idealta, kunnes keksitään se viisasten kivi energian tuotannossa. Hiilen poltosta irtaannuttaisiin vähin äänin ja korvattaisiin turpeella. Oltaisiin huomattavasti omavaraisempia kaikin puolin.

Puusta on pula ja nykyisellä trendillä voimayhtiöt maksavat kohta puusta enemmän kuin metsäyhtiöt. Turvetta tuon artikkelin mukaan riittävästi vaikka alettaisiin pelkkää sähköä tuottamaan turpeen poltolla. Turpeen poltto ei päästömielessä ole yhtään sen likaisempaa, kuin esim. metsähakkeen uusissa lämpövoimaloissa. Hiilidioksiidipäästöjen osalta on kaksi koulukuntaa eli onko kyseessä uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara.

Ajatuksia? Sähköä saadaan ydinvoimaloista vesivoiman tukiessa, mutta lämpöä täytyy tuottaa myös huomattavia määriä esim. kaupunkien kl-verkkojen tarpeisiin, teollisuus tarvitsee höyryä ym... ja tulee siinä ohessa yleensä hiukan sähköäkin.

Kommentit (15)

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

ojitettujen soiden ojat tukkoon ja jo 5 vuoden päästä taas turve kasvaa kuin ennen vanhaan. monet järvet soistuvat pikku hiljaa umpeen.

uusiutuu mutta hitaasti, vähän sama homma kuin öljyn kanssa joka myös uusiutuu mutta hyvin hitaasti.

turve ja suot ovat erinomaisia hiilinieluja ja hiiltähän pitäisi saada ilmasta sidottua ei palauttaa lisää kiertoon.

asia on vähän kaksijakoinen. mutta se että kun turve on saatu nostettua sen palautuminen kestää hyvin pitkään. tällöin ei käytännössä voida puhua uusiutuvasta vaikka teoriassa kyseessä on uusiutuva luonnonvara. uudelleen samasta paikasta turvetta voidaan nostaa joskus muutaman sadan vuoden päästä jos kaikki menee nappiin.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija

Vastaan vielä itselleni, kun kirjoitin että sähköä tuotetaan ydin- ja vesivoimalla, niin huomattavia määriä tuotetaan myös hiililauhdevoimalla.

En mikään turpeen lobbaaja ole, jos sellaisen kuvan tekstistä saa. =) Kuljetus tuossa on tietysti kallista vrt. hiililaiva tulee voimalaitoksen viereen satamaan ja turvetta ajetaan jo pieneenkin <200MW (lämpöteho) voimalaitokseen useita yhdistelmäkuormia tunnissa.

Edit:
sinnipirtti: Tosiaan tuo on rajanvetokysymys onko turve uusiutuva vai uusiutumaton. Itse en siihen halua ottaa kantaa kumpaan kastiin tuo kuuluu. Käyttö on tosiaan pientä verrattuna muodostumiseen.

Vierailija

Turvetta on paljon.

Eri asia, kuinka moni "esiintymistä" on sen laatuista ja kokoista/paksuista plänttiä, että niitä on kannattavaa kasaan puskea.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8917
Liittynyt18.8.2008

Aiheesta taisi olla jo ketju hiljan. Jäin silloin miettimään ja kaivoin jotain esiin. Pannaan tänne.

Aiheesta löytyy erittäin perusteellinen tutkimusraportti (Huom. isot kirjaimet eivät ole huutoa, vaan kopiointilaiskuutta): GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Tutkimusraportti 156. SUOMEN TURVEVARAT 2000. SUOMEN TURVEVARAT 2000. http://arkisto.gtk.fi/tr/tr156/tr156.pdf.

Lainaanpa mainitusta tutkimuksesta pätkän: "Mikäli Suomessa hyödynnetään turvetta tulevaisuudessakin kuten tällä hetkellä, laskennalliset turvevarat riittävät Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alle sadaksi vuodeksi. Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa varat riittävät alle kahdeksisadaksi vuodeksi, Etelä-Savossa kolmeksisadaksi vuodeksi ja Pohjois-Karjalassa lähes viideksisadaksi vuodeksi (80 %:n hyödyntämissuhteella) (Virtanen & Hänninen 2000). Lapin turvevarat riittäisivät nykyisellä käytöllä peräti noin 2 500 vuotta, maakunnan vähäisen turpeen käytön ja suurten turvevarojen vuoksi."

Vierailija
viipuri

-Norjan tunnetut öljy- ja maakaasuvarannot ovat arvoltaan 600 miljardia euroa. Suomen turvevarannot ovat arvoltaan 800 miljardia euroa... Tämä pisti hiukan miettimään.




Montako tuhatta miljardia verovaroja menee että tuon 800 miljardia voi hyödyntää?

Suomen tuulivarat ovat rajoittamattomat. Mutta niiden hyödyntäminen maksaa enemmän kuin mitä Norjassa ja Opecissa on öljyvarannoissa rahaa.

Vierailija

No mielestäni turve on samalla tavalla hitaasti uusiutuva luonnonvara kuin metsä. Kummallakin menee kymmeniä ellei jopa satoja vuosia uusiutua.

Vierailija

Turvemaa sitoo hiilidioksidia noin kymmenkertaisesti verrattuna muihin ekosysteemin osiin.
Toisekseen, turvetta "kasvaa" lisää noin 1mm/vuosi. Tuhat vuotta ja metrin kerros on uusiutunut...todella hienosti uusiutuva luonnonvara.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
hi3
Turvemaa sitoo hiilidioksidia noin kymmenkertaisesti verrattuna muihin ekosysteemin osiin.
Toisekseen, turvetta "kasvaa" lisää noin 1mm/vuosi. Tuhat vuotta ja metrin kerros on uusiutunut...todella hienosti uusiutuva luonnonvara.



Montako milliä tulee uutta kivihiiltä vuodessa tai montako barrelia raaköljyä?

Suomessa arvioidaan olevan 10 miljoonaa hehtaaria suota. Se on 100 miljardia neliömetriä. Siitä millin kasvu turpeena tekisi sata miljoonaa kuutiometriä.
Jos kelvollisia turvesoita edellisestä olisi 10 %, turvetta voitaisiin korkoina nostaa 10 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Enimmillään näyttää nostetun 25 miljoonaa vuodessa.

Lieneekö laskuvirheitä mulla tässä?

Se, että onko se panos/tuotos-suhteella energiamielessä kannattavaa tai päästömielessä järkevää, en osaa arvioida.

Mutta on se uusiutuva luonnonvara.

---

Vierailija

Se sitoo 10 kertaa enemmän hiiliidioksidia verrattuna muihin, joten siinä ihan tarpeeksi syytä jättää sen käyttö nykyiseen tai vähentää entisestään.
Puumassa kasvaa edelleen nopeammin, se on helpompi korjata talteen ja sen kasvua voidaan säädellä. Sitä voi käyttää pientaloissa, hankkia omalta "pihalta" ja varastoida tehokkaammin.

Jyrsinturve 2, 68 kwh/kg
Palaturve 3,31 kwh/kg
Turvepelletti 5,0 kwh/kg
Puupelletti 4,8 kwh/kg
koivuhalko~4-5 kwh/kg todella paljon riippuvainen kuinka kuivaa

Vierailija
hi3
Se sitoo 10 kertaa enemmän hiiliidioksidia verrattuna muihin, joten siinä ihan tarpeeksi syytä jättää sen käyttö nykyiseen tai vähentää entisestään.
Puumassa kasvaa edelleen nopeammin, se on helpompi korjata talteen ja sen kasvua voidaan säädellä. Sitä voi käyttää pientaloissa, hankkia omalta "pihalta" ja varastoida tehokkaammin.

Jyrsinturve 2, 68 kwh/kg
Palaturve 3,31 kwh/kg
Turvepelletti 5,0 kwh/kg
Puupelletti 4,8 kwh/kg
koivuhalko~4-5 kwh/kg todella paljon riippuvainen kuinka kuivaa




Varmaan suurin osa turpeesta menee lämpölaitospolttoon.

Mielenkiintoiseksi menee, kun aletaan vertaamaan yksityisen puunpolton ja prosessimaisen turpeenpolton kokonaishyötysuhteita ja co2 -päästöjä. Toki voidaanhan lämpölaitoksiinkin viedä haketta poltettavaksi...

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Öljy ja hiili kuikkaan ja turve tilalle siksi aikaa että saadaan lisää ydinmyllyjä ja energiaa uusiutuvista luonnonvaroista paremmalla hyötysuhteella.

Hämmentää.

Vierailija

kannattaa ottaa huomioon että turve uusiutuu ainakin 1000 kertaa nopeammin kuin öljy. metaani on sata kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi eli kun suo on koluttu loppuun niin metaanin tuotanto loppuu joka on hyvä asia. öljyn, kaasun ja kivihiilen poltto taas vapauttaa hiilidioksidia jota ei muutoin niistä vapautuisi juuri ollenkaan.

niin kauan kuin fossiilisia käytetään niin turpeen voi laskea vihreäksi vaihtoehdoksi.

en tosin usko että turvetta eu-tasolla koskaan luokitellaan uusiutuvaksi koska turvetta ei ole johtavilla eu-mailla

Remonttimies
Seuraa 
Viestejä477
Liittynyt9.7.2008
pyrstöyskä.
metaani on sata kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi eli kun suo on koluttu loppuun niin metaanin tuotanto loppuu joka on hyvä asia. öljyn, kaasun ja kivihiilen poltto taas vapauttaa hiilidioksidia jota ei muutoin niistä vapautuisi juuri ollenkaan.

niin kauan kuin fossiilisia käytetään niin turpeen voi laskea vihreäksi vaihtoehdoksi.


Turve ei välttämättä ole se paras pitkällä tähtäimellä, mutta fossiilisia polttoaineita korvaamaan se on hyvä minunkin mielestäni. Raha jäisi kiertämään Suomeen. Miksei turvetta vois myydäkin? Ehkä dieselin muodossa? Uutta Nokiaa täällä kaipaillaan. Viime vuonna otettiin 13 miljardia euroa lisää velkaa... jollakin ne olisi hyvä maksaa takaisinkin joskus.

Vierailija

Onko kaikilla puhtaatjauhot pussissa puhuessaan ilmastotalkoista.

Kait mekin omiamme saadaan puolustaa elinoikeuksinamme.

Millä me täällä voimme elää jos ritarillisesti suostumme vain tuuleen ja aurinkoon, joita meillä oikeastaan ole kumpiakaan.

Uskotaan vaan suohon, kuokkaan ja jussiin.

Uusimmat

Suosituimmat