Ylen mielipidetutkimusten raportoinnista

Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Yle raportoi teettämästään tutkimuksesta puolueiden kannatuksesta
perussuomalaisten_kannatus_putosi_-_sdp_ja_keskusta_saavuttivat_kokoomusta
ja Helsingin Sanomat siihen viitaten Perussuomalaisten+kannatus+on+laskenut+roimasti

Kuinka todennäköistä on, että uutisen (mielivaltainen) väite on totta ja kuinka todennäköistä, että se on epätotta?

Tavallinen lukija (mukaanlukien minä) saa vahvan vaikutelman uutisoinnista ikäänkuin se kertoisi likimain KAIKKIEN äänestyskelpoisten suomalaisten senhetkisistä mielipiteistä tosiasioita, ja pieni tekstin merkinnän 'virhemarginaali +-1.8 %' tärkeys ja merkitys jäänee epäselväksi.

Onko jopa Helsingin Sanomien toimittaja mennyt tähän samaan väärinkäsitykseen?

...

Onko seuraavissa päättelyissäni virheitä?

Yritän laskea, kuinka todennäköistä on, että kuvitteellisen puolueen P kannatus on noussut. Käytän tarpeettomien intohimojen välttämiseksi kuvitteellisia lukujakin.

Puolueen P:n kannatukseksi arvioitiin marraskuussa 17.0 %, ja joulukuussa 16.1 %. Tutkimuslaitos ilmoittaa näiden lukujen virhemarginaaliksi +- 1.8 % ja selittää, että 95 % todennäköisyydellä P:n kannatus KAIKKIEN äänestysikäisten joukossa on virhemarginaalin sisällä eli

- marraskuussa on P:n kannatus KAIKKIEN parissa ollut välillä 15.2 % - 18.8 % (95 % todennäköisyydellä)

- joulukuussa on P:n kannatus KAIKKIEN parissa ollut välillä 14.3 % - 17.9 % (95 % todennäköisyydellä)

Olkoon marraskuun kannatus KAIKKIEN parissa stokastinen muuttuja x1, ja otaksutaan sen keskiarvoksi m1 = 17.0 % ja hajonnaksi sigma1 = 1.8 % /2 = 0.9 %.

Olkoon joulukuun kannatus KAIKKIEN parissa stokastinen muuttuja x2, ja otaksutaan sen keskiarvoksi m2 = 16.1 % ja hajonnaksi sigma2 = 1.8 % /2 = 0.9 %.

Jos x1 ja x2 on normaalijakauman mukaisia, niin erotusmuuttuja x1-x2 on normaalisti jakautunut keskiarvolla m1-m2 ja varianssilla sigma1 ^2 + sigma2 ^2. Varianssista nelijöjuuri antaa hajonnaksi 0.9 % * 1.41 = 1.27 %.

Normaalijakauman N(m1-m2=0.9 %, sigma = 1.27%) taulukoista nähdään, että muuttujan x1-x2 todennäköisyys olla negatiivinen on noin 24 %. Toisin sanoen, väite 'Puolueen P kannatus on vähentynyt kaikkien äänestäjien joukossa' on epätosi 24 % todennäköisyydellä ja tosi 76 % todennäköisyydellä.

Jos ylläolevassa ei ole olennaisia virheellisyyksiä, voisi laatia internetsivun, joka samasta Ylen julkaisemasta Taloustutkimus Oy:n raportista generoi mahdollisia muita vaihtoehtoisia otoksia, jotka olisivat voineet syntyä prikulleen samassa todellisessa koko joukon kannatustilanteessa. Voi myös generoida otoksien mukaisia uutisia yhtä vakuuttavasti kuin Ylen oma uutinen . Näistä uutisista toimittajat voisivat omien ja lukijoittensa mieltymysten mukaisesti valita räväkimmät. Rehellisimmät voivat lisätä valehtelutodennäköisyyden väitteisiinsä näin: ' Z nousi suurimmaksi puolueeksi (valehtelen: 37 %)'.

Valehtelemisen sijasta voisi käyttää neutraalimpaa sanaa.

Uutisointifirma voisi halutessaan valita mahdollisimman numerosokean lomansijaisharjoittelijan uutisen raportoijaksi, jolloin firma vapautuu tietämisen vastuusta . (vrt. oikeudessa 'vastoin parempaa tietoaan' puhuminen).

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Kommentit (3)

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Selitinköhän asiaa liian vaikeasti, kun ei kukaan ole sanonut halkaistua sanaa mahdollisista virheistä?

Kyselin ystävältäni, ja hän katsahti minuun säälivästi: "Kaikkihan sen tietävät, ettei noita lukuja pidä ottaa vakavasti".

Alla aiheen havainnollistamiseksi taulukkolaskentaohjelmalla laadittu esimerkkikuva.

Kuvitteellinen toimittaja raportoi raportoi sinisen puolueen saaneen 2000 hengen haastattelussa 11.8 % kannatuksen, ja punasen puolueen 13.6 prosentin, eli sininen on 1.8 prosenttiyksikköä vähempi. Virhemarginaali +-1.8 prosenttiyksikköä.

Keltaselta kumulatiiviselta käyrältä voidaan sinisen huipun kohdalta lukea, kuinka monen prosentin todennäköisyydellä sinisen puolueen kannatus KOKO joukossa silti on SUUREMPI kuin punasen: luku on 8 % kuvassa.

Keltasesta käyrästä nähdään todennäköisyydet myös muihin tapauksiin. Esim. jos punasten ja sinisten kannatusero OTOKSESSA olisi 0,9 prosenttiyksikköä, niin sininen on KOKO joukossa suurempi kuin punanen 24 % todennäköisyydellä (siirrä sinistä käyrää oikealle ja katso sen huipun kohdalta keltaselta käyrältä).

Taulukkomuodossa näin:
ero todennäköisyys
0.00 % 50 %
0.45 % 36 %
0.90 % 24 %
1.35 % 14 %
1.80 % 8 %
2.25 % 4 %
2.70 % 2 %

Virheiden osoittamisesta kiitollisena

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Uusimmat

Suosituimmat