Homoseksuaalisuus ehkä adaptaatio nälänhätään

Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008

Homoseksuaalisuudesta on kehitetty aikojen kulussa tuhansia teorioita, kenties kymmeniä tuhansia, ellei jopa satoja tuhansia. Miksen siis minäkin kehittelisi, teoria siinä missä muutkin.

Ihmisen käyttäytymistaipumukset voivat syntyä oppimisen tuloksena, tai ne voivat olla synnynnäisiä, geneettisesti perittyjä. Opittujen käyttäytymistaipumusten hyvät puolet ovat siinä, että ne ovat joustavia, ja sopeutuvat uusiin tilanteisiin. Perityt käyttäytymistaipumukset ovat jäykkiä, ja stereotyyppisiä ja ne ovat kiinnittyneet tuhansien sukupolvien kokemuksen perusteella. Tuhannet sukupolvet ovat todenneet nämä geneettisesti kiinnittyneet käyttäytymismallit toimiviksi.

Etologit, eläinten käyttäytymisen tutkijat ovat sitä mieltä, että geneettisesti kiinnittyneet käyttäytymistaipumukset ovat useimmiten niin hyviä, että niitä ei kannata antaa oppimisen muokattavaksi. Ne ovat suojattu oppimiselta, koska ne ovat lopulta parempia käyttäytymistaipumuksia, kuin opitut käyttäytymistaipumukset.

Onko sitten ihmisen seksuaalinen käyttäytyminen opittua, vai geneettisesti perittyä? Miten homoseksuaalisuudet voisivat periytyä geneettisesti? (Yksi joukko selityksiä ovatkin kehityshäiriöt aivoissa sikiökauden aikana.) Jos seksuaalisuutemme syntyisi oppimisen tuloksena, niin homoseksuaalisen käyttäytymisen määrä olisi luultavasti paljon nykyistä suurempi, ja voisi olla jopa vallitseva seksuaalisuuden muoto joissain yhteiskunnissa.

Kyse heteroseksuaalisuuden valta-asemassa voi olla siinä, että me perimme geeneissämme seksuaalisuuteen ohjaavia käyttäytymistaipumuksia, ja nämä taipumukset ovat tietyssä määrin suojattu oppimisen vaikutukselta. Toisaalta, ilmeisesti tilanne on kuitenkin se, että seksuaalisuutemme muotoutumiseen vaikuttaa myös oppiminen. Kyse on siis tasapainotilasta oppimisen kautta muotoutuneen käyttäytymisen ja geneettisesti perityn käyttäytymisen suhteessa.

Uutta teoriassani on, että kyse ei ole siitä, periytyykö heteroseksuaalisuus vai ei, vaan kyse on kuinka suojattuja oppimisen vaikutuksilta ovat geneettiset seksuaaliset käyttäytymistaipumukset. Kyse ei ole hetero- ja homoseksuaalisuuden balanssista, vaan opitun ja synnynnäisen balanssista, ja evoluution lopputulos ei ole hetero- ja homoseksuaalisuus, vaan opitun ja synnynnäisen balanssi.

Näin osasta ihmisiä voisi tulla homoseksuaaleja, jos heillä on tarpeeksi voimakkaita oppimiskokemuksia elämänsä aikana.

Seksuaaliset käyttäytymistaipumukset taas eivät ole täysin geneettisesti perittyjä, sillä oppiminen tuo niihin tiettyä joustoa. Ongelma tässä mallissa vain on, että mihin ihmeeseen oppimisen tuomaa joustoa tarvitaan?

Jos seksuaalisuus määräytyisi täysin tai lähes täysin oppimiskokemusten mukaan, niin tällä olisi huonoja seurauksia yksilön lisääntymisen kannalta. Suurin uhka lisääntymismenestykselle ei kuitenkaan välttämättä ole se, että yksilö tuhlaisi elämänsä samaa sukupuolta olevan kanssa, vaan yksilön tulee myös välttää seksuaalista suhdetta ei-sukukypsien lasten kanssa, ja toisaalta vanhojen naisten kanssa. Se, että miehille on kehittynyt geneettisesti kiinnittynyt taipumus seksiin hedelmällisyysikäisten naisten kanssa tulee ilmi haluttavien naisten universaaleista ulkonäkökriteereistä, jotka evoluutiopsykologian mukaan tunnetusti ovat oikea vyötärö-lantiosuhde, pystyt rinnat, sileä kiiltävä iho, estrogeenin turvottamat punaiset huulet, ja ei-harmaantuneet, kiiltävät hiukset. Nämä tunnusmerkit vetovoimaisesta naisesta voi useimmat miehet itsekin kokea elämyksellisesti. Vanhan naisen roikkuvat rinnanläpyskät ja rasvattomat kanankoipi-reidet ja takapuoli, jotka ovat menettäneet rasvakudoksensa estrogeenituotannon romahdettua, eivät miestä innosta. Hedelmällisyysikäinen rules.
http://puute.com/3tasoa/evoluutiokertomus.htm

Jos oppimisen osuus olisi voimakas seksuaalisuudessamme, niin tilanteessa, jossa hedelmällisyysikäisiä naisia on vähän tarjolla, voisi osa miehistä oppia nauttimaan seksistä vanhojen naisten tai lasten kanssa. Yksilön kannalta tulos voisi olla tyydyttävä, seksiä saisi riittämiin, ja dopamiini palkitsisi käyttäytymisen aivoissa – geenit tosin eivät jatkuisi tulevaisuuteen.

Toisaalta ihmiskunnan historiassa on ilmeisen hyvin yleisiä olleet tilanteet, joissa ihmisyhteisö on joutunut ankara nälänhädän uhriksi. Tämä tulee esille selvästi siitä, että meillä on valmiit, usein hyvin monimutkaisetkin elimistön reaktiot, jotka sopeuttavat elimistön toiminnan nälänhädän tilanteeseen. Geeniperimämme sisältää valmiudet toimia myös haasteellisissa ravinto-olosuhteissa.

Nälänhätä on myös tilanne, jossa opitun käyttäytymisen hyvät puolet tulevat esille seksuaalisuuden alueella. Nälkäjakso iskee tehokkaasti rasvakudokseen, ja hävittää sen minimiin. Kun kuitenkin rinnat ja lantion rasvakertymät ovat tärkeitä seksuaalisia signaaleja, niin nälänhätätilanteessa on hyvä, jos oppimisen kautta miehet voivat joustaa, ja pystyvät harjoittamaan seksiä myös lähes rasvakudoksettomien naisten kanssa. Jos seksuaalinen käyttäytyminen olisi ihmisellä kiinteästi koodattu pystyihin rintoihin tai naiselliseen lantioon, niin nälänhätätilanteessa tällainen joustamaton stereotyyppinen käyttäytymistaipumus estäisi seksin. Oppiminen tuo joustavuutta käyttäytymiseen, ja joustavat esi-isämme ovat jatkaneet sukua myös nälänhädän aikana.

Seksiteorioiden kehittely - kylmien talvi-iltojen mukava harrastus kevään minihamekautta odottaessa.

Sivut

Kommentit (29)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Ihan kiva teoria paitsi että erittäin pahassa nälänhädässä naisten kuukautiskierto pysähtyy, joten heidän kanssaan ei pysty jatkamaan sukua. Nykypäivänä tämä on havaittu anorektikkojenkin kohdalla.

Itse liputtaisin sen puolesta että lajinsisäinen taipumus homoseksuaalisuuteen edesauttaa miesten välisten ystävyyssuhteiden ylläpitoa, ja tämä on tietenkin tärkeää siltä kannalta että viihdytään yhdessä ja saadaan hoidettua yhteisiä hankkeita. Kuten esim. saalistusretki jonka tuloksena heimo saa tuikitärkeää liharavintoa. (Tietenkin lesbiaaninen rakkaus voi yhtälailla pitää koossa naisryhmää omalla tahollaan kotiluolassa pentuja hoivaamassa.)

Koska homoseksuaalisuutta myös ilmenee eläinkunnassa, niin en tiedä onko sillä kauhean suurta väliä yritämmekö väen vängällä löytää syitä juuri ihmisen homoseksuaalisuudelle vaikkapa siltä saralta että homoseksuaalisuus on joskus erittäin palkitsevaa (jos nuori mies ryhtyy menestyneen miehen "nartuksi", niin saahan hän lokoisan elämän itselleen...)

Iänikuisilla bonoboillahan koko lauman jäsenten kaikkien yksilöiden keskinäinen seksuaalinen kanssakäyminenhän ennen päivällistä rauhoittaa laumaa ja valmistaa jäseniä nauttimaan sapuskat sopuisissa tunnelmissa. En yhtään ihmettelisi jos ihmisten "taipumus" homoseksuaalisuuteen on melko suoraa perua siitä samasta systeemistä joka on ehkä vallinnut jo siinä vaiheessa kun simpanssien ja ihmisten yhteiset kantavanhemmat parittelivat ja aterioivat missä lie puskissaan.

...Hivenen luulen että aitoja homoseksuaaleja huvittaa nämä loputtomat yritykset saada tietää mikä se homon tekee homoksi.

Vierailija
Rousseau

Koska homoseksuaalisuutta myös ilmenee eläinkunnassa, niin en tiedä onko sillä kauhean suurta väliä yritämmekö väen vängällä löytää syitä juuri ihmisen homoseksuaalisuudelle vaikkapa siltä saralta että homoseksuaalisuus on joskus erittäin palkitsevaa (jos nuori mies ryhtyy menestyneen miehen "nartuksi", niin saahan hän lokoisan elämän itselleen...)



Jos joskus joku selitys löydetään, se mitä luultavimmin ainakin osittain pätee muidenkin lajien kohdalla. Todennäköisesti se selittää yleisemmin kaiken seksuaalisen suuntautumisen muodostumista, sillä - kuten usein näissä keskusteluissa on huomautettu - vaihtelu asiassa on huomattavasti monipuolisempaa kuin vain homo/hetero -jakoa. Tässä selityksen etsimisessä on varmaan jonkun verran sokeutta sille, että se heterous otetaan niin ongelmattoman annettuna ominaisuutena. Eikös senkin syntyminen kaipaisi vähän selittämistä? Mikään lisääntymiseen viittaaminen ei ole vielä riittävä selvitys koko asiasta.

Vierailija

Ei pidä myöskään unohtaa epigenetiikkaa, joka vaikuttaa geenien aktivaatioon, noin karkeasti sanottuna hieman "lamarkistisella" tavalla.

Esimerkiksi ruotsissa on tutkittu ravinnon saannin vaikutusta diabeteksen esiintymistiheyteen, ja on huomattu että esimerkiksi miehillä koettu nälänhätä siinä iässä kun spermantuotanto käynnistyy vaikuttaa jälkeläisten elintoimintoihin toiseen sukupolveen asti. Naisilla vastaavasti sama efekti tapahtuu sikiönkehityksen aikana kun munasarjat muodostuvat.

Hiirillä ja rotilla on puolestaan havaittu esim. DDT altistuksen vaikuttavan jälkeläisiin useammassa sukupolvessa vaikka varsinaisia geenimutaatioita ei ole tapahtunut. Geenien aktivoitumista säätelevät tekijät muuttuvat ja aiheuttavat jokseenkin pysyvän tilan jossa jälkeläisillä sama "kytkin" pysyy päällä siitä huolimatta että sen alkuperäinen ärsyke on jo poistunut.

Ihmisillä epigenetiikan on arveltu vaikuttavan mm. naisten rintasyöpiin, jossa levottomilla elinalueilla esiintyy huomattavasti enemmän syöpiä vaikka populaation perimä ei sinänsä altista syövälle muita enempää.

Miksei siis homoseksuaalisuuskin voi olla tulosta aikaisempien sukupolvien elinolosuhteista olematta silti riippuvainen näiden geeniperimästä? Nykyään aikuiset ihmiset ovat sen sukupolven lapsia jotka syntyivät aikana jolloin vielä päät pestiin "täystuholla" loisten hävittämiseksi ja bensiinissä oli lyijyä.

Hypoteesin testaaminen on vain siinä mielessä vaikeaa, että homoseksuaalien määrää väestössä on melkein mahdoton tietää tarkalleen, ja historialliset tiedot puuttuvat kokonaan.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005
Veikko
Ei pidä myöskään unohtaa epigenetiikkaa, joka vaikuttaa geenien aktivaatioon, noin karkeasti sanottuna hieman "lamarkistisella" tavalla.

- - -
Miksei siis homoseksuaalisuuskin voi olla tulosta aikaisempien sukupolvien elinolosuhteista olematta silti riippuvainen näiden geeniperimästä? Nykyään aikuiset ihmiset ovat sen sukupolven lapsia jotka syntyivät aikana jolloin vielä päät pestiin "täystuholla" loisten hävittämiseksi ja bensiinissä oli lyijyä.


...ja siis homoseksuaalisuus poistuu kokonaan, jos kaikki haitalliset kemikaalit vain saadaan häiritsemästä normaalia kehitystä muutaman sukupolven ajalta? *hyvin skeptinen*

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Ihmeellisiä teorioita. Ihminen on seksuaalinen olento ja sen on tarkoitus kohdistua tuottavasti vastakkaiseen sukupuoleen, mutta välillä tulee lipsahdus ja mieltymys ei kehitykään normaalisti.

Sama olisi miettiä, mihin tarpeeseen on kehittynyt vaikkapa astma tai diabetes. Ei mitään mieltä. Aina kaikki ei vain mene kuten luonto on tarkoittanut.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että homoseksuaalisuus olisi jotenkin paheksuttavaa, enkä pidä sitä sairautenakaan, mutta kehitys on vain edennyt normaalista poikkeavasti.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Ei luonto "tarkoita" yhtään mitään. Luonnossa eläimille kehittyy spontaanisti ja järjettömästi erilaisia ominaisuuksia joista osa on myönteisiä lajia ajatellen, osa kielteisiä. Osa jopa molempia. (Sirppisoluanemia suojaa joltain toiselta sairaudelta?)

Ei mikään luonnossa ole joko/tai, vaan eläimet epämääräisesti edustavat jotain tiettyä ominaisuuskokoelmaa joissa yksilökohtaisesti ominaisuudet esiintyvät vahvemmin tai heikommin. Olisi helpointa esittää tämä siten että piirretään useita elukoita tikkuelukoina paperille ja sitten paiskataan saavillinen punaista maalia kuvan päälle. Osaan eläimistä väriä tarttuu enemmän ja osaan vähemmän. Sitten heitellään muita värejä ja katso: meillä on toisistaan poikkeavia yksilöitä.

Tuo oli siis puhtaasti vertauskuva. Mutta korostaisin sitä ettei luonto ole joku ukko joka miettii otsa kurtussa että miten eläimistä saadaan toistensa klooneja niin että kaikki ovat sitä yhtä ja samaa. Jos tällaisia kuvittelee niin ei ihme että olettaa että kaikkien on pakko olla heteroita koska "ei ole olemassa mitään muuta kuin suvunjatkaminen".

Miksi varsinkaan ihminen haluaisi jonkin rääkyvän rääpäleen vaivoikseen? Asialle houkuttelemaan on olemassa seksuaalinen nautinto, eikä mikään mahti maailmassa takaa sitä että kaikki nauttivat seksistä nimenomaan siten että mies työntää peniksen naisen vaginaan. Seksuaalinen nautinto ei ole niin täsmähakuista että nytpä nauttimaan että saan lapsen. Se on voimakas vietti joka edesauttaa lajinsäilymistä, mutta ei ole mitään tahoa missään joka pakottaa vietin typistymään "oikeaoppiseen" genitaalien väliseen hydrauliikkaan.

Mitä voimakkaampi vietti on, sitä todennäköisimmin vietin paine aiheuttaa yksilökohtaisesti erilaisia variaatioita toteuttaa sitä.

Vierailija
Rousseau
Ei luonto "tarkoita" yhtään mitään. Luonnossa eläimille kehittyy spontaanisti ja järjettömästi erilaisia ominaisuuksia joista osa on myönteisiä lajia ajatellen, osa kielteisiä. Osa jopa molempia. (Sirppisoluanemia suojaa joltain toiselta sairaudelta?)



Sirppisoluanemia on yhteydessä immuniteettiin malariaa vastaan. Tämän vuoksi se on myös hyvin yleinen joillakin Afrikan alueilla, jossa on ollut runsaasti malariaa, vaikka se itsessään on "haitallinen" ominaisuus.

Onko tutkimuksia kuinka vahvasti periytyvä ominaisuus homoseksuaalisuus on? Jos mietitään evolutiivista selitystä homoseksuaalisuudelle, niin eikö oletuksena täytyisi olla että se on "tarpeeksi" periytyvää, jotta valinta voisi siihen jotenkin tarttua?
Kun tässä puhutaan homoseksuaalisuudesta nimenomaan adaptaationa, niin on hyvä kysyä mitä perusteita on ajatella, että se olisi adaptaatio? Homoseksuaalisuus on suhteellisen yleinen ominaisuus, mutta niin on tupakin polttokin, joten sen yleisyys ei vielä kerro suoraan sen mahdollisesta adaptiivisesta ominaisuudesta.

Vierailija

Vielä semmonen lisäys, että onko "homoseksuaalisuutta" havaittu luonnossa siinä merkityksessä kuin me tätä käsitettä käytämme? Eli, että homoseksuaali ei ole kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta seksuaalisesti. Paljonhan on esimerkkejä, että urokset parittelevat uroksen kanssa, mutta mikäli heille "kelpaa" myös naaraat, niin en käyttäisi käsitettä "homoseksuaali". Yrittäähän koiratkin paritella mm. tyynyjen kanssa. Ja samaa käytöstähän on havaittavissa myös ihmisillä: Me "paritellaan" monien esineiden kanssa (dildot, pornolehdet,...) siinä missä koiratkin. Se, minkä kanssa me parittelemme, ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme "se-seksuaali" (homoseksuaali, tyynyseksuaali).

Haluaisin vain tehdä eron sen homoseksuaalisuuden käsitteen kanssa miten me ihmiset sen miellämme, ja tämän seksuaalikäyttäytymisen kanssa, jossa harrastetaan seksiä saman sukupuolen kanssa. Homoseksuaalisuus on käsite johon liittyy paljon kulttuurista ja psykologista ainesta eikä sillä välttämättä ole juurikaan tekemistä sen seksuaalikäyttäytymisne kanssa mitä havaitaan luonnossa. Muiden eläinten psykologia ei välttämättä ole niin kehittynyt että heidän käytöksestään voisi käyttää käsitettä "homoseksuaali", se voi olla vain ihmiselle ominainen ominaisuus.

Mielenkiintoisia kysymyksiä silti. Toivottavasti joku osaa valaista asiaa tutkimuksin ym.

Vierailija
Miguel Täystuho

Muiden eläinten psykologia ei välttämättä ole niin kehittynyt että heidän käytöksestään voisi käyttää käsitettä "homoseksuaali", se voi olla vain ihmiselle ominainen ominaisuus.



Muiden eläinten psykologia varmaan siis myös poikkeaa ihmisestä niin paljon, ettei niitä ole mielekästä kutsua heteroseksuaaleiksikaan?

Vierailija
Feminine
Miguel Täystuho

Muiden eläinten psykologia ei välttämättä ole niin kehittynyt että heidän käytöksestään voisi käyttää käsitettä "homoseksuaali", se voi olla vain ihmiselle ominainen ominaisuus.



Muiden eläinten psykologia varmaan siis myös poikkeaa ihmisestä niin paljon, ettei niitä ole mielekästä kutsua heteroseksuaaleiksikaan?




Juu näinhän siitä voidaan päätellä. Kyllähän se hassulta kuulostaa.

Mutta yhtä hassulta se kuulostaa, että me käytämme samaa käsitettä (homoseksuaalisuus) kuvaamaan ihmisten ja eläinten seksuaalikäyttäytymistä.

Miten eläinten homoseksuaalisuus ilmenee? Käsittääkseni siten, että joidenkin eläinlajien keskuudessa on havaittu uroksia jotka parittelevat keskenään?

Miten ihmisten homoseksuaalisuus ilmenee? Se ei tee varmaankaan ihmisestä homoseksuaalia, että hänen havaitaan harrastavan seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa?

Tarkoitan vain, että siinä sosiologisessa käsitteessä homoseksuaalisuus on paljon enemmän henkistä syvyyttä kuin siinä vastaavassa mitä käytetään kun puhutaan muista eläimistä.

Eikö tällöin olisi syytä erottaa nämä kaksi eri käsitettä toisistaan eikä puhua kahdesta eri ilmiöstä yhdellä käsitteellä?

Täten minä pohtisin mieluummin "evolutiivisia syitä sille miksi ihminenkin harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevan kassa" (joka on eri asia kuin homoseksuaalisuus) tai sitten "evolutiivisia syitä ihmisen homoseksuaalisuudelle" (joka on eri asia kuin eläinten taipumus harrastaa seksiä saman sukupuolen kanssa), mutta en sekoittaisi nuita kahta kysymystä keskenään.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Hyviä pointteja, Miguel Täystuho.

Onhan se hassua että tökeröimmillään ihmismies voidaan leimata homoksi jo yhdestä ainoasta homoseksuaalisluontoisesta elkeestä. Jos oltaisiin tarkkoja, homoksi kannattaisi määritellä mies joka kokee vain mieskehon kiihottavaksi. (Jonkun toisen siis kuin omansa.) Toisaalta sekin ehkä välttäisi että homoksi määriteltäisiin mies joka kokee voittopuolisesti mieskehon kiihottavaksi.

Jos ihmiselle laitetaan side silmille ja joku tulee kopeloimaan, korjaan hyväilemään häntä, eikä hän tiedä toisen osapuolen sukupuolta ja sattuu kiihottumaan, niin onko hän homo / lesbo / hetero automaattisesti sen mukaisesti kuka häntä sattuu käsittelemään? Liian ahdasmielinen ei näissä luokitteluissa kannata olla. Jos nyt ollenkaan hyödyttää luokitellakaan.

Eläinten ei ehkä voi katsoa olevan ollenkaan tiukasti seksuaalisesti suuntautuneita, sen olen voinut päätellä mm. kissaveljesteni astuessa toisiaan ja poikapentua joka ei ole niille sukua (paritteludemonstraatiot olivat kiihkeimmillään ennen kuin veljekset leikattiin ja omasta mielestäni uusi huipentuma - leikatuilla! - kolleilla tuli astua pentua kun se ei enää ollut ihan pieni vaan jotakuinkin naaraan kokoinen; nykyään on aika rauhallista vaikkei pentu kasvanut niin isoksi kuin vanhat kollit).

Mikä ihmisessä voi aiheuttaa sen että hänestä voi tulla täyshomo tai -lesbo? Päähänpinttymät ja kulttuuriset esteetkö senkin aiheuttavat, kuten ns. täysheterouden? Onko olemassa totaalisen puhtaasti yksinomaan yhdestä sukupuolesta kiinnostuneita ja näistä kiihottuvia? Vaikuttaako yksiavioisuuden ihanne asiaan, tai lievä yksiavioisuuteen taipuvaisuus lajillamme? Tavataanko eläinkunnassa monogaamisia homopareja mikäli parin osapuolilla on mahdollisuus paritella lisääntymiskeskeisestikin vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa?

Edit: Miguel olikin näemmä jo laittanut uuden kommentin jota en lukenut ennen tämän postittamista. Taisi tulla samaa juttua osittain.

Vierailija
Miguel Täystuho

Juu näinhän siitä voidaan päätellä. Kyllähän se hassulta kuulostaa.



Joten homoseksuaalisuutta ei voida kutsua poikkeavuudeksi tai luonnonvastaiseksi perustellen asiaa eläinten tyypillisellä käyttäytymisellä. Ihmisen käyttäytymistä ei voi siihen verrata, koska koko psykologiamme on niin erilainen. No hyvä, koska useinhan nimenomaan tämä heteroseksuaalisuuden normaalius on pohjustettu näillä samanlaisuuksilla eläinten käyttäytymisen kanssa.

Vierailija
Rousseau
Tavataanko eläinkunnassa monogaamisia homopareja mikäli parin osapuolilla on mahdollisuus paritella lisääntymiskeskeisestikin vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa?



Niimpä, samaa asiaa itsekin mietin.

Feminine
Miguel Täystuho

Juu näinhän siitä voidaan päätellä. Kyllähän se hassulta kuulostaa.



Joten homoseksuaalisuutta ei voida kutsua poikkeavuudeksi tai luonnonvastaiseksi perustellen asiaa eläinten tyypillisellä käyttäytymisellä. Ihmisen käyttäytymistä ei voi siihen verrata, koska koko psykologiamme on niin erilainen. No hyvä, koska useinhan nimenomaan tämä heteroseksuaalisuuden normaalius on pohjustettu näillä samanlaisuuksilla eläinten käyttäytymisen kanssa.



No näin minä ainakin ajattelisin. Minä liittäisin yleensäkin seksuaalisuuden käsitteeseen seksuaali-identiteetin käsitteen, jota on vaikea ymmärtää eläimillä olevan. Lähinnä kait kyse on vain määritelmistä. Voidaanhan me tietysti määritellä "homoseksuaalisuus" niin, että se kattaa myös eläinten taipumuksen harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa, mutta silloin se käsite ei mielestäni saavuta sitä syvyyttä mitä käytetään homoseksuaalista ihmisestä. Eli ihmisestä jonka seksuaalinen mieltymys suuntautuu samaan sukupuoleen.

On yleistä, että miehet ja naiset jossakin elämäntilanteessa kokeilevat "homoseksiä". Joissakin USAn yliopistoissa on ollut jopa "muodissa" olla lesbo, ja se on tietenkin nostanut homojen prosentuaalista osuutta huimasti yliopiston sisällä. Opiskelijat olivat opintojen ajan siis lesboja, ja opintojen loputtua palasivat "heteroiksi" (valitettavasti en muista lähdettä, mutta luin tästä ilmiöstä jostakin evoluutiopsykologian artikkelista).

Kuitenkaan mikään näistä esimerkistä ei mielestäni tee ihmisestä homoseksuaalia. Mutta eläimen vastaava käytöshän miellettäisiin homoseksuaaliseksi. Emmehän me voi kuitenkaan tietää miten kysyinen eläin on seksuaalisesti suuntautunut, ja millä tavalla hän uroksen ja naaraan kokee.

Jotta voisimme tehdä vertailuja ihmisten ja eläinten välillä, meidän kait pitäisi määritellä "homoseksuaalisuus" jotenkin niin, että voimme käyttää samaa käsitettä sekä ihmisistä ja eläimistä. Eikä tämä "perinteinen" määritelmä ole minusta sopiva siihen.

Vierailija
Miguel Täystuho

No näin minä ainakin ajattelisin. Minä liittäisin yleensäkin seksuaalisuuden käsitteeseen seksuaali-identiteetin käsitteen, jota on vaikea ymmärtää eläimillä olevan. Lähinnä kait kyse on vain määritelmistä.



Mutta tässä siis, kuten todettiin, täytyy muistaa, että samalla katoaa se eläinten heteroseksuaalisuuskin, sillä sekin on seksuaali-identiteetti.

Voidaanhan me tietysti määritellä "homoseksuaalisuus" niin, että se kattaa myös eläinten taipumuksen harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa, mutta silloin se käsite ei mielestäni saavuta sitä syvyyttä mitä käytetään homoseksuaalista ihmisestä. Eli ihmisestä jonka seksuaalinen mieltymys suuntautuu samaan sukupuoleen.



Jostain syystä kuulemma myös tällaiseen käytökseen törmänneet eläinten tutkijat ovat usein poistaneet moiset havainnot tuloksistaan 'sopimattomina' ja vaarallisina omalle rahoitukselleen.

On yleistä, että miehet ja naiset jossakin elämäntilanteessa kokeilevat "homoseksiä". Joissakin USAn yliopistoissa on ollut jopa "muodissa" olla lesbo, ja se on tietenkin nostanut homojen prosentuaalista osuutta huimasti yliopiston sisällä. Opiskelijat olivat opintojen ajan siis lesboja, ja opintojen loputtua palasivat "heteroiksi" (valitettavasti en muista lähdettä, mutta luin tästä ilmiöstä jostakin evoluutiopsykologian artikkelista).

Kuitenkaan mikään näistä esimerkistä ei mielestäni tee ihmisestä homoseksuaalia.




Olisikohan niin, että tässä juuri näkyy se, ettei tämä seksuaalinen suuntautuminen ole ihmisilläkään niin yksiselitteisen homo- tai heteroseksuaalisuutta sitten kuitenkaan, vaikka haluaisimma mielellämme jakaa kaikki vain näihin selkeisiin kategorioihin. Tällaisen puolesta puhuu mielestäni sekä kuvailut antiikin ajan tavoiste, että Raamatun tarve kieltää homoseksuaaliset toiminnot. Miksi kieltää jotakin, joka on suht. harvinaista ja yleensä täysin poissuljettua ja epäkiinnostavaa?

Mutta eläimen vastaava käytöshän miellettäisiin homoseksuaaliseksi. Emmehän me voi kuitenkaan tietää miten kysyinen eläin on seksuaalisesti suuntautunut, ja millä tavalla hän uroksen ja naaraan kokee.



Kuitenkin yleensä se koiraan naaraaseen suuntautunut kiiinnostus halutaan nähdä heteroseksuaalisuutena. Miksi tätä ei ole yhtä suurta tarvetta selkeästi erottaa ihmisen käytöksestä?

Jotta voisimme tehdä vertailuja ihmisten ja eläinten välillä, meidän kait pitäisi määritellä "homoseksuaalisuus" jotenkin niin, että voimme käyttää samaa käsitettä sekä ihmisistä ja eläimistä. Eikä tämä "perinteinen" määritelmä ole minusta sopiva siihen.



Miksi sinäkin haluat määritellä nimenomaan homoseksuaalisuuden uudelleen. Mikset vain yleensä seksuaalisuutta?

Vierailija
Feminine
Miguel Täystuho

No näin minä ainakin ajattelisin. Minä liittäisin yleensäkin seksuaalisuuden käsitteeseen seksuaali-identiteetin käsitteen, jota on vaikea ymmärtää eläimillä olevan. Lähinnä kait kyse on vain määritelmistä.



Mutta tässä siis, kuten todettiin, täytyy muistaa, että samalla katoaa se eläinten heteroseksuaalisuuskin, sillä sekin on seksuaali-identiteetti.



Näinhän siinä käy, mutta ei sen minun mielestäni tarvi olla ongelma. Seksuaalisuus, seksuaali-identiteetti, kokemus omasta itsestään seksuaalisena olentona, homoseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus...nämä ovat käsitteitä, joita ei mielestäni voi soveltaa eläimiin (ainakaan samalla tavalla kuin ihmisiin). Ihminen ei ole joko homo- tai heteroseksuaalinen sen perusteella, minkä kanssa hänen "havaitaan" harrastavan seksiä, vaan sen perusteella miten hän kokee oman itsensä. Näin syvällistä määritelmää tuskin käytetään muilla eläimillä.

Feminine
Miguel Täystuho
Voidaanhan me tietysti määritellä "homoseksuaalisuus" niin, että se kattaa myös eläinten taipumuksen harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa, mutta silloin se käsite ei mielestäni saavuta sitä syvyyttä mitä käytetään homoseksuaalista ihmisestä. Eli ihmisestä jonka seksuaalinen mieltymys suuntautuu samaan sukupuoleen.



Jostain syystä kuulemma myös tällaiseen käytökseen törmänneet eläinten tutkijat ovat usein poistaneet moiset havainnot tuloksistaan 'sopimattomina' ja vaarallisina omalle rahoitukselleen.



En tiedä mihin tällä viittaat, mutta jos tarkoitat, että tutkijat ovat jättäneet huomiotta havaitsemiaan uros-uros "seksipareja" niin onhan se typerää, en kiellä. Eikä minun tarkoitus ole kieltää, etteikö nämä uros-uros parit olisi yleisiä mitä tulee seksin harrastamiseen.

Haluaisin vain erottaa sen seksinharrastamisen siitä seksuaali-identiteetin käsitteestä.

Jos jollakin on tietoa, niin olisi mielenkiintoista tietää onko luonnossa yleisiä homoparit, jotka siis sitoutuvat kumppaniinsa samalla tavalla kuin he sitoutuisivat "heterosuhteeseen"?

Feminine
Miguel Täystuho
On yleistä, että miehet ja naiset jossakin elämäntilanteessa kokeilevat "homoseksiä". Joissakin USAn yliopistoissa on ollut jopa "muodissa" olla lesbo, ja se on tietenkin nostanut homojen prosentuaalista osuutta huimasti yliopiston sisällä. Opiskelijat olivat opintojen ajan siis lesboja, ja opintojen loputtua palasivat "heteroiksi" (valitettavasti en muista lähdettä, mutta luin tästä ilmiöstä jostakin evoluutiopsykologian artikkelista).

Kuitenkaan mikään näistä esimerkistä ei mielestäni tee ihmisestä homoseksuaalia.




Olisikohan niin, että tässä juuri näkyy se, ettei tämä seksuaalinen suuntautuminen ole ihmisilläkään niin yksiselitteisen homo- tai heteroseksuaalisuutta sitten kuitenkaan, vaikka haluaisimma mielellämme jakaa kaikki vain näihin selkeisiin kategorioihin. Tällaisen puolesta puhuu mielestäni sekä kuvailut antiikin ajan tavoiste, että Raamatun tarve kieltää homoseksuaaliset toiminnot. Miksi kieltää jotakin, joka on suht. harvinaista ja yleensä täysin poissuljettua ja epäkiinnostavaa?



No joo, olen kyllä samaa mieltä. En usko, että seksuaalinen suuntautuminen on näin yksiselitteistä. Jopa sukupuolien kahtiajako voidaan ihan perustellusti (mielestäni) kyseenalaistaa. Tässä kait huomataan se biologinen ja sosiologinen ero, biologiassa ei yleensä törmätä mihinkään ongelmiin vaikka nämä jaot näin yksinkertaisesti tehdäänkin. Kuitenkin jos tarkastellaan ihmisen käyttäytymistä ja olemusta, tulisi sosiologinen aspekti ottaa huomioon.

Tämän viestiketjun kannalta on vain mielestäni tarkoituksenmukaista jakaa seksuaalisuus näihin kahteen ääriryhmään.

En tiiä miksi ihmiset ovat aina halunneet kieltää jotakin harvinaista ja alistaa ja vainota vähemmistöjä, sairastahan se on.

Feminine
Miguel Täystuho
Mutta eläimen vastaava käytöshän miellettäisiin homoseksuaaliseksi. Emmehän me voi kuitenkaan tietää miten kysyinen eläin on seksuaalisesti suuntautunut, ja millä tavalla hän uroksen ja naaraan kokee.



Kuitenkin yleensä se koiraan naaraaseen suuntautunut kiiinnostus halutaan nähdä heteroseksuaalisuutena. Miksi tätä ei ole yhtä suurta tarvetta selkeästi erottaa ihmisen käytöksestä?



Feminine
Miguel Täystuho
Jotta voisimme tehdä vertailuja ihmisten ja eläinten välillä, meidän kait pitäisi määritellä "homoseksuaalisuus" jotenkin niin, että voimme käyttää samaa käsitettä sekä ihmisistä ja eläimistä. Eikä tämä "perinteinen" määritelmä ole minusta sopiva siihen.



Miksi sinäkin haluat määritellä nimenomaan homoseksuaalisuuden uudelleen. Mikset vain yleensä seksuaalisuutta?



Mielestäni myös heteroseksuaalisuus tulisi erottaa samalla tavalla kuin homoseksuaalisuuskin ja määritellä jotenkin sopivammin. En vain tuonut sitä selkeästi esille, koska tämä ketjun aihe on tuo homoseksuaalisuus.

Eikä näiden käsitteiden tarvi muodostua miksikään ongelmaksi, voidaanhan me uudelleenmääritellä ne haluamallamme tavalla tähän keskusteluun sopivaksi. Onhan ne joskus määritelty alunperinkin, eikä niissä tarvi orjallisesti pitäytyä elleivät ne meille sovi. Minun mielestäni ei sovi.

Eläimet harrastavat seksiä toistensa kanssa. Välillä urosten, välillä naaraiden kanssa. Myös ihmiset tekevät samaa. Mutta tämän lisäksi ihmisellä on jokin identiteetti, se kuinka hän seksuaalisuutensa kokee. Tämä käsite ei ole puhtaasti biologinen vaan siinä on sosiologista ja psykologista ainesta mukana (muiden muassa). Täten on minusta väärin käyttää tätä käsitettä kuvaamaan sekä tätä ihmisten identiteettiä, että tuota eläinten havaittua käyttäytymistä.

Mutta kuten sanoin, voidaanhan me sopia, että tässä keskustelussa "homoseksuaalisuus" ja "heteroseksuaalisuus" tarkoittavat vain sitä kenen kanssa eläimen/ihmisen havaitaan sillä hetkellä harrastavan seksiä, mutta eihän se järkevältä kuullosta.

Haluaisin kuulla, jos jollakin on esimerkkejä, onko luonnossa yleistä homoparit? Enkä nyt tarkoita vain niitä satunnaisia kertoja, kun huomataan uroksen harrastavan seksiä uroksen kanssa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat