Voiko evoluutio valita "väärin"?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ymmärtääkseni ne adaptiiviset mutaatiot, jotka edistävät eliön sopeutumista ympäristöönsä, ovat niitä, jotka johtavat ominaisuuden tulemiseen vallitsevaksi populaatiossa. Mutta voiko evoluutio valita väärin? Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä? Sattumalta?

Kysymys tuli mieleen katsellessani persialaista kissaa. Kuonon litteän muodon luulisi olevan haitaksi kaikissa ympäristöissä.

Sivut

Kommentit (57)

Vierailija
Suggestion
Ymmärtääkseni ne adaptiiviset mutaatiot, jotka edistävät eliön sopeutumista ympäristöönsä, ovat niitä, jotka johtavat ominaisuuden tulemiseen vallitsevaksi populaatiossa. Mutta voiko evoluutio valita väärin? Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras vmahdollinen, menestyä jostakin syystä? Sattumalta?

Kysymys tuli mieleen katsellessani persialaista kissaa. Kuonon litteän muodon luulisi olevan haitaksi kaikissa ympäristöissä.




Vähintään sattuma, tuottaa satoaan. Ei evoluutiossa ole oikeaa eikä väärää.

Vierailija
Suggestion
Ymmärtääkseni ne adaptiiviset mutaatiot, jotka edistävät eliön sopeutumista ympäristöönsä, ovat niitä, jotka johtavat ominaisuuden tulemiseen vallitsevaksi populaatiossa. Mutta voiko evoluutio valita väärin? Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä? Sattumalta?

Ei.

Kysymys tuli mieleen katsellessani persialaista kissaa. Kuonon litteän muodon luulisi olevan haitaksi kaikissa ympäristöissä.




Litteä kuono on ollut hyödyllinen ihmisympäristön valinnassa. Jos ihmiset olisivat tykänneet enemmän pitkäkuonoisesta niin...?

Vierailija

Noin äkkiseltään ajatellen epäilisin että evoluutio nimenomaan perustuu tuohon virheiden tekemiseen. Syntyy eritavoin suuntautuneita yksilöitä joista kuitenkin lopulta vain parhaat selviytyvät ja huonoimmat ominaisuudet karsiutuvat tavalla tai toisella pois. Luonnollakin on esim. ihmistä kehittäessään ollut "jokunen" yritys/erehdyskerta joissa ihmisestä on syntynyt erilaisia koeversioita. Näistä parhaat ovat päässeet seuraavalle kierrokselle jatkamaan ja kehittämään omia muunnoksiaan muiden, siis huonompien, joutuessaan romukoppaan. Näille menestyneistä koekappaleista muodostuneille muunnoksille on käynyt taas samoin jne..

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

evoluutiossa voi tosin syntyä semmoisiakin ominaisuuksia jotka ovat 'perse edellä puuhun'-mallisesti toteutettuja, toisin sanoen olis paljon fiksumpaa nykyisen 'lopputuloksen' valossa tehdä asiat toisella tapaa. esmes silmän verkkokalvon hermotus verkkokalvon edestä, miehillä siemenjohtimien veto lantioluun edestä ja ylhäältä ympäri, palleahermon lähtö selkäytimestä aivan turhan korkealta.. onhan noita...

Vierailija
Suggestion
Mutta voiko evoluutio valita väärin? Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä? Sattumalta?

Kyllä voi, esimerkiksi nimenomaan sattumalta. Mitä pienempi populaatio, sitä heikommin luonnonvalinta toimii, ja sitä suurempi on sattuman osuus. Siksi uhanalaiset lajit ovatkin niin heikossa tilanteessa: ne eivät enää pysty sopeutumaan, kun haitallisetkin ominaisuudet voivat yleistyä yhtä todennäköisesti kuin hyödylliset.
Geenien (ja sitä kautta ominaisuuksien) satunnaisvaihtelua kutsutaan geneettiseksi ajautumiseksi tai driftiksi.

Toinen vaihtoehto on liftarigeenit. Jos tapahtuu edullinen mutaatio, joka yleistyy populaatiossa nopeasti, myös sen yhteydessä samassa kromosomissa olevat geenit yleistyvät. Kromosomithan periytyvät kokonaisina yksikköinä, ellei tapahdu crossing-overia (mitähän tämäkin on suomeksi). Aluksi yhden hyödyllisen geenin mukana yleistyy siis kokonainen kromosomi, myöhemmin yhä pienemmät pätkät siitä. Tässä yhteydessä yleisiksi tai jopa populaatiossa vallitseviksi voivat ihan muista, sattumalta vieressä sijaitsevista geeneistä yleistyä muodot, jotka saattavat olla haitaksikin. Y-kromosomin kohdalla tämä ilmiö on erityisen voimakas, koska sillä ei ole vastinkromosomia (X on liian eri kokoinen). Se siis periytyy aina kokonaisena yksikkönä.

Kolmas on, tietenkin, seksuaalivalinta. Voidaan tietenkin väitellä siitä, voidaanko kauneus määritellä hyödyksi, mutta ainakin normaalissa elämässä monesta seksuaalivalinnan tuottamasta piirteestä on melkoista haittaa.

Suggestion
Kysymys tuli mieleen katsellessani persialaista kissaa. Kuonon litteän muodon luulisi olevan haitaksi kaikissa ympäristöissä.

Persialaisiahan ei eläkään missään villinä. Piirre on ihmisen mieltymysten vuoksi yleistynyt, ja lyttynaamaiset kissat varmasti karsiutuisivat luonnossa nopeasti. Ihmisen luomassa lemmikkikissan ekologisessa lokerossa litteästä kuonosta on kuitenkin mitä ilmeisimmin hyötyä, joten se voitaneen ajatella hyödyllisenä adaptaationa, jos käsitettä oikein venytetään.

DerMack
evoluutiossa voi tosin syntyä semmoisiakin ominaisuuksia jotka ovat 'perse edellä puuhun'-mallisesti toteutettuja, toisin sanoen olis paljon fiksumpaa nykyisen 'lopputuloksen' valossa tehdä asiat toisella tapaa.

Ja näitähän riittää. Se on tietenkin odotettavissa, kun kyseessä on prosessi, joka ei katso tulevaisuuteen. Seuraaviin sukupolviin valikoituvat ne ominaisuudet, joista on hyötyä nyt heti, eivätkä ne, joiden pohjalta voisi myöhemmin rakentaa jotain järkevää.

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006

Ehkä evoluutio valitsee useimmiten väärin, harvoissa tapauksissa onnistuneesti.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Suggestion
Ymmärtääkseni ne adaptiiviset mutaatiot, jotka edistävät eliön sopeutumista ympäristöönsä, ovat niitä, jotka johtavat ominaisuuden tulemiseen vallitsevaksi populaatiossa. Mutta voiko evoluutio valita väärin? Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä? Sattumalta?

Kysymys tuli mieleen katsellessani persialaista kissaa. Kuonon litteän muodon luulisi olevan haitaksi kaikissa ympäristöissä.


Evoluutio ei tarkoita parhaimman mahdollisen vaihtoehdon selviytymistä, vaan riittävän hyvän.

Sen persialaisen kissan kuonon muotoa ei evoluutio ole muovannut, vaan ihminen "jalostuksellaan"

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Kai luonnonvalinta voi ohjata kohti lokaalia optimia ja aivan väärään suuntaan jostain paremmasta ominaisuudesta.

Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä?

Tämän kysymys vaatisi tuekseen näyttöä siitä, että on olemassa jossain mielessä "parhaita mahdollisia" ominaisuuksia. Tätä varten ominaisuuksien hyvyydelle pitäisi olla jokin mitta, joka ei perustu havaittuun ominaisuuksien menestymiseen. Kuulostaa ongelmalliselta.

We're all mad here.

Vierailija
abskissa

Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä?

Tämän kysymys vaatisi tuekseen näyttöä siitä, että on olemassa jossain mielessä "parhaita mahdollisia" ominaisuuksia. Tätä varten ominaisuuksien hyvyydelle pitäisi olla jokin mitta, joka ei perustu havaittuun ominaisuuksien menestymiseen. Kuulostaa ongelmalliselta.

Minä taas ymmärsin, että ominaisuuden hyvyyttä mitattaisiin nimenomaan niitä kantavien yksilöiden menestymisenä (= kelpoisuutena), ja pointtina oli, että voivatko ne huonompaa vaihtoehtoa kantavat yksilöt silti yleistyä, eli huonompi vaihtoehto voittaa. Vastaushan on, että voivat, vaikka luonnonvalinta toimiikin niitä vastaan.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

En nyt ehkä aivan ymmärrä, mitä haetaan.

Miten voidaan sanoa, että jossain populaatiossa jo esiintyvä ominaisuus olisi parempi kuin jokin toinen (samassa populaatiossa esiintyvä) ominaisuus, jos se kuitenkin menestyy heikommin? Siis millä mittarilla se olisi parempi?

Sellaisen tilanteen ymmärrän kyllä, että jollekin populaatiolle olisi olemassa "hyvältä vaikuttava" ominaisuus, johon kehitys ei koskaan osu, tai joka häviää siitä riippumattomista syistä ennen ikävältä sattumalta suojaavan kriittisen massan saavuttamista.

We're all mad here.

Vierailija

Evoluutio ei voi siinä mielessä "valita väärin", että esim. eliö tai otus, jonka on vaikea syödä, liikkua tai lisääntyä, pystyisi kovinkaan suurella todennäköisyydellä jatkamaan sukua tai lisääntymään muiden populaatioiden joukossa.

Mutta "filosofisessa" mielessä evoluutio voi toki tehdä virheitä.
Ihminen, Homo Sapiens, on yksi esimerkki siitä.

Vierailija

Mikäli ympäristöolot - abioottiset tai bioottiset tekijät - muuttuvat ja jokin aikaisempi sopeuma ei ole näiden kannalta optimaalinen, niin tässä tapauksessa "evoluutio on valinnut väärin"; ja huomioida toki täytyy, että evoluutio on prosessi, ei tietoinen toimija.

Suggestion kirjoitti:

Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekkaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä?
Jos x periytyy samassa kytkentäryhmässä ominaisuuden y kanssa, joka kuitenkin jollakin tapaa fenotyypissä kompensoi x:n aiheuttamat puutteet, niin ominaisuus x voi lisääntyä populaatiossa. Tietystikin, jos tapahtuu crossing-over, niin syntynyt uusi kytkentäryhmä on tietysti lisääntymisen kannalta optimaalisempi.

x= Ei-sopeuttava ominaisuus
y= Sopeuttava ominaisuus

Vierailija

"Voiko ominaisuus, joka ympäristön kannalta ei olekaan paras mahdollinen, menestyä jostakin syystä?"

Itse asiassa useimmilla eläinlajeilla lienee ominaisuuksia, joilla ei ole erityistä merkitystä ja silti nuo ominaisuudet ovat olemassa.

Esimerkiksi miehen parta. Suurimmalle osalle miehistä kasvaa parta, mutta prosentuaalisesti (ja kansakunnasta riippuen) erittäin merkittävälle osalle miehistä ei kasva partaa; silti kaikki urosyksilöt menestyvät samalla lailla oli partaa tai ei.
Parrasta voi olla jopa haittaa hygieniasyistä. Toisaalta parran voi ajaa pois. Parta voi olla statussymboli jossakin kulttuurissa, tai toisessa kulttuurissa naiset kenties inhoavat sitä. Kuitenkin kuka tahansa mies voi hyvin tulla toimeen parran kanssa tai ilman.[color=#8080FF]

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Vai onko ihminen sittenkään virhe... ? Koska jos eliön tehtävä on lisääntyä ja levittäytyä ja jos ihminen lopulta vie eliöitä toisille planeetoille, niin tehtävähän on täytetty.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija
abskissa
En nyt ehkä aivan ymmärrä, mitä haetaan.

Miten voidaan sanoa, että jossain populaatiossa jo esiintyvä ominaisuus olisi parempi kuin jokin toinen (samassa populaatiossa esiintyvä) ominaisuus, jos se kuitenkin menestyy heikommin? Siis millä mittarilla se olisi parempi?


Ominaisuuden hyvyyden mittarina pidetään yleensä sitä kantavan yksilön keskimääräistä lisääntymismenestystä, eli kelpoisuutta. Kuitenkin myös kantajansa lisääntymismenestystä heikentävä ominaisuus voi yleistyä populaatiossa, koska suora luonnonvalinta ei ole ainoa evoluution vaikuttava voima. Eli populaatioon voi levitä ja vakiintua ominaisuus, josta on kantajilleen (vähäistä) haittaa. Tämä voi tapahtua, kuten aiemmin selitin, sattuman, geneettisen liftaamisen (jota Sakarias kenties selkeämmin selitti) tai esimerkiksi seksuaalivalinnan vuoksi. Eli yleistyminen populaatiossa ei ole ominaisuuden "hyvyyden" mitta, vaan sen tuottama lisääntymismenestys verrattuna vaihtoehtoisiin ominaisuuksiin, eivätkä nämä kulje aina käsi kädessä.

Sitäkin enemmän on tietenkin piirteitä, joista ei ole sen enempää haittaa kuin hyötyäkään. Niiden evoluutioon ei luonnonvalinta siis vaikuta lainkaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat