Seuraa 
Viestejä1698

Mittasin stereoitani. Power off 10w, idle on 25w, soittaessa auxin kautta 25w ja radiota kuunnellessa 15w.

Mitenkäs nämä on rakennettu, kun äänenvoimakkuus ei vaikuta kulutukseen mitenkään? Jos laite sanoo olevansa 2x 80w niin mistä tuo 25w tulee vai eikö kaiuttimien wattimäärät kerrokaan kulutuksesta?

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (30)

o
Mittasin stereoitani. Power off 10w, idle on 25w, soittaessa auxin kautta 25w ja radiota kuunnellessa 15w.

Mitenkäs nämä on rakennettu, kun äänenvoimakkuus ei vaikuta kulutukseen mitenkään? Jos laite sanoo olevansa 2x 80w niin mistä tuo 25w tulee vai eikö kaiuttimien wattimäärät kerrokaan kulutuksesta?




Millä mittasit?

Perus-stereoissa on AB- tai B-luokan päätevahvistin, joissa käsittääkseni äänenvoimakkuuden pitäisi vaikuttaa virrankulutukseen. A-luokan laitteissa voi tilanne olla toinen.

2x80W tulee mainosmiehen hatusta. Teoriassa myös hetkellisesti vahvistimesta valtavan särön saattelemana.

Kaiuttimen wattimäärät eivät kerro mitään oleellista. Taitaa olla tehonkesto, jonka jälkeen puhekela palaa poikki. Kauan sitä ennen ääni on muuttunut kuuntelukelvottomaksi.

Eli stereosi syö sähköä, vaikkei tuota kovaa ääntä? Niin ne kaikki tekee, huipputeholla (sinulla 80W) ei ole juurikaan mitään tekemistä sähkön kulutuksen kanssa, koska tuollaisia tehoja tarvitaan vain hetkittäin. Nomaali kuuntelutehot kaiuttimista ovat luokkaa 3-5W, kova ääni 10W, mutta silloin voi naapurit jo hermostua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
o
Seuraa 
Viestejä1698
bena

Millä mittasit?

Niin kulutusmittarilla tietenkin arvoista päätellen

Pirun lukihäiriö, kun jää sanoa pois huomaamatta pois..

Ei siitä kovasta tehosta niinkään. Riittää ihan hyvin, mutta en turhaan viittisi pitää sitä tuossa 20w lämmittimenä.

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Miten muuten on, vaikuttaako ääniaallon muoto kulutukseen?

Aikanaan c-kasettien kopioimisessa äänenlaatu kärsi ajanmyötä ja tarpeeksi monta kertaa kopioitu tallenne alkoi etupäässä toistaa suhinaa. Näissä tapauksissa myös äänenvoimakkuutta joutui pitämään voimakkaammalla, että kuuli jotakin.

Pyörittelen tässä ajatusta siitä, että voiko parempiin ääniformaatteihin ja parempilaatuisiin äänentoistolaitteisiin siirtyminen säästää sähköenergiaa?

bena

2x80W tulee mainosmiehen hatusta.



No ei kuitenkaan aina. Onhan nykyäänkin vielä mahdollisuus ostaa purkki, koka kykenee tuohon, 20-20KHz taajuudella, yhden prosentin harmonisilla, mutta harvassa ovat ne ostajat.

Tänä päivänä ilmoitettu teho tarkoittaa useimmiten suurinta häiriöpiikkiä, joka on hetkellisesti onnistuttu mittaamaan. Eli 80W pp, on käytännössä ehkä 5-10w jotenkin vielä kelvollista musiikkia, ei aina sitäkään. Kaiuttimissa toki teho on aina tarkoittanut tehon kestoa, ellei erikseen puhuta ns taajus/tehovasteesta.

o
bena

Millä mittasit?

Niin kulutusmittarilla tietenkin arvoista päätellen

Pirun lukihäiriö, kun jää sanoa pois huomaamatta pois..

Ei siitä kovasta tehosta niinkään. Riittää ihan hyvin, mutta en turhaan viittisi pitää sitä tuossa 20w lämmittimenä.




Halpaan kulutusmittariin ei voi aina luottaa. Stereoissa saattaa olla hakkurivirtalähde, joka on yksi ongelmallinen mitattava.

Jos off-asennon tehonkulutus haittaa, niin laita stereot kytkimellä varustetun jatkoroikan perään. Kytkimestä sammuttamalla on tehonkulutus varmasti nolla.

Päällä ollessa parikymmentä wattia ei kuulosta pahalta.

konsta
bena

2x80W tulee mainosmiehen hatusta.



No ei kuitenkaan aina. Onhan nykyäänkin vielä mahdollisuus ostaa purkki, koka kykenee tuohon, 20-20KHz taajuudella, yhden prosentin harmonisilla, mutta harvassa ovat ne ostajat.



Onhan toki ja kyllä tehoakin tarvitaan jos on tarkoitus tuottaa kovaa meteliä. Tavallisen hifi-kaiuttimen herkkyys on luokkaa 90 dB/W. Toisaalta 3 dB äänenvoimakkuuden lisäys tuplaa tehontarpeen. Eli 80W vahvistimella saisi 109 dB metelin. Jos tavoitellaan hyviä konserttivoimakkuuksia, sanotaanko 120 dB, pitää päätteestä löytyä jo kilowatti jatkuvana.

Saman mittasin aikoinaan itse.

OFF-tilassa (ei standby) pienehköt stereot veivät lähes 20W.
Standbyllä vielä enemmän.
Soitettaessa kutakuinkin saman verran...

Hävitimme pois ne, vanhatkin olivat eikä cd:n soitto pelannut enää. Sukulaisille, ei roskiin.

Tuuskaaja
Saman mittasin aikoinaan itse.

OFF-tilassa (ei standby) pienehköt stereot veivät lähes 20W.
Standbyllä vielä enemmän.
Soitettaessa kutakuinkin saman verran...

Hävitimme pois ne, vanhatkin olivat eikä cd:n soitto pelannut enää. Sukulaisille, ei roskiin.


Eli virrankulutus oli sama olivat stereot päällä eli eivät paitsi standbyllä vähän enemmän?

.
Seuraa 
Viestejä846
konsta
Eli stereosi syö sähköä, vaikkei tuota kovaa ääntä? Niin ne kaikki tekee, huipputeholla (sinulla 80W) ei ole juurikaan mitään tekemistä sähkön kulutuksen kanssa, koska tuollaisia tehoja tarvitaan vain hetkittäin. Nomaali kuuntelutehot kaiuttimista ovat luokkaa 3-5W, kova ääni 10W, mutta silloin voi naapurit jo hermostua.

Pieni dekadi korjaus.
Nomaali kuuntelutehot ovat luokkaa mW.

Lepakko
Tuuskaaja
Saman mittasin aikoinaan itse.

OFF-tilassa (ei standby) pienehköt stereot veivät lähes 20W.
Standbyllä vielä enemmän.
Soitettaessa kutakuinkin saman verran...

Hävitimme pois ne, vanhatkin olivat eikä cd:n soitto pelannut enää. Sukulaisille, ei roskiin.


Eli virrankulutus oli sama olivat stereot päällä eli eivät paitsi standbyllä vähän enemmän?



Aloin epäilemään puheita, löysin mittaukset jostain koneen uumenista.

OFF-asentoa ei ollut, sekoitin sen standby:hyn.
(eli se OFF olisi periaatteessa töpseli irti)

Eli kun kello palaa himmeänä ja radio ja soitin on kiinni, kulutti 23W. Soitettaessa kovalla kulutti 27W.

Mittari on tavallinen alle 20€ kulutusmittari. En ota kantaa, pitääkö sen lukemat paikkaansa

.

Pieni dekadi korjaus.
Nomaali kuuntelutehot ovat luokkaa mW.



Riippuu kaiuttimen herkkyydestä. Nykyään kun tykätään bassosta niin voi sinne kaiuttimelle mennä wattejakin, eikä sieltä silti tule ulos kuin milliwatteja varsinaista äänen tehoa.

Vierailija
o
Mihinkäs ne watit sitten menee tuossa stand by tilassa? Onko siellä joku ihan tasoton muuntaja joka lämmittelee itteensä?



Taitaa nykyisissä stereoissa olla digitaalitekniikkaa ja ledinäyttöjä, mitkä vie tehoja.

Jos hauaa olla pihi tai ajattelee ekologisesti, niin hankkii vanhan ajan matkaradion, joissa virtaa kuluu vain äänen tuottamiseen. Jos laite toimii myös paristoilla, virrankulutuskin on aisoissa.

Esim. useimmissa digibokseissa stand by-asento on täyttä huijausta. Virtaa kuluu sama määrä, mitä toimiessa ja laitekin on kuuma kuin kekäle...

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5131
o
Kai nyt joku tekee sähköä säästäviä malleja? Muuten tilanne olisi aika tekopyhä, kun pitää vaihtaa energiansäästölamppuihin, mutta kaikki muu elektroniikka saa syödä sähkö kilpaa.



Kaiutinkela on kiinni kartiossa joka liikkuu edestakaisin sähkövirran vaikutuksesta magneettikentässä.

Eli kelan liikahtaessa takaisin joustavassa ripustuksessaan myös vastaavasti syntyy sähkövirtaa jota voidaan hyödyntää ns. takaisinkytkennällä. Suomalainen M.Otala huomasi joskus 70-luvulla, että liian suuri takaisinkytkentä aiheuttaa ääneen mm. TIM-säröä vaikka harmooninen särö oli 0.

Äänentoistolaitteissa on yleensä muitakin tavoitteita kuin pieni energiankulutus.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Vierailija

Kyllä noi lukemat ihan oikeilta vaikuttaa. Jos haluaa mitata tarrkemmin, niin tarvitsee jo signaaligeneraattorin, jotta saa tasaista virtaa annoista.

B-luokan vahvistimen hyötysuhde pyörii 60% hujakoilla.
PMPO (pomppuwatti) on jo aika harvinainen tapa laskea tehoa. RMS, eli jatkuva teho sen sijaan usein pitää paikkansa.

Jos haluaa sähköä säästää, niin D-luokka on oikea valinta, vanhojen laitteiden kokonaiskulutus jää reippaasti taakse päivittäiskäytössä.

D-luokassa hakataan päätettä päälle ja pois pulssileveysmodulaatiolla, josta suodatetaan sitten äänikaista LC-filtterillä. Siten vältetään transistorin/fetin lineaarialue jolla kivi hehkuttaa virran lämmöksi. Häviöt ovatkin kiven kytkentänopeuden (slew-rate), kytkentätaajuuden (Hz) ja ON resistanssin (Rds-on määräämiä.)
Ts: päätekiven nopeus ja on-resistanssi määrittelee häviöt.
Hyötysuhde on vähän niin ja näin.

PS: Matti Otala on äijä.

Kyllä tuo mitattu n. 20w stand by-kulutus on ihan normaali vika stereoissa. Itse olen pitänyt kytkimellisen jatkoroikan takana ne vehkeet mitä ei muuten saa pois päältä, stereot hukkaavat asetuksensa joten ne on pakko pitää seinässä virtakytkin offilla jolloin teho on reilusti alle 1w.

Elektroniikan stand by-kulutukset voivat hyvinkin lisätä kotitalouden sähkölaskua esim satasella-kahdella vuodessa.

Esimerkkejä kuluttajista, vaihtelee paljon merkeittäin:
-pelikonsolit jopa yli 50w valmiustilassa
-tietokoneet 5-50w (läppäri tosi vähän verrattuna pöytäkoneeseen)
-pc:n näyttö
-laserprintteri n. 15w
-plasmatöllö jopa 150w !!!
-dvd / digiboxi 5-20w

Semmoinen nyrkkisääntö jota olen noin arvona käyttänyt kuuluu seuraavasti:

1w valmiustilassa ympäri vuoden maksaa noin euron vuodessa sähkölaskussa. Eli ylläolevilla saa jo helposti 200e rikki vuodessa!

Antti

Vierailija
jees
Kyllä noi lukemat ihan oikeilta vaikuttaa. Jos haluaa mitata tarrkemmin, niin tarvitsee jo signaaligeneraattorin, jotta saa tasaista virtaa annoista.

B-luokan vahvistimen hyötysuhde pyörii 60% hujakoilla.
PMPO (pomppuwatti) on jo aika harvinainen tapa laskea tehoa. RMS, eli jatkuva teho sen sijaan usein pitää paikkansa.

Jos haluaa sähköä säästää, niin D-luokka on oikea valinta, vanhojen laitteiden kokonaiskulutus jää reippaasti taakse päivittäiskäytössä.

D-luokassa hakataan päätettä päälle ja pois pulssileveysmodulaatiolla, josta suodatetaan sitten äänikaista LC-filtterillä. Siten vältetään transistorin/fetin lineaarialue jolla kivi hehkuttaa virran lämmöksi. Häviöt ovatkin kiven kytkentänopeuden (slew-rate), kytkentätaajuuden (Hz) ja ON resistanssin (Rds-on määräämiä.)
Ts: päätekiven nopeus ja on-resistanssi määrittelee häviöt.
Hyötysuhde on vähän niin ja näin.

PS: Matti Otala on äijä.




Netistä lainattua:
http://www.thefreelibrary.com/Class+D+A ... 0143536346
The theoretical efficiency of class A audio amplifier is 25%, and its real efficiency is about 15-20%; the theoretical efficiency of class B is about 75%; the theoretical efficiency of class AB is about 75% as well with a real efficiency between 50%-70%; the theoretical efficiency of class D is about 100% with a real efficiency of more than 85%.



Tuosta nyt puuttuu ainakin vuorovaiheinen A-luokan vahvistin, jonka hyötysuhde on 50%
"The theoretical efficiency of class A audio amplifier is 25%" tarkoittaa ns. yksipäistä a-luokan vahvistinta, jossa päätetransistorin kuormana on esim. vakiovirtageneraattori tai vastus.

Nykyisten stereoiden virrankulutus johtuu ylimääräisestä digitaalipiiritauhkasta, kauko-ohjaus, ajastimet, näytöt, jne... Myös vahvisinmikropiirien lepovirrat saattaa olla turhan isot ja lineaariregulaattorien käyttö lisää hukka- (=lämpö)tehoa.

Jos haluaa pienellä teholla kunnon mölyt, niin tekee ns. painekammiokaiuttimen exponentiaalitorvineen, niin johan mökää lähtee vintage-matkaradion watinkin teholla. Tosin kokoäänialueen torvesta väistämättä tulee melko iso.

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5131
ovolo

Jos haluaa pienellä teholla kunnon mölyt, niin tekee ns. painekammiokaiuttimen exponentiaalitorvineen, niin johan mökää lähtee vintage-matkaradion watinkin teholla. Tosin kokoäänialueen torvesta väistämättä tulee melko iso.



Äänentoistolaitteissa on yleensä muitakin tavoitteita kuin pieni energiankulutus.



Tarkennus:Äänentoistolaitteissa on yleensä muitakin tavoitteita kuin pieni energiankulutus ja suuri äänenpaine.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat