Tunne ja mallinnus päätösten pohjana

Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008

Tunne ja mallinnus päätösten pohjana

Perinteisesti ihmisillä on voimakas halu löytää asioille ja ilmiöille vain yksi selitys tai syyllinen, vaikka todellisuudessa lopputulos on usein monen eri tekijän summa. Aikoinaan tämä oli nopea ja tehokas tapa hoitaa asioita ja tehdä päätöksiä, koska primitiivisissä yhteisöissä tiedon määrä ja ihmisen vaikutusmahdollisuudet olivat hyvin rajallisia. Monimutkaisemmat asiat ihminen ratkaisee luonnostaan tunteen tai arvauksen avulla, koska ihmisen tietoinen järki ei pysty käsittelemään monen eri tekijän yhteisvaikutuksia muuten kuin alitajunnassa.

Nykyään tarvitaan kuitenkin myös tehokkaampia ja luotettavampia tapoja tehdä taloudellisia, teknisiä ja poliittisia päätöksiä, koska tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja ihminen voi halutessaan tuhota koko planeetan. Mallinnus ja simulointi ovat avainsanoja, joiden avulla massiivisista tietomääristä voidaan etsiä riippuvuuksia ja testata eri tekijöiden ja päätösten vaikutusta lopputulokseen. Viime vuosituhannella ne kansat menestyivät, jotka osasivat takoa rautaa. Nyt meidän tulee osata takoa malleja, joiden avulla raakatieto jalostetaan uusiksi tuotteiksi.

Monia luonnonilmiöitä, sekä teknisiä että taloudellisia prosesseja osataan jo mallintaa varsin luotettavasti. Suurin ongelma kuitenkin on se, että päättäjät eivät osaa tulkita mallien antamia tuloksia oikein, koska he eivät ymmärrä mallinnuksen perusteita. Tästä johtuen mallien kuten tilastojenkin avulla voidaan harhaan johtavasti todistaa ihan mitä halutaan, jos kuulijat eivät ymmärrä tehtyjä oletuksia ja rajoituksia. Perusasiat eivät ole vaikeita, mutta ikävä kyllä näitä ei opeteta kouluissa.

Mallien perusideat ja kalibrointi

Malli on aina vain todellisuuden likiarvo, kuten Mannerheim patsas. Se näyttää vain tietyn rajoitetun ja suppean osan koko totuudesta. Mallit ovat todellisuuden matemaattisia, toiminnallisia tai mekaanisia kuvia. Mallit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: teoreettisiin ja empiirisiin malleihin.

Teoreettinen malli perustuu aiemmin selvitettyihin loogisiin syy- ja seuraussuhteisiin. Niiden avulla voidaan kuvata tarkasti rajoitettuja ja yksittäisiä ilmiöitä, kuten magneettikenttää tai painovoimaa. Empiirinen malli on teoreettisen mallin vastakohta, se perustuu kokeellisten mittausarvojen sovitukseen johonkin riittävän notkeaan matemaattiseen kaavaan, eli funktioon. Sovituksessa funktion vakioille etsitään sellaiset arvot, joiden avulla malli toimii. Näitä arvoja kutsutaan malliparametreiksi.

Monimutkaisten ilmiöiden mallinnuksessa käytetään yleensä semiempiirisiä malleja, joissa on yhdistetty teoreettisten ja empiiristen mallien etuja. Yleensä teoreettisen mallin etuna on laajempi soveltuvuusalue, mutta monimutkaisissa ilmiöissä teoria ei usein riitä tai se johtaa liian raskaaseen laskentaan. Empiirinen malli sen sijaan ottaa automaattisesti huomioon kaikki kokeellisiin lähtöarvoihin vaikuttaneet tekijät, mutta usein empiirinen malli toimii vain ja ainoastaan sille suppealle alueelle mille se on kalibroitu.

Tyypillisesti tällaisissa yhdistetyissä semiempiirisissä malleissa osa vaikuttavista tekijöistä kuvataan teoreettisesti ja lopuksi malli sovitetaan eli kalibroidaan kokeelliseen mittaustietoon malliparametrien avulla. Nykyiset ohjelmistot etsivät parhaat funktiot ja parametrit muutamassa sekunnissa.

Vaaka kalibroidaan kiertämällä säätöruuvia niin, että asteikko näyttää nollaa. Esimerkiksi monimutkaisista ilmastomalleista löytyy satoja tällaisia säätöruuveja, eli malliparametrejä. Tästä johtuen ei ole ihme jos kaikki ilmastomallit antavat samanlaisia tuloksia, kun ne on kalibroitu samalla tavalla.

Perinteisesti kuulijoita hämätään myös upeiden matemaattisten lausekkeiden avulla. Tällaiset kaavat eivät kuitenkaan lisää mallinnuksen luotettavuutta, jos niiden avulla kuvataan vain 10% vaikuttavista tekijöistä ja loput hoidetaan malliparametrien avulla. Lisäksi on hyvä tietää, että todellisuus on sitä helpompi sovittaa malleihin mitä monimutkaisempia kaavoja käytetään, vaikka amatööri usein kuvittelee juuri päin vastoin. Tosin hyötynä on, että vaikeiden kaavojen avulla kuulijoiden huomio voidaan haluttaessa ohjata epäolennaisiin asioihin ja kiusalliset kysymykset mallin rajoituksista voidaan näin minimoida

Mallien testaus ja käyttö

Teollisuudessa mallien toiminta varmistetaan aina testauksella eli validoinnilla. Malli kalibroidaan ja testataan esimerkiksi tietylle lämpötila-alueelle. Lentokoneet voidaan suunnitella tietokoneella varsin luotettavasti, koska aerodynaamisissa malleissa virtaa vain ilmaa. Mutta heti kun malliin lisätään kemiallisia reaktioita, lämmönsiirtoa, pölyjä, seoksia ja sulia aineita, jne. malli mutkistuu dramaattisesti. Tällaiset mallit toimivat vain sillä suppealla alueella mille ne on viritetty ja kalibroitu, ja EHKÄ myös hiukan alueen ulkopuolella.

Teollisuudessa luotetaan vain tietylle kapealle alueelle kalibroituihin malleihin, koska totuus paljastuu viimeistään silloin kun mallin avulla suunniteltu uusi tehdas käynnistyy. Sen sijaan monella muulla alalla kuten ilmastotieteessä ja kosmologiassa syylliset ehtivät siirtyä eläkkeelle ennen kuin totuus selviää. Tällöin on helppo sokean itsevarmasti väittää, että semiempiiriset mallit toimivat satoja tai miljardeja vuosia testatun alueen ulkopuolella, vaikka mallit käsittelevät vielä monta astetta laajempia ja vaikeampia ilmiöitä mitä teollisuudessa mallinnetaan.

Tyypillisiä semiempiirisiä malleja käytetään mm. sääennusteiden laskennassa. Mallit kalibroidaan aina ennen laskentaa uusimman mittaustiedon avulla. Tästä johtuen ne eivät pysty ennustamaan säätä muutamaa päivää enempää, vaikka käytössä ovat maailman tehokkaimmat tietokoneet. Ilmastomallit ovat samaa sukua.

Mallien sisäisessä ohjelmakoodissa voi olla myös selviä virheitä, mallikoodarit ovat tuskin ratkaisevasti etevämpiä kuin Microsoftin käyttämät koodin kehittäjät. Mallien testaus on lähes ainoa tapa selvittää ja korjata nämä bugit, jos malleja ei voi testata käytettävälle alueelle niin malliin kannattaa aina suhtautua suurella varauksella.

Mallinnuksessa tärkeää on ymmärtää myös "roskaa sisään - roskaa ulos" periaate, eli malli ei voi koskaan olla lähtötietojaan luotettavampi, eikä malli voi todistaa omia oletuksiaan oikeiksi. Esimerkiksi maailmankaikkeuden rakennetta kuvaavissa kosmologisissa malleissa oletetaan, että punasiirtymä kuvaa taivaankappaleiden etääntymisnopeutta. Jos tämä yksi pieni perusoletus on väärä ja valo vain väsyy pitkällä matkalla, niin silloin mallin tulokset ovat täysin pielessä ja "Big Bang" muuttuu fiktioksi.

Mallit mediassa

Mallinnusta käytetään nykyään todella monella eri alueella. Tästä johtuen niitä sivutaan mediassa mm. talouskehityksen, vaaliennusteiden ja verotuksen yhteydessä. Suurin osa uudesta teknologiastakin syntyy mallinnuksen pohjalta, vaikka sitä ei usein mainitakkaan. Uudet tehtaat perustuvat lähes aina prosessilaskentamalleihin. Itse asiassa tässä mallinnusvaiheessa viime kädessä määrätään kuinka tehokas ja ympäristöystävällinen uudesta tehtaasta tai teknologiasta tulee; jälkeenpäin näitä asioita on vaikeampi ja paljon kalliimpi muuttaa.

Ikävä kyllä lehdistö ja televisio keskittyy enemmän valokuvamallien fyysisten ominaisuuksien ja yksityiselämän taustojen selvittämiseen kuin hyvinvointimme taustalla olevien mallien arviointiin. Lisäksi mallien toimintaperiaatteita ei ymmärretä ja siksi päädytään moniin väärinkäsityksiin. Usein esimerkiksi annetaan ymmärtää, että jos jokin malli sopii koetuloksiin tai havaintoihin niin se todistaa havainnot ja johtopäätökset oikeiksi, asia ei kuitenkaan ole näin. Varsinkin jos mallissa on yksikin malliparametri, jonka avulla malli on sovitettu ja fitattu koetuloksiin niin malli tietysti sopii koetuloksiin.

Joskus jopa puhdas teoreettinenkin malli saattaa sisältää tällaisen piilossa olevan sovitusparametrin. Esimerkiksi virtausmalleissa jonkun faasin viskositeettiarvo saattaa olla vaikea mitata; siksi mallissa käytetään sellaista lukuarvoa, jonka avulla malli täsmää parhaiten todellisuuden kanssa. Tämä on täysin laillista ja tieteellistä toimintaa jos asia mainitaan raportissa, mutta aika usein asia jää mainitsematta.

Toinen tärkeä juttu, jota malleista puhuttaessa usein vaietaan on mallin pohjana olevat perusoletukset ja mallin rajoitukset, eli mille perustalle malli on rakennettu. Näistä harvemmin mediassa mainitaan mitään. Malleja on monia erillaisia aivan samoin kuin kulkuvälineitäkin löytyy polkupyörästä lentokoneeseen.

Mallit ja ilmastonmuutos

Sinällään tämä tämä 'ilmastonmuutos hysteria' ei ole pelkästään huono asia. Maailma tarvitsee tällaisia ravisteluja välillä, jotka sysäävät teknologian kehitystä eteenpäin vähän samaan tapaan kuin sodat tekevät. Maailma tarvitsee myös halpaa ja puhdasta energiaa oli ilmastonmuutoksen syy mikä tahansa, koska energian voimalla kaikki toimii.

Ja kyllä sitä kehitysapuakin tarvitaan, mutta sitä pitäisi antaa oikealla nimellä ja lähinnä sen avulla pitäisi auttaa kehitysmaita auttamaan itseään, esimerkiksi koulutuksen avulla. Kioton sopimuksen tyyppinen kehitysapu johtaa sen sijaan väestönkasvuun ja sen myötä umpikujaan, jossa ympäristön laadulla ei elintilasta ja ruuasta kilpailtaessa ole enää mitään merkitystä.

Erittäin huolestuttavaa on jos ilmastonmuutoksen diagnoosi onkin väärä, koska silloin rahat ja resurssit suunnataan vääriin lääkkeisiin ja alkuperäinen tauti jää hoitamatta. Siinäkään ei oikein ole järkeä jos päästöjä vähennetään siirtämällä päästöt Kiinaan, koska samalla sinne menevät teollisuus, työpaikat ja elintaso. Monin verroin parempi vaihtoehto olisi korvamerkitä päästökaupan rahat suoraan oman maan puhtaan teknologian kehitykseen.

Ilmastonmuutos on tieteellinen fakta, mutta muutoksen suunnasta on pientä epäselvyyttä. Tästä tosiasiasta lauloi virolainen ystävämme Georg Otsoni jo kauan sitten kappaleessaan "Muuttuuko ilmasto ja mihin suuntaan..."

Yhteenveto

Mallinnuksen tarve kasvaa nopeasti monella eri alueella kun käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa. Mallinnus on työkalu, jonka avulla tiedosta jalostetaan uusia tuotteita ja suunnataan yhteiskuntamme kehitystä. Tästä johtuen mallinnuksen perusteet tulee ottaa koululaitoksen opetusohjelmaan siten, että näistä asioista tulee vähitellen olennainen osa suomalaista perussivistystä.

Nykyään mallinnuksen ja simuloinnin avulla perustellaan yhä moninaisempia poliittisia ja taloudellisia päätöksiä. Väärät diagnoosit johtavat aina vääriin lääkkeisiin, joiden kustannukset voivat olla tuhansia miljoonia euroja. Tästä johtuen totuutta etsivän lehdistön ja aikaansa seuraavan koulutusjärjestelmän velvollisuus on kertoa meille mistä mallinnuksessa on oikeastaan kysymys. Mallinnus on loistava työkalu vain ja ainoastaan silloin, jos nöyrästi ymmärrämme miten mallit toimivat ja mitkä ovat niiden oletukset ja rajoitukset.

Antti Roine, Ulvila 9.1.2010

Sivut

Kommentit (28)

Antti Roine
Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008

Edellinen juttu ei ehkä ollut selvin mahdollinen. Yritän siksi vielä seuraavilla riveillä selittää yksinkertaisemmin mistä mallinnuksessa on kysymys. Kun asioita tarpeeksi tislataan niin kyllä se totuus vähitellen tiivistyy - ehkä

======================================
Tiede, mielikuvitus ja todellisuus

Yleisen harhakäsityksen mukaan ilmastomallit todistavat ilmaston lämpenevät ihmisen toiminnan vaikutuksesta, koska mallit perustuvat fysikaalisiin, kemiallisiin ja matemaattisiin perustotuuksiin Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska monimutkaisten mallien kalibroinnissa on aina käytetty hyödyksi tunnettuja lopputuloksia, tästä johtuen mallit tietysti antavat samoja tuloksia mitä niiden kalibroinnissa on käytetty.

Nykyisen tieteemme taso ei yksinkertaisesti ole niin korkea, että sen avulla voitaisiin tarkasti ennustaa ympärillämme olevaa todellisuutta. Monimutkaisia fysikaalisia ja kemiallisia vuorovaikutuksia sisältävät ilmiöt voidaan mallintaa teoreettisesti, mutta mallit joudutaan aina kalibroimaan kohdalleen tunnettujen lopputulosten avulla. Mallien toimintavarmuus laskee dramaattisesti aina kun mennään testatun alueen ulkopuolelle.

Mannerheimin ratsastajapatsas on hyvin alkeellinen malli Mannerheimista ja hevosesta. Siitä huolimatta sen tekeminen ilman oikeaa marsalkkaa ja hevosta olisi mahdotonta. Jos kuvanveistäjä Aimo Tukiainen ei ikinä olisi nähnyt hevosta niin hän, tai kukaan muukaan, ei pysty hevosen mallia kehittämään pelkästään tunnettujen luonnontieteellisten faktojen pohjalta, edes geenikartta ei tässä asiassa auta yhtään mitään.

Kun taiteilija ei tiedä miltä lopputuloksen pitäisi näyttää niin silloin syntyy abstraktia taidetta. Aivan samoin jos mallintaja ei tiedä miltä lopputuloksen pitäisi näyttää, niin silloin syntyy abstrakteja malleja. Yksinkertaisten luonnontieteellisten ilmiöiden mallintaminen puhtaan teorian pohjalta on mahdollista, mutta heti kun mallinnettavassa todellisuudessa on eri ilmiöiden välisiä vuorovaikutuksia tarvitaan aina kokeellista mittaustietoa mallien kalibrointia varten.

Uusien tieteiselokuvien häikäisevä grafiikka saa helposti luulemaan, että tiede ja teknologia voivat hallita todellisuutta lähes ilman rajoja. Kyseessä on kuitenkin vain todellisuuden alkeellinen kuva, josta on lähes äärettömän pitkä matka todellisuuden hallintaan.

Tieteen ja teknologian taso on kasvanut nopeasti, ihmisen mielikuvitus on kuitenkin aina monta kertaluokkaa tätä tasoa edellä, mutta ympärillämme oleva todellisuus ylittää vielä moninkertaisesti mielikuvituksemme ja jopa käsityskykymme rajat. Tästä johtuen monimutkaisiin malleihin kannattaa aina suhtautua varauksella.

Teollisuudessa mallien rajoitukset, niiden pohjalla olevat oletukset ja käytetyt lähtötiedot kerrotaan yleensä avoimesti raporteissa, koska totuus paljastuu aina kun uusi tehdas tai silta avataan, tai kun uusi lentokone lähtee lentoon. Sen sijaan monella muulla alalla, jossa totuus ei paljastu niin nopeasti, mallien pohjalla olevat oletukset jätetään taka-alalle ja itsevarmasti kerrotaan miten asiat ovat ilman "ehkä" sanaa.

Yleensä mallintajat ovat rehellisiä, harvemmin mallien kuvauksista löytyy valheellisia väitteitä, mutta aivan liian usein osa totuudesta jätetään kertomatta. Esimerkiksi ilmastomallien kohdalla keskitytään mallien tuloksiin ja niiden takana olevaan hienoon teoriaan, mutta unohdetaan mainita tehdyt oletukset. Tästä johtuen tavallinen kansalainen, poliitikot ja media jäävät siihen käsitykseen, että mallit todistavat jotakin kuvaamastaan ilmiöstä.

Mistä sitten tiedämme, että esimerkiksi ilmastomallit on kalibroitu mitattujen lämpötilojen avulla. Nopein ja yksinkertaisin todiste ovat näiden mallien antamat lämpötilat, jotka ovat lähellä tunnettuja mitattuja lämpötiloja. Ilman kalibrointia ja malliparametrien sovituksia ei ole mitään mahdollisuutta päästä näin lähelle mitattuja lämpötiloja.

Toinen tapa on kysyä mallien tekijöiltä suoraan, mitä oletuksia mallien kehityksessä on käytetty, yleensä rehelliset mallintajat kertovat kyllä totuuden, tosin usein vasta kun sitä kysytään. Kaikista työläin tapa on hankkia mallin koodi ja etsiä sieltä käytetyt oletukset. Homma on todella vaikea, varsinkin jos koodi on huonosti kommentoitu.

Mallinnus on yleensä asiantuntijoiden työtä, mutta tavallisen kansalaisen tulisi tietää a) miten malleja pääpiirteissään tehdään, b) mitä hyötyjä mallinnuksesta saadaan ja c) mitkä ovat sen rajoitukset. Demokratiasta ei kertakaikkiaan ole mitään hyötyä, elleivät äänestäjät ymmärrä minkälaisten tietojen ja työkalujen avulla päätöksiä tehdään. Muuten hyvä puhuja vie sivistymätöntä kansaa kuin pässiä narussa.

Vierailija
Antti Roine
Mannerheimin ratsastajapatsas on hyvin alkeellinen malli Mannerheimista ja hevosesta. Siitä huolimatta sen tekeminen ilman oikeaa marsalkkaa ja hevosta olisi mahdotonta.

Minun mielestä Manneheimin patsas on tehty mallin mukaan, eikä se patsas ole mikään malli.

Esim tiede ei voi tehdä ilmastosta mallia, koskas itse ilmasto on malli. Näin Maan ihmisenä katsoen. Kosmisesti katsoen Maan ilmastollekin on malli, eli Maan ilmasto on vain kopio jossakin olevasta mallista. Lukemattomilla planeetoilla on ilmasto, ja ne kaikki ilmastot ovat vain kopioita, kuten meidänkin ilmasto

Edelleen tätä voidaan laajentaa nin, että meillä on Platonin ideoiden maailma, jonka ideat ovat ikuisia malleja. Siellä oli ja on myös Mannerheimin malli, joka on sama kuin sinun ja minun malli; Mallista tehdään lukematon määrä kopioita, ja kopioinnissa tapahtuu hienon hienoja ns virheitä, jotka minuustuvat minuksi, sinuksi, Mannerheimiksi.
että semmosta tällä kertaa.

Antti Roine
Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008
mensaani
Minun mielestä Manneheimin patsas on tehty mallin mukaan, eikä se patsas ole mikään malli.

Esim tiede ei voi tehdä ilmastosta mallia, koskas itse ilmasto on malli. Näin Maan ihmisenä katsoen. Kosmisesti katsoen Maan ilmastollekin on malli, eli Maan ilmasto on vain kopio jossakin olevasta mallista. Lukemattomilla planeetoilla on ilmasto, ja ne kaikki ilmastot ovat vain kopioita, kuten meidänkin ilmasto


Hei mensaani,

Nyt taidettiin mennä semantiikan puolelle Minä ajattelen, että malli on aina jonkun tasoinen ympäristömme todellisuuden kuva, jonka ihminen on tehnyt.

Sinä olet keksinyt sanoille toisen merkityksen. Kun sanoille lähdetään keksimään eri merkityksiä niin siitä seuraa sekaannusta, mutta toisaalta sanojen eri merkitykset kannattaa kyllä selvittää...

Antti

Vierailija

Hieno, mutta aika syvällistä lukemista vaativa kirjoitus. Heitän kuitenkin yhden jutun, joka pisti silmääni: miksi talousteoriasta ei ole kyetty luomaan toimivaa mallia enempää teoreettisella kuin empiiriselläkään tasolla? Kommunistinen talous ei toiminut. No, sen monopolisuus ehkä selittää asiaa. Kapitalistinen malli toimii vain hiukan paremmin: se pyörii jotenkin, mutta natisee pahasti, on tällä arvaamattomassa tilassa. Vastaa yhdellä sanalla. No käytä nyt hieman enemmän sanoja.

offmind
Seuraa 
Viestejä14545
Liittynyt19.8.2008
Antti Roine

Tiede, mielikuvitus ja todellisuus

Yleisen harhakäsityksen mukaan ilmastomallit todistavat ilmaston lämpenevät ihmisen toiminnan vaikutuksesta


Vielä yleisempi harhaluulo lienee se, että mallien olisi tarkoitus todistaa jotain. Mallien antama kuva on approksimaatio ja kukaan ei ole tainnut muuta väittääkään.

Kun taiteilija ei tiedä miltä lopputuloksen pitäisi näyttää niin silloin syntyy abstraktia taidetta.

Kun taiteilijan tarkoitus on tehdä abstraktia taidetta, syntyy abstraktia taidetta. Ei sellainen mikään vahinko ole tai synnyt jonkinlaisen tietämättömyyden tai osaamattomuuden kautta. Tuskinpa voi väittää, että Picasso ei olisi tiennyt millainen nainen on, tehdessään niitä kubistisia kuviaan.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
offmind
Antti Roine

Tiede, mielikuvitus ja todellisuus

Yleisen harhakäsityksen mukaan ilmastomallit todistavat ilmaston lämpenevät ihmisen toiminnan vaikutuksesta


Vielä yleisempi harhaluulo lienee se, että mallien olisi tarkoitus todistaa jotain. Mallien antama kuva on approksimaatio ja kukaan ei ole tainnut muuta väittääkään.

Yleisyydestä en tiedä, mutta olet väärässä.

Most of the observed increase in global average temperatures since the mid-20th century is very likely due to the observed increase in anthropogenic GHG concentrations.8 This is an advance since the TAR’s conclusion that “most of the observed warming over the last 50 years is likely to have been due to the increase in GHG concentrations” (Figure 2.5).



It is likely that there has been significant anthropogenic
warming over the past 50 years averaged over each continent (except Antarctica) (Figure 2.5).



Kuva 2.5 IPCC:n Climate Change 2007: Synthesis Report

http://www.ipcc.ch/publications_and_dat ... report.htm

offmind
Seuraa 
Viestejä14545
Liittynyt19.8.2008
H
offmind
Vielä yleisempi harhaluulo lienee se, että mallien olisi tarkoitus todistaa jotain. Mallien antama kuva on approksimaatio ja kukaan ei ole tainnut muuta väittääkään.

Yleisyydestä en tiedä, mutta olet väärässä.

Most of the observed increase in global average temperatures since the mid-20th century is very likely due to the observed increase in anthropogenic ...

Eikös tuossa ole vain kyse oletuksesta sen perusteella mitä on havaittu?

Ja vaikka havainnot joiltakin osin vastaisivatkin sitä mitä mallit ovat kuvanneet, niin eihän sekään tarkoita että jotain olisi todistettu.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
offmind
H
offmind
Vielä yleisempi harhaluulo lienee se, että mallien olisi tarkoitus todistaa jotain. Mallien antama kuva on approksimaatio ja kukaan ei ole tainnut muuta väittääkään.

Yleisyydestä en tiedä, mutta olet väärässä.

Most of the observed increase in global average temperatures since the mid-20th century is very likely due to the observed increase in anthropogenic ...

Eikös tuossa ole vain kyse oletuksesta sen perusteella mitä on havaittu?

Ei suinkaan. Havainnoissa viitataan vain sekä hiilidioksidipitoisuuden että lämpötilan nousuun. Niitä ei mikään liitä toisiinsa. Paitsi ilmastomallit. Niiden avulla luodaan yhteys hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan välille sekä "todistetaan" maailman johtajille ihmisen aiheuttaneen ilmaston lämpenemisen.

Figure 2.5. Comparison of observed continental- and global-scale changes in surface temperature with results simulated by climate models using either natural or both natural and anthropogenic forcings.



offmind
Ja vaikka havainnot joiltakin osin vastaisivatkin sitä mitä mallit ovat kuvanneet, niin eihän sekään tarkoita että jotain olisi todistettu.

Olemme kerrakin samaa mieltä.

Kyllä tuossa IPCC:n yhteenvedossa on selvästi "tarkoitus todistaa" mallien avulla, että ihminen aiheuttaa ilmaston lämpenemisen.

Antti Roine
Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008
Suggestion
Hieno, mutta aika syvällistä lukemista vaativa kirjoitus. Heitän kuitenkin yhden jutun, joka pisti silmääni: miksi talousteoriasta ei ole kyetty luomaan toimivaa mallia enempää teoreettisella kuin empiiriselläkään tasolla? Kommunistinen talous ei toiminut. No, sen monopolisuus ehkä selittää asiaa. Kapitalistinen malli toimii vain hiukan paremmin: se pyörii jotenkin, mutta natisee pahasti, on tällä arvaamattomassa tilassa. Vastaa yhdellä sanalla. No käytä nyt hieman enemmän sanoja.

Hei Suggestion,

Vastaus: Ihmisen mieltä on vaikea mallintaa. Tämä on tosi mielenkiitoinen aihe, harmi kun nyt ei ole aikaa pohdiskella.

Kommunistinen talous on hieno idea, mutta se ei ottanut huomioon sitä tosiasiaa, että lähes jokainen ihminen haluaa hyötyä edes vähän omasta työstään. Kapitalistinen malli taas hyödyntää tätä ihmisen ominaisuutta tehokkaasti, mutta käytännössä kaipaa melkoisesti säätelyä, muuten kaikki omaisuus päätyisi ennenpitkää parille suvulle. Testasimme tätä kouluaikoina moneen kertaan Monopolilla

Antti

offmind
Seuraa 
Viestejä14545
Liittynyt19.8.2008
H
offmind
Eikös tuossa ole vain kyse oletuksesta sen perusteella mitä on havaittu?

Ei suinkaan. Havainnoissa viitataan vain sekä hiilidioksidipitoisuuden että lämpötilan nousuun. Niitä ei mikään liitä toisiinsa. Paitsi ilmastomallit. Niiden avulla luodaan yhteys hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan välille sekä "todistetaan" maailman johtajille ihmisen aiheuttaneen ilmaston lämpenemisen.

Jos johtopäätös on se, että jokin "...is very likely due..." jotakin, niin se ei ole minkään asian todistus, vaan asia esitetään vain mahdollisena, eri vaihtoehdoista todennäköisimpänä, ratkaisuna syyksi.

Kyllä tuossa IPCC:n yhteenvedossa on selvästi "tarkoitus todistaa" mallien avulla, että ihminen aiheuttaa ilmaston lämpenemisen.

Ei ole, vaan tarkoitus on osoittaa, että lämpeneminen on todennäköisemmin seuraus myös ihmisen toimista kuin vain ja ainoastaan luonnollisista syistä.

Jos ihmiskuntaa ei olisi ja lämpötila määräytyisi vain ja ainoastaan luonnollisista syistä, niin planeetta olisi todennäköisesti hieman viileämpi kuin se juuri nyt on.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
Suggestion
Hieno, mutta aika syvällistä lukemista vaativa kirjoitus. Heitän kuitenkin yhden jutun, joka pisti silmääni: miksi talousteoriasta ei ole kyetty luomaan toimivaa mallia enempää teoreettisella kuin empiiriselläkään tasolla? Kommunistinen talous ei toiminut. No, sen monopolisuus ehkä selittää asiaa. Kapitalistinen malli toimii vain hiukan paremmin: se pyörii jotenkin, mutta natisee pahasti, on tällä arvaamattomassa tilassa. Vastaa yhdellä sanalla. No käytä nyt hieman enemmän sanoja.



Vastaan kun asia sattuu kiinnostamaan työn puolesta.

Taloudessa kyse on ihmisten reagoinnista joka ei ole luotettavasti ennustettavaa. Lisäksi taloudelliset toimijat reagoivat taloudellisten tekijöiden lisäksi esim. taloudellisiin ennusteisiin Jos teet ennusteen joka on uskottava, taloudelliset toimijat reagoivat tähän ennusteeseen eli ennuste vaikuttaa reaalitalouteen. Sama juttu elvytystoimien kanssa.

Ota vaikka lukemiseksi USA.n pörssikurssien kehitys viime aikoina. Reaalitaloudesta on tullut huonoja uutisia mutta pörssikurssit ovat nousseet. Miksi? Koska markkinat uskovat että huonot uutiset johtavat siihen että elvytystä jatketaan.

Too many protest singers, not enough protest songs...

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
offmind
Vielä yleisempi harhaluulo lienee se, että mallien olisi tarkoitus todistaa jotain. Mallien antama kuva on approksimaatio ja kukaan ei ole tainnut muuta väittääkään.

H
Kyllä tuossa IPCC:n yhteenvedossa on selvästi "tarkoitus todistaa" mallien avulla, että ihminen aiheuttaa ilmaston lämpenemisen.

offmind
Ei ole, vaan tarkoitus on osoittaa, että lämpeneminen on todennäköisemmin seuraus myös ihmisen toimista...

m.o.t

offmind
Seuraa 
Viestejä14545
Liittynyt19.8.2008
H
offmind
Ei ole, vaan tarkoitus on osoittaa, että lämpeneminen on todennäköisemmin seuraus myös ihmisen toimista...

m.o.t

Iskikö lukihäriö ?

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
offmind
H
offmind
Ei ole, vaan tarkoitus on osoittaa, että lämpeneminen on todennäköisemmin seuraus myös ihmisen toimista...

m.o.t

Iskikö lukihäriö ?

Ilmeisesti sinulla

Vierailija
offmind
H
offmind
Ei ole, vaan tarkoitus on osoittaa, että lämpeneminen on todennäköisemmin seuraus myös ihmisen toimista...

m.o.t

Iskikö lukihäriö ?

Kertokaa nyt ei-tiedemiehelle, miten tätä yllämainittua problematiikkaa yleisesti lähestytään tai miten sitä kannattaisi lähestyä?

Eikö tämä ole aika yleinen ongelma, että kausaliteettia ei voi todistaa, mutta havaintojen perusteella voidaan kuitenkin jotain päätellä (ja näiden päättelyjen perusteella tehdä enemmän tai vähemmän paikkaansapitäviä olettamuksia tulevaisuudesta)?

Jos mittaan vaikka kymmenen vuoden aikana lämpötiloja ja analysoin yö- ja päiväkeskilämpötiloja suhteessa auringon nousu- ja laskuaikaan, niin päädyn havaintojeni perusteella siihen, että auringolla on lämmittävä vaikutus-- ja voin olettaa, että jollakin todennäköisyydellä näin on myös tulevaisuudessa. Miten tämä periaatteellisesti eroaa siitä jos vaihdan auringon ilmakehän CO2-pitoisuuteen?

Pitäisikö väittelyn olla enemmän mallien toiminnasta (olettamukset, kaavat) ja todennäköisyyksistä ("very likely") kuin siitä, voidaanko mallien avulla yleensä sanoa mitään koko asiasta?

En ehkä osaa kysyä tätä oikein, mutta minun yliyksinkertaisessa lämpötilamallissani ("aurinko lämmittää") olisin myös voinut tehdä mallin perusolettamuksella "pimeys kylmentää", mutta malli olisi tästä isosta olettamusvirheestä kuitenkin antanut ihan käyttökelposia arvioita tulevasta.. eli mallin hyödyllisyyttä arvioidessa taitaa korrelaatio havaittuun olla arvokasta myös vaikka perusolettamukset ovat "oikealla tavalla" vääriä?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat