Rikkihappo ja rauta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuka viisaampi osaisi auttaa, kun en millään saa rautalankaa sulamaan rikkihapossa. Happo oli aluksi n. 10% kunnes laimentelin sitä vähän. Lämmitystä minulla ei ole mahdollisuus tehdä. Lanka ollut hapossa kohta viikon

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Happo on liian laimeaa. Tai sitten lanka ei ole puhdasta rautaa, vaan jotain terästä, joka ei liukene rikkihappoon.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10619
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"väkevöityisikö tuo liuos jos antais veden haihtua, vai karkaako siitä happoja samalla?"

Shreve: Chemical Process Industries:
http://yfrog.com/4jsavekp

Keittämällä päästään n. 93.2 % happoliuokseen. Keitettäessä syntyy happosumua, joka otetaan talteen sähkösuodattimessa. Muitakin rakenteita löytyy.

Rikkihapolla on sellainen ominaisuus, että puhdas happo liuottaa huonosti rautaa. Toisaalta kovin laimeat vesiliuokset toimivat hitaasti.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Voit laskea, että jokaista rautagrammaa kohden sinulla pitää olla 0.0170 mol rikkihappoa ja 10% 1l rikkihappoliuoksessa on 0.1 mol rikkihappoa. Todellisuudessa rautasi on varmaan aika epäpuhdasta niin nuo luvut voivat vähän heitellä. Tuo väkevämmän liuoksen tekeminen ei ole mitään sellaista mitä minä ainakaan lähtisin tekemään minkään laboratorion ulkopuolella.

Vierailija

Älä ruopea keittelemään happoja kotona.

Joutsenossa sattui aikanaan vakava onnettomuus palomiehille, kun teollisuuslaitoksen ilmaan oli höyrystynyt jotain happoa. Tilaa oli sammutuksen jälkeen jo tuuletettu ja laskettu ettei ilmassa pitäisi olla häkää tai muutakaan. Menivät tekemään jotain tarkastusta, eikä kukaan osannut arvata ilman happamuutta. Saivat vammoja (ilmeisesti pysyviä) hengityselimiin.

Vierailija

Rikkihappo on stabiileimmasta päästä oleva happo. Ei edes järin myrkyllistä ja jos tuuletuksesta ylipäätään yrittää huolehtia, ei vaaraa käytännössä ole.

Rikkihappo ei syövytä kaikkea mihin se koskee. 99-prosenttiseen oleumiin voi ihan huoletta dipata sormensa (ainakin omat sormet sen kestävät, muita en tietenkään voi kehottaa) ja huuhdella sen sitten hanan alla. Rikkihappo reagoi veden kanssa lämpöä eksotermisesti, joten vettä kannattaa olla reilusti ettei tule liian kuumat paikat.

Rikkihapon konsentrointi onnistuu yksinkertaisesti lämmittämällä happoa pyrex-lasisessa astiassa levyllä. Kannattaa hankkia pöytälevy ja rontata se ulos. Sisällä operaatiota ei kannata suorittaa ellei käytössä ole asianmukaisia vetokaappeja ja tuuletuslaitteita. Liesituuletin ei kelpaa. Kiehuessa haposta roiskuu myös happoa ympäristöön ja kannattaa varautua siihen että levy todnäk. ruostuu aika komeaan kuntoon.

Haposta kiehuu ensin voimakkaasti vesi pois, mutta kun konsentraatio kasvaa korkeaksi, kiehuminen tasaantuu ja näyttää lakkaavan ja liuoksesta alkaa nousta raskasta, valkoista höyryä. Tässä vaiheessa kannu pois levyltä ja antaa jäähtyä omalla painollaan. Kun liuos on huoneenlämpöistä, se kannattaa sulkea ilmatiiviiseen happoa kestävään astiaan, koska rikkihappo on voimakkaan hygroskooppista ja sitoo kaiken kosteuden ilmasta.

--

Teollisuudessa on lähtenyt miljoonia tonneja ammoniumnitraattiakin ilmaan. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kemianharrastajan mittakaavan kanssa. Ammoniitti on massaräjähdysvaarallinen vain, kun sitä on oikeasti useita kymmeniä tai satoja tonneja ja se altistetaan voimakkaalle tulipalolle ja se pääsee sulamaan sisältä ja kaasuuntumaan ja paine kasvaa. Pari kiloa jossakin hyllyllä vaatii niin helvetilliset olot jysähtääkseen että se on silloin niitä viimeisiä murheenaiheita.

On vähän eri asia puhua rikkihaposta tuhannen tonnin erässä palavassa teollisuushallissa tai sitten parin desin dekallisesta. Totta helvetissä tulipalon yhteydessä härskisti roiskittu vesi aiheuttaa veden ja rikkihapon sekoittumisen ja eksotermisen höyrystymisen.

Nykyajan ihmisiltä toden totta puuttuu suhteellisuuden- ja todellisuudentaju.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mikä ajaa noin epätoivoiseen tekoon kuin rautalangan syövyttämiseen rikkihappoon?

Jos minä tarvitsisin rautasulfaattia, syövyttäisin langan ensin typpihappoon. Kuivatun rautanitraatin muuttaisin sitten rautasulfaatiksi. Tietenkin tekisin sen keittämällä nitraatin väkevässä rikkihapossa. Savuavan typpihapon ottaisin talteen tuosta jalosta prosessista.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Jos kyseessä on vain kuriositeetin vuoksi tehtävä koe. Testasin itsekin taannoin miten 3mm galvanoitu grillitikku liukenee. Ekan päivän se vain kupli, seuraavan viikon ajan siitä höyrysi myrkyllisiä kromihuuruja ja lopulta kuukauden päästä koko tikku oli tiessään, vain muovinen kahva lillui jäljellä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10619
Liittynyt16.3.2005

Ei ole tuo raudan liuottaminen rikkihappoon mitenkään harvinaista. Vedettäessä teräslankaa vetokiven läpi lanka karkenee, ja on se silloin hehkutuksella saatettava jälleen pehmeäksi. Hehkutuksen yhteydessä lanka hapettuu pinnastaan, minkä jälkeen kova oksidikerros poistetaan peittaamalla lankaniput rikkihappoliuoksessa. Samalla tietysti liukenee rautaakin, ja liukenee myös Fe 37:sta valmistettu peittauskoukuksi nimitetty työkalu, johon lankaniput ripustetaan.

Joskus pienenä poikana tuommoisia polttoleikkurilla leikkasin. Koukku muistuttaa hiukan toisesta päästä avointa henkaria. En osaa sanoa koukun kestoaikaa, mutta kyllä niitä silloin tällöin tehtiin. Materiaalin vahvuus 100 mm ja mitta vaakasuunnassa n. 2 m, pystysuunnassa n. 0,7 m. Massa muutama sata kiloa, ja materiaali kohtalaisen tukevaa ilmeisesti siksi, ettei tarvitse lähteä ihan heti uutta ostamaan.

Asiasta toiseen: Tiettävästi ensimmäinen selostus rikkihapon valmistuksesta on Basilius Valentinukselta. Kaveri itse ei ilmeisesti ole kovin täsmällisesti identifioitavissa.

Tätä älkää missään tapauksessa kokeilko kotona, älkää ainakaan mutsin tai vaimon tiskipöydällä!!!

Keskiajalla rikkihappoa valmistettiin polttamalla rikin ja salpietarin seosta. Ilmeisesti rikki ensin paloi rikkidioksidiksi, ja sitten kaliumnitraatti hapetti rikkidioksidin rikkitrioksidiksi, jonka saattoi liuottaa veteen. Myöhemmin 1700-luvulla alettiin polttaa seosta umpinaisissa lyijystä valmistetuissa kammioissa, mistä on kehittynyt myöhempien aikojen lyijykammiomenetelmä.

Rikin ja salpietarin seossuhde on varmaan jonkinverran tärkeä. Varmaan Roebuckin patenttihakemuksesta tuokin löytyy. Jätän lukijalle harjoitustehtäväksi. Muistakaa aina, että rikkitrioksidi synnyttää rikkihappoa joutuessaan veden, esimerkiksi ihon kosteuden, silmien tms. kanssa tekemisiin!

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

TM 09-076a Teknisestä Manuaalista löytyi tällainen:

Jaos 1
Sektori 2
No. 1.2.01

RIKKIHAPON SYNTEESI

Rikkihappoa voidaan valmistaa polttamalla rikkiä ja kaliumnitraattia suljetussa tilassa, jolloin nitraatti toimii katalyyttinä ja rikkidioksidi hapettuu rikkitrioksidiksi. Kun rikkitrioksidi sitoutuu astiassa olevaan veteen, syntyy laimea rikkihappoliuos, joka voidaan väkevöidä myöhemmin keittämällä.

TARVITTAVA MATERIAALI

1 osa kaliumnitraattia
7 osaa Rikkiä
25 litran PP-muovitankki
Keraaminen astia, joka mahtuu tankkiin
Lasi- tai muoviputki, 10mm
Tislattua vettä

MENETELMÄ

1. muovitankin kattoon tehdään läpivienti putkelle ja se tiivistetään. Tankin pohjalle kaadetaan noin puoli litraa tislattua vettä ja keraaminen astia asetetaan pohjalle.

2. Keraamiseen astiaan mitataan 1 osa kaliumnitraattia ja sen päälle 7 osaa rikkiä. Rikki sytytetään palamaan. Rikki ja kaliumnitraatti palavat ja muodostavat astiaan savua. Palamisen loputtua putki tukitaan ja prosessi jätetään reagoimaan tunnin ajaksi.

3. Polttoprosessi voidaan toistaa muutamia kertoja, jolloin saadaan väkevämpää rikkihappoliuosta.

HUOMIOITA: Rikkihappo on voimakkaasti syövyttävää.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10619
Liittynyt16.3.2005

Kaikki ei aina ole Texasissa suurinta ja kauneinta.
http://yfrog.com/17savedap

Tuossa lyijykammiomenetelmässä on ideana Gay-Lussac- ja Glover-tornien muodostama kierto, joka päästää rikkihappoliuoksen kulkemaan, mutta pidättää typen oksidit kierrossa.

Saattaa olla hiukan haastava rakenne omatarvetuottajalle. Ainakin jos haluaa floridalaiset voittaa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
Bushmaster
TM 09-076a Teknisestä Manuaalista löytyi tällainen:

Jaos 1
Sektori 2
No. 1.2.01

RIKKIHAPON SYNTEESI

Rikkihappoa voidaan valmistaa polttamalla rikkiä ja kaliumnitraattia suljetussa tilassa, jolloin nitraatti toimii katalyyttinä ja rikkidioksidi hapettuu rikkitrioksidiksi. Kun rikkitrioksidi sitoutuu astiassa olevaan veteen, syntyy laimea rikkihappoliuos, joka voidaan väkevöidä myöhemmin keittämällä.

TARVITTAVA MATERIAALI

1 osa kaliumnitraattia
7 osaa Rikkiä
25 litran PP-muovitankki
Keraaminen astia, joka mahtuu tankkiin
Lasi- tai muoviputki, 10mm
Tislattua vettä

MENETELMÄ

1. muovitankin kattoon tehdään läpivienti putkelle ja se tiivistetään. Tankin pohjalle kaadetaan noin puoli litraa tislattua vettä ja keraaminen astia asetetaan pohjalle.

2. Keraamiseen astiaan mitataan 1 osa kaliumnitraattia ja sen päälle 7 osaa rikkiä. Rikki sytytetään palamaan. Rikki ja kaliumnitraatti palavat ja muodostavat astiaan savua. Palamisen loputtua putki tukitaan ja prosessi jätetään reagoimaan tunnin ajaksi.

3. Polttoprosessi voidaan toistaa muutamia kertoja, jolloin saadaan väkevämpää rikkihappoliuosta.

HUOMIOITA: Rikkihappo on voimakkaasti syövyttävää.





Mitäs tuossa prosessissa tapahtuu KNO3:n kaliumille ja typelle?

Vierailija
o_turunen
Lainaus:
"väkevöityisikö tuo liuos jos antais veden haihtua, vai karkaako siitä happoja samalla?"

Shreve: Chemical Process Industries:
http://yfrog.com/4jsavekp

Keittämällä päästään n. 93.2 % happoliuokseen. Keitettäessä syntyy happosumua, joka otetaan talteen sähkösuodattimessa. Muitakin rakenteita löytyy.

Rikkihapolla on sellainen ominaisuus, että puhdas happo liuottaa huonosti rautaa. Toisaalta kovin laimeat vesiliuokset toimivat hitaasti.




Jos nyt oikein muistelen, väkevöimällä rikkihaposta tulee 98 prosenttista.
Vettä poistettaessa koktailista haihtuu jonkin verran myös rikkihappoa.
Kannattaa koota tislauslaite, mistä vetää letkun ulos tai johtaa tulevat kaasut veteen tai NaOH, sooda tms. liuokseen.
Rikkihappo alkaa hajoamaan 338? asteen lämpötilassa H2O + SO3
200 oC on varmaan ihan riittävä lämpötila, happo on väkevöity kun vettä ei enää tislaudu.
SO3 valmistetaan nykyään rikkidioksidista ja ilmasta uunissa katalysaattorien avulla, platinaa tai yleensä vanadiinioksidia levitetään tasojen päälle ja SO2 7%, O2 10% ja N2 83 tilavuus% kuumennetaan normaalipaineessa 400 asteeseen, 99% rikkidioksidista muuttuu SO3.
SO3 sp. 17 oC, kp. 46 oC.
Uunista poistuva SO3 imeytyy huonosti veteen, se pitää imeyttää väkevään rikkihappoon.

Vierailija
Bushmaster
Rikkihappo on stabiileimmasta päästä oleva happo. Ei edes järin myrkyllistä ja jos tuuletuksesta ylipäätään yrittää huolehtia, ei vaaraa käytännössä ole.

Rikkihappo ei syövytä kaikkea mihin se koskee. 99-prosenttiseen oleumiin voi ihan huoletta dipata sormensa (ainakin omat sormet sen kestävät, muita en tietenkään voi kehottaa) ja huuhdella sen sitten hanan alla. Rikkihappo


Muistanpa hyvin yhden vuorokauden viiskyt-luvun lopulla.
Outokummun Lakialan kaivokselta juoksevaan puroon laskettiin rikkihappoa. 200 litran happotynnyri, missä oli pääkallon kuvia, oli laitettu puron yläpuolelle ja hana hiljalleen valumaan... Mulla oli uudet farkut...

Oli kivaa leikkiä, kun laskimme hanasta happoa pulloihin, jotka tuntuivat mukavan kuumilta.... Päivän siellä lotrasimme.

Iltasella, kun tulin kotiin, niin äiti huomasi farkuissani reikiä. Otin housut pois ja äiti huusi, että mitä ihmettä olet tehnyt uusille housuillesi. Farkut murentuivat äidin käsiin.

Sain tietysti koivun oksasta pyllylleni ja käskettiin petiin.

Aamulla, kun olin noussut ja äiti petasi petiä, niin hän huusi kamalasti mulle, että tuu heti tänne! Mitä tämä oikein on? Vuodevaatteet olivat reikiä täynnä

Sen jälkeen en ole happoon koskenut, paitsi akkuhappoon.

Vierailija
fenomenologi

Uunista poistuva SO3 imeytyy huonosti veteen, se pitää imeyttää väkevään rikkihappoon.



Käsittääkseni SO3 reagoi äärimmäisen kiivaasti, lähes räjähdyksenomaisesti puhtaan veden kanssa ja se tulee aina liuottaa ensin väkevään rikkihappoon, jolloin siitä tulee oleumia ja vasta sitten lantrata vähäisempään konsentraatioon.

Rikkihapon reaktiivisuudella en tarkoittanut sen syövyttämiskykyä joka on kyllä merkittävä (joskaan ei läheskään sitä luokkaa mitä lastenohjelmissa ) mutta se ei ole esim. fluorivetyhapon tavoin äärimmäisen myrkyllistä (dippaa kätesi rannetta myöten niin ainoa keino selvitä hengissä on käytännössä vetää käsi vähän ylempää kirveellä poikki samantien) tai puhtaan perkloori- tai typpihapon tavoin voimakkaasti hapettavaa --> palavien aineiden kanssa räjähtävää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat