Automaatio 2050

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Periaatteessa olen kyllin kypsä sanomaan, mitä todella haluan. (Oletko itse miettinyt, mitä haluat?) Mietin koko päivän, mikä minua kiinnostaa, mihin yleisosaaminen suunnilleen riittää, mikä olisi hyödyllistä, mikä olisi parempaa.

Yleismies Juntunen, jolle annetaan resurssit, eli ranka, lihakset, raajat, tasapaino etc. anturit, näkö, mahdollisesti muitakin aisteja, jne. Ja tätä kaikkea ei ohjaisikaan avuttomat mallit, vaan raaka brute-force -algoritmi, joka optimoi koko ajan, mihin kyvyt, eli annetut resurssit riittäisivät.

Yleismies Juntunen tarvitsee vain hämärän ja utuisen tavoitteen esimerkiksi hoitaa lumen luonti, tai tiskata astiat, tai tehdä metsurin töitä, jne.

(Yleismies Juntusen komiikka on siinä, että voisi olla tehdas, jossa työskentelee yleismies Juntusia, jotka rakentavat entistä tarkoituksenmukaisempia yleismies Juntusia. Rekursio, takaisinkytkentä, oppiminen yksinkertaisella algoritmilla, eli hämärällä pyrkimyksellä entistä parempiin ratkaisuihin. No, se olisi kaukana tulevaisuudessa, mutta StarTrekin Data on kuitenkin tällä vuosituhannella teknisesti mahdollista.)

Nykyinen automaatio on auttamattomasti kankeaa, koska ne on tehty vain yhtä tarkoitusta silmälläpitäen. Vaikka ns. robotiikka onkin kieltämättä jokseenkin toimivaa, silti mielessä siintää kovempia haasteita.

Tällaista kehitystyötä minä todella haluan. Keskustelu olisi kiintoisaa vaikka fasettisilmästä, ja siitä, miksi sen alkeellinen A4-koodinpätkä näkee riittävän hyvin - varsinkin rinnakkaisilla fasettiantureilla.

En minä tiedä.

Niin se trigonometria vaan toimii.

Eikä se ole kaikki luettua tietoa, vaan paljolti kantapään kautta opittua osaamista.

Keskustelu fasettisilmästä ei kuitenkaan ole kiinnostavaa teidän kanssa

Kommentit (7)

Vierailija

Jos ketjussa aiotaan herätellä keskustelua siitä, millaista automaatio on 40 vuoden päästä, niin silloin on parasta katsella historiaan.

Millaista oli automaatio vuonna 1970? Entä vuonna 1990?

Jos niitä vertaa automaatioon nykypäivänä, niin voi arvella millaista se on vuonna 2030 ja vuonna 2050.

Vastaavaa hyppäystä kuin tehtiin sirtymisessä analogisesta maailmasta digitaaliseen ei varmaankaan tule. Kuitenkin laitteet ja automaatio kehittyvät ja laajenevat eri aloille.

Vierailija
Ataraksia
Kykyvaatteet.

Ei riitä.

Innovaation ensimmäisenä päämääränä on täydellinen koordinaatio, joka on kaiken alku ja loppu (simulaattorikoodia syntyy ilman insinöörejäkin). Siis yleismies Juntusen brute-force -algoritmin pitää ensin hallita judo, karate, nyrkkeily, yleisurheilu - tuosta vain lonkalta laskemalla.

Yleisurheilu. Juntusen pitää olla hauskuuttamassa joissakin lähitulevaisuuden olympialaisissa, ja tehdä maailmanennätykset joka lajissa!

Vierailija
_jone_
Ataraksia
Kykyvaatteet.

Ei riitä.

Innovaation ensimmäisenä päämääränä on täydellinen koordinaatio, joka on kaiken alku ja loppu (simulaattorikoodia syntyy ilman insinöörejäkin). Siis yleismies Juntusen brute-force -algoritmin pitää ensin hallita judo, karate, nyrkkeily, yleisurheilu - tuosta vain lonkalta laskemalla.

Yleisurheilu. Juntusen pitää olla hauskuuttamassa joissakin lähitulevaisuuden olympialaisissa, ja tehdä maailmanennätykset joka lajissa!


Hyvät kykyvaatteet(aka "haarniskat").

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Syd
Jos ketjussa aiotaan herätellä keskustelua siitä, millaista automaatio on 40 vuoden päästä, niin silloin on parasta katsella historiaan.

Millaista oli automaatio vuonna 1970? Entä vuonna 1990?

Jos niitä vertaa automaatioon nykypäivänä, niin voi arvella millaista se on vuonna 2030 ja vuonna 2050.

Vastaavaa hyppäystä kuin tehtiin sirtymisessä analogisesta maailmasta digitaaliseen ei varmaankaan tule. Kuitenkin laitteet ja automaatio kehittyvät ja laajenevat eri aloille.




Mielestäni teollisuusautomaatio on erittäin vanhoillista, ja tuo vanhoillisuus "manifestoituu" erityisesti kalliiden ja hitaiden väyläratkaisujen muodossa. Osittain tämä vanhoillisuus on perusteltua, riskienhallinnan kannalta, mutta väittäisin, että erityisesti kaupallisesti saatavilla olevat, nopeat redundantit väylät ovat jo vuosia sitten ohittaneet vielä nykyään prosessiteollisuudessa käytettävät SCADA-järjestelmien väyläratkaisut, joissa saattaa kestää jopa 15 min. yksittäisen toimilaitteen/anturin ohjaaminen/pollaaminen, topologiasta riippuen (en anna esimerkkiä, liittyisi ihan Suomeen... ).

Valitettavasti en juuri nyt löydä viitettä, mutta etsimäni liittyi Yhdysvaltojen länsiosissa tapahtuneeseen massiiviseen kaasuputkiräjähdykseen, johon eräänä merkittävänä syynä (ei pääsyynä) pidettiin hyvin laajan SCADA-järjestelmän kommunikoinnin ja vasteen hitautta. Mielestäni ongelma liittyy osittain -70 - 80 -luvun aikoihin, jolloin prosessi/ tehdasväylät olivat "valovuosia" ominaisuuksiltaan edellä kaupallisia sovelluksia, nykyään ne ovat useimmin jo valovuosia jäljessä nykyisiä redundantteja/trunkattuja kaupallisia verkkoratkaisuja.

Ymmärtääkseni tilanne on kuitenkin paranemassa, ja "not invented here" -syndrooma on vähitellen häviämässä myös teollisuudessa ja aivan kaupallisesti saatavat "off-the-shelf" ratkaisut ovat luotettavampia kuin aikaisemmat erittäin kalliit erikoissovellukset.

PS.
Olen ollut tekemisissä aika monen teolllisuus/militääri -väylien kanssa, alkaen Arcnetistä, CANBusista, ModBusista, ProfiBusista, Valmet-Damatic, ja Honeywell-Allen Bradley , MAP-3, MIL-STD-1553A jne. jne.

Onneksi en enään nykyisin!

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

Vaikka keskustelu ei kiinnosta sitten paskan vertaakaan, sanottakoon, että omassa visiossa, siis simulaattorissa kaikkien anturien output on 2^5+2^5 bittinen.

Käytännössä (x, y), jossa x pienenee plus paljosta ensin nollaan, ja siitä miinus paljoon. äxää ja yytä voi käyttää yhdessä tai erikseen tarpeen mukaan. BruteForce -algoritmi ei anturilta muuta tietoa kaipaa.

Skaala on -10:stä +10:een. Tarvittaessa muutamassa tyhjässä alkiossa voi kantaa lisäinformaatiota, jos tarvetta on.

Siinä on antureiden perusta. Kaiken muun paskanjauhannan voi jättää omaan arvoonsa. Ei ole sumeaa logiikkaa, vaan idiootin logiikkaa. Ja minä olen ensin se idiootti. Ellei sellaista päätöstä pysty ensin itselleen myöntämään, kannattaa palata sorvin, eli koulun ääreen.

Vierailija
Seppo_Pietikainen
Olen ollut tekemisissä aika monen teolllisuus/militääri -väylien kanssa, alkaen Arcnetistä, CANBusista, ModBusista, ProfiBusista, Valmet-Damatic, ja Honeywell-Allen Bradley , MAP-3, MIL-STD-1553A jne. jne.

Onneksi en enään nykyisin!




Sen uskon. Ja juuri -70-80-luvulla.

Uusimmat

Suosituimmat