Ilmalämpöpumpun kopressoriosan sijoitus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pelkät ilmalämpöpumput maksavat vain muutaman satasen.

Lämmöntalteenotto poistoilmasta maksaa maltaita.

Aurinkokeräimet lähes utopistisen hintaisia.

Talon ulkovaipan lämpövuotojen keräystä ei ole olemassa.

Voisiko noita kaikkia yhdistellä, yhdistellä noin niin kuin "pellepeloton" mielessä.

En ole tutustunut erilaisten taipuisten ilmaletkujen hintoihin mutta ajattelelin että niiden avulla voisi kenties kokeilumielessä johdatella ilmaa eripuolilta taloa. Itse imureiksi ajattelin tuollaisia muutaman euron maksavia kanavapuhaltimia.

Jos ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitettaisiin osittain laatikkoon, johon letkuja eri kohteista tuotaisiin ja kiinitettäisiin.

Kohdepoistoje, kuten vessojen ja lieden poistoista tietenkin aloitettaisiin. Vai olisiko harjakaton yläkulma paras aloituspaikka. Myös ulkoverhoilun takaa olisi kenties kiva ilmaa imuttaa.

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija

Itse tein piharakennuksessa (verstas,takkahuone,sauna) n. 55mm reijän kompuran taakse... Nyt pumppu toimii kohtuullisen hyvin vielä -20c pakkasessa eikä jäädy läheskään niin paljon, kuin aiemmin.Mitään ikiliikkujaahan tuosta ei tietenkään saa rakennettua, mutta kyllä lämpimän ilman sekoittamisesta imuilman joukkoon näyttäs jotain hyötyä olevan...

lokki
Seuraa 
Viestejä4068
Liittynyt3.1.2010
totinen
Pitäisikö talo laittaa vakuumipussiin ja imeä ilmaa pussin ja seinän välisestä ilmatilasta?

Vaikka noinkin, mutta vähemmän työläitäkin tapoja on. Ulkolaudoituksen alle jätetylle ilmavälillekin löytyi nyt kunnon käyttö. Jos ilmavirtaus tuossa välissä koneellistetaan vaipan yläreunassa kulkevalla imukotelolla, voidaan ilmavälin paksuutta pienentää ja eristettä lisätä samoilla ulko- ja sisämitoilla.

Ilmanvaihdon poistoaukot ovat tietenkin ensisijaiset ilman keräilykohdat ja vesikatteen alus, jossa pätee sama lisäetu kuin ulkovaipassa. Ilmaväli voi olla pienempi, kun ilma virtaa koneellisesti. Vesikatteen alta imettävä ilma kerää myös kattoon paistavan auringon lisälämmön ja poistaa välikaton läpi tihkuneen kosteuden.

Tiiviitä kanavistojen ei tarvitse olla, sillä pahin vaihtoehto vuodosta olisi, että ilmalämpöpumppu imisi ulkoilmaa, mitä se nimenomaan tekisi, jos mitään kanavia ei olisi.

Kaikki tuo viittaa siihen, että ilmalämpöpumpun sijoituspaikaksi tulisi katon harjalla ilmanvaihtohormin läheisyys. Tästä on lyhyt matka kytkeä yhteet vesikatteeseen ja haluttaessa lappeen alusta pitkin ulkovaipan yläreunan keräyskanavaan.

Mitenkäs tämä korkea sijoituspaikka vaikuttaa keskimääräiseen ulkoilman lämpötilaan. Olisikohan siitä muutenkin hyötyä. Eikös kylminä öinä ole ylempänä lämpimämpää. Onkos tästä valmista dataa, jossa olisi mitattu pidemmän aikaa lämpötilaa samassa paikassa eri korkeuksilla, tai fiksua teoriaa asian arvioimiseksi.

lokki
Seuraa 
Viestejä4068
Liittynyt3.1.2010
sinnipirtti
muista että kompura osa tarvitsee yli 100m3 ilmaa tunnissa. eli kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Suureltahan tuo noin kerrottuna tuntuu, mutta sama ilmamäärä puhalletaan ulkoyksikön puhallinaukon läpi. Kanavistojen yhteinen poikkileikkaus pitää siis olla vain puhallusaukon luokkaa. Vuoto ei pilaa mitään, joten pieninkin kanava tuo heti lisähyötyä. Minusta tuo ei ole alkuunkaan mahdotonta.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
lokki

Ilmanvaihdon poistoaukot ovat tietenkin ensisijaiset ilman keräilykohdat ja vesikatteen alus, jossa pätee sama lisäetu kuin ulkovaipassa.

Olen nähnyt suunnitelmia, joissa vesikatteen alustasta on tehty aurinkolämmön kerääjä. Hyöty ei ole kauhean suuri kerääjän kokoon nähden, mutta se toimii vallan erinomaisesti pilvettöminä öinä talon viilentäjänä. Varsinkin musta katto säteilee silloin lämpöä taivaalle.

Eli mikäli haluaa nimenomaan kerätä talon vuotolämpöä talteen, niin silloin kerääjä pitäisi sijoittaa välikaton päälle.

Vierailija
totinen
Pitäisikö talo laittaa vakuumipussiin ja imeä ilmaa pussin ja seinän välisestä ilmatilasta?



Jos ullakolle pääsee niin sieltä kenties pääsisi liittämään letkun myös tuuletusilmaväliin ilman, että tarttee ulospäin yhtään näkyä. Kenties jotain kevyitä tukkimisia tarvitsisi tehdä että ilma virtaisi suurelta seinänosalta.

Vierailija
sinnipirtti
muista että kompura osa tarvitsee yli 100m3 ilmaa tunnissa. eli kaatuu omaan mahdottomuuteensa.



Pienissä kanavapuhaltimissakin luataan suuria ilmamääriä. Pitkillä letkulinjoilla on tietysti vastuksensa.

lokki
Seuraa 
Viestejä4068
Liittynyt3.1.2010
totinen

Olen nähnyt suunnitelmia, joissa vesikatteen alustasta on tehty aurinkolämmön kerääjä. Hyöty ei ole kauhean suuri kerääjän kokoon nähden, mutta se toimii vallan erinomaisesti pilvettöminä öinä talon viilentäjänä. Varsinkin musta katto säteilee silloin lämpöä taivaalle.

Eli mikäli haluaa nimenomaan kerätä talon vuotolämpöä talteen, niin silloin kerääjä pitäisi sijoittaa välikaton päälle.




Et ole nyt ymmärtänyt tämän lämpöpumpun toimintaa tässä yhteydessä. Ei se ilma siellä vesikatteen alla niin lämmintä ole, että sillä sellaisenaan mitään lämmittäisi. Siinä mielessä nämä vinttiaurinkokeräimet ovat toivottomia. Se on kuitenkin lämpimämpää, kuin ulkoilma, mitä kyseinen lämpöpumppu muuten käyttäisi. Sitäpaitsi tuo tila on siellä jo valmiina.

Kylmänä yönä lämpöpumppu imee ilmansa vesikatteen alta, jolloin vesikate tietenkin jäähtyy lähemmäs ulkoilman lämpötilaa ja ulossäteily vähenee lämpötilan muutoksen neljännessä potenssissa.

Tottakai lasillinen aurinkokeräin on paljon tehokkaampi keräämään auringon energiaa. Tässä oli kuitenkin tarkoituksena kerätä rakennuksen vaipan läpi karkaavaa lämpöä talteen. Samalla kuitenkin tulee vintti tuuletettua kuivaksi ja kerättyä edes osa auringon säteilylämmöstä.

Musta pelti, joka pidetään jäähdyttämällä ulkoilman lämpöisenä kerää auringon energiaa yli 90% hyötysuhteella.

Vierailija
lokki
totinen
Pitäisikö talo laittaa vakuumipussiin ja imeä ilmaa pussin ja seinän välisestä ilmatilasta?

Vaikka noinkin, mutta vähemmän työläitäkin tapoja on. Ulkolaudoituksen alle jätetylle ilmavälillekin löytyi nyt kunnon käyttö. Jos ilmavirtaus tuossa välissä koneellistetaan vaipan yläreunassa kulkevalla imukotelolla, voidaan ilmavälin paksuutta pienentää ja eristettä lisätä samoilla ulko- ja sisämitoilla.

Ilmanvaihdon poistoaukot ovat tietenkin ensisijaiset ilman keräilykohdat ja vesikatteen alus, jossa pätee sama lisäetu kuin ulkovaipassa. Ilmaväli voi olla pienempi, kun ilma virtaa koneellisesti. Vesikatteen alta imettävä ilma kerää myös kattoon paistavan auringon lisälämmön ja poistaa välikaton läpi tihkuneen kosteuden.

Tiiviitä kanavistojen ei tarvitse olla, sillä pahin vaihtoehto vuodosta olisi, että ilmalämpöpumppu imisi ulkoilmaa, mitä se nimenomaan tekisi, jos mitään kanavia ei olisi.

Kaikki tuo viittaa siihen, että ilmalämpöpumpun sijoituspaikaksi tulisi katon harjalla ilmanvaihtohormin läheisyys. Tästä on lyhyt matka kytkeä yhteet vesikatteeseen ja haluttaessa lappeen alusta pitkin ulkovaipan yläreunan keräyskanavaan.

Mitenkäs tämä korkea sijoituspaikka vaikuttaa keskimääräiseen ulkoilman lämpötilaan. Olisikohan siitä muutenkin hyötyä. Eikös kylminä öinä ole ylempänä lämpimämpää. Onkos tästä valmista dataa, jossa olisi mitattu pidemmän aikaa lämpötilaa samassa paikassa eri korkeuksilla, tai fiksua teoriaa asian arvioimiseksi.




Tämä koko juttu oli hyvin asiaa haarukoiva.

Minulla on puuliiterin katto hiukan talonkattoa alempana, siihen tosiaan olisi hyvä asentaa.

Noita erilaisia lämpöantureita olen asennellut enkä muista muita ohjeita kuin 2,5m korkeuden, mitä se sitten tarkoittikin.

Vierailija

Lähes vitsinä vaan: Minkähän verran viemärin katolle tulevasta putkesta uskaltaisi imeä että vessat vielä toimisi.

Itse talosta lähtevään viemäriin kylläkin voisi tehdä haaran ja imeä siitä viemäriverkoston lämpöä. En tiedä, olisiko se jo rikollista. Kaikki eivät tietenkään niin voisi tehdä.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
Teuvo
sinnipirtti
muista että kompura osa tarvitsee yli 100m3 ilmaa tunnissa. eli kaatuu omaan mahdottomuuteensa.



Pienissä kanavapuhaltimissakin luataan suuria ilmamääriä. Pitkillä letkulinjoilla on tietysti vastuksensa.



kysymys kuuluukin kannattaako vetää 100m putkea? jostain se lämpö tulee joten aiheuttaako lisää häviöitä koska rakenne jäähtyy? lisääntyykö pölyn määrä lauhduttimessa -> tukkeutumisvaara?

tuo että varastosta ottaa lämpimämpää mukaan voi olla ihan käytännössäkin mahdollinen mikäli vain osan ilmasta ottaa sieltä. tosin siinäkin on tuo pölyongelma joka voi tukkia sitten lauhduttimen. tosin jostain se lämpö tulee myös sinne varastoon.

mitä tuohon viemäriin huohottimeen niin sieltä ei paljoa kannata alkaa imemään sillä siinä piilee vaara että viemäri ja kaivo jäätyy. sieltä myös tulee kosteaa ilmaa joten se sitten vie energiaa kun laitteisto sulattelee lauhdutinta.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija
sinnipirtti

kysymys kuuluukin kannattaako vetää 100m putkea?

mitä tuohon viemäriin huohottimeen niin sieltä ei paljoa kannata alkaa imemään sillä siinä piilee vaara että viemäri ja kaivo jäätyy. sieltä myös tulee kosteaa ilmaa joten se sitten vie energiaa kun laitteisto sulattelee lauhdutinta.




Joten erikseen ei kaikista kohteista kannata letkuja vedellä, vaan ketjuttaa pitäisi.

Ja ei viemäristä, se olikin se aina jokapaikassa "pitää olla kakkajuttu".

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

"kakkajutut" ja muut fetissit kuuluvat jonnekkin muualle kuin tänne... jätit muuten vastaamatta myös muihin oleellisiin kysymyksiin.

toisen polven pilkkuvirhe

lokki
Seuraa 
Viestejä4068
Liittynyt3.1.2010
sinnipirtti

kysymys kuuluukin kannattaako vetää 100m putkea? jostain se lämpö tulee joten aiheuttaako lisää häviöitä koska rakenne jäähtyy? lisääntyykö pölyn määrä lauhduttimessa -> tukkeutumisvaara?



Ei kannata 100m laittaa. Puolen metrin putki poistoilmakanavasta ja metrin putki aluskatteen ja vesikatteen väliin kannattaa kuitenkin varmasti, kun katon harjan alle rakentaa vaikka kovalevystä imukotelon. Apparaatin sijoituspaikka on nyt siis katon harjalla ilmahormin vieressä. Harjan imukotelosta voi sitten harrastuksen vuoksi vedellä putkia julkisivujen taakse jos viitsii. Matka on lappeen pituus. Ei kyllä lämpiä yhdellä ilmalämpöpumpulla talo, jossa näihin tarvitaan yhteensä sata metriä putkea.

Jostainhan se lämpö tulee. Tässä on nimenomaan ideana kierrättää muuten ulos karkaavaa lämpöä. Tottakai se aiheuttaa lisää eristyshäviöitä, mutta ero on pieni verrattuna saavutettuun ilmalämpöpumpun tehokertoimen paranemiseen. Lämpöhukkaa kasvattaa vain vaipasta imetty ilma sen aiheuttaman vintti-ilman jäähtymisen verran. Tuuletusilman käyttäminen ei jäähdytä taloa. Kaupallinen poistoilmalämpöpumppu riittää talon lämmittämiseen, vaikka se ottaa lämpönsä poistuvasta tuuletusilmasta.

Pölyn määrä voi lisääntyä tai olla lisääntymättä. Arvelisin, että imun siirtäminen maan pinnan tasolta ylös katolle vähentää pölyn virtausta. Tietysti tuuletuksen poistoilmassa on pölyä, mutta niin on ulkoilmassakin varsinkin kovalla tuulella. Tuo selviää vain kokeilemalla. Ainahan siihen tuuletusilmakanavaan voi laittaa suodattimen, niin kuin LTO vehkeissä.

Viemärin tuuletusputki oli varmaan huumoria, mutta saattaisi siinä olla ituakin. Se tuuletusputki menee suoraan viemäriin, joten mitään erillistä haaraa ei tarvita. Viemärissä on saunapäivänä valtavasti yli 30 asteista ilmaa, tosin hajuhaitat voisivat saada naapurit takajaloilleen. Imunopeudelle asettaa rajansa matalimman vesilukon korkeus. Normaali ilmastointipuhaltimen paine-ero on vesipatsaaksi laskettuna kuitenkin alle kymmenen millimetriä, joten matalakin vesilukko kyllä riittää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat