Ruokailu & aivotyöskentely

Seuraa 
Viestejä373
Liittynyt4.1.2010

Lueskelin tuolta yhtä toista ketjua jonkun kuivattujen hetelmien syömisestä aivotyöskentelyn aikana, niin oli aivan välttämättömän pakko pistää uutena aiheena, koska kiinnostaisi hirveästi tietää minkä ihmiset kokee hyväksi konstiksi ruokailun osalta aivoriiheilyyn.

Itsellä menee usein nimittäin niin, että jos pitää vaikkapa päntätä haasteellisempaa tekstiä pidempään ja tehdä muistiinpanoja yms., koen ajatuksen luistavan parhaiten noin 3-4h aamupalan jälkeen. Ja eipä kauankaan siitä kun nälkä alkaa hiipimään ja on pakko ruveta taas ruokailemaan.
Joskus jos on mennyt teetä aamupalan yhteydessä niin pystynyt venyttämään sitä lukuputkea koska nälän tunne ei ole palannut niin nopeasti. Mutta en haluaisi juoda päivittäin, teho lähtee.
Jos on herännyt niin aikaisin että voi lukea ennen aamupalaa varhain aamulla, se toimii ehkä parhaiten.

Ei nyt mitään ihmeempiä ongelmia, mutta pohdimpa vain.
Pitää kyllä kokeilla jotain millä pitää verensokeria tasaisena pidempään.

Kommentit (11)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Itselläni tehokkain aika vaihtelee, mutta aika usein tuntuu ajoittuvan 4-8 tuntia ruokailun jälkeen ja jatkuu vielä siitäkin, riippuen usein siitä mitä syön. Joskus vielä 12 tunnin jälkeenkin tehot vain jatkuvat, mikä ei ole aina suotavaa koska olen niin tehokas paastoaja että unohdan usein syödä silloinkin kun ei ole tarkoitus. En ole ketoosidieetillä, mikä on hyvä ottaa huomioon.

Ensin ajattelin että aiemmat lisäravinnetroppini auttoivat olennaisesti asiaa, mutta nykyisin olen enemmän ruokavalion ja (aivojen) rajun treenauksen kannalla - ravinteet antoivat pikemminkin lähtölaukausta asiaan. En kuitenkaan rauhoitu tarpeeksi mikä lienee suurin ongelmani tällä setillä mentäessä.

Paastoaminen pätkittäin noin pari kertaa viikossa 12-16 tuntia tuottaa mukavasti ketoneita, mikä on aivojen mm. mitokondrioille herkkua - minua hämmästyttääkin, kuinka moni ei tiedä tätä. Aivot tarvitsevat aina polttoaineekseen glukoosia vähintään 50%, mutta ketoaineilla on oma tärkeä roolinsa aivojen maintenancessa eli ylläpidossa. Lisää tästä "Aivot ja ketogeeninen dieetti" -ketjussa. Pikku paastoaminen kannattaa aina.

Olen pahamaineinen monidatailija ja tarvitsen lisämuistia tietokoneeseen jo siksi, että tarpeeksi monin tabi pysyy auki ilman ongelmia.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Komppaan. Vähintään neljä tuntia ruokailusta. Mitä harvempi ruokailu ja ennenkaikkea mitä vähemmän hiilihydraattia, sitä tasaisempi verensokeri ja sitä parempi aivotehokkuus. Paasto buustaa. Ruusujuuri voi tehostaa myös.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007

Ruokailun vaikutuksesta oppimiseen oli ainakin yksi tutkimus. Se puolsi sitä, että kovinkaan pian ruokailun jälkeen ei oppimiskyky ole parhaimmillaan, vaan juuri pienessä nälässä. Johtuuu ruokaillessa erittyvistä aineista (en nyt muista olivatko kylläisyyshormoneja vai mitä), joilla siis on "anti-skarppaava" vaikutus.

Toisen tutkimuksen mukaan aivotyöskentely hämää luulemaan energiantarvetta todellista suuremmaksi. Vähän on tasapainottelua sen syömisen kanssa siis. Oikea ravintohan tiettävästi auttaa siinä, ettei tule niin pian kova nälkä, eli turhat sokerit pois. (Tupakoitsijana voin korvata ruoan sauhuilla, jotka eivät vie keskittymiskykyä vaan parantavat sitä. Toisaalta keskittymiskyky olisi parempi, jos en koskaan olisi alkanut tupakoimaan.)

Neonomide
Olen pahamaineinen monidatailija ja tarvitsen lisämuistia tietokoneeseen jo siksi, että tarpeeksi monin tabi pysyy auki ilman ongelmia.



Joo, niin minäkin. "Moneilustakin" oli tutkimus, jonka mukaan tehokkuus laskee auttamatta monen asian samanaikaisesta pyörittelystä.

Ei ole linkkejä mihinkään näistä, olivat nääs lehdessä. Olisiko ollut Tiede.

Mulgeron

Vierailija

Yksi pikkuasia joka ainakin ennen oli totta...

Ruuansulatuselimistö vaatii melkoisen paljon verta ja verenkierrolta aina kulloisenkin syönnin jälkeen ja jostain sekin verimäärä aina on pois.

Ancient

Vierailija

Voi olla tekijä tuokin, mutta yleensäkin ruoansulatus liittyy parasympaattiseen hermostoon eli siis lepotilaan, ja olihan tälle foorumille linkitetty joku tutkimus, jonka mukaan pieni nälkä aktivoi myös myös kemiallisesti tjsp.

μOR
Seuraa 
Viestejä373
Liittynyt4.1.2010

Täytyy kyllä myötää etten ole ketoosi/paasto juttuihin lainkaan tutustunut. Vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta että pitää ruveta tarkastelemaan asiaa.

Joskus putkahtanut ajatuksia paastoilusta kehonpuhdistuksen kannalta, mutta hävinneet mielestä yhtä nopeasti. Luultavasti asiaan vaikuttanut sekin että urheilen suht. säännöllisesti ja koittanut samalla jopa lisätä kehon rasvoja aika-ajoin.
Siitä herääkin heti mietteet että mitenköhän onnistuisi paastoilu niin että menettäisi mahdollisimman vähän rasvoja.
Taitaa mennä aika hankalaksi mutta pakko jotain kehitellä että saa kokeiltua.
Ja vaikuttaakohan se ketoosiin jotenkin jos paaston aikana saisikin jollain tapaa rasvanpolton minimoitua... ei kiinnostaisi laihtua.

Mitenkäs näläntunteen kanssa? Itsellä rupeaa ainakin keskittymiskyky heikkenemään jos joutuu taistelemaan nälän kanssa samalla. Tosin en ole hirveästi vastaan pistänytkään ikinä, joten ehkäpä siitä selviäisi. Kyllä nälän "ohi" meneminen on tuttu ilmiö kuitenkin.
Se myös varmasti pitää paikkansa että isomman hiilaritankkauksen jälkeen tekee kohta uudelleen mieli tankata hiilareita. Sokerin kanssa ainakin, niin miksei pidempiketjuistenkin.

Kaseiinipitoisen ruuan olen itse todennut pitävän nälkää poissa pisimpään, eli vaikkapa maustamaton rahka yms. Sillä tosin saa itselleen joskus liiankin helposti jotenkin turvonneen olon jos syö vähänkin liikaa. Lisäksi se exorfiinihomma, mitä en ainakaan vehnän kohdalta menisi ihan heti kiistämään... täysin aivoton jälkimaininki.

No joo, pitää testailla.

Vierailija

Joo esim. vaalea vehnäleipä hajoaa glukoosiksi jopa pöytäsokeria nopeammin. Sokeri kun koostuu glukoosista ja fruktoosista, joista fruktoosi pitää kierrättää maksan kautta, kun taas tärkkelys hajoaa pelkäksi glukoosiksi, eikä nuo pitkät tärkkelysketjut hidasta lainkaan. Joskus luultiin että tärkkelys olisi hitaampaa, mutta ei se sitten niin ollutkaan kun asiaa ruvettiin oikeasti mittaamaan.

Rasvan polttoa ei kyllä hidasta mikään muu kuin se, että syö prodea ja rasvaa niin paljon, ettei sitä tarvita kropasta energiaksi. Eli paastoten se ei onnistu, muutta niinkutsutulla ketogeenisella ruokavaliolla se on mahdollista, eli jätetään hiilihydraatti hyvin vähiin ja hankitaan energia rasvasta ja proteiinista. (Vähähiilihydraattisia vihannkesia toki saa syödä varsin vapaasti.)

μOR
Seuraa 
Viestejä373
Liittynyt4.1.2010

Eikö sen toisaalta pitäisi olla niinkin että pidennetyt ruokailuvälit kerää massaa lisää, kun keho rupeaa varastoimaan rasvaa enemmän. Ainakin siinä tapauksessa jos sitten aina kerralla mäsäyttää kunnon aterian naamaan.

Ketogeenisestä ruokavaliosta, niin nyrkkeilijät, bodarit ym. kiristelijäthän nimenomaan pudottaa painoa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ennen kisoja. Ja siihen liittyy siis rasvojen lähteminen nesteiden lisäksi.

Neo lasketko unet mukaan tuohon paastoaikaan? Semmonen 15 tuntiahan tulee itsellä useinkin taukoa iltaruokailun ja aamupalan väliin.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Joskus lasken unet mukaan. Aina en ja tällähän on todella paljon merkitystä jos tykkää syödä illalla. "Unipaastolla" 15 tuntia ei ole vielä yhtään mitään, vasta noin 30 tuntia alkaa itselläni tuntua.

Mutta en siis tarkoituksella paastoa niin usein kuin sanoin. Syöminen vaan tuppaa unohtumaan.

Metabolisesti tosiaan - kuten aiemmin sanoin - vuoropäiväpaasto tai selkeän kalorirajoituksen ja kaloriyliannostuksen vuorottelu jäljittelee metabolisesti kalorirajoitusta ja on myöntyvyydeltään ihan eri parempi. Kristillinen ajattelutapa kärsimyksen puhdistavuudesta lienee syy, mikseivät tällaiset tutkimukset ole saaneet julkisuutta yhtä paljoa kuin kalorikituutus.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Alveron
Ruokailun vaikutuksesta oppimiseen oli ainakin yksi tutkimus. Se puolsi sitä, että kovinkaan pian ruokailun jälkeen ei oppimiskyky ole parhaimmillaan, vaan juuri pienessä nälässä. Johtuuu ruokaillessa erittyvistä aineista (en nyt muista olivatko kylläisyyshormoneja vai mitä), joilla siis on "anti-skarppaava" vaikutus.

Leptiiniä on epäilty jopa antidepressiiviseksi aineeksi, mikä on mainitsemasi valossa hyvin kiinnostavaa. Ylipainoisilla on leptiiiresistenssiä, mikä pahentaa nälän tunteita, mutta saattaa myös vaikuttaa mielialaan itsessään.

Alveron
Neonomide
Olen pahamaineinen monidatailija ja tarvitsen lisämuistia tietokoneeseen jo siksi, että tarpeeksi monin tabi pysyy auki ilman ongelmia.

Joo, niin minäkin. "Moneilustakin" oli tutkimus, jonka mukaan tehokkuus laskee auttamatta monen asian samanaikaisesta pyörittelystä.

Luulisin että tuo on jokseenkin lyhyen aikavälin huomio - pidemmässä juoksussa olen huomannut oppivani "multitaskingia" mikä on auttanut mm. muistia ja tehostanut informaation omaksumisen kannalta ajankäyttöä. Riippuu toki mitä dataltaan hakee. Ongelmana on lähinnä keskittymistä jatkuva sopeutumisvaikeus vaativiin deadlineihin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007
Neonomide
Alveron
Ruokailun vaikutuksesta oppimiseen oli ainakin yksi tutkimus. Se puolsi sitä, että kovinkaan pian ruokailun jälkeen ei oppimiskyky ole parhaimmillaan, vaan juuri pienessä nälässä. Johtuuu ruokaillessa erittyvistä aineista (en nyt muista olivatko kylläisyyshormoneja vai mitä), joilla siis on "anti-skarppaava" vaikutus.

Leptiiniä on epäilty jopa antidepressiiviseksi aineeksi, mikä on mainitsemasi valossa hyvin kiinnostavaa. Ylipainoisilla on leptiiiresistenssiä, mikä pahentaa nälän tunteita, mutta saattaa myös vaikuttaa mielialaan itsessään.



Löysin yhden jutun, josta Nature on raportoinut. Jos tämä on sama, jota muistelin, niin muistin osittain väärin. Tässä puhutaan greliinistä, joka on, ei kylläisyys-, vaan nälkähormoni. Hiiritutkimuksesta on kyse. Peruspointti tosin säilyy, eli se, mikä on ruokailun vaikutus kognitioon.

Tenttiin ei ilmeisesti kannata suunnata täpötäysin vatsoin. Hiiritutkimuksissa on nimittäin havaittu, että nälästä ilmoittava greliinihormoni parantaa muistia.

Greliiniä erittyy verenkiertoon tyhjästä mahasta, ja se aktivoi reseptoreja eri puolilla aivoja. Hypotalamuksessa sen tiedetään säätelevän ruokahalua, mutta sen vaikutuksia muihin aivoalueisiin ei ole tunnettu.

Nyt Tamas Horvath Yalen yliopistosta on havainnut kollegoineen, että greliini vaikuttaa synapsien määrään oppimista ohjailevassa hippokampuksessa.

Hiirillä, joilta puuttuu greliinigeeni, on hippokampuksessa peräti neljännes vähemmän synapseja kuin normaalihiirillä.

Horvathin mukaan lisägreliini myös auttaa tavallisia hiiriä pärjäämään paremmin oppimis- ja muistamistehtävissä.

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2428
http://www.nature.com/neuro/journal/v9/ ... n1656.html

Ja oma vaikutuksensa voi tietysti olla myös kylläisyydestä ilmoittavilla yhdisteillä, mielihyvää ainakin tosiaan aiheuttavat, mikä voi olla myös huono asia oppimisen, ymmärtämisen ja muistin kannalta.

Mulgeron

Uusimmat

Suosituimmat