Vesi jään päällä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kävin tuossa iltapäivällä katsomassa kalanpyytöni, tuloksena vain liikunnan ilo.
Jäin miettimään jään päällä olevan veden jäätymättömyyttä.
Asetelma oli siis seuraava: teräsjäätä 25 cm, sen päällä n. 5 cm vettä ja päälimmäisenä 10 cm kevyttä lunta. Pakkasta on ollut viime päivinä usein yli 20 astetta, viime yönä lähes 30.
Kysymys teille, jotka olette fysiikkanne paremmin lukeneet, miksi tuo vesikerros ei jäädy?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Maakerrosten välistä valuu vettä jään päälle. Lumi puolestaan suojaa tuoreeltaan valunutta vettä jäätymiseltä.

Vierailija
Ökkömönkiäinen
Maakerrosten välistä valuu vettä jään päälle. Lumi puolestaan suojaa tuoreeltaan valunutta vettä jäätymiseltä.

Näin ehkä rannassa, mutta vettä on myös selillä, satojen metrien päässä.
Jää on kuitenkin pakkasen puolella, samoin päällä oleva lumi.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
wsw
Kävin tuossa iltapäivällä katsomassa kalanpyytöni, tuloksena vain liikunnan ilo.
Jäin miettimään jään päällä olevan veden jäätymättömyyttä.
Asetelma oli siis seuraava: teräsjäätä 25 cm, sen päällä n. 5 cm vettä ja päälimmäisenä 10 cm kevyttä lunta. Pakkasta on ollut viime päivinä usein yli 20 astetta, viime yönä lähes 30.
Kysymys teille, jotka olette fysiikkanne paremmin lukeneet, miksi tuo vesikerros ei jäädy?



Lumi painaa jäätä sen verran, että jäähän väistämättä syntyvistä railoista virtaa vettä jäälle.
Pakkaslumi, tuo mainio eriste, pitää veden lämpötilan pitkään plussan puolella.
Kyllä se hiljalleen jäätyy ja muodostaa teräsjään päälle heikompaa jäätä, ellei tule uutta lunta jatkuvasti.

---

Vierailija
Jägermeister
wsw
Kävin tuossa iltapäivällä katsomassa kalanpyytöni, tuloksena vain liikunnan ilo.
Jäin miettimään jään päällä olevan veden jäätymättömyyttä.
Asetelma oli siis seuraava: teräsjäätä 25 cm, sen päällä n. 5 cm vettä ja päälimmäisenä 10 cm kevyttä lunta. Pakkasta on ollut viime päivinä usein yli 20 astetta, viime yönä lähes 30.
Kysymys teille, jotka olette fysiikkanne paremmin lukeneet, miksi tuo vesikerros ei jäädy?



Lumi painaa jäätä sen verran, että jäähän väistämättä syntyvistä railoista virtaa vettä jäälle.
Pakkaslumi, tuo mainio eriste, pitää veden lämpötilan pitkään plussan puolella.
Kyllä se hiljalleen jäätyy ja muodostaa teräsjään päälle heikompaa jäätä, ellei tule uutta lunta jatkuvasti.

Voisikohan koko jutun takana olla se, että jään päällä oleva vesi on jatkuvasti pienessä liikkeessä railoista nousevan uuden veden ansiosta, kunnes lumen paino ja jään noste ovat tasapainossa ja liike lakkaa.

Vierailija

Vein juuri vesiastian ulos ja vaikka pakkasta, niin ei jäätynyt heti. Mistäköhän johtuu?

Eli siis kyllä se jäätyy, kunhan vain odotat tarpeeksi. Se on "tulvinut" sinne jäälle, aivan niin kuin aikaisemmat viestit kertoivat. Keväällä tulee se hauska ilmiö kun vesi ja lumi "humahtavat" jään läpi...se se vasta kummallista onkin.

Vierailija
hi3
Vein juuri vesiastian ulos ja vaikka pakkasta, niin ei jäätynyt heti. Mistäköhän johtuu?

Eli siis kyllä se jäätyy, kunhan vain odotat tarpeeksi. Se on "tulvinut" sinne jäälle, aivan niin kuin aikaisemmat viestit kertoivat. Keväällä tulee se hauska ilmiö kun vesi ja lumi "humahtavat" jään läpi...se se vasta kummallista onkin.


Jäällä on ollut vettä jo parisen viikkoa. Kovia pakkasia riittänyt.
Jos ajatellaan lämmittämätöntä mökkiä, jossa olisi vaikkapa 10 cm:n villaeristys lattiassa, seinissä ja katossa ja jonka sisälämpötila pari viikkoa sitten olisi ollut 0 astetta (jään alla olevan veden lämpötila), niin veikkaisinpahan, että tänään mökkerön sisällä oleva vesiämpäri olisi umpijäässä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
wsw

Jäällä on ollut vettä jo parisen viikkoa. Kovia pakkasia riittänyt.
Jos ajatellaan lämmittämätöntä mökkiä, jossa olisi vaikkapa 10 cm:n villaeristys lattiassa, seinissä ja katossa ja jonka sisälämpötila pari viikkoa sitten olisi ollut 0 astetta (jään alla olevan veden lämpötila), niin veikkaisinpahan, että tänään mökkerön sisällä oleva vesiämpäri olisi umpijäässä.



Vesiämpärin kokoisessa järvessä noin käykin. Muissa ei.

Vierailija

Jotenkin tuntuu että tätä ilmiötä olisi nyt enemmän kuin mitä muilta vuosilta muistan. Vesi ei tosiaankaan näyttäisi jäätyvän nopeasti edes kengän jälkien kohdalta josta eristävä lumi on pois.
Olisikohan kovat pakkaset aiheuttaneet jääkannen tulon kun koko vesimassa oli vielä melko lämmin ja tämä lämpö sitten hohkaa sieltä jään alta ja/tai tuuppaa koko ajan uutta lämmintä vettä railoista lumipainon kasvaessa.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
taavi

Olisikohan kovat pakkaset aiheuttaneet jääkannen tulon kun koko vesimassa oli vielä melko lämmin ja tämä lämpö sitten hohkaa sieltä jään alta ja/tai tuuppaa koko ajan uutta lämmintä vettä railoista lumipainon kasvaessa.



Todennäköisesti. Äkillinen jäätyminen, sen jälkeen puoli metriä hyvin eristävää pakkaslunta päälle.

Vierailija

On kuulemma vasta yksi virallinen jäätie avattu. Syy se ettei koneet uskalla auraamaan eristävää lunta pois. Kevyttä ja automaattiohjattua ei ole varmaan edes ajateltu? Jopa muunnettu tavallinen linko voisi toimia jo miehen kantavalla jäällä.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
taavi
Olisikohan kovat pakkaset aiheuttaneet jääkannen tulon kun koko vesimassa oli vielä melko lämmin ja tämä lämpö sitten hohkaa sieltä jään alta ja/tai tuuppaa koko ajan uutta lämmintä vettä railoista lumipainon kasvaessa.



Ja sen lämpimän veden päällä oleva jääkansi ei tietenkään sula, vaikka lilluu lämpöisen veden päällä, koska ylimpänä on pakkaselta suojaava lumikerros?
Uusi veden olomuoto? Jäätymispiste +4°C.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija
tietää
On kuulemma vasta yksi virallinen jäätie avattu. Syy se ettei koneet uskalla auraamaan eristävää lunta pois. Kevyttä ja automaattiohjattua ei ole varmaan edes ajateltu? Jopa muunnettu tavallinen linko voisi toimia jo miehen kantavalla jäällä.

20 cm:n teräsjää kantaa 3 tonnia, joten kevyillä vehkeillä (MF 35 tms.) saa eka lumet pois, ongelmana on vain jään päällä oleva vetinen lumi joka on painavaa ja jäätyy näillä pakkasilla heti auran rakenteisiin. Meillä on Tarjanteen saarimökille 1,5 kilsan matka. Ollaan kuljettu viikon verran autolla. Ensin naapuri auraili mönkijällä, jonka jälkeen tien jäästä tuli paksumpaa, kuin ympärillä oleva. Paksumpi jää on hieman tien sivussa olevaa korkeammalla, joten tiellä ei juurikaan ole vettä.
Ennenkuin mennään eka kerran autolla, akkuporalla ja 25 sentin pituisella puuterällä reikiä muutaman kymmenen metrin välein.

Jukair
Seuraa 
Viestejä429
Liittynyt21.10.2009

Vedet kyllä ehtivät jäähtymään tänä syksynä hyvin, olihan ne auki etelässä pitkälle joulukuuhun ja lokakuukin oli keskimääräistä kylmempi, myös vedet tuolloin. Syynä voi olla sekin, että jääkenttä elää nyt kovasti kun lämpötilanvaihtelut suuria. Voi olla että jää on verkkoaventojen kohdalla notkolla alaspäin, toisaalla se voi olla samoin ylöspäin. Suurilla selävesillä nostaa joskus valtavia röykkiöitä ylös, tämä voi tapahtua myös alaspäin.

Ilmasto muuttuu, niin minäkin...

Vierailija
kairamo
taavi
Olisikohan kovat pakkaset aiheuttaneet jääkannen tulon kun koko vesimassa oli vielä melko lämmin ja tämä lämpö sitten hohkaa sieltä jään alta ja/tai tuuppaa koko ajan uutta lämmintä vettä railoista lumipainon kasvaessa.



Ja sen lämpimän veden päällä oleva jääkansi ei tietenkään sula, vaikka lilluu lämpöisen veden päällä, koska ylimpänä on pakkaselta suojaava lumikerros?
Uusi veden olomuoto? Jäätymispiste +4°C.



No onhan sitä neljäasteista vettä joka tapauksessa siellä pohjalla ja jonakin vuonna sitä voinee olla enemmän kuin toisena.

Vierailija

taavi kirjoitti:
"Olisikohan kovat pakkaset aiheuttaneet jääkannen tulon kun koko vesimassa oli vielä melko lämmin ja tämä lämpö sitten hohkaa sieltä jään alta ja/tai tuuppaa koko ajan uutta lämmintä vettä railoista lumipainon kasvaessa."

Varsin usein muodostuu erisuuruista lumi- tai jääpainoa järven eri osiolle, jolloin järven veden massaan muodostuu hydrostaattinen epästabiili. Tällöin epätasapainoinen massajakauma kallistaa järveä. Kallistuma voi olla useitakin kulma-asteita.
Yleensä ajatellen kallistuman suuruus määrii veden korkeuden jään pinnalla. Vastaavasti vastarannalle muodostuu samanmääreisesti ns. kommojäätä, elikkä veden ja jääpeitteen väliin syntyy ilmatila.

Nykyisin tuo edellä mainittu teoria on jäämässä taka-alalle. Tiedemaailmassa on yhä enenemässä määrin saamassa jalansijaa teoria, jossa lähdetään hakemaan tuolle ilmiölle järjellistä selitettä ajasta alkaen, jolloin suuri meteoriitti törmäsi Maa -planeetan pintaan. Tuo voimakas tömäys aiheutti maan heiluntaliikkeen suhteessa aurinkoon, samaten se irrotti ison lohkareen maa-ainesta, joka nyttemmin tunnetaan Kuu nimisenä kuuna.
Kansanomaisesti kerrottuna maan pohjoinen pallonpuoliskon ulospäin suuntainen liike aurinkoon nähden kääntyy jouluna vastakkaiseen suuntaan ja pohjoinen pallonpuolisko alkaa kallistumaan aurinkoon päin. Tuo tapahtuma saa vedet pakkautumaan aina vesialueen pohjoisille osioille ja nousemaan jään päälle.
Riittääkö tämä vastaukseksi kysyjälle?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat