Neliulotteinen avaruus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Fermatin suuri lause ja neliulotteinen avaruus

Oliko Fermatilla todistusta väittämään xn + yn = zn jossa x, y ja z ovat nollaa suurempia kokonaislukuja ja jossa ratkaisuja on vain siinä tapauksessa, jos n on 1 tai 2. Hän ei jättänyt mitään todistusta jälkipolville, mutta oli kirjoittanut muistiinpanoihinsa seuraavaa. ” Olen keksinyt väitteelle suuremmoisen todistuksen, mutta se ei mahdu marginaaliin”. Se varmaan pitää paikkansa, mutta kai hänellä muuta paperia olisi ollut. On esitetty arveluja, että todistus ei olisi ollutkaan aukoton ja hän olisi jättänyt sen pois, tai ei ollenkaan todistusta.
Minulla on sellainen käsitys, että hänellä oli erinomainen todistus, joka perustuu neliulotteiseen lukusuoraan, jossa neljäsosa lukusuorasta on tyhjää muuhun lukusuoraan verrattuna.
Tällaisella lukusuoralla voidaan todistaa, että ratkaisua ei ole n3 ja siitä ylöspäin kaikki exponentit mukaan lukien. (Neliulotteisella lukusuoralla on vastaavuus neliulotteisen avaruuden kanssa).
1600-luvulla neljäs ulottuvuus olisi ollut aika poikkeava ajatus ja historiasta tiedämme miten poikkeaviin ajatuksiin suhtaudutaan (Hippanus, Kopernikus, Galilei, Bolyain, Lobasevski, Einstein).
Onko tänä päivänä suhtautuminen muuttunut? Ei välttämättä, jos yleistä vallalla olevaa käsitystä vastaan asettuu, voi saada hullun leiman. Olipa sitten oikeassa tai väärässä. Wiles on todistanut Fermatin lauseen 1990-luvulla elliptisten sarjojen ja modulaaristen sarjojen yhteydellä.
Eukliden geometriassa avaruuden kaarevuutta ei oteta huomioon suoran olemuksessa. Hän yritti todistaa suoran olemassa olon, mutta myöhemmin jätti sen pois, koska hän huomasi sen vajaaksi. Näin ollen kolmen kulman summa180 astetta on vain teoreettinen kuvitelma. Samoin kaikki alat, tilavuudet, perustuvat oletukseen teoreettisesta tasosta, joka on suora tai kolmiulotteisesta tilasta ilman neljännen ulottuvuuden kaarevuutta. Suoran olemassa oloa ei voi todistaa, koska sitä ei ole muutoin kuin teoriassa. Samoin pii on teoreettinen luku, jonka yleisesti tiedämme. Sitä vastoin neliulottein pii on hiukan suurempi, yhdeksännestä desimaalista alkaen. Se on siis hyperbolinen ja vastaa todellisuutta. Se on aika erikoinen ja saadaan geometrisen ja matemmaattisen peilikuvan avulla. Äärettömässä lukusuorassa on vain yksi mahdollisuus, jossa peilikuva on kolmen suhteessa neljään ja jolla neliulotteinen pii saadaan selville. Se vastaa todellisuutta ja on näin ollen koko maailman kaikkeuden matemmaattinen laki.
Aika muodostuu materian liikkeestä ja on suhteessa valon nopeuteen. Materiassa aika näkyy muutoksena olipa se elävää tai kuollutta. Vuorokausi on ympyrä ja kierros auringon ympäri on ellipsi. Peilistä jokainen näkee ajan kulumisen sanattomasti. Lopuksi, Eukliden geometriaa tarvitaan, kun verrataan kaarevuuden olemusta sillä valon sädekin kaareutuu massan läheisyydessä. Nämä ovat minun käsityksiäni näistä asioista.

Pentti Manninen 24.01.2010 piiavain@gmail.com

Kommentit (7)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Joo olen ittekki pohtinu tuota neljännen ulottuvuuen kaareutumista, sehän johtaa sitten viimekäjessä siihen , että maailmankaikkeuvella on jokin tietty muoto.

Ehkä juuri Galaksientapainen, litteähkö levy, jonka keskustassa on sitten semmonen isompi materiakasautuma.

Muu rakenne sitten riippuu siittä, että kuinka laaja kaikkeus sitten todella on ?
Ja monestikko se on pyörähtänyt itsensä ympäri.
Tuollaisen rakenteen muoto ei muutaman kierroksen jälkeen ole vielä vakiintunut.
Mutta ehkä lipsu aiheesta ulos!

Vierailija

Avaruus laajentuu koko ajan.

Ulottuvuudet ovat liukuvia ja sitä myöten rajattomia, pisteet eivä koskaan ole paikoillaan.

Ymmärsinkö sittenkin otsikon väärin.

Pidän tätä tiedettä suuruudenhulluutena ymmärtää ja sitä kautta kammoksun tätä. En tiedä mikä minut villitsi tähän vastaamaan.

Vierailija
Teuvo
Pidän tätä tiedettä suuruudenhulluutena ymmärtää ja sitä kautta kammoksun tätä.



No elä vitussa. Mitä enemmän tulee tietoa rakenteesta, sitä enemmän olen piipittävä elukka.

Aina toisinaan tulee sellainen, mitä vittua olo...

Waaaas?

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
piiavain
Suoran olemassa oloa ei voi todistaa, koska sitä ei ole muutoin kuin teoriassa.

Niin mitä sitten, suora on vain viivajoukon joka yhdistää kaksi pistettä, erikoistapaus. Ei sen tarvitse olla sen kummemmin olemassa tai olematta kuin niitä pisteitä yhdistävän kuvitteelisen viivan muunkaan varianssin. Todistaminen on näin ollen tarpeetonta.

Todistamista varten pitäisi olla jonkinlainen referenssi, enkä kyllä ymmärrä mitä referennsiä apuna käyttäen suoran voisi todistaa sen kummemmin olevaiseksi kuin olemattomaksikaan - kahta pistettä yhdistävien viivojen viivajoukon erikoistapauksena.

Mielikuva kyllä kertoo, että sen on pakko olla olemassa, koska muutoin ko. viivajoukko olisi epätäydellinen. Eli pitää olla aika vahvat perusteet sille, että pystyy osoittamaan sellaisen epätäydellisyyden olemassaolon ko. viivajoukossa.

Uusimmat

Suosituimmat