Miten vakaumus syntyy

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tarkoitus ei ole erityisesti käsitellä uskonnollista vakaumusta, vaan vakaumusta yleensä.

Jos nyt kuitenkin otan yhden esimerkin kristinuskosta, Jeanne d'Arcin. Orleansin neitsyt väitti Jumalan olevan paavin yläpuolella. Vaikka asia oli teoreettinen ja yhdentekevä (ulkopuolisen silmissä), hän ei suostunut perumaan väitettään, vaan tuli mieluummin poltetuksi elävältä. Andrei Saharovia ei tapettu, mutta Afganistanin sodan (jolla ei olisi kuvitellut olevan hänelle sen kummempaa henkilökohtaista merkitystä) vastaisten mielipiteiden takia hänet karkotettiin epämiellyttäviin olosuhteisiin. Nelson Mandela tuli kidutetuksi ja lojui vuosikaudet vankilassa poliittisten mielipiteidensä takia. Mandelan tapauksessa rotuerottelun päättyminen ei varmaan vaikuttanut todennäköiseltä vuonna 1964, kun hän joutui vankilaan.

Yhteistä näille kaikille henkilöille oli, että heidän vakaumuksensa oli omaa elämää tärkeämpi. Nämä ihmiset hankkivat vakaumuksensa oman ajattelunsa kautta, ei ideologisesti aivopestynä, kuten esimerkiksi kamikaze-lentäjät tai marttyyrikuoleman valinneet muslimiterroristit. Esimerkkejä löytyy myös suomalaisesta politiikasta. Jotkut uskovat niin vakaasti kommunismiin ja Neuvostoliittoon, etteivät mitkään historialliset tosiseikat saa heitä muuttamaan käsityksiään. Vaikka Venäjä on virallisesti myöntänyt ampuneensa Mainilan laukaukset, eivät nämä ihmiset suostu uskomaan, vaan toteavat Suomen aloittaneen sodan. Kommunismi ja Neuvostoliitto/Venäjä eivät milloinkaan ole tehneet mitään väärää. Baltian maatkin luonnollisesti liittyivät sodan jälkeen vapaaehtoisesti ja innokkaasti Neuvostoliittoon. Mitenkään dramatisoimatta: on mahdollista, että nämä viimeiset kommunistit kuolisivat mieluummin, kuin muuttaisivat mieltään.

Miten tällaiset vakaumukset hankitaan? Onko niistä henkilökohtaista hyötyä? Olkaa hyvät, vastatkaa te, joilla on vakaumus.

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Miten Hitlerin, Stalinin tai muiden hirmuhallitsijoiden vakaumus syntyi?
Onko vakaumuksella mitään tekemistä "yleisesti" tuntemamme oikeudenmukaisuuden kanssa?
Ehkä vakaumus ajaa kaikkien "normaalin" ympäristömme asioiden edelle, ainakin äärimmäisissä tapauksissa.
Tuskin pienenä "päähän potkiminen" ainakaan aina voi selittää kaikkea pahaa käyttäytymistä.
Vai miten "paha" tulkitaan, onko sitä edes vai poikkeavuutta?
Samoissa oloissa syntyneet ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia.
Ehkä joku "ammattilainen" voisi selvittää asiaa!

Toope
Seuraa 
Viestejä23157
Liittynyt23.7.2006

Hyvä alustus Suggestionilta. Ja pirullisen vaikeaa vastata.

On helppoa olla vakaumuksellinen yhteiskunnassa, jossa ei vakaumuksensa vuoksi joudu suurempiin ongelmiin. Mutta Mandelan ja Saharovin etc. kohdalla tuollainen toiminta oli tietoista vaikeuksien hankkimista. He tiesivät sen ja silti toimivat vakaumuksensa mukaan. Maksoivatkin siitä.

Itsensä uhraaminen muiden hyväksi on toki yleinen ihanne monissa kulttuureissa, mutta vaatiihan se myös tietynlaista luonteenlaatua. Oman ja omien hyvän riskeeraaminen yhteisön hyväksi on inhimillisesti aika vaikeaa.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Ehkä motiivina on vallan tunne. Nykypäivän esimerkkinä toiminee usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Sehän pohjautuu kvanttivaahtoon ja sen päälle tehtyihin mittauksiin, proxyihin, ohjelmakoodeihin, ja jopa oikeisiin havaintoihin.

Näiden pohjalta on sitte luotu ilmastomalleja, joiden uskottavuuden keskiverto eläintarhan keskiverto simpanssi pysyy omilla aivoillaan tekemillään arvauksilla kumoamaan.

Tästä huolimatta päättelyketju näyttää olevan uskottava, kun vaan unohdetaan se "lievä" epätarkkuus lähtötiedoissa.

Valaistuminen ja ymmärtäminen johtavat valtaan.

Erilaista on sota nykyään. Samasta on kuitenkin kyse: Rahasta ja sen kautta saatavasta hyödystä.

Vierailija
Toope
On helppoa olla vakaumuksellinen yhteiskunnassa, jossa ei vakaumuksensa vuoksi joudu suurempiin ongelmiin.



Monissa tapauksissa vakaumuksissa on ollut kyse suurista linjauksista. Mutta joissakin tapauksissa kyse on ollut vain pienistä yksityiskohdista. Aika pienellä rääkkäämisellä tunnustautuisin RKP:n kannattajaksi (kepulaisuus tarvitsisi paljon enemmän kiduttamista).

Vierailija

Mikä vakaumus oli niillä jenkeillä jotka vapaaehtoisesti tulivat kuolemaan Eurooppaan maailmansodissa?

Heitä kuoli ja vammautui yli puoli miljoonaa Euroopassa.

Vierailija
U.Boltin jänis
Mikä vakaumus oli niillä jenkeillä jotka vapaaehtoisesti tulivat kuolemaan Eurooppaan maailmansodissa?

Heitä kuoli ja vammautui yli puoli miljoonaa Euroopassa.




Miten tämä nyt asiaan liittyy?

Toope
Seuraa 
Viestejä23157
Liittynyt23.7.2006
U.Boltin jänis
Mikä vakaumus oli niillä jenkeillä jotka vapaaehtoisesti tulivat kuolemaan Eurooppaan maailmansodissa?

Heitä kuoli ja vammautui yli puoli miljoonaa Euroopassa.


Vaikuttavia tekijöitä varmasti oli paljonkin. Oikeudentunto lienee yksi niistä.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

Mandelan kohdalla voitaneen sanoa, että hänen vakaumukseensa on ilmeisesti vaikuttanut
- tietynlainen maailmankuva (onko hän sen saanut sitten kirkon tai minkä kautta), sekä myös
- sen pohjalta nouseva kyky arvioida oikea ja väärä.

Mandela varmasti näki, että mustia kohdellaan väärin. Kun tuon päälle asetetaan jalot luonteenpiirteet ja luja luottamus (usko) paremmasta tulevaisuudesta, niin asiat menee niinkuin on mennäkseen, hengen uhallakin. Siksi hän asettui etulinjaan julistamaan, mitä nyt julistikaan.

Diktaattorien kohdalla (anteeksi toisto) ilmeisesti hyvän ja tasapainoisen maailmankuvan on pilannut jokin. Ahneus, vallanhimo, viha/katkeruus,... En tiedä meneekö offtopicin puolelle käsitellä kieroutunutta vakaumusta.

Vierailija
Toni Eronen
Mandela varmasti näki, että mustia kohdellaan väärin. Kun tuon päälle asetetaan jalot luonteenpiirteet ja luja luottamus (usko) paremmasta tulevaisuudesta, niin asiat menee niinkuin on mennäkseen, hengen uhallakin. Siksi hän asettui etulinjaan julistamaan, mitä nyt julistikaan.

Juuri tältä kantilta toivoin asiaa käsiteltävän. Jalous kuulostaa hyvältä, samoin sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä.

Vierailija

Tietyissä tilanteissa ihminen uhraa vaikka henkensä yhteisen hyvän eteen. Tämä ominaisuus (joissakin) ihmisissä on ollut tärkeä ihmislajin kehityksen kannalta. Selkein käytännön esimerkki tästä on vanhempien valmius kuolla lastensa puolesta.

Voisi ajatella, että erilaisissa vakaumuksissa on kyse samankaltaisesta mekanismista. Ihminen kokee joko tietoisesti tai tiedostamattaan, että oma uhrautuminen tärkeän asian eteen palvelee kokonaisetua enemmän kuin omien käsitysten muuttaminen ja periksi antaminen. Esimerkiksi Mandelan tapauksessa voidaankin jälkeenpäin sanoa näin käyneen. Hänen elämästään meni suuri osa vankeudessa, mutta esimerkki kannusti lukemattomia muita ihmisiä ja muutos tapahtui lopulta. Samoin epäilemättä Jeanne d'Arc aikoinaan piti kysymystä Jumalan ja paavin suhteesta jopa kohtalonkysymyksenä koko ihmiskunnalle.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

Vakaumus on sitä, että jonkin käsityksen tai ideologian taakse linnoittaudutaan. Vakaumuksen tehtävä on suojella kyseistä henkilöä. Vakaumuksesta voidaan päätellä se, mitä suojaa tai tukea kyseinen henkilö tarvitsee.

Kaikki suojaan menijät ja tukea tarvitsevat eivät tee vakaumukseen asti meneviä pysyvän oloisia rakennelmia.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Vierailija
eskimo
Vakaumus on sitä, että jonkin käsityksen tai ideologian taakse linnoittaudutaan. Vakaumuksen tehtävä on suojella kyseistä henkilöä. Vakaumuksesta voidaan päätellä se, mitä suojaa tai tukea kyseinen henkilö tarvitsee.

Kaikki suojaan menijät ja tukea tarvitsevat eivät tee vakaumukseen asti meneviä pysyvän oloisia rakennelmia.




Eli esim. Hitlerin vakaumus suojeli häntä.
Mielestäni hänen olisi ollut perempi mennä "suojaan".
Tosin esim. Hitler pyrki tekemään "pysyvän oloisia" rakennelmia, muttei onneksi onnistunut lopullisesti.
Ihmisten vakaumus syntyy hyvin pitkälti ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen hengestä, vaikka siihen ei saisikaan liiaksi sitoutua, ei edes negatiivisissa tapauksissa.
Myös ympäröivän yhteiskunnan olisi oltava valmis suhtautumaan kielteisessti vakaumuksiin, jotka ovat vääriä.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009
Starman
Eli esim. Hitlerin vakaumus suojeli häntä.



Kyllä. Hänellä oli todella suuri tarve suojautua uhkaavalta vaaralta.

Ihmisten vakaumus syntyy hyvin pitkälti ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen hengestä, vaikka siihen ei saisikaan liiaksi sitoutua, ei edes negatiivisissa tapauksissa.



Kyllä. Yhteiskunnan henkeä vastaan asettautuminen voisi olla turvatonta. On hyvin luultavaa, että sama suojaamistarve esiintyy myös yhteiskunnan tasolla.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Näkisin että vakaumuksen avulla yritetään luoda järjestystä kaaokseen. Totta tosiaan varmaankin on kyse turvallisuuden hakemisesta. Kun itselläni vakaumus on sellainen että muita ihmisiä ei saa rääkätä eikä kiduttaa, niin tämän vastakohta eli että saa rääkätä ja kiduttaa - sehän kuulostaa ihan hirveältä. Ei sellaisessa maailmassa pysty elämään jossa pitäisi kokoajan olla tietoinen siitä että voi koska tahansa joutua kidutetuksi ja rääkätyksi. Ainakaan oma pollani ei kestäisi moista kovin kauaa. Tämän vuoksi johtotähtenäni on että moiset "vapaudet" eli ihmisten sadistinen rääkkääminen ja heidän kehoihinsa kajoaminen pitää kieltää, ja tätä vaatimusta auliisti jakelen ympäriinsä.

Oikeastihan mikään mahti maailmassa ei voi taata sitä että mitä tahansa voi tapahtua ja vieläpä ihmisten taholta, vaikka kuinka jokainen toitottaisi hakevansa vain hyvää, oikeutta ja sen sellaista. Kun ei kiduttamattomuutta voi edellyttää koko maailmalta, voinee välillä tyytyä siihenkin että edellyttää sitä edes itseltään. Ja innostaa muitakin moiseen, sillä eihän vakaumus ole vakaumus jos ei sitä markkinoida aina silloin tällöin ympäristöönkin...?

Vierailija
eskimo
Vakaumus on sitä, että jonkin käsityksen tai ideologian taakse linnoittaudutaan. Vakaumuksen tehtävä on suojella kyseistä henkilöä. Vakaumuksesta voidaan päätellä se, mitä suojaa tai tukea kyseinen henkilö tarvitsee.

Kaikki suojaan menijät ja tukea tarvitsevat eivät tee vakaumukseen asti meneviä pysyvän oloisia rakennelmia.




Ei kuulosta lainkaan hyvältä. Mandela esimerkiksi joutui vakaumuksensa takia kidutetuksi ja vankilaan. Mielipiteet olivat mahdollisimman yhteiskunnanvastaisia, eikä hän saannut niillä mitään suojaa. Vakaumus liittyi keskeisesti koko mustan väestönosan oikeuksiin elää ihmisarvoista elämää, ei hänen omiin henkilökohtaisiin etuihinsa. Useaan otteeseen häntä yritettiin vankeuden aikana saada jonkinlaiseen kompromissiin, jolloin hän olisi suuresti voinut vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Hän ei suostunut, koska piti kansansa etua omaansa tärkeämpänä. - Samoin Neuvostoliitonaikaiset toisinajattelijat joutuivat kärsimään paljon vakaumuksensa tähden, saamatta ainakaan minkäänlaista suojaa. Ja tällä hetkellä kiinalaiset kärsivät samalla lailla.

Ainakaan sanaa vakaumus et siis määritellyt. Ehkä määrittelit itsesi?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat