Kielisoitin

Seuraa 
Viestejä74
Liittynyt18.7.2009

Näinä aikoina on telkkarissa ollut runsaasti musiikkiohjelmia ja niissä viuluja, harppuja, kitaroita, flyygeleitä ym. Itse en ole näitä paljon käyttänyt ja sen takia kysynkin:
Kuinka suuri jännitys kielissä on? Suuressa soittimessa, jossa on paljon kieliä, niiden aiheuttama kokonaisvoima täytyy olla jo aika suuri. Flyygelissähän taitaa olla järeä metallinen runko.
Menevätkö vanhat soittimet väsymällä (esim. viulut) rikki?

Kommentit (6)

0-0
Seuraa 
Viestejä74
Liittynyt18.7.2009

Voisin kuvitella, että jos kielien kuormitus on suuri, niin ainakin puisissa soittimista tapahtuu pysyviä muodonmuutoksia ja viritettäessä niitä aina uudelleen, ne lopulta hajoavat.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
0-0
Voisin kuvitella, että jos kielien kuormitus on suuri, niin ainakin puisissa soittimista tapahtuu pysyviä muodonmuutoksia ja viritettäessä niitä aina uudelleen, ne lopulta hajoavat.



Kitaroissa ainakin on kaularauta estämässä kaulan nurjahtamista. Siis rautatanko joka kulkee kaulan sisällä ja on rungossa kiinni. Se ottaa kielten jännityksen kantaakseen. Mutta yleisemmin, kyllähän puu jotakin kestää, paljonkin, ja tietyssä jännitystilassa saavutetaan jonkinlainen tasapainotila, jossa uusia muodonmuutoksia ei tapahdu. Virityskin ainakin periaatteessa tuottaa aina yhtä suuren voiman, jos käytetään samanlaisia kieliä ja samaa viritystä. Voima ei siis kasva eikä täten aiheuta uusia muodonmuutoksia tms. Pianoissa on sisällä aika massiivinen metallirunko jossa kielet ovat. Puurunko tekee sitten vain kaikupohjan ja sointivärin, se ei ota viritysrasituksia vastaan. Viulujen sisärakennetta en tunne. Niissä tosin viritysjännitykset ovat pienempiä ja soitinkin eri mallinen.

Oikein hoidettuna yksikään laatusoitin ei varmasti koskaan ole hajonnut kielten jännityksen ja asiallisen sottamisen takia. Huonot olosuhteet, kuten vaihteleva lämpötila ja kosteus voi tuhota soittimia. Sittenkin yleensä ensin menee puun lakkapinta ja sitä kautta estetiikka ja ehkä paras ääni, eikä niinkään itse runkopuu. Liimaukset luultavimmin pettävät ensimmäisinä. Elektroniikka (sähkökitarat) särkyy myös kosteudesta. Homeetkin voivat iskeä. Rajut virevaihtelut kyllä voivat johtaa samaan jos jostain syystä sellaiselle soitin altistetaan.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
Kosh
0-0
Voisin kuvitella, että jos kielien kuormitus on suuri, niin ainakin puisissa soittimista tapahtuu pysyviä muodonmuutoksia ja viritettäessä niitä aina uudelleen, ne lopulta hajoavat.

Mutta yleisemmin, kyllähän puu jotakin kestää, paljonkin, ja tietyssä jännitystilassa saavutetaan jonkinlainen tasapainotila, jossa uusia muodonmuutoksia ei tapahdu. Virityskin ainakin periaatteessa tuottaa aina yhtä suuren voiman, jos käytetään samanlaisia kieliä ja samaa viritystä. Voima ei siis kasva eikä täten aiheuta uusia muodonmuutoksia tms.

Viruminen materiaaleissa kyllä etenee vakiovoimallakin. Ainakin metalleissa lämpöliike edesauttaa paineen alla dislokaatioiden siirtymistä ja rakeiden liukumista. Uskoisin puunkin viruvan, vaikka ilmiö on sen erilaisesta rakenteesta johtuen pohjimmiltaan varmasti hyvin erilainen. Vaihteleva voima ja korkeat lämpötilat nopeuttavat virumista.
Kuitenkin valurauta on niin vähän elastista, että pianoissa tarvitsee vuosisatojen aikana murehtia vain kielten virumisesta ja vireestä. Puusoittimetkin varmaan lahoavat rikki, vaikka olisivat vailla jännitystä, ennen kuin virumisella olisi käytetyillä jännityksillä merkittävää vaikutusta.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
0-0
Näinä aikoina on telkkarissa ollut runsaasti musiikkiohjelmia ja niissä viuluja, harppuja, kitaroita, flyygeleitä ym. Itse en ole näitä paljon käyttänyt ja sen takia kysynkin:
Kuinka suuri jännitys kielissä on? Suuressa soittimessa, jossa on paljon kieliä, niiden aiheuttama kokonaisvoima täytyy olla jo aika suuri. Flyygelissähän taitaa olla järeä metallinen runko.
Menevätkö vanhat soittimet väsymällä (esim. viulut) rikki?



Kielessä "etenevän" aallon nopeus v = nelijuuri [(F/m(L)], missä m(L) on kielen massa jaettuna pituudella. Kieleen muodostuu seisova aaltoliike, jossa kielen pituus L on puolet aallonpituudesta d. Kielen antaman äänen taajuus f =v/d.
Ajatellaanpa, että sinulla on teräksinen kieli, jonka poikkipinnan ala on 1 mm^2 ja pituus 0,50 m. Haluat siitä 220 Hz äänen. Kysytään kielen jännitystä.
Kielen tilavuus on 500 mm^3 = 0,50 cm^3. Teräksen tiheys on 7,8 g/cm^3, joten kielen massa on 3,9 g = 3,9/1000 kg.
ja m(L) = 7,8/1000 kg/m. Nyt v = d*f =2L*f = 1m*220 1/s = 220 m/s. v = neliöj[F/m(L)], joten
F = v^2*m(L)=(220m/s)^2*7,8/1000 kg/m =378 N.
Jos kielestä riiputetaan 38 kg kappaletta soi se näpäytettäessä äänellä, joka on oktaavin alempana kuin oliko se nyt yksiviivainen a-sävel (440 Hz).

Uusimmat

Suosituimmat