Äänestys etymologiasta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kumpi vaihtohetoinen etymologian oheisille sanoille "palsi" ja "kalsi" on mieltänne oikea, "virallinen" germaaninen (Koivulehto) vai palstalla kehitetty (Arkkis)?

Arkkis
Arkkis

JK: " 5. Palsi

(8) Sm. palsi 'kova savi- t. maakerrostuma etenkin järven- t. joen pohjassa, tiukka maakerros; kuiva savi- t. sorareunus' (ks. tark. SKES), karj. palzi (gen. pallen, part. paltta) 'reuna, varsi, vierus, äyräs (esim. joen, tien)' = lpN *buol'dd (= mm. lpL puolta) 'vuoren-, mäenrinne; metsä, koivikko' (SKES; viimeksi E. Itkonen, Vir. 1975 s. 169); samaa pesyettä sm. palle (gen. palteen), palte (gen. paltteen) 'reuna, syrjä; päärme, käänne, lieve (esim. vaatteissa); (ojan, järven, tervahaudan) äyräs, mäen rinne, mäki, harjanne' [palttaa, pallistaa 'päärmätä'), karj. palte 'vaaran, mäen rinne' jne., lyyd. palte 'rinne', veps. påude 'rinne, vieru, paltta'; vir. palistada 'päärmätä, reunustaa; palmikoida'; Hiv. pāld 'vuori, mäki', pal'stē, pal't'stē 'päärmätä; palmikoida (hiukset)'; sm. pallas (gen. paltaan) 'rinne, kallas, palle'; sm. paltta, paita, palt(t)o 'mäen rinne, vieru; reuna, penger' (ks. SKES) < vkgerm. *falϸa-s, *falϸi-; edellisestä a-vartalosta mnorj. faldr-r 'poimu, laskos, lieve, helma', mruots. fald-er id., 'kerta', -nruots. fäll jne., mys. falt 'poimu' jne.; jälkimmäisestä i-vartalosta mnorj. feld-r 'Mantel', anglos. fyld 'Falte, Umdrehung, Band', mys. falti-stuol 'kokoon taitettava tuoli', kys. manic-falt (plur. -felte) '(lehmän) satakerta' (ks. esim. Seebold, Hellquist, Jan de Vries jne.). "

Sm. palle merkitsee normaalisti samaa kuin ruots. jäll ja niinpä jo Thomsen (1869) esitti sille germ. etymologian. Asiaa on kuitenkin mutkistanut se, että sana on osoittautunut kuuluvaksi laajempaan ims. yhteyteen, jonka ilmeisellä kantasanalla palsi on vastine lapissakin: buol'da (ks. edellä).

SKES katsoo, että palteen merkitys 'päärme' »on mahd. ainakin saanut vaikutusta» germ. taholta, merkitys 'mäki, rinne' sen sijaan liittyisi omaperäiseksi katsottuun palsi-, paltta-pesyeeseen (SKES s.v. palle, palsi). "

A: Jos ja kun "palsi" ja "buoldd" liittyvät yhteen, kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus, että siihen littyisi sana "puoli" ja sen venäläinen vastinen "pol".

Edelleen: kun on "palsi" ja "paltta", niin MINNE ON "UNOHTUNUT" "PALSTA" ikään kuin näiden välistä?

JOS (ja tämä tietysti tässävaiheesa vain jos...) noilla sanoilla SATTUISI OLEMAAN YHTEINEN BALTTILAINEN KANTASANA, josta kaikki seuraisivat sännöllisesti, niin se kantasana olisi muotoa

b/p/als/š/ti

Ei muuta kuin syötetään metodisesti googleen ja tarkennetaan kieli liettuaksi.

Se, mikä täsmää, on liettuan:

"palšti" = kuivata (maa), kuivua, harmaanuttaa, kukkia (yli, ohi), lakastua.

http://terminu.zodynas.info/palsti

" palšti

palš|ti, ~ta, ~o darytis palšam, blukti, pilkėti: Margas drabužis ~ta nuo saulės. ~imas (2) "

Sellainen joen rantaniitystä tai suosta

kuivattu laidun, pelto = "palšta", kuinkas muuten mm. liettuaksi ja kuuriksi!

'Palsta' ei siis olekaan josktulos, vaan kuivatustulos.

"Kuiva", "vaaleanharmaa", "kuihtunut (ruoho)" = "palša(s)"

latviaksi "palss, palsa".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... %97&h=2106

Sana "palšis" myös löytyy, se tarkoittaa "kuivan/haramaan karvan karjaa" eli ilemisesti villakarjaa:

http://terminu.zodynas.info/palsis

" palš|is, ~ė dkt. (1) palšo plauko galvijas "

ja ilmeisesti tätä kautta "harmaata" ovat myös tietynlaiset vaatteet (muutkin kuin SAint).

JK: " Ims.-lp. sanue sopii kuitenkin kokonaisuudessaan johdettavaksi germ. originaalista. Vkgerm. asu *falϸa-(s), johon germ. kielten luetellut muodot äännelaillisesti palautuvat, vastaa suoraan sm. pallas, paita, paltta, paltto -asuja, vrt. tunnettua germ. lainaa sm. kallas, kaita, kaltto < vkgerm. *χalϸa-s. 8 Palsi-asua ( < vksm. *palte = lp. buol'da) vastaa germ. z-vartalo *falϸi- > *falði-, joka myös tavataan germ. puolella (vrt. edellä olevaa luetteloa). Germ. z-vartaloa ei edes tarvittaisi, sillä joissakin vanhoissa balttilaisissa lainoissa esiintyy originaalin a-vartaloa vastaamassa (v)ksm. e-vartalo: sm. orsi ~ liett. ardas, sm. reisi ~ lp. ruoi'dậ < vksm. *rajte ~ liett. rietas < *raitas, sm. virsi <~ liett. virdas (Kalima 1936 s. 79, SKES selittää orsi < baltt. *ardis). Kun palsi on lapin todistuksen mukaan iältään täysin rinnastettavissa näihin balttilaisiin lainoihin, voisi e-vartalon synty selittyä samoin kuin balttilaisissa lainoissa, siis germ. a-vartalosta.

Ilmiö lienee yhteydessä siihen tunnettuun seikkaan, että vanhoja a/ä-vartaloita on muuttunut e-vartaloiksi (ks. Ravila, Vir. 1939 s. 107—112). Palsi voi olla vanhempi laina kuin pait(t)a, pallas.

Erityisesti huomattakoon, että myös mainitussa germ.kantaisessa kallas-pesyeessä esiintyy e-vartalo: *kalsi-, kallella(an), kallelle(en). Saamme siis pitkän rivin paralleeleja asuja: *kalsi, kallas, kaita, kalt(t)o, kallistaa ~ palsi, pallas, paita, palt(t)o, pallistaa. "

Tuo "kalsi" tulee osoittatutumaan yhtä vääräksi "germaanilainaksi" kuin tämä "palsikin"...




Tarkasti ottaen "kalsi, kallellaan" tulee liettuan, kuurin verbistä

"Kalsti...kalsta...kalto" = mennä vinoon, osua, joutua harhaan, kallistua, tukea pönkkänä, kannattaa (paalu), asettaa vinoon, syyllistyä"

http://dictionaries.vnvsoft.com/lietvokn2.html

" nusikalsti (nusikalsta, nusikalto) = sich vergehen (verging sich, sich vergangen), ein Verbrechen begehen (beging, begangen); nusikalsti kuo nors - sich (D) etwas zuschluden kommen lassen (ließ, gelassen) "

Tätä asiaa koskien verbi esiintyy yleensä muodossa

" "nusikalsti" = "syyllistyä" johonkin, kirjaimellisesti jotakuinkin "vinahtua" vanasta "vino".

http://litovru.ru/index.php?a=srch&d=1& ... &il=ru&p=1

" 1. nusikalsti

|sti (-sta, -to) провиниться; совершить преступление "

"Syyllinen" = "kaltas", kun taas

"Kalstas" = vinotuki, pönkkä paalu

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=1469

Rock'n rollin (rokenrolo) rytminkin voi "syyllistyä", kumma kyllä:

http://vilniaus.diena.lt/dienrastis/men ... tmu-194113


JK: " Näin meillä on uusi tapaus osoittamassa, että germ.-suomalaiset kosketukset ovat a1kaneet ennen ti > si -kehitystä. Olen jo aikaisemmin esittänyt — tosin suppeasti — useita muita tällaisia rinnastuksia (ks. Koivulehto 1971 s. 386). "

A: JUURI SAMANLAISIA VÄÄRENNETTYJÄ NE KOIVULEHDON MUUTKIN "TUOLLAISTEN" TAPAUKSET OVAT JA SAMOIN NIILLE PERUSTUVAT "AJOITUKSET": Älkää uskoko Jaskaa, Jaskakin puhuu paskaa!

Ja sitten haukkuu muita, kuten minua....

"Palšti" on ikvanha balttisana, sillä se on osa "ajattaa-parvea" mm. "pilti/pildeti" = kataa, kattua, juosta > "*pel(s)ti" [pälsti] > palšti = kuivattaa, "juokututtaa vesi pois".

Tähän liitty joukko muita balttikielten sanoja kuten jotvingin (mon.) "pal'os" = soinen järvenranta. Niitä ei nyt tähän kannata pistää, ennen kuin katson, onko siellä jotenkin muuten mielenkiitoisia tapauksia.

(Sana "palle, palteen" lienee tässä pelkkä sekaannuksen "tulos", kuten jossakin aikaisemmin olen arvellutkin.)




Preussin sana "bāls" = vaaleanharmaa, haalennut yhdistää sekä sanasta "baltas" = valkoinen että "palšas" = kuiva(ttu), kuihtunut, vaaleanharmaa mrkityksiä.

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

" bāls, gen ballas <25> [Bāltan, bala, balti, balt MK]
blyškus, balsvas, palšas, išbalęs "

Liettuan "bala" on "suo" samoin kuin "pelkė".

(Ja "Piru tietää" ymv. on "Bala žìno!" eli "Suo tietääI" (mitä jollekin on tapahtunut...)

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija
Arkkis
Kumpi vaihtohetoinen etymologian oheisille sanoille "palsi" ja "kalsi" on mieltänne oikea, "virallinen" germaaninen (Koivulehto) vai palstalla kehitetty (Arkkis)?

Arkkis

JK: " 5. Palsi

(8) Sm. palsi 'kova savi- t. maakerrostuma etenkin järven- t. joen pohjassa, tiukka maakerros; kuiva savi- t. sorareunus' (ks. tark. SKES), karj. palzi (gen. pallen, part. paltta) 'reuna, varsi, vierus, äyräs (esim. joen, tien)' = lpN *buol'dd (= mm. lpL puolta) 'vuoren-, mäenrinne; metsä, koivikko' (SKES; viimeksi E. Itkonen, Vir. 1975 s. 169); samaa pesyettä sm. palle (gen. palteen), palte (gen. paltteen) 'reuna, syrjä; päärme, käänne, lieve (esim. vaatteissa); (ojan, järven, tervahaudan) äyräs, mäen rinne, mäki, harjanne' [palttaa, pallistaa 'päärmätä'), karj. palte 'vaaran, mäen rinne' jne., lyyd. palte 'rinne', veps. påude 'rinne, vieru, paltta'; vir. palistada 'päärmätä, reunustaa; palmikoida'; Hiv. pāld 'vuori, mäki', pal'stē, pal't'stē 'päärmätä; palmikoida (hiukset)'; sm. pallas (gen. paltaan) 'rinne, kallas, palle'; sm. paltta, paita, palt(t)o 'mäen rinne, vieru; reuna, penger' (ks. SKES) < vkgerm. *falϸa-s, *falϸi-; edellisestä a-vartalosta mnorj. faldr-r 'poimu, laskos, lieve, helma', mruots. fald-er id., 'kerta', -nruots. fäll jne., mys. falt 'poimu' jne.; jälkimmäisestä i-vartalosta mnorj. feld-r 'Mantel', anglos. fyld 'Falte, Umdrehung, Band', mys. falti-stuol 'kokoon taitettava tuoli', kys. manic-falt (plur. -felte) '(lehmän) satakerta' (ks. esim. Seebold, Hellquist, Jan de Vries jne.). "

Sm. palle merkitsee normaalisti samaa kuin ruots. jäll ja niinpä jo Thomsen (1869) esitti sille germ. etymologian. Asiaa on kuitenkin mutkistanut se, että sana on osoittautunut kuuluvaksi laajempaan ims. yhteyteen, jonka ilmeisellä kantasanalla palsi on vastine lapissakin: buol'da (ks. edellä).

SKES katsoo, että palteen merkitys 'päärme' »on mahd. ainakin saanut vaikutusta» germ. taholta, merkitys 'mäki, rinne' sen sijaan liittyisi omaperäiseksi katsottuun palsi-, paltta-pesyeeseen (SKES s.v. palle, palsi). "

A: Jos ja kun "palsi" ja "buoldd" liittyvät yhteen, kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus, että siihen littyisi sana "puoli" ja sen venäläinen vastinen "pol".

Edelleen: kun on "palsi" ja "paltta", niin MINNE ON "UNOHTUNUT" "PALSTA" ikään kuin näiden välistä?

JOS (ja tämä tietysti tässävaiheesa vain jos...) noilla sanoilla SATTUISI OLEMAAN YHTEINEN BALTTILAINEN KANTASANA, josta kaikki seuraisivat sännöllisesti, niin se kantasana olisi muotoa

b/p/als/š/ti

Ei muuta kuin syötetään metodisesti googleen ja tarkennetaan kieli liettuaksi.

Se, mikä täsmää, on liettuan:

"palšti" = kuivata (maa), kuivua, harmaanuttaa, kukkia (yli, ohi), lakastua.

http://terminu.zodynas.info/palsti

" palšti

palš|ti, ~ta, ~o darytis palšam, blukti, pilkėti: Margas drabužis ~ta nuo saulės. ~imas (2) "

Sellainen joen rantaniitystä tai suosta

kuivattu laidun, pelto = "palšta", kuinkas muuten mm. liettuaksi ja kuuriksi!

'Palsta' ei siis olekaan josktulos, vaan kuivatustulos.

"Kuiva", "vaaleanharmaa", "kuihtunut (ruoho)" = "palša(s)"

latviaksi "palss, palsa".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... %97&h=2106

Sana "palšis" myös löytyy, se tarkoittaa "kuivan/haramaan karvan karjaa" eli ilemisesti villakarjaa:

http://terminu.zodynas.info/palsis

" palš|is, ~ė dkt. (1) palšo plauko galvijas "

ja ilmeisesti tätä kautta "harmaata" ovat myös tietynlaiset vaatteet (muutkin kuin SAint).

JK: " Ims.-lp. sanue sopii kuitenkin kokonaisuudessaan johdettavaksi germ. originaalista. Vkgerm. asu *falϸa-(s), johon germ. kielten luetellut muodot äännelaillisesti palautuvat, vastaa suoraan sm. pallas, paita, paltta, paltto -asuja, vrt. tunnettua germ. lainaa sm. kallas, kaita, kaltto < vkgerm. *χalϸa-s. 8 Palsi-asua ( < vksm. *palte = lp. buol'da) vastaa germ. z-vartalo *falϸi- > *falði-, joka myös tavataan germ. puolella (vrt. edellä olevaa luetteloa). Germ. z-vartaloa ei edes tarvittaisi, sillä joissakin vanhoissa balttilaisissa lainoissa esiintyy originaalin a-vartaloa vastaamassa (v)ksm. e-vartalo: sm. orsi ~ liett. ardas, sm. reisi ~ lp. ruoi'dậ < vksm. *rajte ~ liett. rietas < *raitas, sm. virsi <~ liett. virdas (Kalima 1936 s. 79, SKES selittää orsi < baltt. *ardis). Kun palsi on lapin todistuksen mukaan iältään täysin rinnastettavissa näihin balttilaisiin lainoihin, voisi e-vartalon synty selittyä samoin kuin balttilaisissa lainoissa, siis germ. a-vartalosta.

Ilmiö lienee yhteydessä siihen tunnettuun seikkaan, että vanhoja a/ä-vartaloita on muuttunut e-vartaloiksi (ks. Ravila, Vir. 1939 s. 107—112). Palsi voi olla vanhempi laina kuin pait(t)a, pallas.

Erityisesti huomattakoon, että myös mainitussa germ.kantaisessa kallas-pesyeessä esiintyy e-vartalo: *kalsi-, kallella(an), kallelle(en). Saamme siis pitkän rivin paralleeleja asuja: *kalsi, kallas, kaita, kalt(t)o, kallistaa ~ palsi, pallas, paita, palt(t)o, pallistaa. "

Tuo "kalsi" tulee osoittatutumaan yhtä vääräksi "germaanilainaksi" kuin tämä "palsikin"...




Tarkasti ottaen "kalsi, kallellaan" tulee liettuan, kuurin verbistä

"Kalsti...kalsta...kalto" = mennä vinoon, osua, joutua harhaan, kallistua, tukea pönkkänä, kannattaa (paalu), asettaa vinoon, syyllistyä"

http://dictionaries.vnvsoft.com/lietvokn2.html

" nusikalsti (nusikalsta, nusikalto) = sich vergehen (verging sich, sich vergangen), ein Verbrechen begehen (beging, begangen); nusikalsti kuo nors - sich (D) etwas zuschluden kommen lassen (ließ, gelassen) "

Tätä asiaa koskien verbi esiintyy yleensä muodossa

" "nusikalsti" = "syyllistyä" johonkin, kirjaimellisesti jotakuinkin "vinahtua" vanasta "vino".

http://litovru.ru/index.php?a=srch&d=1& ... &il=ru&p=1

" 1. nusikalsti

|sti (-sta, -to) провиниться; совершить преступление "

"Syyllinen" = "kaltas", kun taas

"Kalstas" = vinotuki, pönkkä paalu

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=1469

Rock'n rollin (rokenrolo) rytminkin voi "syyllistyä", kumma kyllä:

http://vilniaus.diena.lt/dienrastis/men ... tmu-194113




Lithuanian: "kãlti = kallistua (sivulle)"

Etymology: 1. (kaliù, kaliaũ) 'anlehnen', atkalti, ãtkaltìs, atkãltas, ãtkalta (Bezzenberger LF 97) '(Rücken)lehne', ãtkalas, -ùs 'angelehnt, sich stützend' und 'umgekehrt, entgegengesetzt', Adv. atkaliai 'entgegen, im Gegensatz, umgekehrt, anderseitig, aufs neue' (Daukantas Būd. 1. 38. 60. 245, Neposübers. 183, Phadrusübers. 41), daneben atkalu (Daukantas Darb. 179, Märchen in LT 4, 21), atkaluonis 'adversarius' (Daukantas Neposübers. 134 = Epaminondas 5, 2), lett. atkal(t) 'abermals, hinwiederum' (Būga Aist. st. 147, KS 132, Skardžius Z¹D 444, über das Lett. Endzelin FBR 20, 30). Lit. pakalà, -ỹs, pakalas (Skardžius ŽD 443), lett. pakaļa 'Rückenteil, Rückseite, Hinterteil', pakaļ, pakal 'hinterher', als Präp. 'hinter, nach' (Endzelin Lat. predl.1, 180 ff., Lett. Gr. 516 ff., Latv. val. gr. 669 ff.), atpakaļ 'zurµck', cf. ai. kát·aka- 'Bergabhang' (mit t· aus lt, s. Fortunatov BB 6, 218, Hirt ebd. 24, 277), got. wiljahal ei 'Parteilichkeit', huls 'hold, geneigt, gnädig', ahd. heldan 'neigen, auf die Neige bringen', halden 'sich neigen, abschüssig sein', aisl. hallr '(vorwärts) geneigt', als Subst. 'Neigung, Senkung, Halde, Hügel', halla 'neigen, beugen, zu Ende gehen'. Mit Verallgemeinerung eines Nasalformans abg. kloniti 'neigen, beugen', poklonú 'Verneigung, Anbetung' etc. (Berneker Wb.1, 522, Trautmann Wb. 114, Vasmer Wb.1, 572). Ũber lit. pakalìkas 'Lakai, Diener' s.s.v.

Lithuanian: kálti = takoa

Etymology: 2. 'schmieden, hämmern', kalejas, kálvis 'Schmied', kalė'ti 'gefangen sein', bei Szyrwid (PS 2, 28, 26; 154, 23, Dict. s.v. więznię 'gefangen halten', kalė'jimas, kalinỹs 'Gefängnis', kalinẽs auch 'Schmiedearbeit' und 'Gefangener, Häftling', kálvė 'Schmiede', káltas 'Mei­el', kalìnti 'hämmern, mit Hammer bearbeiten, stumpfsinnig auswendig lernen, einochsen' (vgl. zur letzten Bed. poln. wkuwać lekcję 'eine Lektion einpauken' zu kuć 'hämmern'), kãlinti 'gefangen halten, einsperren', kalsnóti 'ohne rechte Arbeitslust an etw. herumhämmern' (zur Bildung s. Būga RFV 65, 309, vgl. auch weiter unten kulsnóti: kùlti), kalíkṥtyti '(eine Sense) schärfen, dengeln', káldinti, -inė'ti 'schmieden, schlagen, prügeln, prägen' und Kaus. 'schmieden lassen, schlagen lassen', kaldiniaĩ 'eiserne Fesseln', kalénti 'klappern (von Zähnen und vom Storchschnabel)', pakalìkas in Bed. 'Keil' (Gižai, Bez. Vilkaviṥkis, Skardžius ŽD 129),

lett. kālt 'schmieden, (be)schlagen', kālvis 'Schmied', kalva, -e 'Schmiede', lit. priekãlas, preu­. preicalis Voc. 517 'Ambo­', calte 'margk' (Münzbez.) Grunau 35, kalopeilis 'Hackemesser' Voc. 369, lit. kuõlas 'Pfahl' (cf. kuõlą kálti 'Pfahl einschlagen', Būga LM 4, 432), ãpkala(s) '(Wagen)beschlag, Glatteis' (s.s.v.). Über nukalė'ti 'durch Entzug des Lichtes vernichten' usw. s.s.v. kalčỹs.


JK: " Näin meillä on uusi tapaus osoittamassa, että germ.-suomalaiset kosketukset ovat a1kaneet ennen ti > si -kehitystä. Olen jo aikaisemmin esittänyt — tosin suppeasti — useita muita tällaisia rinnastuksia (ks. Koivulehto 1971 s. 386). "

A: JUURI SAMANLAISIA VÄÄRENNETTYJÄ NE KOIVULEHDON MUUTKIN "TUOLLAISTEN" TAPAUKSET OVAT JA SAMOIN NIILLE PERUSTUVAT "AJOITUKSET": Älkää uskoko Jaskaa, Jaskakin puhuu paskaa!

Ja sitten haukkuu muita, kuten minua....

"Palšti" on ikvanha balttisana, sillä se on osa "ajattaa-parvea" mm. "pilti/pildeti" = kataa, kattua, juosta > "*pel(s)ti" [pälsti] > palšti = kuivattaa, "juokututtaa vesi pois".

Tähän liitty joukko muita balttikielten sanoja kuten jotvingin (mon.) "pal'os" = soinen järvenranta. Niitä ei nyt tähän kannata pistää, ennen kuin katson, onko siellä jotenkin muuten mielenkiitoisia tapauksia.

(Sana "palle, palteen" lienee tässä pelkkä sekaannuksen "tulos", kuten jossakin aikaisemmin olen arvellutkin.)




Preussin sana "bāls" = vaaleanharmaa, haalennut yhdistää sekä sanasta "baltas" = valkoinen että "palšas" = kuiva(ttu), kuihtunut, vaaleanharmaa mrkityksiä.

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

" bāls, gen ballas <25> [Bāltan, bala, balti, balt MK]
blyškus, balsvas, palšas, išbalęs "

Liettuan "bala" on "suo" samoin kuin "pelkė".

(Ja "Piru tietää" ymv. on "Bala žìno!" eli "Suo tietääI" (mitä jollekin on tapahtunut...)[/quote]


Otetaan tämä englannin etymologisen kanta tarkempaan syyniin sen suhteen, mitä muuta kautta "pelto", "puoli", "palsta" ja "palsi" olisivat suomeen tulleet kuin kermaanista:

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... e=none&p=0

field (n.) = kenttä, tasainen aukio (Ei tarvitse olla mitenkään teknisesti valmisteltu, toisin kuin ”pelto” alun perin)

O.E. feld "plain, open land" (as opposed to woodland), also "a parcel of land marked off and used for pasture or tillage," probably related to O.E. folde "earth, land," from P.Gmc. *felthuz "flat land,"

from PIE *pel(e)-tu-, from base *pele- "flat, to spread"

(cf. L. planus "flat, level,"

O.C.S. polje "field;" see plane (1)).

Common W.Gmc. (cf. O.Fris. feld, M.H.G. velt, Ger. Feld), but not found outside it (Sw. fält, Dan. felt are borrowed from Ger.),

though Finnish pelto "field" is believed to have been adapted from P.Gmc. ”

Tässä linkissä sanotaan englannista ja myös rivien välistä ”suomennettuna”, että ”sanaa ”field” EI TAVATA GERMAANIKILETEN ULKOPUOLELLA, vaikka suomen sanan ”pelto” USKOTAAN (joissakin piireissä) olevan sieltä (mutta se ei siiskuitenkaan ole; tuttua englantilaisten kielenvääntöä muiltakin tieteenaloilta!).

PIE-tietokanta kertoo mm. seuraavaa kentverbin "*pel-" = ajaa , levittää, juoksuttaa ym. johdannaista:

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=21&text_word=pil&method_word=substring&sort=word

*pel- = flour = kaataa
” Old Prussian pelwo, Lat. palea, Skr. पलाल (palāva), Lith. pelūs, Ltv. pelus, Russ. полова (polova) ”

Haku enkun etymologisesta merkkijonolla "pel" antaa seuraavaa:

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

pallet (1) = olkilyhde
"mattress," late 14c., from Anglo-Fr. paillete "straw, bundle of straw," from O.Fr. paillete "chaff," from paille "straw,"
from L. palea "chaff," cognate with Skt. palavah, O.C.S. pleva, Rus. peleva, Lith. pelus.
pelagic = saaristo-
"pertaining to the sea," 1656, from L. pelagicus, from Gk. pelagikos, from pelagos "sea,"

from PIE *p(e)lag- "to spread out"

(cf. Gk. plagos "side," L. plaga "hunting net, curtain, region"),

from base *pele- "spread out, flat" (see plane (1)).

pelvis = maksa

1615, "basin-like cavity formed by the bones of the pelvic girdle," from Mod.L., from L. pelvis "basin, laver," Old L. peluis "basin,"

from PIE *pel- "container" (cf. Skt. palavi "vessel,"

Gk. pelex "helmet = kypärä," pelike "goblet, bowl," O.N., O.E. full "cup") ”

Latinan ”pellere” = ajaa -sanan eri johdannaiset kertovat ”*pelti” = ”ajaa, jouksuttaa ym.” -verbin jne. eri merkitysten olleen yhtä laajat kuin suomen ajaa-sanallakin:

appeal = vetää puoleensa

c.1300 (n.), early 14c. (v.), originally in legal sense of "calling" to a higher judge or court, from Anglo-Fr. apeler "to call upon, accuse," from O.Fr. apeler (11c., Mod.Fr. appeler), from L. appellare "to accost, address, appeal to, summon, name," iterative of appellere "to prepare,"
from ad- "to" + pellere "to beat, drive."
Probably a Roman metaphoric extension of a nautical term for "driving a ship toward a particular landing." Popular modern meaning "to be attractive or pleasing" is quite recent, attested from 1907 (appealing in this sense is from 1891), from the notion of "to address oneself in expectation of a sympathetic response."
dispel = ajaa eroon, erottaa, erotella

1630s, from L. dispellere "drive apart,"

from dis- "away" + pellere "to drive, push" (see pulse (1)).

Since the meaning is "to drive away in different directions" it should not have as an object a single, indivisible thing (you can dispel suspicion, but not an accusation). Related: Dispelled; dispelling.

propel = ajaa pois, karkottaa

c.1440, "to drive away, expel," from L. propellere "push forward,"
from pro- "forward" + pellere "to push, drive."
Meaning "to drive onward, cause to move forward" is from 1658. Propellant "fuel for a rocket engine" is from 1919. Propeller in mechanical sense is first attested 1809, of ships; of flying machines (in a broad, theoretical sense) 1842, in the specific modern sense 1853; shortened form prop is recorded from 1914.
repel = aja poi, poistaa, iskeä (takaisin)
c.1421, "to drive away, remove," from O.Fr. repeller, from L. repellere "to drive back,"

from re- "back" + pellere "to drive, strike" (see pulse (1)).

Meaning "to affect (a person) with distaste or aversion" is from 1817. Repellent (adj.) is recorded from 1643, from L. repellentem, prp. of repellere; originally of medicines (that reduced tumors); meaning "distasteful, disagreeable" first recorded 1797. The noun sense of "substance that repels insects" first recorded 1908.

plane (1) = taso

"flat surface," 1604, from L. plantum "flat surface," properly neut. of adj. planus "flat, level, plain, clear,"

from PIE *pla-no- (cf. Lith. plonas "thin;"

Celtic *lanon "plain;" perhaps also Gk. pelanos "sacrificial cake, a mixture offered to the gods, offering (of meal, honey, and oil) poured or spread"),

suffixed form of base *pele- "to spread out, broad, flat"

(cf. O.C.S. polje "flat land, field," Rus. polyi "open;" (pelto = pole (ve), puoli = pol, A.)

O.E., O.H.G. feld, M.Du. veld "field"). ”

place (n.) = paikka

O.E. "open space in a city, market place, square," from O.Fr. place, from M.L. placea "place, spot," from L. platea "courtyard, open space, broad street," from Gk. plateia (hodos) "broad (way)," fem. of platys "broad,"

from PIE *plat- "to spread"

(cf. Skt. prathati "spreads out;" Hitt. palhi "broad;" Lith. platus "broad;" Ger. Fladen "flat cake;" O.Ir. lethan "broad");

extended variant form of base *pele- (see plane (1)).

Replaced O.E. stow and stede. Wide application in English, covering meanings that in French require three words: place, lieu, and endroit. Cognate It. piazza and Sp. plaza retain more of the etymological sense. Broad sense of "material space, dimension of defined or indefinite extent" is from mid-13c. Sense of "position on some social scale" is from early 14c. Meaning "group of houses in a town" is from 1580s. Place-kick is from 1845, originally in rugby. Placement is first attested 1844. All over the place "in disorder" is attested from 1923.

place (v.) = asettaa, sijoittaa, sijoittua jllkn paikalle

1540s, from place (n.). In the horse racing sense of "to achieve a certain position" (usually in the top 3 finishers; in U.S., specifically second place) it is first attested 1924, from earlier meaning "to state the position of" (among the first three finishers), 1826. To take place "to happen, be accomplished" (mid-15c., earlier have place, late 14c.), translates Fr. avoir lieu

Pole (3) = puolainen (= ”napa”...)
"inhabitant or native of Poland," 1650s, from Ger. Pole, sing. of Polen, from Pol. Poljane,

lit. "field-dwellers," from pole "field,"

from PIE base *pele- "flat, plain" (see plane (1)).

(Englannin etymologisessa on väärä (”mahdollinen”) selitys liettuan sanalle ”laukas” (ja preussin sanalla ”lāuks”: ne kuuluvat sanna yhteyteen kuin latvian ”loka” = rantaniitty) : todellisuudessa sana tulee preussin kautta sanasta ”lenkti”(lt) = taipua, mutkitella (rantaviiva), rantaniitty (lahtiniitty) = lankà, ja lahti = įlanka = ”sisään(päin)taipuva”, ja ”lenkas” = ”peltolainen” = puolalainen, Puola = Lenkija(lt) = ”peltomaa”

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

lea = niitty, kenttä, keto

O.E. leah "open field, meadow," earlier læch, recorded in place names,

from P.Gmc. *laukhaz (< laukas (lt, jtv), lauks (pr.), A. )

(cf. O.H.G. loh, and probably also Flem. -loo, which forms the second element in Waterloo),

from PIE *louquo- (cf. Skt. lokah "open space," L. lucus "grove,"

Lith. laukas "open field"), perhaps related to *leuq- "to shine, be bright." ”

Jos tuollainen lopussa mainittu yhteys on, niin sekin on baltista germaaniin eikä päinvastoin. )

Baltissa ”*pel-”-sanueesta seuraa aspektisarja
”pilti” = kaataa, laskea (vettä ym., sisään tai pois), juoksuttaa ym.,
<”*pelti” = ajaa, uittaa, juoksuttaa, levitä, jakaa tasaisesti ym.,
>”*pal(s/ṥ)ti = kuivata ym.

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=21&text_word=pil&method_word=substring&sort=word

Lithuanian: ”pìlti...pìla(pìlia)...pýlė” = kaataa, juoksuttaa jne.

Etymology: (1. pers. pilù, dial. piliù, Praet. pýliau) 1. 'giessen = valaa, (aus)schütten = laskea, (aus)füllen' = täyttää kaatamalla, übertr. 'züchtigen = kurittaa, prügeln = piiskata', altes Partic. Praet. Pass. pìlnas 'voll' (s.s.v. pìlnas 1., wo auch die Ableitungen hiervon verzeichnet sind), ”

(Tässä on uusi selitys adjektiivin -n-johdokselle: se on ainakin tässä tapauksessa VANHA PASSIIVIN PRETERITIN PÄÄTE, joka nyt on -t- nominatiivin tapaan. )

” Kaus. pìldinti 'giessen lassen, schütten lassen, füllen lassen', pìldyti, pildinė'ti '(er)füllen, ausüben, ausführen', pilinė'ti 'langsam, in kleinen Mengengiessen, schütten', pilióti dass., dagegen pỹlioti 'in grösseren Mengen giessen, schütten', pỹlis 'einmaliges Giessen, Schütten', pylà 'Giessen, (Aus)streuen, Schütten, heftiger Regenguss, übertr. 'Haue, Tracht Prügel', auch nebst pỹlius = pỹliavà 'gemeinsam zusammengesteuerter Naturlohn, pflichtgemässe Getreideablieferung', eig. 'Aufschµttung' (s.s.v. pỹliava), pilagà 'heftiger Regenguss (zum Suffix cf. Skardžius Z¹D 103), pìlstyti, pilstinė'ti 'wiederholt giessen, schütten, ein- und ausgiessen, -schütten', pìlstelėti 'ein wenig giessen', pìlstalioti 'wiederholt in kleinen Mengen giessen', pĩltė 'Schöpfkelle'= äyskäri, piltùvas und pìltuvas 'Trichter = suppilo, tratti, Schöpfeimer = kaivoämpäri, Giesskanne = valukannu' ”

Liettuan sanaa ”piltùvas”, joka tarkoittaa myös juotto- ja syöttöpaikkaa, esimerkiksi ja erittyisesti hevosille, vastaa kuurissa sana ”*piltūs”, josta ilmeisimmin tulee suomensamaa merkitsevä ”pilttuu”.

añtpila 'Anschwemmung=maaduttaminen, angeschwemmtes Land' = maadutettu, lietemaa, añtpilas 'Auffüllmaterial, Schotter' = täyttömaa, abltd. mit ãmpalas 'Aufwasser auf dem Eise' = jäänpäällinen vesi, kohva, peldė'ti 'schwimmen' = kellua, ev. mit pãlios 'grosser Sumpf, Moor = räme, viljelty suo' (s.s.v. ãmpalas, peldė'ti 2., pãlios).

Hierher auch pilìs 'Burg, Schloss = linna, linnoitus. (s.d.).

Lett. pilt...pilst...pila” (pilstu, pilu), pilēt 'tröpfeln=pisaroida', pile 'Tropfen', piltuve, -is, piltava 'Trichter', pildῑt '(aus)füllen = täyttää (tehtävä, mitta), erfüllen = toteuttaa', pildināt 'oft füllen', pilns 'voll' und Ableitungen (s. unter pìlnas 1.), abltd. mit pali, -as 'Flut, Ûberschwemmung' (cf. o. lit. ãmpalas), pelēt 'schwimmen' (vgl. s.v. peldė'ti 2.), evtl. auch mit palas, paļi 'sumpfige Ufer eines Sees' (cf. o. lit. pãlios).

Hierher auch pils 'Schloss. Burg' (s.s.v. pilìs).

Preuss. pilnan 'ganz' etc. (s. unter pìlnas 1.).

Abg. plúnú, poln. pešny, russ. polnyj etc. 'voll' (Trautmann Wb. 218, Vasmer Wb. 2, 394), russ. vodopol'(je) 'Wasserfülle, Überschwemmung', pol(n)ovod'je 'Austreten der Flüsse zur Zeit der Schneeschmelze' (Dikkenmann Nom. 100 ff. 205, Verf. ZslPh. 13, 222, Mél. Boisacq 1, 358).

Ai. pr·n·ɛ'ti, píparti 'füllt', pūrn·á- 'voll', párman- 'Fülle', párn·as 'Fülle, Reichtum', armen. hešum 'giesse' (Gdf. *pelnumi, vgl. Meillet Esqu.2 30. 44. 48. 57. 70. 111 ff. 114), griech. pimplōnai 'füllen', plhoj > plšwj, plrhj 'veil', lat. plœre 'füllen', plœnus 'voll', air. linaim 'fülle', lɛn 'voll', got. fulls 'voll', fulljan 'füllen' usw.

Nach Specht KZ 61, 284 ff. (vgl. auch Verf. FBR 20, 228) soll griech. pšlanoj 'Opfer(kuchen)' ursprünglich 'Fülle, Menge, Masse' geheissen haben und mit ai. párn·as, párman- in direktem Zusammenhang stehen. Er zieht ferner umbr. pelmner und lat. pulmentum 'Zukost' heran. Das lat. Wort sei nach pulpa 'Fleisch' zu pulpamentum umgestaltet worden.

S. noch s.v. pilvas 'Bauch' = maha (=”täytettävä”).

Lithuanian: ”pìltis...pìlasi...pylėsi” = ottaa asiakseen, ”sydämelleen” jne.
Etymology: pilti 2. in įsipìlti ( = kaataa sisäänsä”) 'sich sorgen = murehtia, bekümmert sein = olla alakuloinen, sich ereifern = kiivastua, ottaa itseensä, sich etwas zu Herzen nehmen' = ottaa sydämelleen; vgl. Valančius Prade 49, wo von dem hl. Joachim und seiner Frau Anna, den Eltern der Jungfrau Maria, gesagt wird: isz prižasties neturta neisipile 'sie waren nicht bekümmert wegen ihrer Armut', der Autor fährt fort, dass es ihnen aber leid tat, dass sie bis in ihr Alter keine Kinder hatten.

Lit. pìltis, įsiplìti in obigem Sinne sind zu pĩlnas 'fleissig, sorgfältig' aus poln. pilny erwachsen nach Analogie von pìlti 'giessen, schütten' zu pìlnas 'voll'. Dass pĩlnas und pìlnas gelegentlich vom Sprechenden zusammengeworfen werden, ist s.v. pĩlnas 2. gezeigt. Das Verbum pìltis, įsiplìti 'sich sorgen etc.' ist in der Intonation von der Familie von pìlti 'giessen, schütten' beeinflusst. Hierzu trugen Wendungen bei wie jì ãnt jõ pìlo vìsą savo tũlžį 'sie giesst ihre ganze Galle, ihren ganzen Zorn auf ihn aus'.

Ich erwähne noch, dass im Poln. neben pilny, pilnowoć auch pilowny (dial.) sowie pilować und pilić (apoln.) vorkommen, ebenso čech. ausser pilný, pilnovati etc. auch piliti 'sich befleissigen, sich beeilen'. Poln. pilowny, pilować, pilić können die Entstehung von lit. pìltis 'sich sorgen usw.' begünstigt haben.

In semasiologischer Hinsicht sei auch an dtsch. sich über etwas ereifern erinnernt.

Lithuanian: ”pilìs = linna, linnoitus”
Etymology: (Gen. sg. -iẽs), dial. auch pìlis (Gen. sg. pìlies, Būga KS 163), žem. auch pìlė (Daukantas Žodrodys, s. Būga KS 114). Diese Form begegnet ausserdem in Ṥiauliai (MLLG 1, 365 ff.).

Das Wort bedeutet 'Burg, Schloss'.

Daukantas gebraucht pilis, pilė auch für 'Stadt'; daher Žodrodys pĩle = arx; 28 = oppidum; 42 = urbs (Būga KS 114). In der Bed. 'Stadt' findet sich pilė bei ihm Būd. 171, Neposµbers. 12 (= Miltiades 7, 5); 181; 77 (Thrasyb. 4, 4).

In der Neposübers. 243 (= Att. 14, 3) gibt er nullos habuit hortos, nullam suburbanam aut maritimam sumptuosam villam wieder durch neturiej ne daržų, ne papilioninių ir pajūrinių brañgių numų.

Wenn aber 'Burg' und 'Stadt' unterschieden werden sollen, so verwendet Daukantas für jenes pilis, -ė, für dieses vietóvė, eig. 'Örtlichkeit' nach poln. miasto 'Stadt', miejsce 'Ort'; cf. Neposµbers. 91 (= Dion. 5, 5) įgawo wietowę Syrakuzų be jos pilęs ir solõs, kuri į wietowę kiszos = urbis Syracusarum potitus est praeter arcem et insulam adiunctam oppido usw. (s. Verf. ZslPh. 6, 92).

In der lit. Schriftsprache hat der Neologismus piliẽtis 'Bürger' das slav. Lehnwort miesčiònis 'Bürger, Städtbewohner, Städter' (s.s.v. miẽstas 'Stadt') verdrängt.

Zur Bildung von piliẽtis haben westeuropäische Ausdrücke wie dtsch. Bürger etc. beigetragen (Verf. a.a.O. 91).

Im Lett. entspricht dem lit. pilìs etc. pils 'Burg, Schloss'.

Für 'Stadt' sagt man dort das aus pils und sēta 'Zaun = aitaus' zusammengesetzte pῑlsēta (cf. engl. town 'Stadt' : ae. tún, ahd. zūn 'Zaun';

s. über pῑlsta jetzt Blese KZ 75, 103. 114), für 'Burger' pῑlsētniēks und als Neologismus (seit Kronwald) pilsuonis.

Im Preuss. kommen Ortsn. vor wie Pillaw, jetzt Pillau, Pillekaym (2. Tl. caymis 'Dorf'), Pylawkin (2. Tl. laucks 'Acker'), Pilayn (Wiesenname), Pillecop, jetzt Pillkoppen (2. Tl. zushgd. mit lett. kāpa 'Düne', lit. kõpos 'Nehrung'), Nawanpile, Wosepille (1. Element preuss. wosee 'Ziege = vuohi' Voc. 676, ”

Sivuhuomautus:

Sanaan ”vuohi”, kanbaltin ”*āžē”, liettuan ”ožė”, latvian ”oze”, on tullut v alkun jo baltissa, ennen kuin se on lainattu suomeen. Kuitenkaan lainauskieli ei ole ollut preussi (”wosee”, eikä jotvinki ”voze”, sillä noiden s:t eivät voi linautua suomen h:ksi. kilen sana on ollut muotoa ”vože tai vuože”. Kuuri ei myöskään käy, koska siellä(kään) ei ole suhuässiä, kuten ei myöskään seelissä.

cf. dtsch. Ciginburg, Sassenpile (1. Tl. preuss. sasins 'Hase = jänis' Voc. 659), Pelite 'fossatum' usw. (Gerullis ON 118. 122 ff. 152. 209. 231. 257), Pilsēten (vgl. o. lett. pῑlsa); cf. lit. ON wie Pῑlkalnis, lett. Pilskalns 'Schlossberg'.

Über den lett. Stadtnamen Piltene (dtsch. Pilten) vgl. Endzelin FBR 11, 24. Er erklärt diesen als 'aufgeschütteter, zusammengeworfener, aufgegrabener Ort' und vergleicht die Bergbezeichnungen Piltene, Piltiņṥ, den Wald Piltiņṥ, ferner die 'castellatura' Ampilten (1290), vielleicht identisch mit dem lit. Dorf Impiltis.

Alle diese Wörter gehören zu lit. pìlti 'giessen, (auf)schütten' (s. auch v.d. Osten-Sacken IF 33, 246 ff.).

Lit. pìlsūdas = sūdas pavietavasis 'Kreis-, Bezirksgericht = raastuvanoikeus (ruastuva oekeos, sav.), Stadt' (TiŽ 1, 361) enthält im 2. Gl. lit. sūdas 'Gericht = oikuesistuin' aus wruss. sud. Skardžius ŽD 430 belegt pìlsūdas aus dem žem. Viekṥniai. Es gibt auch ein Dorf Pĩlsūdai im Bezirk Skaudvile (n.ö. von Tauragė).

Von Pĩlsūdai stammt der Name des poln. Marschalls Piłsudski.

Aus anderen idg. Sprachen sind verwandt ai. pur- 'Burg, befestigte Stadt', griech. pòlij 'Stadt' (zunächst nur von der Akròpolij gebraucht, s. Schrader Spr. Vgl. Urg. II3 390, Reallex. II2 433 ff.).

Lithuanian: ”pìlka” = ”(karva- ym,)pallo, tollo”

Etymology: 'Ball' s.s.v. pìlė 4.

Lithuanian: pìlkas = harmaa, kuiva(nut) (ruoho, maa, pellava, villa)”

Etymology: 'grau', gehört wie pãlkṥvas etc. zu der unter pélkė, pelė, pelė´jas, pálṥas, plũkti aufgeführten Familie;
vgl. besonders alb. plak 'Greis' (s. zuletzt Solta, Sprache 2, 122 ff.).

An Ableitungen seien erwähnt pìlkṥvas 'gräulich, etwas grau', pìlkis 'graues Tier, grauer Vogel', pìlkṥis 'graues Tier (im allgemeinen), grauer Hase'.

In der 2. Bed. vergleicht sich pìlkṥis mit lit. ṥirvis 'Hase' (Chyliński): ṥĩrvas 'grau' (Specht KZ 62,238 ff., Verf. Balt. Spr. 119; s.s.v. ṥĩrvas, poln. szarak, russ. serjak '(grauer) Hase' : poln. szary, russ. seryj 'grau' (s. auch Otreębski LPosn. 2, 277), preuss. sasins 'Hase' Voc. 659, sasintinklo 'Hasengarn' Voc. 697 (2. Element zu lit. tiñklas 'Netz'), cymr. ceinach 'Hase' (H. Pedersen Kelt. Gr.1, 73. 86; 2, 25), ahd. haso 'Hase', die verw. sind mit lat. cɛnus 'grau', sabin. lat. cascus 'uralt, altersgrau', osk. paelign. casnar 'senex', ae. hasu, aisl. hǫss 'grau, dunkel, aschfarbig'.

Über ai. śaśá- 'Hase' s. freilich jetzt Mayrhofer bei Brandenstein 30 ff., der das ai. Wort nebst ai. śáśati 'springt', das nach ihm nicht 'blosse Philologenerfindung' ist, mit abg. skokú 'Sprung', griech. kekhnaj lagwoúj Krhtej Hesych etc. in Verbindung bringt.

”pĩlvas” = vatsa (=”täytettävä, täyteen kaadettava, ajettava”)

Etymology: '(dicker) Bauch, Wanst, Magen', pilvótas 'dickbäuchig, beleibt, korpulent', Subst. pilvõčius, pilvãzas, pilvõzas, pilvūzas 'dickbäuchiger, korpulenter Mann, Dickbauch, -wanst' (zu dem z der letztgenannten Ausdrücke, das ihnen eine despektierliche Bed. verleiht, s. Būga RFV 65, 319, Skardžius ŽD 390; vgl. auch s.v. bámba).

Lit. pĩlvas und Abltgen. gehören zu pìlti 'giessen, schütten, füllen' und Zubehör, also heisst pĩlvas im Grunde 'Ausgefülltes, Aufgedunsenes'; vgl. etwa Donelaitis 11, 20 tū'ls Mikõls iṥputusį pišvą / ródydams ir néi pūslė pasipùsdams 'manch ein Michel, den feisten Bauch zeigend und sich wie eine Blase aufblähend' sowie ae. bodig, ne. body 'Leib, Körper': ahd. botahha 'Bottich'.

Das Suffix von lit. pĩlvas vergleicht sich mit dem von skĩlvis 'Magen' (s. Lidén KZ 61, 24, Specht Dekl. 305 sowie s. v. skilándis = mahalaukusta tehty metvusrtin tyyppinen ruoka).

Nach Brückner KZ 50, 168, Būga Aist. st. 156, KS 132 ff. (s. auch Verf. Mel. Boisacq 1, 358) gehört hierher auch der Name der preuss. Gottheit Pilvῑtus 'Ceres, deus divitiarum';

vgl. von dem aus *pel- erweiterten idg. *pleu-, *plou- 'schwimmen, fliessen' (s.s.v. pláuti)

griech. ploũtoj 'Reichtum', poln. obɛity 'reichlich' aus älterem oplwity (Verf. Mel. Boisacq a.a.O., Festschr. Sommer 36).

Lithuanian: ”pìlvė” = (harmaa) muta, lieju, liete ( > pilvi (sm) ? )

Etymology: 'Schlick, Schlamm', dazu der Name des Flusses Pìlvė, in dessen Gegend der Ort Pìlviṥkiai liegt (Bez. Vilkaviṥkis), s. Būga KS 132. 240.

Etymol. gehören lit. pìlvė, Pìlvė wohl nicht zu pìlti 'giessen, schütten' wie Būga a.a.O. annimmt, sondern eher zu der unter pélkė 'Sumpf' usw. genannten Familie, die besonders mit pìlkas 'grau' verwandt ist.

Dies spricht dafür, dass pãlios 'grosser Sumpf, Moor', lett. palas, paļi 'sumpfige Ufer eines Sees', lat. palus 'Sumpf' usw. gleichfalls mit der Sippe von lit. pìlkas, pálṥas, pãlvas, pélkė usw., nicht mit pìlti zusammenhängen (s. auch Gerullis-Stang 87, Specht Dekl. 64, 187).

Der Ort Pìlviṥkiai führt seinen Namen nach dem Fluss Pìlvė
.
http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=41&text_word=pel&method_word=substring&sort=word

Lithuanian: ”pélti...pélia...pėlė” = levittää, kuivata, ”pällistellä”, julkistaa ym. ”jäännösmerkityksiä” sanasta ”*pelti”(kb), jotka eivät istu aspektien ”pilti” ja ”*palti” alueeseen.

Tästä verbistä ei tule sana ”pelto” (=”kuivattu joen ym. ranta”), vaan se tulee tämän johdannaesta ”*pelsti...*peldo...*pelde”(kb).

Sen sijaan tästä kyllä tulee levitetäävää olkisilppua tarkoittava sana ”pelu”(~kb, jtv), lt. ”pelus” = ruumenet, josta suomen pelu(t) = olkisillppu (sm.) (Baltin merkitys sivuaa vartalon ”*pel-” (”pol-”, mm. ve) merkitystä ”toinen, huonompi puoli”, sillä se ensimmäinen puoli on jyvät, ja ”toinen puoli”, painoltaan tai ainakin tilavuudeltaan, ruumenet!)

Etymology: (1. pers. peliù, pė'liau) '(die Augen) weit aufsperren', gehört zur Familie von ai. phálati 'birst, springt entzwei', sphát·ati 'reisst, springt auf, griech. spalússetai sparōssetai, tarōssetei; spòlia t¦ paratillòmena ™r…dia ¢pōtw~n skelw~n tw~nprobōtwn Hesych (Solmsen Btr. 21*), sfalōssein tšmnein, kenteĩn Hesych, (A)spōlax 'Maulwurf' (cf. Verf. Ged.-Schr. Kretschmer 1, 104 sowie s.v. kùrmis), lat. spolium 'abgezogene Haut, abgenommene Rüstung, Beute', russ. polot' 'jäten' etc. (Torbjörnsson LM 1. 94 ff., Vasmer Wb. 2, 398), palka 'Stock, Stab' usw. (Vasmer a.a.O. 2. 306), ahd. spaltan 'spalten' etc. (vgl. über die gesamte Familie W.-P. 2, 677 ff., Persson Btr. 174. 418, Solmsen Rh. Mus. 60. 4991).

Weniger wahrscheinlich ist Zushg. von lit. pélti mit lat. palam 'öffentlich, vor den Augen der Leute', russ. polyj 'offen, frei, unbedeckt, ausgetreten (vom Wasser)', abg. etc. polje, ahd. feld 'Feld' usw. (s. über das Slav. Trautmann Wb. 204, Vasmer Wb. 2, 391. 400, PerssonBtr. 227 ff.). ”

Sanasta tulee myös ”pellava”: ”*pelavas”(kb.) > ”*pal(š)tinas”, tarkoittaa mm. sekä ”kasteltavaa”, ”leviteltävää” että ”valkaistavaa” (haalistettavaa). Kts. ”pala” (lt).

Lithuanian: ”pẽlūs” = pelut,

Etymology: pelaĩ 'Spreu' = ruumenet, Sg. pẽlas 'Spreublatt'.

Die Formen pelaĩ, pẽlas sind jüngere Umgestaltungen des alten u-, urspr. ū -St. pẽlūs. ”

Eli sana on tuon vanhan taivutuksen perusteella ikivanha, kantaindoeuroopan mukainen jopa. Kuten on myös suomen sana ”pelto”!

” Zu pẽlūs etc. gehört auch pelùdė, -dinė 'Spreubehälter, -kammer, -raum', dessen 2. Bestandteil zu dė'ti 'setzen, legen' gehört (s.s.v. dė'ti, wo weitere Kompos. auf -dė genannt sind). Das Subst. pelùdė ist auch s.v.a. pelaĩnė dúona 'mit Spreu gebackenes Brot', cf. pelaĩnis 'aus Spreu bestehend, minderwertig, schlecht'.

Lett. pēlus, pēlvas (Endzelin KZ 42, 378), pēlavas 'Spreu, Kaff'. Zu der letzten Form, die vom Gen. pl. des alten u- St. ausgegangen ist, s. Endzelin BB 25, 274 ff., Lett. Gr. 330 ff., Latv. val. sk. 120, Latv. val. gr. 449 ff.; vgl. weiter lett. pēlains 'mit Spreu, Kaffvermischt', pēlūdė 'Spreuscheune, -kammer', dessen 2. El. dēt = lit. dė'ti ist. Im 1. Gl. ist der ū -St. enthalten. W. Schulze KZ 42, 132 = Kl. Schr. 624 macht hierzu darauf aufmerksam, das R. und R.-M. s.v. Spreuboden lit. pelùdė, dagegen s.v. Biertonne lit. alùdé schreiben. Dies hängt damit zusammen, dass lit. pẽlūs etc. ein ehemaliger ū- St., lit. alùs 'Bier' dagegen ein -u¢- St. ist.

Im Press. entspricht pelwo Voc. 279 'Spreu'.

Aus anderen idg. Sprachen sind verw. abg. plévy, bulg. pléva, skr. pljeva, russ. peleva, polova 'Spreu' etc. (Trautmann Wb. 213, Vasmer Wb. 2, 331. 394, Torbjörnsson LM 1, 95, Petersson BSl Wortst. 52 ff.), ai. palɛva- 'Spreu, Hülse', pálɛla- aus *palɛu¸-la- (Brugmann IF 17, 488) 'Halm, Stroh', lat. palea 'Spreu' sowie die unter pẽlenas zitierten griech. pōlh '(Staub)mehl' (dazu noch synon. red. paipōlh, paspalh, lat. pollen, pollis '(Staub)mehl, feines Mehl', pulvis 'Staub' (Solmsen KZ 38, 443 ff.). S. auch s.v. plė'nis 1. ”

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=71&text_word=pal&method_word=substring&sort=word

” Lithuanian: ”pálṥa” = lahna, kalpeus, harmaus (erityisesti kuivaamalla aikaansaatu)

Etymology: 'Brassen, Brachsen, Blei, Blei(h)e' gehört zu pálṥas etc. 'bleich, fahl, blassgelb'; cf. dtsch. Bleihe, das mit bleich verwandt ist; Gdbed. 'weiss schimmernder Fisch'.

Lithuanian: ”pálṥas” = ”kuivanharmaa”, kuivan heinän, mullan, pellavalkanakaan, lampaanvillan värinen

Etymology: pãl(k)ṥvas, pãlvas 'fahl, bleich, blassgelb', ausserdem heisst pálṥas noch 'falb (von Ochsen, Kühen, Kälbern), graugemischt', cf. pálṥė 'falbe Kuh, Stute von gemischtgrauer Farbe', pálṥis 'falber Ochse, falbes Kalb, Pferd von gemischtgrauer Farbe', pãlṥis 'Fahlheit, graugemischte Farbe (von Pferden)',
”pálṥti... pálṥta... pálṥto” (1.pers. -ṥtu, -ṥau), ”palṥýti...pálṥo...pálṥė” 'graugemischte Farbe bekommen',
pálti ausserdem 'fahl werden', pãlṥuoti 'fahl schimmern', pálṥmargis 'apfelgrau, weiss mit grau gemischten Flecken, von Pferden' (2. Tl. márgas 'bunt', márgis 'Schekke'), palṥuonėlis 'falber Ochse, falbes Kalb'.

Lett. pālss 'fahl, falb', palsuot 'schimmern', russ. polovoj, polovyj 'fahl, isabellfarbig (von Pferden)', poln. nsorb. osorb. pšowy 'fahl, bleichgelb, blond, ausgegangen, verschossen', čech. plavý 'grau, falb, strohgelb' usw. (Torbjörnsson LM 1, 95, Trautmann Wb. 205, Vasmer Wb. 2, 395 ff.).

Ai. palitá - 'grau, greis', arm. alik' 'weiser Bart, weisses Haar (der Greise)', da von alevor (aus *aliavor) 'greis, vom Haar' (Hübschmann Arm. Gr. 412, Lidén Arm. Stud. 61), griech. pelitnòj, poliòj 'grau', pellòj 'schwärzlich, dunkelfarbig, fahl, blass, bleich', pšleia, peleiōj 'wilde Taube', lat. palumbes 'Holztaube, Ringeltaube', preuss. poalis Voc. 761 'Taube' (s. die Liter. hierüber bei Verf. ZslPh. 20, 54 ff, besonders W. Schulze Kl. Schr. 1122. 122 ff., Charpentier KZ 47, 1753). Cf. noch Skardžius ŽD 312, Otre§bski LPosn. 2, 25 über lit. Palvesa?, Gehöft in der Gemeinde Ṥeṥuoliai, Flussn. Pelesà im Bez. Lyda usw.

Lat. pallidus 'blass, bleich', pullus 'schwarz, grauschwarz' usw., ahd. falo, as. falu 'falb, fahl'.

W. Schulze Kl. Schr. 112 Nr. 5 verweist betreffs des Suffixes von lit. pálšas auf griech. pōlkoj phlòj Hesych usw.; s. auch uber die Nachbarschaft der Begriffe 'grau' und 'Sumpf, Morast, Kot' Schulze a. a. O. sowie s.v. pãlios.

Ũber weitere Zushge. cf. s.v.v. /b]pìlkas, pélkė, pelė, plũkti(blũkti), pelėjai, über Sumpfnamen nach Farbenbez. auch s.s.v.v. bala? = suo, bálti = valkaista.

Lithuanian: ”paliõkas" = puolalainen, ”polakki”, halveeraava nimitys”

Etymology: 'Polacke' (in verächtlicher Bed.), in Tverečius paliẽkas, aus wruss. paljak, poln. polak (Otrębski NTwer. 3, 39).

(Tässä on juuresta ”pal-” oleva suoviljelijä ”paliokas” yhdistetty verbistä ”lìkti...liẽka...lìko” = ”panna sivuun, liekaan, jäädä, jättää jälkeen” etuliitteellä ”pa-” (joka merkitsee alkavaa tai lyhytaikaista toimintaa ja muodostaa myös lyhyen aspektin) muodostettuun sanaan ”paliẽka(s)” = ”takapajuinen”, ”hylky-” jne.)
”Neutraali(mpi)” puolalaista tarkoittava slangisana on myös ”palskas”, joka on lainattu sanasta ”polski” (pu, ve).
(Puolalaiset käyttävät liettualaista (ja latvialaisista) erittäin loukkaavaa haukkumasanaa ”chám(i)” [haam(i)], -i tarkoittaa monikkoa, joka tulee (istu ja pala!) SUOMALAISTA (saamelaista) tarkoittaneesta sanasta.)

Lithuanian: pãlios[/s] = suo(pohjainen )maa ”

Etymology: 'grosser Sumpf = (laaja) suoperäinen maa(-alue), Moor = suoviljelys-, -asutus ', lett. palas, paļi 'sumpfige Ufer eines Sees' = soinen ranta, cf. ai. palvalá 'Teich = lammikko, Pfuhl = allikko, pehmeikkö', palvalyá - 'paluster', Pɛli pallalam 'small pond, pool, Tümpel', lat. palus 'Sumpf'. Aus lat. Acc. paludem stammen ital. palude 'Sumpf', afranz. prov. palu etc. 'Sumpf' und 'tiefster Teil des Tales', ]alb. püš, rum. pa¢dure 'Wald' (Verf. REI 1, 411). ”

Albaanin sana saattaa olla yhdistvä linkki ”puolta” tarkoittavien ”pal-” ja ”pus-” -IE-sanueiden välillä. Sillä suunnalla se jako joka tapauksessa on tapahtunut, todennäköisesti makedonian kielessä, joka oli albaaniryhmää.

” Die Wörter gehören nach W. Schulze Kl. Schr. 112 Nr. 3 zu lit. pãlvas, pálṥas, pãlkṥvas 'blassgelb', ahd. falo 'fahl' (s.s.v. pálṥas), während sie andere zu lit. pìlti 'giessen, schütten', lett. pilt 'tropfen' stellen (s. Persson Btr. 748 sowie s.v. pìlti).

Vgl. über lit. pãlios etc. auch Būga RFV 66, 247, KS 274 sowie s.v. pélkė 'Sumpf'.

Ich erwähne noch lett. pālts, pālte 'Pfütze = kosteikko, Lache = lätäkkö, rapakko, Regenbach = sadepuro', russ. Flussen. Polota, Nebenfluss der Düna, davon der Name der Stadt Polock, urspr. *Pol(o)teskú etc., weiter lit. Paltìs = Niitty, Wiese im Bez. Telṥiai, Pálčiabalės = Niitty (kirjaimellisesti: Harmaasuo, Kuiva(ttu)suo, Peltosuo!) (2. El. balà 'Sumpf'), Wiese im Bez. Marijampolė. Dass die Gdbed. von lit. Paltìs = Suomaa usw. 'Sumpf' war, wird dadureh bestätigt, dass das Dorf Pešty (Bez. Ostrošęka) auf sumpfigem Gelände liegt (s. Otrębski LPosn.1, 149).

Lithuanian: ”palà” = pellavakangas, palttina

Etymology: 1. = 'grosses Stück Leinwand, Leintuch', Demin, palẽlė, palùtė 'Windel', pãlas 'vom Ganzen der Breite nach abgeschnittenes Stück Stoff' (zur Bed. vgl. russ. ṥirinka dass. und 'kleines Halstuch der Frauen, Handtuch, Wischlappen, Schürze'), pálmetis 'grosses Leintuch zur Kopfumhüllung' (Būga Aist. st. 177, aus Dusetos, Ṥlapelis LLKŽ; 2. Tl. mèsti 'werfen').

Urverw. mit russ. polotno, poln. pšótno, ech. plátno 'Leinwand', russ. polotniṥče 'grobe, starke Leinwand', polotence 'Handtuch', pelena 'Decke, Tuch, Windel(tuch)' usw. (über das Slav. s. Torbjörnsson LM 1, 43. 94, Trautmann Wb. 226, Vasmer Wb. 2, 332. 397 ff.).

Ai. pata (aus *pal-ta-) 'gewebtes Zeug, Gewand, Laken', griech. pelma 'Sohle am Fuss oder Schuh', ™rus…pelaj 'rot aussehende Hautentzündung', lat. pellis, ahd. fel 'Fell, Haut', mhd. valte, valde 'Tuch zum Einschlagen der Kleider', ae. filmen 'Häutchen' etc. (s. auch s. v. plėnė, plevė und W.-P. 2, 58 ff., Schrader Reallex.1, 325, Būga Aist. st. 177, KS 88 ff.).

Ob preuss. pelkis 'Mantel = päällystakki, alunp. sateenkestävä' Voc. 475 zu dieser Familie gehört, ist nicht sicher.
Gegen Trautmanns Erklärung Sprachd. 393, der pelkis in plekis verändern möchte und es zu lett. plecis 'weibliche Jacke ohne Ärmel' stellt, wendet Endzelin SV 222 ein, dass das lett. Wort vielmehr zu lett. plēcs 'Schulter' gehört, im Preuss. aber 'Schulter' in Übereinstimmung mit lit. petỹs vielmehr pette Voc. 104 (vgl. noch pettis 'Schulterblatt' Voc. 106) heisst (s. auch s.v. petỹs).

Lithuanian: ”páltas = palttoo ”
Etymology: 'Mantel, Ûberzieher', zunächst aus wruss. russ. pal'to, poln. palto (Otrębski NTwer. 3, 39).

Lithuanian: ” páltis = lihan läskipuoli (toinen, nurja, ”huonompi”, kääntöpuoli, kuin venäjän ”pol”?)

Etymology: 2. = 'Speckseite', in Tverečius durch Assibilation pálcis, aus wruss. pol(o)t' (= mm. nurja) (Brückner FW 114, Būga KS 188, Skardžius Lw. 144, Otrębski NTwer. 3, 39); das Wort begegnet bei Szrywid Dict. s.v. pošeć- paltis.

Latvian ja liettuan oma sana ”puse” (lv), ”pusė”, ”pusis”, ”pausan” (jtv), ”pāusan” (pr. valtakunta, poliittinen puoli) ovat lainaa kreikan sanasta ”pausis” = aselepo(linja).

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

” pause (n.) = tauko

early 15c., from M.Fr. pause (14c.), from L. pausa "a halt, stop, cessation,"

from Gk. pausis "stopping, ceasing," from pauein "to stop, to cause to cease."][/b

The verb is from 1520s. Related: Paused; pausing. ”

Täältä saadaan tounen lupaava kandidaatti (albanian püš = ppoli- sanan lisäksi) yhdistämään ”pal- ja pus-” -”puolet ja toiset”:

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

”pulse (1)

"a throb, a beat," early 14c., from O.Fr. pous (late 12c.),

from L. pulsus (in pulsus venarum "beating from the blood in the veins"),

pp. of pellere "to push, drive,"

from PIE *pel- "to shake, swing"

(cf. Gk. pallein "to weild, brandish, swing," pelemizein "to shake, cause to tremble").

The verb meaning "to beat, throb" is first attested 1550s. ”

push (v.)

c.1300, from O.Fr. poulser, from L. pulsare "to beat, strike, push,"

frequentative of pellere (pp. pulsus) "to push, drive, beat" (see pulse (1))

Kreikan 2. persialaissodan sankarin ja voittajan nimi Pausanias ( = ”Rauhantekijä”...) olisi jotvingiksi ”**Pausainas” ja preussiksi ”**Pāusains”, mutta suunta on kyllä kreikasta balttiin eikä päin vastoin, sillä kenraali Pausainas oli 1. persialaissodan voittajan ja Thermopylain sankarin Spartan kuningas Leonidasin veljenpoika.
http://en.wikipedia.org/wiki/Pausanias_(general)

http://www.suduva.com/virdainas/

” half = pausan, pusis ”
” side = sainas = talon (liett. siena, kr. seinan > seinä), tontin (aita) sivu
side = (of body) gravus ”
”pausan = side, half
pausta = wild = villi, feral = kesyttämätön, villiintynyt
paustakaika = native horse, tarpan (equus ferus ferus)
paustakata = European wildcat (felis silvestris)
paute = egg ”
”pusibrote = cousin (m.) (Click Here for info about my cousin )
pusinepōtis = grandson of sibling
pusinepte = granddaughter of sibling
pusis = half
Pusisavaite = Wednesday
pusisestra = cousin (fem.) ”

Preussi:
http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Engl.pdf
PĀUSAINS aj <25> [P`usan drv] pusinis = puolikas
PĀUSAN n <35> [pausan 115] ṥalis (ṥonas), ṥonas, pusë (ṥalis) = puoli
PĀUSAN n <35> [pausan 115 MK] puslapis = ”puolilehti” = lehden toinen puoli = sivu
PĀUSEWINGIS aj <27> [P`usan drv] ṥalutinis, antraeilis (svarbumu) = sivu-, toisarvoinen
PĀUSISKAS aj nom sg m <25> [P`usan MK] ṥaliṥkas, vienaṥaliṥkas = puolueellinen, yksipuolinen
PĀUSISKU <49> [P`usiskas MK] ṥaliṥkumas = puolueellisuus

PAUSTAKĀIKAN n <35> [Paustocaic^a E 654] laukinis arklys = villihevonen
PAUSTĀKATA <45> [Paustocatto E 665] laukinė katė= villikissa
PAUSTAKÛILIS <40> [Paustak`ikan + Wildschwein, meþakuilis] ṥernas =villilammas
PĀUSTAN <35> [P`usts drv MK] tuṥtuma = tyhjyys
PĀUSTAUSNĀ <46> [P`ustautwei drv] brakonieriavimas = salametsästys
PĀUSTAUTAJS <32> [P`ustautwei drv] brakonierius = salametsästäjä
PĀUSTAUTWEI <143> [wildern MK] brakonieriauti = salametsästää
PĀUSTISKAS aj <25> [P`usts drv] laukinis = villi = ei-kesy
PĀUSTISKU <49> [P`ustiskas drv] laukinumas, barbariṥkumas =villeys, barbaarisuus
PĀUSTRI <52> [Paustre E 624] dykuma = vapaus, villeys, tyhjyys
PĀUSTRINIKS <32> [P`ustri drv GlN] atsiskyrėlis = lahkolainen
PĀUSTS aj <26> [Pausto(catto) E 665 VM] laukinis, tuṥčias = villi, tyhjä
(PĀUTS <32> [paute Gr] kiauṥčinis = kananmuna)

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word

Lithuanian: ”pùsė” = puoli(kas)

Etymology: 'Hälfte', in Kompositen pus-, z. B. pùsbrolis 'Halb-, Stiefbruder, Vetter', pùsseserė 'Halb-, Stiefschwester, Kusine', pùssūnis 'wie der eigene Sohn Gehaltener', pùsgalvis 'Dummkopf, Narr', pùsprotis (kirj. = ”puolijärki” ~ ”puolihullu”) 'halb irrsinnig, albern, schwachsinnig', vgl. russ. poloumnyj (”puoliviisas”) 'halbverrückt, nicht recht gescheit', poloumije (”puolijärki”) 'Unverstand, Halbverrücktheit', die zwar im 1. Tl. russ. polyj 'offen, frei, hohl, leer' enthalten, also eig. bedeuten 'mit leerem Verstand, leerer Verstand', aber volksetym. mit russ. pol, polovina 'Hälfte' im Zushg. gebracht werden und Nebenformen poluumnyj, poluumije erzeugen (Dickenmann Nom. 44. 265, Verf. ZslPh. 13, 220).

Weitere Komposita mit pus- im 1. Gl. sind pùsdylis;, pùsdilis 'Mond, Monat im letzten Viertel, abnehmender Mond' (s.s.v. dalìs), pùsmirkis, -as 'mit halbgeschlossenen Augen' (s.s.v. mérkti 2.), pùsdienis, pusiáudienis 'Mittag', eig. 'Hälfte des Tages' (cf. lett. pusdiena, russ. polden', poln. pošudnie, s. auch Skardžius ŽD 410), pùsnaktis, pusiáunaktis 'Mitternacht' (cf. lett. pusnakts, russ. polnoč', poln. póšnoc), pùsryčiai 'Frühstück' (2. Tl. rýtas 'Morgen'), pùsgyvis (= ”puolielävä” = puolikuollut) 'halbtot' (2. Tl. gývas 'lebendig', cf. lat. semianimus, poln. póšzywy) usw. (Baltit näyttävän optimistisempia kuin suomalaiset ja kääntävän paemman puolen päälimmäiseksi...)

Der erste Teil von pusiáunaktis 'Mitternacht', pusiáudienis 'Mittag' ist das Adv. pusiáu 'halb, mitten, entzwei' = lett. puṥu 'entzwei', das ein alter Loe. Du. von lit. pùsė, lett. puse ist, vgl. auch pusiáutinai = puseė'tinai 'halb' (Skardžius ŽD 244). S. über die semantische Beschaffenheit von lit. pusiáu, lett. puṥu Verf. Symb. Rozwadowski 2, 19, ZPhon. 6 (1952), 256.

Mit pùsė hängen zusammen lett. puse 'Hälfte', in Kompos. pus-; preuss. pausan, pauson 'Hälfte', preipaus 'hin', eig. 'zur Seite', possisawaite Voc. 20 'Mittwoch' (2. Tl. preuss. sawayte Voc. 16 'Woche', s.s.v. saváitė).

Im Toch. entsprechen AB pos·i 'Seite, Wand, Rippe', A posac, posam· 'neben' (Verf. IF 50, 229, v. Windekens Lex. ét. 98, Lane Lg. 14, 34).

Wahrscheinlich sind lit. pùsė, lett. puse, preuss. pausan usw. Umgestaltungen eines alten Wz.-Nomens, wofür auch die Ablautsdifferenz zwischen Lit. Lett. Toch. einerseits, Preuss. andererseits spricht; vgl. einen ähnlichen Fall bei lit. pušìs 'Kiefer, Fähre' gegenüber preuss. peuse 'Kiefer' griech. peúkh 'Fichte, Fähre' (s.s.v. pušis). ”
Tuon merkillisen seikan vahvistamiseksi on siis manittu, että littuan sana ”pušis” = mänty (jonka kansaa saattaa suomessa hyvinkin olla samaa juurta jotakin kautta niin ”puu” kuin ”kuusi”:kin) näyttää myös olevan vahvasti kreikkalaina preussin (galindin!) kautta samalla kaavalla:

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=161&text_word=pu&method_word=substring&sort=word

Lithuanian: ”pušìs” = mänty, honka

Etymology: 'Kiefer= mänty, Fichte = kuusi', Gen. sg. pušiẽs, ostlit. pušès, Nom. pl. ostlit. pùšes als Reste der ehem. kons. Flexion (Būga Aist. st. 92. 96, KS 226, LM 4, 450, Otreębski NTwer.1, 242, zuletzt Specht KZ 63, 96, Dekl. 58, Skardžius Z¹D 50, IF 62, 159).

Preuss. peuse Voc. 597 'Kynbom' (= Kiefer = kuusi), ON Peusebalten (2. Tl. *baltan 'Sumpf', cf. lit. lett. bala, preuss. See Balyngen usw., slav. *bolto, s.s.v. balà, ferner preuss. Namuynbalt = Namoyienpelk, letztes zu preuss. pelky 'Bruch, Sumpfboden', s.s.v. pélkė und vgl. Gerullis ON 105), Penzelauk (2. Tl. laucks 'Acker', s. Gerullis ON 121. 232).

Im Lett. existiert keine Entsprechung. Für 'Kiefer' bedient sich diese Sprache des Worts priede (s. auch V. Rūke-Dravina Orbis 4, 390).

Aus ausserbalt. Gebiet hängen mit lit. pušìs, preuss. peuse zusammen griech. peúkh 'Fichte = kuusi, Fähre = lautta', Peúkh als Name einer Insel im Donaudelta in der Nähe des nach leúkh 'Weisspappel' heissenden Leúkh, illyr. Ethn. Peucetii (Krahe Balkanillyr. Nam. 95, Würzb. Jahrb.1, 224), ir. octgag 'pinus', ochtach 'the kingpost (Giebelbalken = päätypalkki, harjapalkki) of a house' (Gdf. *puktɛko-, vgl. Stokes KZ 33, 73, Fick-Stokes II4 54), ahd. fiuhta, fiehta, mhd. viehte, as. fiohta (in Ortsnamen), fiuhtia, mnd. vuhte 'Fichte' (Hoops Reallex. 2, 40; s. auch Specht Dekl. 58. 223).

Lit. pušìs, preuss. peuse, griech. peúkh stehen im Ablautsverhältnis, und es ist anzunehmen, dass sie sämtlich Umbildungen emes alten Wz.-Nomens sind;
vgl. was o. über die Reste der kons. Flexion von lit. pušìs bemerkt worden ist;
s. auch s.v. pùsė über einen Ähnlichen Fall der Umgestaltung eines ehemaligen Wz.-Nomens; vgl. ferner über die Schicksale der idg. Wz.-Nomina und über ihre Überführung in vokalische Stämme im Baltischen und Slavischen v. Wijk AslPh. 42, 286ff, speziell über das Lit. Skardžius IF 62, 158ff.

Vgl. über alles noch Verf. ZPhon. 48, 44. ”

Vierailija
Jaska
Oikeasti säälittävää, Arkkis!
Nyt haet balttifantasioillesi hyväksyntää jo tietämättömiltäkin. Hortoilet yhä kauemmas tieteellisesti uskottavasta argumentoinnista.



Tuossa tulit väittäneeksi kaikkia muita paitsi suomalaisia indogermanisteja "fantasiakirjailijoiksi"...

Vierailija

Olet myös aika pahasti hukassa, jos luulet että kukaan tällä palstalla viitsii lukea sepustuksesi läpi. Jos vilkaiset sen pituutta ja helppolukuisuutta ihan itse, huomaat ettei se juuri houkuttele kuin ehkä alaan korviaan myöten syventynyttä ammattilaista. Ja täytyy myöntää, että eipä niitä näkemyksiä keneltäkään muulta kannata kysyäkään. Etymologia ei ole mielipideasia.

Vierailija
aarni
Äänestyksestä puuttuu olennainen vaihtoehto: "Etymologia ei ole äänestysasia".



Tämä voidaan tulkita kohdaksi 4., joka voidaan yleistää muotoon "kysymys on väärin asetettu, joskin kiinnostava". Kukaan ei vaan sitä ole vielä äänestänyt.

Vierailija
Mei long
Olet myös aika pahasti hukassa, jos luulet että kukaan tällä palstalla viitsii lukea sepustuksesi läpi.



Siinä on aika vähän minun sepustustani, ja sekin on pelkkää lähteen selvennystä.

Täällä on kyllä väläytely monien seputusteni pohjalta niin erinomaisia ideoita kuin vastaväitteitäkin ja yllättäviä kysymyksenasetteluja, linkeistä puhumattakaan.

Jos vilkaiset sen pituutta ja helppolukuisuutta ihan itse, huomaat ettei se juuri houkuttele kuin ehkä alaan korviaan myöten syventynyttä ammattilaista.



Tässä on nyt ennen kaikkea keskeisen tieteellisen lähteen Fraenkelin liettuan saksalaisen etymologisen sanakirjan selvennys. Nuo erikoismerkit eivät näy ohjelmilla, ja ne pitää korvata täkäläiseen kirjaimistoon liitetyillä erikoismerkeillä. Siihen stilisointiin tarvitaan henkilöä, joka osaa balttikieliä, mieluiten liettuaa. En voi homman luonteen takia myöskään summmutikassa lyhentää tekstiä, vaan se pitää tehdä äärimmäisen harkiten.

Ja täytyy myöntää, että eipä niitä näkemyksiä keneltäkään muulta kannata kysyäkään. Etymologia ei ole mielipideasia.



Ihan tavallisillakin kansalaisilla on oikeus tietää KAIKKI tieteellinen tieto ja myös sen kaikki taustat.

Ja kansalsisillakin on oikeus ottaa niihin myös kantaa. Joillakin aloilla kuten monissa teknisissä tieteissä kansalaiskritiikki on erittäin tärkeää, koska kansalaiset törmäävät käytännössä tiedon soveltamisen luomiin ongelmakohtiin usein ensimmäisenä.

Tieteelliset perusperiaatteet ovat samat kaikilla aloilla, vaikkakin ne painottuvat hyvin eri tavalla.

Vierailija
Arkkis

Ihan tavallisillakin kansalaisilla on oikeus tietää KAIKKI tieteellinen tieto ja myös sen kaikki taustat.

Totta kai on. Itse kannattaisin ehdottomasti kaiken tieteellisen kirjallisuuden tuomista kaikkien ulottuville.

Mutta vaikka se kaikki olisikin saatavilla, voidaan edelleen olla varmoja siitä, että vain olemattoman pieni prosenttiosuus tavallisista kansalaisista on tarpeeksi kiinnostunut todella perehtyäkseen siihen. Ja tieteellisten teorioiden, mallien ja tutkimusten perusteltu kritisointi vaatii juurikin uskomattoman määrän taustatietoa.

Minulla ei ainakaan ole moista tietoa kielitieteistä yhtään sen enempää kuin ydinfysiikasta, joten jätän niiden tulosten kritisoinnin suosiolla viisaammille.

Vierailija
Arkkis
aarni
Äänestyksestä puuttuu olennainen vaihtoehto: "Etymologia ei ole äänestysasia".

Tämä voidaan tulkita kohdaksi 4., joka voidaan yleistää muotoon "kysymys on väärin asetettu, joskin kiinnostava". Kukaan ei vaan sitä ole vielä äänestänyt.

"4. Sanat ovat eri suunnista peräisin, tai sellaisia ei ole suomessa olemassakaan" yleistyy muotoon "kysymys on väärin asetettu, joskin kiinnostava"? Onpas aika reipas interpolaatio. Sitä paitsi kysymys sinänsä ei ole väärin asetettu (todistettavasti niin voi kysyä, ja annetut vaihtoehdotkin suunnilleen kattavat todellisuuden mahdolliset järjestymät), metodi vain on etymologioiden oikeellisuuden arvioinnin kannalta totaalisen epärelevantti.

Jos äänestäisin etymologiaäänestyksessä, kokisin indikoivani että etymologioista äänestäminen on relevanttia toimintaa.

Vierailija
Mei long
Arkkis

Ihan tavallisillakin kansalaisilla on oikeus tietää KAIKKI tieteellinen tieto ja myös sen kaikki taustat.

Totta kai on. Itse kannattaisin ehdottomasti kaiken tieteellisen kirjallisuuden tuomista kaikkien ulottuville.

Mutta vaikka se kaikki olisikin saatavilla, voidaan edelleen olla varmoja siitä, että vain olemattoman pieni prosenttiosuus tavallisista kansalaisista on tarpeeksi kiinnostunut todella perehtyäkseen siihen. Ja tieteellisten teorioiden, mallien ja tutkimusten perusteltu kritisointi vaatii juurikin uskomattoman määrän taustatietoa.

Minulla ei ainakaan ole moista tietoa kielitieteistä yhtään sen enempää kuin ydinfysiikasta, joten jätän niiden tulosten kritisoinnin suosiolla viisaammille.




Jokaisella on "mustia alueita", joita ei ole kinnostunut eikä siten juuri tiedäkään mitään. Minä esimerkiksi en juurikaan tiedä muiden teknisten tieteiden asioista paljonkaan paitsi tasan oman. Ja siitäskin pääasiassasellsita, mitä monikaan muu spesalistikaan taas ei tiedä. Toinen tyypillinen sellainen ala, josta monilla muilla on kirjasto päässään, mutta minä en juuri tiedä mitään, on vaikka jatsimusiikki, soulit ja bluessit (dixi menettelee, mutta se ei ole muotia, ja Louis Armstrong...)

Vierailija
aarni
Arkkis
aarni
Äänestyksestä puuttuu olennainen vaihtoehto: "Etymologia ei ole äänestysasia".

Tämä voidaan tulkita kohdaksi 4., joka voidaan yleistää muotoon "kysymys on väärin asetettu, joskin kiinnostava". Kukaan ei vaan sitä ole vielä äänestänyt.

"4. Sanat ovat eri suunnista peräisin, tai sellaisia ei ole suomessa olemassakaan" yleistyy muotoon "kysymys on väärin asetettu, joskin kiinnostava"? Onpas aika reipas interpolaatio. Sitä paitsi kysymys sinänsä ei ole väärin asetettu (todistettavasti niin voi kysyä, ja annetut vaihtoehdotkin suunnilleen kattavat todellisuuden mahdolliset järjestymät), metodi vain on etymologioiden oikeellisuuden arvioinnin kannalta totaalisen epärelevantti.



Minä olen tuolla ilmauksella ajanut takaa sitä, että kysymystä, että onko kysymys jonkun mielestä väärin asetettu. Jos jos sitä kysyy ilman mitään esimerkkiä, siihen on helppo vastata löysäti "juu" silloinkin, ku ei ole todellisuudessa kysysmys sellaisesta perustelluta kannasta, vaan esimerkiksi siitä, että kysymys on liian vaikea ko. keskustelijalle arvattavaksikin, tai se ei kiinnosta häntä.

Ei tässä haeta siihen kysmykseen "tieteellistä ratkaisua" äänestämällä; ei tähän vastaaminen ole tutkimusmenetelmä, ainakaan noiden sanojen etymoogian sellainen.

Jos äänestäisin etymologiaäänestyksessä, kokisin indikoivani että etymologioista äänestäminen on relevanttia toimintaa.



Metodisesti tässä tähän asti ollut tärkeää, että loppukin perusteltu indoeuropeistinen tukimus aiheesta päsee esille, ja pääsemme tutkimaan todellisia vaihtoehdoja tieteellisesti sellaisina kuion ne ovat.

Vierailija
Jaska
Oikeasti säälittävää, Arkkis!
Nyt haet balttifantasioillesi hyväksyntää jo tietämättömiltäkin. Hortoilet yhä kauemmas tieteellisesti uskottavasta argumentoinnista.



Specialistu aṥ sakau, kad ṥiai žodžiai yra lietuviṥkai!

Vierailija

Tamperelainen Tuliteatteri FLAMMA iskee suoraan myytin syvimpään olemukseen Pyynikin kesäteatterin esityksessä, Kalevala-trilogian keskimmäisessä osassa, esityksessään

LEMMINKÄISEN TEMPPELI!

Lemminkäinen kuvassa oikealla.

http://www.flamma.fi/

(Nyt se helvettikin nähti, minkälaista siellä, aikalailla just sellaista...

Omaa temppeliä Lemminkäisellä ei esityksessä tosin ole, hän on sen verran liukkaalla liikekannalla, ja tuli hänen mukanaan lakkamatta kulkee, eikä esityksellä ole tekemistä myöskään ior Bockin kermaanisen Lemminkäisen temppelin kanssa, vaan tämä tosiaan perustuu hyvin syvällisesti vain Kalevalaan... )

(Seuraavassa on kyse siitä, onko suomen omaperäisesti/balttilaisittain taipuva ”liesi, lieden” balttilaina liettuan ja kuurin sansta ”liepsnis” = liesi, kuten minä väitän, vai kantagermaaninin sanasta "sleδa"” = savuhormi, kuten Jorma Koivulehto ja Jaakko ”Jaska” Häkkinen väittävät.

Tähän liittyy tiiviisti kiista, tuleeko suomen vahalla kaavalla taipuva sana ”lovi, loven” liettuan sansta ”lovys”, joka tarkoittaa koverreetua ruuhta, vai kangermaanin sanasta ”lawa”, joka tarkoittaa ”viiltoa”, yös germmanin ”klav” = halkema (mm. Kluuvi) on esitetty. )

Arkkis
Arkkis
Arkkis

"Jaska": Myöhäiskantasuomen *leesi : *leeδen < varhaiskantasuomen *leeti : *leetin

"Arkkis": Tämä on kyllä aina ennen kulkenut niin, että VARHAISEMMASSA MUODOSSA on ollut "-δe" , josta on MYÖHEMMIN TULLUT PERUSMUODOSSA "-ti", kuten vaikka kuuδe > kuusi (puu), kuusen (ei ole tullut "kuuden", oska se muoto on ollut "varattu", formaaliset säännöt EIVÄT siis ole ehdottomia!)

Miten ihmeessä tuo olisi tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut PÄIN VASTOIN?

Eikä sanasta "sleδa" lainaudu "leeti" eikä "leete" vaan "leeta".

Edelleen: savuHORMI!? Mitenkähän kauan luulet noita hormeja muuratun? Kivilinnoissa niitä oli muurien sisällä (joskaan ne kylmät hormit eivät tahtoneet perkeleelläkään vetää, nehän on sitä varten ensi saatava ympäristöään lämpimämmiksi, vetämisen takia piti koko ajan pitää pientä tulta; Vilnan Gediminasin palatsissa oli jo 1400 luvulla viemäritkin, jotka oli tehty seinien sisään muuraruista ontoiksi koverretuista hirsistä). Uunin pellit jotka otettiin käyttöön vasta perisataa vuotta sitten, koska ne ovat tunnetusti tappavan vaaralliset vehkeet , jos nuuka lämmittäjä vähänkin tumpuloi, kuten nykyajan uusavuttomien mökkiläisten häkävahingoista saa lehdistä lukea.

Venäjän "sled", josta todella tulee "leeti" (vaan kun PITÄISI TULLA "leetE!), ja joka tarkoitta paitsi saappaan tai karhun jalan ym. "jälkeä", myös mm. nuotionpohjaa, tai eläimen makuujälkeä, menee armotta "sleδa":sta ohi, JOS EI TARITSE VÄLITTÄÄ TAIVUTUSKAAVASTA, joka on venäläislainoille sama kuin germaanisillekin, esim. "koni, konin", "pappi, papin" jne.

Näistä syistä "*slēδa" > "leeti" > "leete" putoaa nollaan.

"Jaska": *slēδa<-- G *slēδa ’savuhormi tms.’ tai B *leipsma/*laipsma ’liekki; polttaa’ (Liettuan ie on aina sekundaari).

"Arkkis": Baltin sana on monimutkainen, ja eri kielissä esiintyvät kaikki kirjaimet alkutavussa: liekki = "liepsna" (lt), "leisma" (lv.), "lopas" (jot.), "lāps" (pr.). ja se sanahan EI ole "liekki", josta "liesi" tulee, vaan tämän hypoteesin mukaan jokin sen johdannainen, kuten liettuan "liepsnis" = liesi. Sana ei ole uusi, mutta se on uudiskäytössä. Välillä on ollut muita liesi-sanoja.

"Jaska": Äänneasusta germaani saa 2,5 pistettä: vastaavuus ei ole tarkka, mutta ei se voisi ollakaan, koska *ee-a-tyyppi on kantasuomessa vasta myöhäinen; siksi ainoa substituutiomahdollisuus oli *ee-i. Baltti saa 0 pistettä: kantabaltin sana olisi suomessa asussa **leips- tai **leism-, siitä ei mitenkään voisi tulla asua *leeti. Merkityksen osalta germaaniselitys saa 2 pistettä ja balttiselitys 1 pisteen: savuhormi ja liekki liittyvät kumpikin lieteen, mutta liekki on epämääräisempi ja voi liittyä paljon muuhunkin, kun taas savuhormi liittyy vain tulisijaan.

"Arkkis": Tuon latvian "leismas"- saman "-mas" on pääte, joka on sama kuin suomen "-ma", ja "-mus": *leipsti > *leips-mas = *lepatta-ma/mus".

Kantabalttisana on ilmeisimmin "*lēps-"-alkuinen, jossa sitten p voi mennä tunnetusti taivutusmuotojen tavurajoista johtuen -n:n ja -m:n tapaan myös "nasaalin pikkiin" (kuten kapsti > kąsti), ja saadaan "*lęs-" -alkuinen muoto, josta voi tulla "lies-". Tuosta tilisihelposti "liesi, liesen", joka jälkimmäiselle muodolle käy päin vastoin kuute > kuusen -tapauksessa, jostakin syystä.

"Arkkis": Tuon balttilaiseksikin erittäin kummallisen ja sääntöjä korville lyövän, mutta kuitenkin selvästi yhteen kuuluvan kokonaisuuden yksi mahdollinen selitys saattaakin löytyä jotvingin kielestä, jossa on noista liekki-sanoista sääntöjen kannalta kummallisin, mutta siellä on muutakin:

http://www.suduva.com/virdainas/

" lopas = flame

lopīt = to mend (Inf) "

Liettuan kielen sana "tuli" = "ugnis" (jot. vugnis = ahjotuli, u ei voi alkaa sanaa, tav. tuli = "panu", pr. "ugnis" = ahjotuli, tav. tuli ="pannu", lat. "uguns, ignis", ven. " ogon' ", puol. " ogien "[/p].

Jotvingissa on tuossa jos kaksikin "tuli"-sanaa, ja vieläkin löytyy lisää tarkoittaen mm. hiilosta ("zare").

Tuo sana " lopīt " on johdettu sanasta "lopas" (kuten "rukas" = savu > "rukīt=tupakoida", ja se tarkoittaa (aivan erityisesti) "kohentaa tulta", vaalia, pitää yllä jtk., erityisesti kuitenkin tulta erityisesti jotvingissä. Tuo "lopas" tarkoittaa vähän kuin "pesässä olevaa tulta", samaan tapaankin "vugniskin", joka on pajassa.

Myös liettuassa on verbi "liepinti", joka on transformaatiosääntöjen mukainen vastine jotvingin "lopīt"-verbille. Mutta se tarkoittaakin lasten tmv. "ylisuojelua", hemmottelua (ja on vielä pejoratiivisempi kuin suomessa). Adjektiivi on "liepus/-i".

Tästä sanaryhmästä luultavasti tulevat suomen sanat "lepo" ja "lepsu" (mutta ei kai sentään kuitenkaan "lepso"... <:C )

Tuosta "liep- (lēp-)" saadaan yleisellä johtopäätteellä "-sna, -snis"
sekä "liepsna" = liekki että "liepsnis" = liesi.

(Kuten esimerkiksi: "kepti" = paistaa, "kepsnis" = paistos, "žengti" = astua, "žingsnis" = askel, "žvilgėti...žvilga...žvilgė" = vilkuilla, "žvilgsnis" = silmäys jne. "malka" = klapi, nuotiopuu, "malksna" = päre, (vähän outo yhteys on, että "ṥikti" = paskantaa, ja "ṥiksna" = (hevosen) hihna... ) Pääte "-sna" esiintyy erityisesti jotvingissa, "-snis" taas liettuassa, mutta molemmat tunnetaan kummassakin.

Täällä voi päästä hieman eteenpäin "liesi"-sanan kanssa.

Sen enempää kinaamatta nyt totean, että lainaus "liepsnis" > "liesi" ("lēpsnis" > "lēsi") ON TÄYSIN SÄÄNNÖNMUKAINEN BALTTIKIELISTÄ, sillä niiden kesken ja suhteen EI ESIINNY SÄÄNTÖÄ ETTÄ KONSONANTTIRYHMÄN YKSINKERTAISTUESSA SIITÄ JÄISI JUURI VIIMEINEN JÄLJELLE, joka on sääntö mm. ruotsista suomeen, ja venäjästä suomeen, yleensäkin vieraissa lainoissa suomeen. Baltti(slaavi)kielten välilläkään ei ole tuollaista sääntöä, vaan esimerkiksi preussin "pannu" = "tuli" on ilmeisen säännönmukainen siirtymä "plamja=liekki" (ven.) -tyyppisestä sanasta.

Jokaisella balttikielellä on täysin omat yksinkertaistumissääntönsä lainattaessa: liettuassa on vain yhdenpituisia konsonatteja, kaksoiskonsonatteja ei tunneta (jos on "puolitoistapitkä" n, m, l tai r johtuen tooneista, niin ne ovatkin PUOLIVOKAALEJA, ja silloinkin kirjoitetaan aina vain yksi sama kirjain). Preussissa taas viljellään kaksoiskonsonantteja suorastaan mahdollisimman paljon, pitkistä lainakerakelitanioista muodostetaan mielellään sopivin kaksoiskonsonantti.

Kirjaimet ovat hierarkkisia lainautumisen suhteen, ja hierakia riippuu kielistä ja suunnasta. Kirjainyhdistelmissä n, m, ja p ovat helposti katoavaa, löysää tavaraa, elleivät ole sanan ensimmäinen kirjain, kuten "*kampsti" > kąsti" > "kasti". Kirjaimet s ja r ovat kovaa kamaa.




Protoindoeurrooppalaisten juurten joukosta lähelle vaadittavaa muotoa tulee "*lewb" (joka eivälttämättä kuitenkaan ole juuri se oikea):

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#l

" *lewbʰ- to love

Russ. любить (ljubit'),
Skr. लुभ्यति (lubhyati),
Eng. lufu/love,
Lith. liaupsė, = ylistyslaulu
Alb. lum; laps,
Gm. liob/Liebe,
Polish lubić,
ON ljúfr,
Goth. liufs,
Lat. lubet; libido,
Oscan loufit,
OCS ljubŭ

Googlettamalla tuota "liaupsėta" löysin mielenkiintoisen etymologisen sanakirjan:

http://www.etymonline.com/index.php?search=love

"love (n.) Look up love at Dictionary.com

O.E. lufu "love, affection, friendliness," from P.Gmc. *lubo (cf. O.Fris. liaf, Ger. lieb, Goth. liufs "dear, beloved;" not found elsewhere as a noun, except O.H.G. luba, Ger. Liebe), from PIE *leubh- "to care, desire, love" (cf. L. lubet, later libet "pleases;" Skt. lubhyati "desires;" O.C.S. l'ubu "dear, beloved;" Lith. liaupse "song of praise"). Meaning "a beloved person" is from c.1225. The sense "no score" (in tennis, etc.) is 1742, from the notion of "playing for love," i.e. "for nothing" (1678). Love-letter is attested from c.1240; love-song from c.1310. To be in love with (someone) is from 1508. Love life "one's collective amorous activities" is from 1919, originally a term in psychological jargon. Phrase make love is attested from 1580 in the sense "pay amorous attention to;" as a euphemism for "have sex," it is attested from c.1950. Love child "child born out of wedlock," first attested 1805, from earlier love brat (17c.). Lovesick is attested from 1530; lovelorn from 1634 (see lose). Phrase for love or money "for anything" is attested from 1590. To fall in love is attested from 1423. The phrase no love lost (between two people) is ambiguous and was used 17c. in ref. to two who love each other well (c.1640) as well as two who have no love for each other (1622). "

Otetaan tuolta Proto-IE:taä vielä toinenkin sana "lewd" malliksi, että saadaan mielikuva transformaatiosäännöistä:

" *lewdʰ-o- people

Lat. līber,
Lith. liaudis,
Ltv. ļaudis,

OCS ljudĭje,
Russ. люди (ljudi),
Gk. ἐλεύθερος (eleutheros),
Ir. luss/,
Skr. रोधति (rodhati),
Av. raoða,
Gm. liut/Leute,
Polish lud,
ON ljóðr,
Alb. lind,
Oscan Lúvfreís,
Welsh llysiau,
Goth. liudan,
Eng. lēod/,
Old Prussian ludis

Edelleen mielenkiintoa on seuraavalla sanalla:

" *lengʷʰ- lightweight
Lat. levis,
Alb. lehtë,
Gk. ἐλαχύς (elakhus),
Skr. लघु (laghu),
Av. ragu,
Lith. leñgva,
Ltv. liegs,
Old Prussian lāngiseilingins,

Goth. līhts, Eng. lēoht/light,
Gm. līht/leicht,
ON lēttr,
Toch. /lankŭtse,
Ir. laigiu/, Welsh llaw,
OCS lĭgŭkŭ,
Polish lekki,
Russ. лёгкий (lëgkij),
Kashmiri lo.t "

Voisi olettaa, että noilla perusteilla vartaloiden "liep-" (lt), "lop-" (jv), "lei(p)-" (lv), "lāp-" (pr.) taustalla olisi muodossa "*lemp-" IE-kieliin tullut sana.

Liettuan sana (kuten latviankin) on hiukan epäsäännöllinen, kun siinä on jotvinkilainen pääte, mutta se nimenomaan korostaa, että pelkän "*liep-"-sanan alkuperäinen merkitys ei ole tarkalleen "liekki", vaan tämä merkitys on johdannainen.

Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella lisää vertailemalla mm. preussin ja jotvingin sanoihin.

Jos noin on, niin moniasia muuttuu: esimerkiksi "Lemminkäinen" ei välttämättä olekaan germaaninen hahmo, eikä "Lempo" ainakaan pelkästään pirkkalaisten germaanien tuontijumala, tai sitten he eivät olleet pelkästään germaaneja (vaikka nimensä pääasiassa olivat).

Näkyy muuten olevan itse Kalevalakin netissä:

http://fi.wikisource.org/wiki/Kalevala_ ... matta_runo

" Jo nyt Kaukoni kuletin, saatoin Ahti Saarelaisen
monen surman suun ohitse, Kalman kielen kantimetse
noille Pohjolan pihoille, salakansan kartanoille.
Nyt onpi saneltavana, kielin kertoeltavana,
miten lieto Lemminkäinen, tuo on kaunis Kaukomieli,
tuli Pohjolan tupihin, Sariolan salvoksihin,
ilman kutsutta pitoihin, airuhitta juominkihin.

Tuop' on lieto Lemminkäinen, poika, veitikkä verevä,
heti kun tuli tupahan, astui keskilattialle:
silta liekkui lehmuksinen, tupa kuusinen kumahti.

Sanoi lieto Lemminkäinen, itse virkki, noin nimesi:
"Terve tänne tultuani, terve tervehyttäjälle!
Kuules, Pohjolan isäntä! Oisiko talossa tässä
ohria orosen purra, olutta urohon juoa?" "

" Siinä lieto Lemminkäinen murti mustoa haventa,
kattilaisen-karvallista. Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Lempo tänne lähteköhön oven suuhun seisomahan,
nokianne nuohomahan, karstoja karistamahan!
Eip' ennen minun isoni eikä valtavanhempani
seisonut sijalla sillä, oven suussa, orren alla. "

Että osaa olla huono sivu Lemminkäisen hahmosta Wikissä, "Tuonelan joutsenestakin" on on tullut "tuonen joutsen" varmaan pangermanistien "valtaustarkoituksessa"...

IE-vartalosta "*flamb-" on baltoslaavilaisiin kieliin tullut "tuli"-sanoa, jotka ovat tyyppiä "plamja, plameny" (ven.) ja "pannu" (pr.) tyyppisiä sanoja.




Huomasin, että verbi "lempti" = "kytkeä päälle (automattisesti), aiheuttaa (sekundaarisesti), ratkaista (johonkin suuntaan), kääntää (joillekin tietyille raiteille), "sytyttää", "lempata" päälle (ei siis POIS PÄÄLTÄ kuten hämeessä!), elää ja voi hyvin liettuassa, mutta virallisesti vahvistetun kielen ulkopuolella mm. ATK- ja urheiluslangeissa sekä teknisessä ja populaaritieteellisessä kielessä kuten monet muutkin (lähes aina tekniset) kuurismit(?) kuten olemme huomanneet: "gainti", "tampris", "liepsnis" jne.

http://www.biteplius.lt/lt/2forum.showP ... d616416157

" vėžys, jį gali sukelti daugelis dalykų, tai gali lempti aplinka, kurioje gyvenate, jūsų gyvenimo būdas, genai. "

"syövän, sen syynä voi olla monia tekijöitä, ja sen voi *lempti* ympäristö, jossa asuu, elämäntapa, geenit."

http://www.supermama.lt/forumas/lofiver ... 3-150.html

" kai net kelios sekundes gali viska lempti... "

" kun jopa muutamat sekunnit voivat *lempti* kaiken.

http://www.zaleskis.lt/?p=985

" Šiandien vakare padariau didelį žingsnį, kuris gali lempti nemažai pokyčių ateinančius mėnesius mano gyvenime. "

"Tänä iltana otin ison askelen, joka voi *lempti* huomattavasti muutoksia tulevina kuukausina elämässäni"

http://www.biteplius.lt/lt/2forum.showP ... 25438b78ae

" Šiaip tai gali lempti spaudimo trūkumas vamzdyne, vamzdžio diametras, arba daug vartojimo taškų sujungimas nuosekliai. "

" Ilmiön voi *lempti* paineen riittämättömyys putkistossa, putkien (riittämätön) halkaisija tai liittymän kykentöjen asetukset. "

http://www.gramofonas.lt/lt/klubas/disk ... hp?TID=645

" galbut garso skirtumus galejo lempti komutacines reles "

" ehkä äänenvoima(kkuus) pystyi *lempti* kommutaatioreleet/releitä "

http://www.eurobasket.lt/lt/naujienos/25330/5

" Manau, kad šioje serijoje daug ką gali lempti rungtynių pradžia pavizdžiui pirmas kelinukas "

" Arvelen, että tässä sarjassa voi paljon *lempti* kilpailun alku, esimerkiksi ensimmäinen puoliaika. "




Liettuan (ikivanhassa) etymologisessa sana liepsna kyteketään eri varbeihin, kuten lipti...lĩmpa...lipo = kiivetä ja lipti...lipa...lipo = nuolla

P- tai f-aluisin vartaloita siinä ei kuitenkaan käsitellä, vaikka sanat edelleen selvästi ovat sieltä peräisin ja samaa kantaa kuin germaanin "flame".

Lithuanian: ”liepsnà” = liekki, loimu

Etymology: 'Flamme = liekki, Lohe = loimu', davon liepsnóti 'flammen, lohen, lichter loh brennen' = palaa kirkkaalla liekillä,

lett. lìesma 'Flamme', lìesmuōt 'flammen, hell brennen'.

Endzelin bei M.-Endz. s.v. meint, dass lett. liesma im Hinblick auf lit. liepsnà zur Not auf *liepsma zurückgeführt und
mit lett. lipt...lip... lipu” in der Bed. 'anzünden' = sytyttää verbunden werden könne.

Eine urbalt. Gdf. *liepsmē nehmen auch Būga Aist. st. 74 und H. Petersson BSIWst. 131 Kenn. 8 ff. an, vgl. aisl. leiptr 'Blitz'.

Doch rechnet Endzelin wegen liv. liesm, das freilich an und für sich aus dem Lett. entlehnt sein könnte, mit livischer Herkunft.

(Latvian sanan on siis esitetty välittömästi olevan ehkä liivilaina. Tääsä on kuitenkin se KUURI latvian ja liivin välissä taiyhteisenä lähteenä.)

Löwenthal AslPh 37, 381 vergleicht lit. liepsnà mit lit. líepa 'Linde' = lehmus usw., was Vasmer Wb. 2, 44 mit Recht ablehnt.

Berneker Wb.1, 723 denkt an Zushg. von liepsnà mit skr. lipan 'Äsche, Thymallus vulgaris' = rautu, harjus, nieriä (punainen kala) usw.

Bugge BB 3, 104 ff. und H. Petersson BslWortst. 13 ff., Kenn. 8 ff. ziehen lit. liepsnà unrichtig zu lit. lópė = 'Fackel' = soihtu, jotvinkia (s.d.).

Būga RFV 65, 317 ff. bringt lit. liepsnà in Verbindung mit lit. laizdýti 'sich im Feuer befinden, brennen' = polttaa itseään, saada palovamma, kirj. ”antaa nuolla”.

Doch gehört lit. laizdýti, wie die einschlägigen Stellen beweisen,
vielmehr zu ”liȇžti...liežia...liežė”, ”laižýti...laižo...laižė” 'lecken' = nuolla (s. über žd > zd nach nichtgutturalen Lauten Būga RFV 65, 303, Endzelin SIBEt. 110 ff., ZslPh. 18, 122 ff.).

Endzelin zitiert aus Kurschat liepsnà laizdo prõ stógą, 'die Flamme leckt zum Dache heraus' (vgl. R.-M. 150b), ugnìs sulaizdo vándenį, 'die Flamme verzehrt das Wasser', Nesselmann 352 zitiert noch liepsna laizdo šiauduose 'die Flamme leckt, lodert am Stroh empor'.

Ich füge hinzu Willent EE 92, 9 = Act. ap. 2, 3 lieszuwius perdalitus kaip ugnimi laisdanczius 'zerteilte Zungen, die gleichsam (von) Feuer lecken' = ”liekit nuolevat”.

Auch in Daukšas Post. finden sich oft derartige Verbindungen, z.B. 358, 7 = Or. 267, 16 (aus Luk. 16, 24) šaizdáu szioi' liepsnoi' 'ich lecke (= lodere) in dieser Flamme', 331, 21 = Or. 249, 46
ugnia šéizdą liežuwiei '(von) Feuer leckende Zungen' = ”tulen kielet” usw.

Das genannte laizdýti hat trotz Būga a.a.O. nichts gemein mit

”léisti...leidžia...leidė” = 'loslassen' = päästää irti (eläin ym., jättää, heittää sivuun)

obschon Stellen vorkommen wie Szyrwid PS 1, 302, 25
bažničia szwenta turi ugnį sawimp ir dega ju, anu kurios ataio sunus Diewo šeyst aba sukurt unt žiames = poln. kos´cióš s´więty ma ogieńw sobie y gora nim, onym, którego przyszedš Syn Bozy puszczac´ na ziemi 'die hl. Kirche hat ein Feuer in sich und brennt dadurch, durch jenes nämlich, welches der Sohn Gottes auf die Erde herabzulassen kam'.

Ich stelle lit. liepsnà, lett. lìesma zu

lit. lìpti...lipa...lipo 'kleben (bleiben) = kiivetä, , klettern = ravuta, steigen = nousta',

lìpti...limpa...lipo = klebrig sein = olla tahmea, liimata, liimautua

lett. lipt dass. (s. über die Bedeutungen Verf. REI 1, 413 ff. sowie s.v. lìpti).

Auch in dem von M.-Endz. zitierten Sinn 'glänzen, flimmern, anzünden' liegt dasselbe Wort vor; vgl. das lit. Intens. lip(d)ýti...lipdo...lipdė 'leimen, kleben' = liimata, tarttua, roikkua, valua, sulaa (kynttilä)

lett. ”lipῑt...lipa...lipῑja” 'klettern = kiivetä, anzünden = sytyttää, anstecken = tartuttaa, sytyttää, schlagen = lyödä, einen Hieb versetzen = iskeä (vanhingossa), kolhaista'.

Lett. lipῑt sveci 'ein Licht anstecken' = sytyttää valo
heisst eig. 'eine Kerze kleben lassen' = ”antaa kynttilän sulaa”,
während sich die Bed. 'schlagen' durch dtsch. einem eine kleben erläutern lässt.

Auch im Ai. kommt das mit lit. lìpti etc. urverw. lip- in der Bed. 'anflammen = syttyä, entzünden= sytyttää' vor (s.P. Wb.).

Būga erwähnt noch lit. pãlipas 'Holzspan' = puunalastu; vgl. Daukša Post. 14,16 = Or. 8, 35
palipai, kuréis ugnis kērszto Diewo didžiáus o didžiáus susikūre ir įsidegino 'die Holzspäne, durch die das Feuer von Gottes Zorn mehr und mehr angefacht und entzündet wurde'.

Skardžius Ṥv. darb. 1928, 801, ArchPhilK 3, 51 erwähnt auch das von lìpti aus gebildete Intens. laipa, laipda 'lodert' = loimuta,
eig. 'steigt empor' = ”nousee ylöspäin” bei Bretkun Joel 2, 5. "

(Seelin kielelle ominainen lainautuminen kantabaltin hypoteettisesta muodosta "*lempti...*lempa...*lempo" > "laipti...laipa..."laipo(i)" osoittaa, että hypoteesi on luut oikea: joka balttikieleen on säännömukainen muoto (muiden ohella): *lempti(/*leipti) (kr.), lāptwei/lāptun (pr.), lopt (jt), liepti (lt.), laipti (sl.).
Jos kuurissa(/skalvissa tmv.) on ollut muoto "*leipi...*leipa...*leipei", niin venäjän sana "leipä" = "paistos" tulee sieltä eikä venäjän sanasta "hleb". )

Sana on ilmeisisimmin ollut jossakin "esi-indoeuroopassa" muotoa *blemp-, josta suomalaisten kielten vaikuttamissa balttikielissä (kuurissa, latviassa) on pudonnut alusta b pois, slaavihaarassa ja länibalttilaisissa kielissäse on uuttunut p:ksi ja l on pudonnut pois, ja germaanihaarassa se on muutunut f:ksi.

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" flame (n.) = on liekki

mid-14c., from Anglo-Fr. flaume, O.Fr. flamme, from L. flammula "small flame," dim. of flamma "flame,"

from PIE *bhleg- "to shine, flash,"

from base *bhel- (1) "to shine, flash, burn" (see bleach).

The meaning "a sweetheart" is attested from 1640s; the figurative sense of "burning passion" was in M.E. The verb is M.E. flamen, from O.Fr. flamer; the verb sense of "unleash invective on a computer network" is from 1980s. Flamer, flaming "glaringly homosexual" are homosexual slang from 1970s, but flamer "glaringly conspicuous person or thing" (1809) and flaming "glaringly conspicuous" (1781) are much earlier in the general sense, both originally with reference to "wenches." Flaming as an intensifying adj. dates from late 19c. Flame-thrower (1917) translates Ger. flammenwerfer (1915). "

bleach (v.) = kalveta, valjeta

O.E. blæcan "bleach, whiten," from P.Gmc. *blaikjan "to make white" (cf. O.S. blek, O.N. bleikr, Du. bleek, O.H.G. bleih, Ger. bleich "pale;" O.N. bleikja, Du. bleken, Ger. bleichen "to bleach"),

from PIE base *bhel- (1) "to shine, flash, burn"

(cf. Skt. bhrajate "shines;" Gk. phlegein "to burn;" L. flamma "flame," fulmen "lightning," fulgere "to shine, flash," flagrare "to burn;" O.C.S. belu "white;" Lith. balnas "pale").

*bʰel- = light, bright

Gaul. Belenos, Lith. balnas; baltas, Ltv. balts, Skr. भर्ग (bhárga); भाल (bhāla), Phryg. falos, Alb. bal,balosh, Illyr. balta, Arm. բալ (bal), Gk. φλέγω (phlegō); φαλός (phalos), ON bāl; blár; bleikr, Russ. белый (belyj), Polish biały, Eng. bǣl/balefire; bald, Gm. belihha/bleich; blāo/blau, Goth. bala, Ir. béal/; ball/; blár/, Welsh bal; blawr, Thrac. balios, Old Prussian ballo, Lat. fulica; flāvus; fulgeō, Oscan Flagiúi; Flaviies, Toch. pälk/pälk

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... ts#b.CA.B0

*bʰlēyǵ- to shine

Ltv. bližģēt, Lith. blaikštytis, Eng. blīcan/bleach, Gm. blīhhan/Blech, ON blíkja, Russ. блеск (blesk), OCS блискъ (bliskŭ), Gk phlégein, Lat. fulgēo; flagro, MIr blicht; imblissiu, Skt bhrájati; bharga, Toch. pälk/; polkāṃts/[

Suomen sanat ”lieska”, ”liekki”, ”leiskua”, ”loistaa”, ”loiskua”, ”ploiskottaa” (häm. = valaista häiritsevästi) jne näyttäisivät olevan peräisin vanhoista p- (b-)alkuisista muidosista:

Seuraava verbi joka tarkoittaa mm. salaman iskemistä, yhdistää merkitykseltään EI-sanataustaltaan läheiset 'lyömisen', ”*bleng-” ja 'palamisen', ”*blemb-”:

Sana viittaa myös sanan ”valkoinen” , ”bal-” ja palamisen yhteyteen. IE-kilten tausta näyttää entistä enemmän polysynteettisen jukagirin kaltaiselta (tai päinvastoin): esimekiksi -em- voisi olla johtopääte tai vaikka verbi ja ”*b(a)l-”, ”*b(e)l-” vartalo.

Lithuanian: ”blaikštýtis...blaikštosi...blaikštėsi” = seljetä, valaist(u)a, puhdistua (mm. ilma sateessa tomusta ym.)

Etymology: 'sich aufklären, leuchten, von Regenwolken gereinigt werden, ermichtern' vgl. Būga ArchPhilK 1, 62 ff., KS 226 ff.,
der zum Vergleich heranzieht lit. ”blỹkšti...blỹkšta...blỹkšto” = 'weiss, bleich werden' = kalveta,

blyškùs = 'bleich, verblichen' = kalpea,
blìkstelėti, blìksterėti und blýkstelėti 'plötzlich aufleuchten = leimahtaa (valo), blitzen = iskeä (salama)', blìktelėti dass.,
”blìgzti... blį'zga...blįzgė” = 'zu flimmern beginnen' = alkaa välkkyä, vikkua,
blizgaĩ 'Flitter(werk)' = vilkkuvalot,
”blizgė'ti...blizgi...blizgėjo” 'flimmern, flittern, blitzen' = välkkyä, vilkkua,
”bliskė'ti...bliksi...bliksėjo” 'glänzen, funkeln' = kimallella, kipinöidä,
”blyškė'ti...blykši...blyškėjo”, em.
”bliẽgzti...bliẽzga...bliẽzgo”, 'aufleuchten = leimahtaa liekkiin, blitzen = iskeä (salama), stark brennen'= roihuta,
”bliẽksti...bliẽskia...bliẽskė”, em.

Huom! sana ”(p)liesi” VOI tulla myös sanasta ”bliẽskia”, sillä k > c (=ts).
Sansta voi tulla myös ”lietsiä, lietsoa”.

blikčioti..., bliksė'ti 'funkeln, leuchten' = kipinöidä, valaista,
blaĩzganas, blaĩzgas 'dünnes, undichtes Gewebe, abgetragenes, verschlissenes Kleid',
blaizgúoti 'funkeln (vom bösen Blick)',
lett. bližĝēt 'flimmern', blizēt 'blinken', blaiskums 'Flecken',
ksl. bléskú, obléskú 'Glanz',
russ. blesk, poln. blask, oblask dass. etc.,
abg. bl'štati 'glänzen',
russ. blestet', blistat' usw. (Berneker Wb.1, 60 ff. 63 ff., Trautmann Wb.34),
ahd. blῑhhan 'bleich werden',
ae. blíkan dass.,
aisl. blῑkja 'erscheinen, glänzen, leuchten',
blik 'Glanz' usw. (s. auch Verf. ZslPh. 20, 281).
Būga Aist. st. 100 erwähnt noch blizganà 'Schinn auf der Haut = hilse, Schneeflocke = lumihiutale' (s. auch Balčikonis s.v.).

Daneben kommt mitanderem Vokalismus vor blùzgana (s.d.).
Über die Varianten mit p wie pleĩzgės, pleĩskės 'männlicher, unfruchtbarer Hanf = hedelmätön hedehamppu, Szyrwid Diet. (Suoviljelyksessä hamppu oli olennainen tuholaisten ja yleensä ötököiden torjuntakasvi, jota sekä kasvatettiin kuitukasviksi että kylvettiin jonkin verran kaiken muun viljelyksen joukkoon. Sellainen ”yleislääkekasvi” taas oli unikko, jonka terälehdistä mm. tehtiin teetä, ja jonka siemeniä jauhetiin ja leivottiin makeiden teeleipien sekaan.
Über das Nebeneinander von blizgė'ti und bliskė´ti s. ausser BūgaKS 1921 Persson Btr. 3394, der 349. 880. 902. 950 die in Rede stehendeWortfamilie behandelt.

http://www.suduva.com/virdainas/

http://www.suduva.com/virdainas/Kanapialauks.jpg

http://www.suduva.com/virdainas/harvests.htm)

”hemp = kanapis” Kasvin tieteellinenkin nimi on alun perin jotvinkia.
otręby w głowie, pleyskanos 'Schuppen = hilse, Grind auf dem Kopf' = kapi ym. s.s.v.

Jotvinki: http://www.suduva.com/virdainas/

blaiskas = bright spot = vloisa, vaalea läiskä
blaivas = pale = kalpea

bliskīt = to sparkle, shine (Inf) = vikkua valoa
blīst = to cease to burn (Inf) = lakata palamasta
blizgint = to glitter (Inf) = kimallus

bliznis = debris from storm = myrskynkaato

Lithuanian: blaĩvas = raitis ym.
Etymology: 'nüchtern = raitis, enthaltsam = kohtuullinen, mässig (im Genuss von geistigen Getränken)' = ”henk(ell)isesti kelvollinen”, aus *blaid-vas,

cf. abg. blédú 'bleich, blass',
russ. blednyj, dial. bledoj, poln. blady,
skr. blíjed etc.,
ahd. pleizza 'livor',
ae. blát (vgl. Solmsen KZ 38, 441ff., Verf. ArchPhilK 7, 36, Otrębski LPosn.1, 122 ff., Skardžius ŽD376. 377. 492).
Auch blaisvas 'weisslich, weiss geworden, nüchtern' aus *blaid-svas kommt vor;
vgl. baĪsvas neben báltas (s. d.).

Lithuanian: ”bliaũkti...bliaũkia...bliaukė” = juosta, välähtää, mylviä
Etymology: 'laufen = juosta, allmählich fliessen = virrata, valua vähitellen, träufeln = tiputella (räystäs ym.), weinen = itkeä, flennen = pillittää, schrecklich brennen = palaa nopeasti, blitzen = iskeä (salama), välähtää, unanständige Reden führen' = puhua perättömiä,

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=L&w3=I

Kantaindoeuroopan "*pl'eng-, p'l'eng-" -kantaisen verbin ensisijainen merkitys on ollut "lyödä, lastuta, kovertaa" ja liudennuksen kadottaneet "kellua", "uida" = "ruuheilla", ja edelleen ”liottaa vedessä”, ”pestä” jne. muodot ovat sekundaarisia. ämä ovat voineet tull myös ”aallon ”lyömisestä” = loiskimisesta, Mitään varsinasita "epäselvyyttä" sanojen alkuperästä ei jää.

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=21&text_word=pli&method_word=substring&sort=word

” Lithuanian: ”pliẽkti... pliẽkia... pliẽktė” = 1. hajot(ta)a(kuiduiksi ym.), seota (langat), pörhöt(tä)ä, 2. piestä, hakata, ruoskia, (3. ”plìekti” = leimahtaa liekkiin, roihuta)

Etymology: 1. (1. prs. -kiù, -kiaũ) 'zerzausen (z.B. Flachs) = kuiduttaa (mm. pellava), aneinanderfügen (z.B. die Fasern beim Zwirnen von Stricken)' = takertua, sykkyröityä (langat),
Refl. pliẽktis 'verwirrt, zerzaust werden, anhaften (z.B. von Flachsfasern) sich anhängen, hängen bleiben',
plíeka, žem. plijka (Daukantas Märchen LT 4, 2, 17) 'Flocke, Fasern (besonders von Flachs), Gebinde von Fäden (beim Weben)' = kuitukimppu kehrättäessä,
pripliẽkti, žem. priplijkti, pripleikti 'anfügen, ankleben (eine Faser beim Spinnen), bei-, hinzufügen' (cf. zu der letzten Bed. Daukantas bei Volter Chrest. 197, 30, Nepos-Übers. 220, nach Geitler Lit. St. 105, auch im Ivinkis' Kalendorius).

Gehört zu der Familie von lit. pleĩkė, pleĩkti, plikas usw. (s.s.v. pleĩkė, pleikana?, plaikstýti, plìkas);
cf. noch lett. plieks 'fade, nicht nahrhaft', = mauton (ruoka)
pliekans 'zusammengefallen, schwach, matt', = lysähtänyt, heikko
pliekans piens 'magere, abgeschmändete, gegorene Milch' = kuorittu maito, joppi,
pliekana zupa 'Suppe mit zu wenig Milch oder zu wenig Salz' = laiha soppa,
plikans 'mit ungenügender Zutat' = puute, pula, riittämättömät tarvikkeet.

Lithuanian: ”plíekti...plíekia...plíekė” = piestä, hakata, ruoskia

Etymology: 2. 'mit der Peitsche hauen, schlagen, peitschen, (mit Ruten u. dgl.) schlagen, prügeln, verhauen, züchtigen' = piestä, ruoskia, übertr. 'etwas mit grossem Eifer, aus allen Kräften tun' = tehdä jotakin kaikin voimin

pliektùvas 'zum Peitschen, Schlagen verwendeter Gegenstand' = ruoskintapaikka,
pliẽkis 'Peitschenhieb' = ruoskanisku (Skardžius ŽD 63),
plyksė'ti 'Maulschellen geben, ohrfeigen, prügeln, betatschen' = antaa korvapuusti ym. (Ryteris),
plýkstel(ė)ti, -terėti, plýktelėti 'plötzlich und unerwartet eine Ohrfeige versetzen, herunterhauen',
plýkščioti 'wiederholt, der Reihe nach leicht ohrfeigen' = ”antaa ympäri korvia”
(Interj. plýkst, plỹkst), pliksenti, suplyksinti 'mit der Peitsche knallen, peitschen' (Niemi-Sabal. Nr. 402; vgl. den dortigen Index S. 348).

Lett. plῑkš(ḳ)ēt, , plῑkšuot; Frequ. plῑks(ḳ)ināt, , plῑskāt, plῑckāt ' (mit der Peitsche) knallen = paukahdella, klatschen = sivallella'
(dagegen lett. plῑtēt 'schlagen, klopfen', plῑtiņš 'Prügel' = selkäsauna ist aus
ndd. plῑte 'Schlag' entlehnt, s. Endzelin KZ 52, 123, Sehwers Spr. Unt. 92),
pliekšt 'hämmernd flach schlagen, hämmern, schlagen',
pliḳis 'Ohrfeige, Maulschelle', pliḳēt, , pliḳuō ' ohrfeigen, Maulschellen geben',

plῑkstēt (infl.) 'schwatzen', plῑkša 'viel und laut Plappernder'.

Alle diese Wörter sind lautnachahmend. Z. T. liegt Kreuzung vor mit der Familie von lit. pliẽkti 'zerzausen',

”pliẽksti ...pliẽska...pliẽskė” 'flammen, lichterloh brennen' = liekehtiä voimakkaasti, (s.s.v.v.).

(Valaista häiritsevästi on hämeessä (pejoratiivisesti) ”ploiskottaa”: "lamppu, nuotio palaa, naama punottaa, "ploiskottaa". Siitä en ole aivan varma. oliko sana "*plieska" käytössä. Sen sijaan aivan var,masti olikäytössä kuurilainen sana "*pleiskua", pleiskahtaa, ja vieläkin lähempänä kuurin ääntämystä "pläisk(äht)ää".
http://fi.wiktionary.org/wiki/leiskua)

Dies geht aus den zweifachen Bedeutungen von ”plyksė'ti...plýksi...plyksėjo” = syttyä, leimahtaa

plýkstel(ė)ti, -terėti usw. hervor, die auer 'plötzlich aufflammen, emporschiessen usw.' = leimahtaa liekkiin, auch 'plötzlich ohrfeigen = antaa korvapuusti usw. ' bedeuten.

Über die falsche Schreibung plė'kti (...plėksta...plėko)= homehtua s.s.v. plė'kti 2. = plíekti”

Etymologia 3.:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kti&h=4241

”Plìekti...plìekia...plìekė” = liekehtiä voimakkaasti, loimuta, roihuta.

Suomen sanat ”liekki” ja ”leiskua” tulevat näistä p-alkuisista muodoista ilmeisesti kanbaltista. Tosin kuurikin on mahdollinen.

'Palamisen' ja työkohdetta muokkaavan työkalulla iskemisen taustalla on ilmeisimmin usko ”Perkunas”-ukkosenjumalaan ja salamaniskuun ”jumalan työkaluna”, joka sytyttämiensä maastopalojen kautta laajentaa karjapaimentolaisten elinpiiriä muiden kustannuksella muodostamatta heille kuitenkaan sellaista kuoleman ja taloudellisen perikadon vaaraa kuin havumetsäläisille (”zembalteille”?). Siksi jälkimmäset hakeutuivat miellellään soiden eristämille alueille ja jopa soistivat ehdoin tahdoin alueita mm. majavan avulla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat