Seuraa 
Viestejä45973

Kiinaa käytetään usein hyvänä esimerkkini siitä, miten avoimempaan markkinatalouteen siirtyminen on paras tapa vähentää köyhyyttä. Olisiko tähän liittyen tehty jotain varteenotettavia tutkimuksia?

a) Mitkä ovat olleet päätekijät Kiinan köyhyyden vähenemiselle?

b) Kiinan tapaa soveltaa markkinatalousideoita eroaa aika paljon esimerkiksi USA:n vastaavista ja Kiina ei ole "länsimainen demokratia". Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet tutkittaessa köyhyyden vähenemistä?

c) Onko köyhyyttä pystytty vähentämään kestävällä tavalla vai olemmeko nyt tietynlaisen maailmantalousheilurin toisessa ääripäässä (teollisuus ja työpaikat ulkoistettu, oma työttömyys nousee), josta jossain vaiheessa tullaan takaisin (tuotantoa siirretään takaisin, työttömyys laskee), ja joka taas johtaa köyhyyden lisääntymiseen?

d) Onko Kiina uniikki vai voidaanko samoja hyviksi koettuja toimenpiteitä soveltaa hyvin tuloksin myös muissa maissa?

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (18)

gml
a) Mitkä ovat olleet päätekijät Kiinan köyhyyden vähenemiselle?



Kiinalaiset vaurastuvat kun tuottavat länsimaiden tavaroita, ja Kiinan omakin teollisuus ja tietotaito kohenee samalla huimasti. Lisäksi Kiina luotottaa vaikkapa Yhdysvaltoja ja sijoittaa Yhdysvaltoihin. Kiina on alkanut tekemään toimia Afrikassa, mikä hyödyttää Kiinan lisäksi myös Afrikkaa.

gml
b) Kiinan tapaa soveltaa markkinatalousideoita eroaa aika paljon esimerkiksi USA:n vastaavista ja Kiina ei ole "länsimainen demokratia". Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet tutkittaessa köyhyyden vähenemistä?



Kiina ei ole paitsi länsimainen demokratia, niin ei myöskään länsimainen maa. Kiinassa on valtavasti ihmisiä, mikä täytyy ottaa ajattelussa huomioon. Kiinalainen kulttuuri eroaa länsimaisesta, esimerkiksi yhteisö on tärkeä, usein tärkeämpi kuin yksilö. Kun kiinalaiset vetävät yhtä köyttä, se auttaa heitä tulemaan toimeen. Kiinassa on paljon köyhyyttä ja kurjuutta, mutta ihmiset elävät maaseudulla viljellen ja pärjäävät. Mielestäni tehdastyö ja tai slummissa eläminen on kamalampi kohtalo kuin elämä "köyhänä" maaseudulla, vaikkakin tienestit ovat yleensä tehtaassa paremmat.

Kaupungistuminen on tarjonnut kiinalaisille mahdollisuuksia elintason kohottamiseen. On nykyaikaisia asuntoja, autoja tai ainakin busseja, jääkaappeja, jne... Talouden huipulla toimivat rikkaat elävät jopa leveää elämää.

Kuitenkin kovat kiinalaiset säännöt sanelevat paljon mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Nämä säännöt osaltaan pitävät kurissa kaikkea toimintaa, joten Kiina välttää joitakin lieveilmiöitä kuten valtion ja liiketoimien hajoamista sekä paheiden leviämistä. Toisaalta tasapainottelu sääntöjen ja vapauden välillä on oma lukunsa. Kiinassa tapahtuu paljon ikäviäkin asioita, joita sitten siivotaan pois näkyvistä sensuurin ja muiden rajoitusten avulla. Köyhille kuitenkin yritetään järjestää jotain tilalle, jos menettävät vaikka maansa. Ihmisiä siirrettiin uusille alueille Kolmen rotkon padon tieltä. Kiina on kuitenkin valtio, joka pyrkii kehittymään.

gml
c) Onko köyhyyttä pystytty vähentämään kestävällä tavalla vai olemmeko nyt tietynlaisen maailmantalousheilurin toisessa ääripäässä (teollisuus ja työpaikat ulkoistettu, oma työttömyys nousee), josta jossain vaiheessa tullaan takaisin (tuotantoa siirretään takaisin, työttömyys laskee), ja joka taas johtaa köyhyyden lisääntymiseen?



Kiinassa on asiat aika hyvin hanskassa siinä mielessä, että siellä ei olla ihan markkinoiden vietävinä pässiä narussa. Kiinassa osataan liiketoiminta vaikka onkin kommunistinen maa. Siellä on paljon pienyrityksiä. Jopa Suomessa on kiinalaisten pitämiä kiinalaisia ravintoloita. Lisäksi Kiina siis pikemminkin luotottaa länsimaita kuin olisi konkurssin partaalla. Kiinassa myöskin patentointikäytännöt ovat olemattomat suhteessa länsimaihin. Kaikki kopioidaan, myös länsimaiset tuotteet. Ja juurihan Kiina on ollut ostamassa Volvon pois jaloista kierimästä. Raha ei edes ole kaiken mittari. Jos miljardisella kansalla ei ole rahaa ostaa mitään, se ei tarkoita muuta kuin että miljardinen kansa alkaa heiluttamaan hihojaan.

gml
d) Onko Kiina uniikki vai voidaanko samoja hyviksi koettuja toimenpiteitä soveltaa hyvin tuloksin myös muissa maissa?



Kiinasta voidaan oppia ainakin se, että perusasiat tulee olla kunnossa. Työpaikkoja syntyy kun vaan aletaan tekemään työtä. Yritteliäisyys, työteliäisyys ja säästäväisyys tai sijoittaminen kestäviin asioihin ja liiketoimiin on menestyksen avain. Kannattaa katsoa pitkällä tähtäimellä. Maaseudulla ihmiset elättävät ainakin itsensä kun viljelevät, toisin kuin jos olisivat kaupungissa työttöminä.

Toisaalta Kiinassa on ongelmia kuten ympäristön saastuminen ja väestönkasvu. Väestönkasvua onkin jo hillitty yhden lapsen politiikalla. Ympäristön huomioimisessa on vielä tekemistä. Asiaa vaikeuttaa se, että ihmiset haluavat kuluttaa enemmän. Kuitenkin tulee panostaa kestävämpiin ja puhtaampiin teknologioihin, ympäristönsuojeluun sekä etsiä elintasoa laadusta eikä rihkamamassoista.

Vaikka kiinalaista laatua on usein kyseenalaistettu, niin Kiinan kulttuurista löytyy paljon hyviä esimerkkejä laaduntavoittelusta normaalissa päivärytmissä mutta myös henkisessä kilvoittelussa sekä yhteisöllisyydessä. Kiina on menestynyt urheilulajeissa, ja usein tavallisillakin kansalaisilla on tapana harrastaa Taijitä tai vastaavaa puistoissa.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
gml
Kiinaa käytetään usein hyvänä esimerkkini siitä, miten avoimempaan markkinatalouteen siirtyminen on paras tapa vähentää köyhyyttä. Olisiko tähän liittyen tehty jotain varteenotettavia tutkimuksia?

a) Mitkä ovat olleet päätekijät Kiinan köyhyyden vähenemiselle?

b) Kiinan tapaa soveltaa markkinatalousideoita eroaa aika paljon esimerkiksi USA:n vastaavista ja Kiina ei ole "länsimainen demokratia". Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet tutkittaessa köyhyyden vähenemistä?

c) Onko köyhyyttä pystytty vähentämään kestävällä tavalla vai olemmeko nyt tietynlaisen maailmantalousheilurin toisessa ääripäässä (teollisuus ja työpaikat ulkoistettu, oma työttömyys nousee), josta jossain vaiheessa tullaan takaisin (tuotantoa siirretään takaisin, työttömyys laskee), ja joka taas johtaa köyhyyden lisääntymiseen?

d) Onko Kiina uniikki vai voidaanko samoja hyviksi koettuja toimenpiteitä soveltaa hyvin tuloksin myös muissa maissa?




Noita tutkimuksia löytyy pilvin pimein, etsi vaikka hakusanalla "FDI impact". FDI= direct foreign investment. Kysehän on nimenomaan siitä että ovet avataan ulkomaisille investoinneille ja monikansallisille yhtiöille. MItään yksittäistä kaikenkattavaa tutkimusta et löydä koska kenttä on valtava, jatkuvassa liikkeessä ja lamat ja nousukaudet muuttavat tutkijoiden fokusta. OECD, IMF ja World Bank vain toteavat että FDI:n vaikutukset ovat yleensä positiiviset.

Sen perusteella mitä itse olen lukenut, tulos riippuu isäntämaan eli FDI:n kohteen oloista. Jos paikka on korruptoitunut, poliittisesti epävakaa ja taloudellisesti kehittymätön niin tulokset ovat kehnoja. Mitä kehittyneempi maa niin sitä enemmän hyötyä se saa. Siksi esim. USA:n osavaltiot maksavat satoja miljoonia tukiaisia auton valmistajille jos rakentavat tehtaan osavaltioon:
http://www.siteselection.com/ssinsider/ ... ti9906.htm

Fiksut kehitysmaat yrittävät poimia parhaat vaihtoehdot joukosta eivätkä salli avointa kilpailua tärkeillä tai työvoimavaltaisilla sektoreille, esim. Intian vähittäiskaupan sektori.

Too many protest singers, not enough protest songs...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiitos vastauksista! Luen nuo kommentit huomenna ajatuksella, mutta tässä on vain kaksi mielenkiintoista sitaattia jotka tuli vastaan:

Tämä "household responsibility system", mikähän se oikein on, ja onko sillä jotain tekemistä FDI:n kanssa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Poverty_in_China

This poverty reduction has occurred in waves. The shift to the household responsibility system propelled a large increase in agricultural output, and poverty was cut in half over the short period from 1981 to 1987. From 1987 to 1993 poverty reduction stagnated, then resumed again. From 1996 to 2001 there was once more relatively little poverty reduction. Since China joined the WTO in 2001, however, poverty reduction resumed at a very rapid rate, and poverty was cut by a third in just three years.[5]



FDI:n vaikutus nimenomaan lisääntyneeseen hyvinvointiin Afrikassa, ja tarkoittaako talouden kasvu aina vähempää köyhyyttä/enemmän hyvinvointia:
http://www.uneca.org/aec2009/papers/AEC2009ImpactofFDIonPovertyReduction...

The current financial and economic crises have reanimated the debate on the importance of
Foreign Direct Investment (FDI) for economic growth and poverty reduction in developing
countries, especially in Africa. Many economists agree on the fact that the current financial
crisis may have stronger negative repercussions on economic growth in Africa because of the
potential reduction in foreign capital flows. Although, the literature bonds on papers that study
the causal link and relationship between FDI and economic growth, the key basic assumption
common to these papers is that economic growth is a good proxy for welfare. However, fewer
of these papers have been devoted to Africa and its regional disparities on attracting FDI. This
paper intends to re-examine the relationship between FDI flows and poverty reduction in
Africa across regions. We use as key FDI and welfare variables, respectively, the FDI net
inflows per capita and the UNDP Human Development Index (HDI). Our analyses confirm the
positive significant relationship between FDI net inflows and poverty reduction in Africa.
Nevertheless, this relationship is significantly different between African regions and between
Africa and other parts of the World. For instance, whilst the relationship remains positive and
significant for economic communities in Central and East Africa, it is non-significant in
Northern and Southern Africa and ambiguous in Western Africa. Our results are robust to
many model specifications.
gml
Kiitos vastauksista! Luen nuo kommentit huomenna ajatuksella, mutta tässä on vain kaksi mielenkiintoista sitaattia jotka tuli vastaan:

Tämä "household responsibility system", mikähän se oikein on, ja onko sillä jotain tekemistä FDI:n kanssa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Poverty_in_China

This poverty reduction has occurred in waves. The shift to the household responsibility system propelled a large increase in agricultural output, and poverty was cut in half over the short period from 1981 to 1987. From 1987 to 1993 poverty reduction stagnated, then resumed again. From 1996 to 2001 there was once more relatively little poverty reduction. Since China joined the WTO in 2001, however, poverty reduction resumed at a very rapid rate, and poverty was cut by a third in just three years.[5]

http://en.wikipedia.org/wiki/Household-responsibility_system

Em. lisäykseksi voi vielä todeta Kiinan vahvuuksiksi:

- keinotekoisen halpa valuutta ("kestodevalvaatio")
- kuri (=maltilliset palkankorotukset, ei lakkoja jne.)
- hyppy nykyaikaan (ei mennä vaiheittain vaan siirrytään 1950-luvulta suoraan 2010-luvulle länsimaiden avustamana)

Kiinan kunniaksi voitaneen lisäksi lukea mm:
- "ihmisarvojen" kunnioitus sisältäen yksilön oikeuden ajatella, toimia tahi muulla tavoin toteuttaa Itseään
- heikommasta huolehtiminen = sosiaaliturva
- Elämän arvostus yleensäkin = elukat ja luonto ovat potentiaalista hyödykettä vailla itseisarvoa

jne.jne....

K*sipää on sellainen joka moista ihannoi.

Fenrir
- heikommasta huolehtiminen = sosiaaliturva



Äläs nyt, sosiaaliturva ja terveydenhuollon pykääminen ovat nykyään Kiinan hallinnon ykkösprioriteettilistalla.

Miksikö?

Tajusivat että ulkomailta on hyvää vauhtia loppumassa tuotteiden ostajat, joten joutuvat pykäämään toimivat sisämarkkinat käyntiin. Tosin suomalaiselle peruskokkariäänestäjälle saattaa tulla yllärinä se, miksi sosiaaliturva ja ilmainen terveydenhulto lisäävät kansan ostovoimaa, mutta siinähän sitä pähkäiltävää iltojen ratoksi on.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
gml
Kiitos vastauksista! Luen nuo kommentit huomenna ajatuksella, mutta tässä on vain kaksi mielenkiintoista sitaattia jotka tuli vastaan:

Tämä "household responsibility system", mikähän se oikein on, ja onko sillä jotain tekemistä FDI:n kanssa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Poverty_in_China

This poverty reduction has occurred in waves. The shift to the household responsibility system propelled a large increase in agricultural output, and poverty was cut in half over the short period from 1981 to 1987. From 1987 to 1993 poverty reduction stagnated, then resumed again. From 1996 to 2001 there was once more relatively little poverty reduction. Since China joined the WTO in 2001, however, poverty reduction resumed at a very rapid rate, and poverty was cut by a third in just three years.[5]



FDI:n vaikutus nimenomaan lisääntyneeseen hyvinvointiin Afrikassa, ja tarkoittaako talouden kasvu aina vähempää köyhyyttä/enemmän hyvinvointia:
http://www.uneca.org/aec2009/papers/AEC2009ImpactofFDIonPovertyReduction...

The current financial and economic crises have reanimated the debate on the importance of
Foreign Direct Investment (FDI) for economic growth and poverty reduction in developing
countries, especially in Africa. Many economists agree on the fact that the current financial
crisis may have stronger negative repercussions on economic growth in Africa because of the
potential reduction in foreign capital flows. Although, the literature bonds on papers that study
the causal link and relationship between FDI and economic growth, the key basic assumption
common to these papers is that economic growth is a good proxy for welfare. However, fewer
of these papers have been devoted to Africa and its regional disparities on attracting FDI. This
paper intends to re-examine the relationship between FDI flows and poverty reduction in
Africa across regions. We use as key FDI and welfare variables, respectively, the FDI net
inflows per capita and the UNDP Human Development Index (HDI). Our analyses confirm the
positive significant relationship between FDI net inflows and poverty reduction in Africa.
Nevertheless, this relationship is significantly different between African regions and between
Africa and other parts of the World. For instance, whilst the relationship remains positive and
significant for economic communities in Central and East Africa, it is non-significant in
Northern and Southern Africa and ambiguous in Western Africa. Our results are robust to
many model specifications.



Afrikkaan suhteen pätee juuri tuo maan oma kehitysaste: diktatuurit ja maat joissa asiat ovat ns. "päin persettä" eivät houkuttele investoimaan. Vaikka investointeja saataisiin, hyöty menee eliiteille, diktaattoreille yms. loisille. Myös idioottimainen talouspolitiikka voi tuhota jo jaloilleen päässeen maan, ks. esim. Zimbabwe ja Mugabe.

Too many protest singers, not enough protest songs...

T-Bolt
Afrikkaan suhteen pätee juuri tuo maan oma kehitysaste: diktatuurit ja maat joissa asiat ovat ns. "päin persettä" eivät houkuttele investoimaan. Vaikka investointeja saataisiin, hyöty menee eliiteille, diktaattoreille yms. loisille. Myös idioottimainen talouspolitiikka voi tuhota jo jaloilleen päässeen maan, ks. esim. Zimbabwe ja Mugabe.



Tai Islanti, Kreikka, Suomi.. Usa:n kulisseissa on piiloteltu kadulla asuvia ja nyt heitä on siellä valtavat määrät kun keinottelijoiden kupla puhkes, josta paljolti johtuu nyt se että Aasian markkinoilla menee paremmin.

Hyvin tokko missään menee. Lama on kouraissut syvältä ja kovaa eikä Kiinassa asiat ole hääppöisesti. Paremmin ehkä mutta valtavat määrät siellä on köyhiä ja kurjia.

Suuri uhka on väestöromahdus monissa maissa, Kiinassakin. Ikääntyvä suuri ikäluokka samalla kun syntyvyys vähenee huikeasti on huono yhtälö.

Intiassa taitaa olla meneillään melkoinen nousubuumi ja siellä ei väestönkasvua taideta vielä rajoittaa? Ovat kusessa he vuorostaan sitten myöhemmin.

Venäjä, heillä ei taida olla valtionvelkaa paljonkaan?
Heillä on luonnonvaroja rikkauksinaan, sieltä voi vielä tulla yllätyksiä. Kiva jos työllistää suomalaisia. Ettei meistä tule Aasian halpatyövoimamarkkinoita eikä kotimaiset hölmöt oikeistolaiset voi muodostaa tänne luokkajakoa ja jotakin hemputin uusfeodalismia tjms.

Kun puhuvat kirjanoppineet Aasian taloskasvusta, ei kannata nielaista kohoineen syöttiä. Talousennusteistahan vain on kyse ja muukin vaikuttaa kuin bkt. Se ei kerro aina välttämättä totuudesta, voi johtaa jopa harhaan.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Pönni
T-Bolt
Afrikkaan suhteen pätee juuri tuo maan oma kehitysaste: diktatuurit ja maat joissa asiat ovat ns. "päin persettä" eivät houkuttele investoimaan. Vaikka investointeja saataisiin, hyöty menee eliiteille, diktaattoreille yms. loisille. Myös idioottimainen talouspolitiikka voi tuhota jo jaloilleen päässeen maan, ks. esim. Zimbabwe ja Mugabe.



Tai Islanti, Kreikka, Suomi.. Usa:n kulisseissa on piiloteltu kadulla asuvia ja nyt heitä on siellä valtavat määrät kun keinottelijoiden kupla puhkes, josta paljolti johtuu nyt se että Aasian markkinoilla menee paremmin.
.



Ehkä sinun kannattaisi verrata Zimbabwea ja Suomea sitten kun meillä olisi kolera- ja tuhkarokkoepidemioita, tuhansia kuolleita, 6500 000 septendekiljoonan inflaatio(2008) ja köyhyys joka pakottaa esim. lukion opettajat huoraamaan elättääkseen lapsensa:

Teachers sell sex to buy food as Mugabe cronies get richer
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/w ... 010041.ece

Too many protest singers, not enough protest songs...

thuga101
http://www.chinahush.com/2009/10/21/amazing-pictures-pollution-in-china/
Kiina, talousnousujättiläinen kulissien takaa...



Onhan siellä joo kaikenlaista. Toiset elää ökyrikkaina, toiset kurjuudessa. on isot luokkaerot. Ei ole enää Maon tasapäistämispolitiikkaa, jossa siinäkään ei arvostettu ihmisiä yksilöinä.

Minä oon itte usein miettinyt että mikä se on se kamalin asia.. onko liian suuret unionit?

Nykyään kun Suomi on liittynyt (minä äänestin vastaan) EU:n ja nykyään pienet kunnat yhdistyy, toisaalta isot pakottaa pienet liittymään itseensä.. ja OT. on kuulemma niin että naiskunnanjohtajat on vähentyneet ihan vaan siks että kuntaliitoksissa just heitä jää työttömiksi ja valta ajautuukin samoille, ihan niille samoille poliittisille broilereille, jotka on ikänsä istunut keskenään saunassa suunnittelemassa (juonimassa) oman valta-asemansa säilyttämistä ja lisäämistä juoden kabinetissa muiden puolesta konjamiinit sitten selkään toisiaan taputellen.. Tässätapauksessa siis miehet..

Maskuliinipolitikointi jotenkin vääjäämättä johtaa monarkistiseen johtamiseen.. Mutta, eiks ois viisaampaa ottaa mukaan kuningattaretkin, ei vain miehiä???
Kattelin eilen Afkanista dokkaria missä vallan symbolina on pedofilia, johtajamiehillä on tanssipoikia..

Eikös ne Islanninkin taloushirmut ollu miehiä?
Eikö Kreikassain miehet ole hoitaneet tai "hoitaneet" taloutta?
Ja suuruudenhulluus rehottaa kun uroot kisaa reviireistä ja naaraista.

Talous pitäis antaa suosiolla äitien ja mummujen hoidettavaksi. Huushollinhoito, jälkeläisten ja muittenkin hoito ja kasvattaminen on sujunut akkaporukalla sopivankokoisissa yhteisöissä paremmin. Naiset on hyviä organosimaan eivätkä niin juokse rahan perässä eikä niitten tartte tapella siittimistä.

Hyvästä en puhu mitään, semmosta ei ookkaan.

Tässä lisää "suurvalta" hm.. "Hyvin menee!":
http://www.american-pictures.com/galler ... -00284.htm

Leuhkimista muille.. hyh hyh.

T-Bolt
Pönni
T-Bolt
Afrikkaan suhteen pätee juuri tuo maan oma kehitysaste: diktatuurit ja maat joissa asiat ovat ns. "päin persettä" eivät houkuttele investoimaan. Vaikka investointeja saataisiin, hyöty menee eliiteille, diktaattoreille yms. loisille. Myös idioottimainen talouspolitiikka voi tuhota jo jaloilleen päässeen maan, ks. esim. Zimbabwe ja Mugabe.

Tai Islanti, Kreikka, Suomi.. Usa:n kulisseissa on piiloteltu kadulla asuvia ja nyt heitä on siellä valtavat määrät kun keinottelijoiden kupla puhkes, josta paljolti johtuu nyt se että Aasian markkinoilla menee paremmin.

Ehkä sinun kannattaisi verrata Zimbabwea ja Suomea sitten kun meillä olisi kolera- ja tuhkarokkoepidemioita, tuhansia kuolleita, 6500 000 septendekiljoonan inflaatio(2008) ja köyhyys joka pakottaa esim. lukion opettajat huoraamaan elättääkseen lapsensa:

Teachers sell sex to buy food as Mugabe cronies get richer
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/w ... 010041.ece




Älä sinä tule minua neuvomaan rasisti. Kolonialismin takia monet Afrikan maat on nykyään kehitysmaita. Vertaan mitä vertaan enkä ole pyytänyt sua taluttamaan.

Suomi voi mennä konkurssiin ihan niinkuin moni muukin maa.
Minä olen syntynyt 1956. Olen elänyt lapsena valtiossa, jossa oli pirusti köyhyyttä ja puutettakin yhä mun alkulapsuuteni. Toki yltäkylläisyys alkoi lisääntyä ja vauhti se vaan on kiihtynyt ja ihan hirveeks kiihtyi -80-luvulla. Pelotti.. eikä turhaan.

Turha ronkkia sitä malkaa ja akanoita toisen silmästä kun on omassas hirsi!
Avaa silmäsi sinäkin vähäsempiesi kimpussa alvariinsa mekastava pöljä. Et o itte sen kummempi. Korppi korpin silmää nokkimassa.

Saatanan jätkät!!!

Meillä on Suomessa just nyt korruptoitunut elitistinen, ylimielinen ja äärimmäisen huono hallinto.

Silmät auki nyt!

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
T-Bolt
Pönni
T-Bolt
Afrikkaan suhteen pätee juuri tuo maan oma kehitysaste: diktatuurit ja maat joissa asiat ovat ns. "päin persettä" eivät houkuttele investoimaan. Vaikka investointeja saataisiin, hyöty menee eliiteille, diktaattoreille yms. loisille. Myös idioottimainen talouspolitiikka voi tuhota jo jaloilleen päässeen maan, ks. esim. Zimbabwe ja Mugabe.

Tai Islanti, Kreikka, Suomi.. Usa:n kulisseissa on piiloteltu kadulla asuvia ja nyt heitä on siellä valtavat määrät kun keinottelijoiden kupla puhkes, josta paljolti johtuu nyt se että Aasian markkinoilla menee paremmin.

Ehkä sinun kannattaisi verrata Zimbabwea ja Suomea sitten kun meillä olisi kolera- ja tuhkarokkoepidemioita, tuhansia kuolleita, 6500 000 septendekiljoonan inflaatio(2008) ja köyhyys joka pakottaa esim. lukion opettajat huoraamaan elättääkseen lapsensa:

Teachers sell sex to buy food as Mugabe cronies get richer
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/w ... 010041.ece




Älä sinä tule minua neuvomaan rasisti. Kolonialismin takia monet Afrikan maat on nykyään kehitysmaita. Vertaan mitä vertaan enkä ole pyytänyt sua taluttamaan.

Suomi voi mennä konkurssiin ihan niinkuin moni muukin maa.
Minä olen syntynyt 1956. Olen elänyt lapsena valtiossa, jossa oli pirusti köyhyyttä ja puutettakin yhä mun alkulapsuuteni. Toki yltäkylläisyys alkoi lisääntyä ja vauhti se vaan on kiihtynyt ja ihan hirveeks kiihtyi -80-luvulla. Pelotti.. eikä turhaan.

Turha ronkkia sitä malkaa ja akanoita toisen silmästä kun on omassas hirsi!
Avaa silmäsi sinäkin vähäsempiesi kimpussa alvariinsa mekastava pöljä. Et o itte sen kummempi. Korppi korpin silmää nokkimassa.

Saatanan jätkät!!!




Jos puhuu ilkeitä sorretusta Mugabe-sedästä on heti rasisti

Toki yltäkylläisyys alkoi lisääntyä ja vauhti se vaan on kiihtynyt ja ihan hirveeks kiihtyi -80-luvulla. Pelotti.. eikä turhaan.



Onneksi Robert Mugabe on luonut paikan jossa yltäkylläisyys ei lisäänny, voit muuttaa sinne jos alkaa pelottaa ihan hirveästi.

Too many protest singers, not enough protest songs...

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628

FDI lukuja voi katsella tuolta
http://www.ilo.org/fairglobalization/re ... /index.htm
sivulta 29.

Kiina on rohmunnut vuonna 2002 23.7% kaikista kehittyviin maihin tehtävistä investoinneista. 11 seuraavaksi suurinta maata ovat yhteensä saaneet 51%. Loput 25.3% on jaettu loppujen 176 maan kesken.

Kiinan ostovoima on pienentynyt ja työttömyys lisääntynyt talouden hurjasta kasvusta huolimatta:

Apua Kiinan talouden elvytykseen ei ole odotettavissa maan sisäisestä kysynnästä. Vuosien 1998–2008 aikana yksityinen kulutus on laskenut jopa 10 prosenttia.

Tilannetta ei suinkaan paranna kiinalaisten heikentynyt ostovoima. Työvoiman suuren ylitarjonnan takia palkankorotuspaineet ovat vähäiset. Palkan osuus bruttokansantuotteesta ei ole kasvanut samaa vauhtia bruttokansantuotteen kanssa.

Nettopalkka on jopa laskenut, kun otetaan huomioon asuntojen hinnat, sairaus- ja eläkekustannukset sekä koulutusmaksut. Epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat saaneet kansalaiset säästämään tulevaisuutta varten.


http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article348878.ece

Harmi, että juttu vaatisi nykyään sisään kirjautumisen.

Ari Ojapellon kirjoitus: Milloin Kiina romahtaa?
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/05 ... ahtaa.html

Kuinka lupaava markkina-alue Kiina sitten on? Tosiasia on, että Kiina on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Sen bkt:n kasvu on ollut eräs voimakkaimmista maailmassa. Tosin täytyy muistaa, että kun kasvu lähtee aivan pohjalta, kasvuprosentit kehityksen alussa voivat olla hurjia.

Kiinan teollisuus on vielä pääosin valtion omistuksessa ja länsimaisittain alkeellisella tasolla ja erittäin huonossa kunnossa. Hirvittää ajatellakin, minkälainen jättityöttömyys Kiinaan tulee, jos tai kun markkinavoimat pakottavat tehtaat länsimaiseen tehokkuus- ja tuottavuustasoon.

-----

Kiina-ilmiö koskee myös Kiinaa. Kannattaa tutustua yhdysvaltalaisen Alliance Capital Managementin tutkimusjohtaja Joe Carsonin tutkimukseen “Who’s Stealing China’s Manufacturing Jobs?”, jonka mukaan Kiinan teollisuustuotannon työpaikat ovat vähentyneet 15 prosenttia (16 miljoonaa työpaikkaa) vuosina 1995-2002. Uudet automatisoidut länsimaiset työpaikat eivät riitä korvaamaan paikallisia konkurssiin menevien yhtiöiden työpaikkoja.

Yhdysvalloissakin teollisuustyöpaikoista katosi 11 prosenttia (vuoden 1979 jälkeen 22 prosenttia huolimatta 77 prosentin talouskasvusta), Brasiliassa 20 prosenttia ja Japanissa 16 prosenttia.

Maailmanlaajuinen teollisuustyöpaikkojen kato on ollut Carsonin tutkimissa maailman 20 johtavassa taloudessa vuosina 1995-2002 keskimäärin seitsemän prosenttia, noin 31 miljoonaa työpaikkaa.

Yritysten toimintaedellytyksetkin ovat Kiinassa kiristymässä. Ulkomaalaisten tahojen osittainkin omistamat yritykset maksavat nyt yritysveroa 15 prosenttia, kun kiinalaisomisteisten yritysten veroaste on 33 prosenttia.

WTO:n jäsenyys tuottaa Kiinalle vaikeuksia. Kiinan Yrittäjien pääsihteeri Guo Chengzhin mukaan Kiinassa on odotettavissa “mitä todennäköisimmin lukuisia konkursseja”. Parhaat on jo ostettu ulkomaiseen omistukseen.

Kiinan pankkilaitos on myös melkoinen aikapommi. Suurin ja kiireisin uhka Kiinan taloudelle on yhä jatkuva luottojen hurja kasvu, sanoo yhdysvaltalainen Kiina-ekonomisti Nicholas Lardy. Holtittomasta lainanannosta on seurannut investointien nousu 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta - niin korkealle, että talousasiantuntijoiden on vaikeaa muistaa vastaavia tapauksia maailmalla.
----
Erittäin huolestuttavana hän pitää infrastruktuurin rakentamista pankkilainoilla. Ympäri Kiinaa on perustettu paikallisia infrastruktuuriyrityksiä, jotka rahoittavat moottoritie- ja siltaprojekteja lyhytaikaisilla lainoilla esimerkiksi 30 vuoden joukkovelkakirjojen sijaan.

Ainoastaan kiinalaisten kova säästämisaste pitää näitä pankkeja pystyssä. Kun kupla aikanaan puhkeaa, kiinalaisten eläkepäivien varaksi keräämät säästöt menettävät arvonsa kertaheitolla. Se on traagista vanhuksille, koska Kiinasta puuttuu yleinen eläkejärjestelmä.

---
Matalapalkkamaan työntekijälle ilo työpaikasta voi tosin olla vain väliaikainen. Automaatio ja teknologia tulee koko ajan tehokkaammaksi ja halvemmaksi ja alkaa jo kilpailla halpatyövoiman kanssa.

Tärkein kysymys kuuluu, pysyykö Kiina koossa työttömyyden, sosiaalisen rauhattomuuden ja kilpailun lisääntyessä. Lakkoja, mielenosoituksia ja liikehdintää on jo runsaasti, vaikka kommunistinen hallitus estää medioita kertomasta niistä. Romahdus tosin olisi jo tapahtunut, jollei Kiinan hallitus olisi rajoittanut ja hillinnyt jo toistakymmentä vuotta monikansallisen pääoman invaasiota, jota Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailman kauppajärjestö (WTO) ovat markkinoineet.
----
Kun Kiinan kupla poksahtaa seuraavaksi, niin mistähän nämä yritysjohtajat, taloustieteilijät ja taloustoimittajat löytävät seuraavan uuden lupaavan markkina-alueen? Maailmalla on yli neljä miljardia köyhää, jotka odottavat vielä pääsevänsä nauttimaan näiden hikipajojen onnesta.

jne

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
kohveeman
FDI lukuja voi katsella tuolta
http://www.ilo.org/fairglobalization/re ... /index.htm
sivulta 29.

Kiina on rohmunnut vuonna 2002 23.7% kaikista kehittyviin maihin tehtävistä investoinneista. 11 seuraavaksi suurinta maata ovat yhteensä saaneet 51%. Loput 25.3% on jaettu loppujen 176 maan kesken.

Kiinan ostovoima on pienentynyt ja työttömyys lisääntynyt talouden hurjasta kasvusta huolimatta:

Apua Kiinan talouden elvytykseen ei ole odotettavissa maan sisäisestä kysynnästä. Vuosien 1998–2008 aikana yksityinen kulutus on laskenut jopa 10 prosenttia.

Tilannetta ei suinkaan paranna kiinalaisten heikentynyt ostovoima. Työvoiman suuren ylitarjonnan takia palkankorotuspaineet ovat vähäiset. Palkan osuus bruttokansantuotteesta ei ole kasvanut samaa vauhtia bruttokansantuotteen kanssa.

Nettopalkka on jopa laskenut, kun otetaan huomioon asuntojen hinnat, sairaus- ja eläkekustannukset sekä koulutusmaksut. Epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat saaneet kansalaiset säästämään tulevaisuutta varten.


http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article348878.ece

Harmi, että juttu vaatisi nykyään sisään kirjautumisen.

Ari Ojapellon kirjoitus: Milloin Kiina romahtaa?
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/05 ... ahtaa.html

Kuinka lupaava markkina-alue Kiina sitten on? Tosiasia on, että Kiina on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Sen bkt:n kasvu on ollut eräs voimakkaimmista maailmassa. Tosin täytyy muistaa, että kun kasvu lähtee aivan pohjalta, kasvuprosentit kehityksen alussa voivat olla hurjia.

Kiinan teollisuus on vielä pääosin valtion omistuksessa ja länsimaisittain alkeellisella tasolla ja erittäin huonossa kunnossa. Hirvittää ajatellakin, minkälainen jättityöttömyys Kiinaan tulee, jos tai kun markkinavoimat pakottavat tehtaat länsimaiseen tehokkuus- ja tuottavuustasoon.

-----

Kiina-ilmiö koskee myös Kiinaa. Kannattaa tutustua yhdysvaltalaisen Alliance Capital Managementin tutkimusjohtaja Joe Carsonin tutkimukseen “Who’s Stealing China’s Manufacturing Jobs?”, jonka mukaan Kiinan teollisuustuotannon työpaikat ovat vähentyneet 15 prosenttia (16 miljoonaa työpaikkaa) vuosina 1995-2002. Uudet automatisoidut länsimaiset työpaikat eivät riitä korvaamaan paikallisia konkurssiin menevien yhtiöiden työpaikkoja.

Yhdysvalloissakin teollisuustyöpaikoista katosi 11 prosenttia (vuoden 1979 jälkeen 22 prosenttia huolimatta 77 prosentin talouskasvusta), Brasiliassa 20 prosenttia ja Japanissa 16 prosenttia.

Maailmanlaajuinen teollisuustyöpaikkojen kato on ollut Carsonin tutkimissa maailman 20 johtavassa taloudessa vuosina 1995-2002 keskimäärin seitsemän prosenttia, noin 31 miljoonaa työpaikkaa.

Yritysten toimintaedellytyksetkin ovat Kiinassa kiristymässä. Ulkomaalaisten tahojen osittainkin omistamat yritykset maksavat nyt yritysveroa 15 prosenttia, kun kiinalaisomisteisten yritysten veroaste on 33 prosenttia.

WTO:n jäsenyys tuottaa Kiinalle vaikeuksia. Kiinan Yrittäjien pääsihteeri Guo Chengzhin mukaan Kiinassa on odotettavissa “mitä todennäköisimmin lukuisia konkursseja”. Parhaat on jo ostettu ulkomaiseen omistukseen.

Kiinan pankkilaitos on myös melkoinen aikapommi. Suurin ja kiireisin uhka Kiinan taloudelle on yhä jatkuva luottojen hurja kasvu, sanoo yhdysvaltalainen Kiina-ekonomisti Nicholas Lardy. Holtittomasta lainanannosta on seurannut investointien nousu 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta - niin korkealle, että talousasiantuntijoiden on vaikeaa muistaa vastaavia tapauksia maailmalla.
----
Erittäin huolestuttavana hän pitää infrastruktuurin rakentamista pankkilainoilla. Ympäri Kiinaa on perustettu paikallisia infrastruktuuriyrityksiä, jotka rahoittavat moottoritie- ja siltaprojekteja lyhytaikaisilla lainoilla esimerkiksi 30 vuoden joukkovelkakirjojen sijaan.

Ainoastaan kiinalaisten kova säästämisaste pitää näitä pankkeja pystyssä. Kun kupla aikanaan puhkeaa, kiinalaisten eläkepäivien varaksi keräämät säästöt menettävät arvonsa kertaheitolla. Se on traagista vanhuksille, koska Kiinasta puuttuu yleinen eläkejärjestelmä.

---
Matalapalkkamaan työntekijälle ilo työpaikasta voi tosin olla vain väliaikainen. Automaatio ja teknologia tulee koko ajan tehokkaammaksi ja halvemmaksi ja alkaa jo kilpailla halpatyövoiman kanssa.

Tärkein kysymys kuuluu, pysyykö Kiina koossa työttömyyden, sosiaalisen rauhattomuuden ja kilpailun lisääntyessä. Lakkoja, mielenosoituksia ja liikehdintää on jo runsaasti, vaikka kommunistinen hallitus estää medioita kertomasta niistä. Romahdus tosin olisi jo tapahtunut, jollei Kiinan hallitus olisi rajoittanut ja hillinnyt jo toistakymmentä vuotta monikansallisen pääoman invaasiota, jota Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailman kauppajärjestö (WTO) ovat markkinoineet.
----
Kun Kiinan kupla poksahtaa seuraavaksi, niin mistähän nämä yritysjohtajat, taloustieteilijät ja taloustoimittajat löytävät seuraavan uuden lupaavan markkina-alueen? Maailmalla on yli neljä miljardia köyhää, jotka odottavat vielä pääsevänsä nauttimaan näiden hikipajojen onnesta.
jne




Kiinalla ei ole paljon vaihtoehtoja ja kiinalaiset tietävät sen hyvin. Siksi Kiina esim. rohmuaa raaka-aineita Afrikasta: Kone on pidettävä käynnissä:

Clem Sunter ran the gold-and-uranium unit of Anglo-American Mining in the 1990s, and today oversees its social-responsibility fund. In 2006, he was invited to Beijing to do scenario planning with members of the Communist Party elite, a rare invitation for a foreigner. To grasp why Africa is China's "continent of choice," as he puts it, one must first appreciate how desperate China's leaders are for what the sub-Sahara has to offer. China is on track to surpass America as the world's largest economy within a few decades, and it needs to maintain that fantastical rate of growth in order to avoid adding 25 million people to the unemployment ranks each year. That is nothing short of a crisis: Unaddressed, it could lead to the undoing of the Communist Party. China is already facing 80,000 social protests per year, and the figure is rising fast. So the dragon must be fed. As bureaucrats in Beijing like to say, "China is like an elephant riding a bicycle. If it slows down, it could fall off, and the earth might quake."
http://www.fastcompany.com/magazine/126 ... page=0%2C1

Too many protest singers, not enough protest songs...

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat