Seuraa 
Viestejä45973

Suomalaiset ovat vuosia olleet siinä uskossa, että peruskoulutus täällä on maailman parasta. Ja on vedottu pisa-tutkimuksiin.

Kaikki ulkomaalaiset tarkkailijat eivät ole vakuuttuneita Suomen paremmuudesta.

http://www.youtube.com/watch?v=p0_28nMhCro

Myös kurilla on vielä jossain itsestäänselvä ja arvostettu asema toisin kuin Suomessa.

Nähdäkseni suomalaiset lapset saavat koulun alussa etumatkaa muihin maihin kielen ansiosta. Suomi on ilmaisultaan tarkka. Ädinkielenä se on helppo oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska ääntäminen ja kirjoitusasu käyvät yksiin. Myöhemmin opetuksen teho heikkenee ja yläkoulussa se tippuu kuin kivi.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (115)

En tiedä miten noita pisteitä jaetaan, mutta kokemani perusteella suomalaiset ovat enemmän kuin surkeita matematiikassa ja fysiikassa. Toki osaavathan nuo lapset "vastarahan" kassalla ottaa lähes oikein vastaan.

Vierailija

Tämä ketju on siitä hyvä esimerkki. Esimerkiksi ketjun aloittaja ei tiennyt, että otsikko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Kyllä asiaan pitää nyt puuttua heti ja koulujärjestelmää uudistaa.

Vakavasti puhuen, koulujärjestelmää tulisi uudistaa. Minusta ennen kuin sisältöön varsinaisesti puututaan tulisi kiinnittää huomiota siihen miten opetetaan ja kenelle opetetaan. Oppilaat ovat erilaisia oppijoita, jotka oppivat eri tavoin ja eri tahtiin. Ainakaan isommissa kaupungeissa tämän ei luulisi olevan ongelma kun luokkia on muutenkin A, B, C, D, jne. Eikö jokin noista ryhmistä voisi olla vaikkapa nopeille oppijoille ja joku hitaille? Muillakin tavoin luokkia voidaan jakaa.

Luokkien jakaminen erilaisiin oppijoihin ja oppimisympäristöihin ei ole edes kallista. Huolella suunnitellut luokat vähentävät motivaation puuttesta johtuvia kouluongelmia ja sitä kautta pienentävät tukitoimiin tarvittavia varoja. Koulujen keskeytykset vähenevät ja oppilailla on jo lähtökohtaisesti käsitys siitä miten hän haluaa jatkossa opiskella, lukiossa, opistossa, amiksessa vai oppisopimuksella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Niinkauvonko tuommonen veikkaus systeemi on vallalla opiskelussa, ei omilla aivoilla ajattelevia maastamme löyvvy.

Mie olen aina inhonnu tuota opetus systeemiä, jossa veikathan oikea vaihtoehto joukosta a ,b, c , ja harvoin d .
Ihmekkö se on jos matematiikka fysiikka ja muukki heittävät sitte persettä.
Tyttärenpojan läksykirjoissaki nuita veikkauksia oli ties määränsä. Ajattelu ja omatoimisuus tuolla tapethan nuorista, sanon mie.
Ja tuon opetusmallin keksijär pitäs saippuvaksi keittää, ja sama niille "politinkoille" jokka tuon on hyväksynhet.

Mitä helekatin opetusta son jos kysythän jotaki vuosilukuva
kolmen tai neljän vaihtoehon joukosta, joista se yksi onki sitte se oikea.
Mitä helevettijä siinä tekkee nuilla vaihtoehoilla ?
Minultaki kysythin koulussa vuosilukuja , ja tiesin kaikki
sitte opettaja sano , että :jos tämän tiijät saat tojistukshen historiasta kympin, ja tiesinhän mie.
Mulla on tuonvuojen tojistuksessa täys 10 historiasta.

Muita sitte en viitti sanova ,tai mitäpä tuosta olkon
laskento 6, laulu 5, musiikkioppi 10, luonnontieto 9
uskonto 6, kaunokirjotus välttävä 6, käsityö 9
yhteiskunta ja ympäristöoppi 9. Niin että sitärattaa..

anomalia
Suomalaiset ovat vuosia olleet siinä uskossa, että peruskoulutus täällä on maailman parasta. Ja on vedottu pisa-tutkimuksiin.

Kaikki ulkomaalaiset tarkkailijat eivät ole vakuuttuneita Suomen paremmuudesta.

http://www.youtube.com/watch?v=p0_28nMhCro

Myös kurilla on vielä jossain itsestäänselvä ja arvostettu asema toisin kuin Suomessa.

Nähdäkseni suomalaiset lapset saavat koulun alussa etumatkaa muihin maihin kielen ansiosta. Suomi on ilmaisultaan tarkka. Ädinkielenä se on helppo oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska ääntäminen ja kirjoitusasu käyvät yksiin. Myöhemmin opetuksen teho heikkenee ja yläkoulussa se tippuu kuin kivi.




Tasan samaa mieltä asian taustasta.

Jos meidän tyhmä koirakoulu-eskari, jossa opetetaan "tyhjää tottelevaisuutta", joka on ainakin hämäläiselle jo ideanakin kultturisesti vieras, muutettaisiin tavalliseksi kuoluvuodeksi, olisimme vielä enemmän "edellä", mutta se ei silti todistaisi koulutusjärjestelmän "erinomaisuudesta" kerrassaan mitään, sillä se riippuu viime kädessä yliopistijärjetelmän laadusta.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Vatkain
Vakavasti puhuen, koulujärjestelmää tulisi uudistaa. Minusta ennen kuin sisältöön varsinaisesti puututaan tulisi kiinnittää huomiota siihen miten opetetaan ja kenelle opetetaan. Oppilaat ovat erilaisia oppijoita, jotka oppivat eri tavoin ja eri tahtiin. Ainakaan isommissa kaupungeissa tämän ei luulisi olevan ongelma kun luokkia on muutenkin A, B, C, D, jne. Eikö jokin noista ryhmistä voisi olla vaikkapa nopeille oppijoille ja joku hitaille? Muillakin tavoin luokkia voidaan jakaa.

Luokkien jakaminen erilaisiin oppijoihin ja oppimisympäristöihin ei ole edes kallista. Huolella suunnitellut luokat vähentävät motivaation puuttesta johtuvia kouluongelmia ja sitä kautta pienentävät tukitoimiin tarvittavia varoja. Koulujen keskeytykset vähenevät ja oppilailla on jo lähtökohtaisesti käsitys siitä miten hän haluaa jatkossa opiskella, lukiossa, opistossa, amiksessa vai oppisopimuksella.


Minkä ikäisinä ajattelit lapset jakaa eri tasoihin, niihin, jotka tähtäävät lukioon ja niihin jotka eivät pakollisen jälkeen koulussa ole vaan oppivat ammatin tekemällä? Pystyykö 10-vuotiaasta näkemään sen? Vai heti esikoulun testien perusteella, silloin osa lapsista on 5 ja osa kuusi. Kuka sen jaon määrittelee? Vanhemmat, joilloin itse oppimisella ei juuri ole valinnassa merkitystä vai lapsi, jolloin valinta on sama kuin kaverilla. Opettajalla olisi tieto oppimisesta, mutta kuka alakoulun opettaja haluaa jakaa lapset ja päättää heidän tulevaisuudestaan.

Meillä on siinä yläkoulussa, mihin lapsemme syksyllä menee, tällainen systeemi. Lapset jaetaan eri ryhmiin, jotta saavutetaan ideaalinen oppimisympäristö. Kustannuksia tästä ei tule, koska rinnakkaisluokkia on joka tapauksessa useita. Toiset sanovat käytäntöä hyväksi. Lopulta kuitenkin tämä koulu ei eroa oppimistuloksissa mitenkään muista alueen yläkouluista, ainakaan niissä tilastoissa, mitä olen nähnyt. Hyvät pärjäävät ja huonot eivät. Tässä vain mielestäni se ero osoitetaan lapsille.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
anomalia
Nähdäkseni suomalaiset lapset saavat koulun alussa etumatkaa muihin maihin kielen ansiosta. Suomi on ilmaisultaan tarkka. Ädinkielenä se on helppo oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska ääntäminen ja kirjoitusasu käyvät yksiin. Myöhemmin opetuksen teho heikkenee ja yläkoulussa se tippuu kuin kivi.

Jos en ihan väärin muista, Pisa-tulokset ovat varsin samanlaisia ruotsinkielisillä suomalaisilla. Tulokset kun on kartassa ei erota ruotsinkielisiä alueita. Tämä on nyt vain muistikuva näkemästä. Eli kieli ei selitä asiaa. Vai onko sinulla tieto tästä?

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Wiisas
Jos en ihan väärin muista, Pisa-tulokset ovat varsin samanlaisia ruotsinkielisillä suomalaisilla. Tulokset kun on kartassa ei erota ruotsinkielisiä alueita. Tämä on nyt vain muistikuva näkemästä. Eli kieli ei selitä asiaa. Vai onko sinulla tieto tästä?

Ei ole tarkempaa tietoa. Kirjoitin sen mitä tuli mieleen. Eikä ruotsikaan taida olla kovin vaikea oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

Uskon, että alakoulun osalta PISA-tulokset ovat totuudenmukaisia. Alakoulujen opetus kestää vertailun muualla. Mutta yläkoulun osalta käytetyssä mittarissa on jotain, joka suosii suomalaisia.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
anomalia
Uskon, että alakoulun osalta PISA-tulokset ovat totuudenmukaisia. Alakoulujen opetus kestää vertailun muualla. Mutta yläkoulun osalta käytetyssä mittarissa on jotain, joka suosii suomalaisia.

No ei se testi mitään alakoulusta kerro, kun se tehdään yläkoulun lopulla.

Minua ihmetyttää se, että jotkut ovat niin varmoja, että suomalainen koulu ei oikeasti ole niin hyvä kuin se testaamalla on. Ja kuitenkaan mitään testin tuloksen kumoavaa ei ole voitu esittää. Vain väite, ettei se pidä paikkaansa. Itse siis uskon, että tulos on ihan oikea. Sen mukaan suomalaiset koululaiset osaavat keskimäärin hyvin asiat, lisäksi on huippuja ja tietysti myös huonosti osaavia. Joissain maissa on huippuja enemmän, mutta yleinen taso on huonompi. Minusta meidän tulos on kokonaisuuden kannalta parempi. Yleissivistys estää uskomasta kaikkiin huuhaa-ajatuksiin ja antaa pohjaa ajatella itse.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Wiisas
Minua ihmetyttää se, että jotkut ovat niin varmoja, että suomalainen koulu ei oikeasti ole niin hyvä kuin se testaamalla on. Ja kuitenkaan mitään testin tuloksen kumoavaa ei ole voitu esittää. Vain väite, ettei se pidä paikkaansa. Itse siis uskon, että tulos on ihan oikea.

Testin mukaan tietysti oikea. Eri asia sitten, että millaista osaamista testi mittaa. On selvää, että PISA-testin (soveltavat) tehtävät esim. luonnontieteissä suosivat suomalaisia. Ehkä sellaisia tehtäviä tehdään kaikki tunnit. Muutoin en mitenkään voi uskoa, että suomalainen peruskoulu tuottaisi keskimäärin parhaan osaamistason maailmassa.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
anomalia
Testin mukaan tietysti oikea. Eri asia sitten, että millaista osaamista testi mittaa. On selvää, että PISA-testin (soveltavat) tehtävät esim. luonnontieteissä suosivat suomalaisia. Ehkä sellaisia tehtäviä tehdään kaikki tunnit. Muutoin en mitenkään voi uskoa, että suomalainen peruskoulu tuottaisi keskimäärin parhaan osaamistason maailmassa.

Onko sinun usko perustelu asialle? Minulle on kyllä paljon vakuuttavammin esitetty testituloksin, että suomalainen koulu tuottaa tämän keskimäärin parhaan oppimistason maailmassa. Millaista osaamista koulussa sitten pitäisi opettaa lapsille?

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Oiwa
Seuraa 
Viestejä28
Wiisas

Jos en ihan väärin muista, Pisa-tulokset ovat varsin samanlaisia ruotsinkielisillä suomalaisilla. Tulokset kun on kartassa ei erota ruotsinkielisiä alueita. Tämä on nyt vain muistikuva näkemästä. Eli kieli ei selitä asiaa. Vai onko sinulla tieto tästä?



Pisa-tuloksissa on selkeä ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Suomenruotsalaisten tulokset ovat samalla tasolla kuin ruotsalaisten tulokset, vaikka sosioekonoominen asema heillä on keskimäärin parempi, ja huonosti maan kansalliskieliä osaavat sijoitetaan yleensä suomenkielisiin kouluihin.

Miksi sitten suomenkieliset pärjäävät paremmin? Itse uskon, että syynä on nimenomaan kieli, joka on rakenteensa ja foneettisuutensa vuoksi natiiville erinomaisen helppo oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Normiälyinen suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ennen koulua tai viimeistään syyslukukauden aikana. Sitten voikin jo käyttää lukutaitoaan uuden oppimiseen.

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&aq=f&oq=

Wiisas
anomalia
Testin mukaan tietysti oikea. Eri asia sitten, että millaista osaamista testi mittaa. On selvää, että PISA-testin (soveltavat) tehtävät esim. luonnontieteissä suosivat suomalaisia. Ehkä sellaisia tehtäviä tehdään kaikki tunnit. Muutoin en mitenkään voi uskoa, että suomalainen peruskoulu tuottaisi keskimäärin parhaan osaamistason maailmassa.

Onko sinun usko perustelu asialle? Minulle on kyllä paljon vakuuttavammin esitetty testituloksin, että suomalainen koulu tuottaa tämän keskimäärin parhaan oppimistason maailmassa. Millaista osaamista koulussa sitten pitäisi opettaa lapsille?



Oma uskoni asiaan ja suomen kehitykseen on se, että suomalaiset ovat kansana heposti opetettavissa. Ei se, että osaa tuhat piin desimaalia tarkoita vielä mitään piin tarkoituksen ymmärtämisestä. Ja siinä se ongelma lyhyesti onkin.
Kaikki ulkoa opittu, on ajattelulta pois. Ja selvennykseksi, itse ihannoin tasapainoa, en sitä toistakaan ääripäätä. Mutta ongelma suomessa on mielestäni siinä, että täällä ollaan tuolla muistin äärimmäisessä kuormituksessa, jolloin ajattelulle jää liian vähän kapasiteettia.

anomalia
Wiisas
Minua ihmetyttää se, että jotkut ovat niin varmoja, että suomalainen koulu ei oikeasti ole niin hyvä kuin se testaamalla on. Ja kuitenkaan mitään testin tuloksen kumoavaa ei ole voitu esittää. Vain väite, ettei se pidä paikkaansa. Itse siis uskon, että tulos on ihan oikea.

Testin mukaan tietysti oikea. Eri asia sitten, että millaista osaamista testi mittaa. On selvää, että PISA-testin (soveltavat) tehtävät esim. luonnontieteissä suosivat suomalaisia. Ehkä sellaisia tehtäviä tehdään kaikki tunnit. Muutoin en mitenkään voi uskoa, että suomalainen peruskoulu tuottaisi keskimäärin parhaan osaamistason maailmassa.



Usko on kova, mutta PISA-testin sisältö, kohderyhmä ja tulokset tuntemattomia. Mutta ei hätää, autetaan miestä mäessä pienellä tietopläjäyksellä.

Tässä on PISA-testin tulosten yhteenveto:
http://www.oecd.org/dataoecd/15/13/39725224.pdf

Kannattaa huomata, että suomalaiset ovat "yliedustettuina" myös parhaissa osaamisryhmissä. Suomen menestys ei siis perustu pelkästään siihen, että heikkoja osaajia olisi vähän. Useimpiin muihin maihin verrattuna Suomen tuloksissa on ikään kuin yhden pykälän siirtymä parhaita suoritusluokkia kohden.

Tässä on kattava kokoelma esimerkkikysymyksiä:
http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/47/23/41943106.pdf

En näe kysymyksissä mitään sellaista, mikä erityisesti suosisi suomalaisia. Lukutaidossakin mitataan hyvin pitkälle ns. funktionaalista lukutaitoa. Jos suomalaisten tulokset eivät jonkun mielestä ole tyydyttäviä, niin aina voi lohduttautua sillä, että muiden tulokset ovat vielä huonompia. Viimeisimmästä tutkimuksesta ei ole julkistettu suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vertailua. Aiemmissa tutkimuksissa suomenkieliset koulut pärjäsivät paremmin, ero tosin oli aika pieni. Muuten, yksi syy Suomen menestykseen voi hyvinkin olla maahanmuuttajien vähäinen määrä maassamme.

Kun puhutaan mm. korkeakoulujen uusien opiskelijoiden heikoista matematiikan taidoista, kannattaa muistaa, että että korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärät ovat kasvaneet huimasti viime vuosikymmenten aikana. Huomattavasti suurempi osa kustakin ikäluokasta hakeutuu korkeakouluopintoihin kuin esimerkiksi 60- ja 70 -lukujen vaihteessa, jolloin minä suoritin yliopistotutkinnon. Huippujen huippuja suomalaiset koulut ja yliopistot eivät välttämättä tuota. Osin se johtuu vähäisestä väestöpohjasta, osin koulumaailmassa varmaankin siitä, ettei meillä ole sen tason valmennuslaitoksia kuin jotkin lukiota vastaavat laitokset ovat maailmalla (vaikka erityislukioita Suomessakin on).

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Alarik

Mutta ongelma suomessa on mielestäni siinä, että täällä ollaan tuolla muistin äärimmäisessä kuormituksessa, jolloin ajattelulle jää liian vähän kapasiteettia.



Nuin se mieki ajattelen, ja oikeasthan olen huomannu elämäni
varrella, että ajattelu on heikentyny vuosi vuojen jälkhin.
Ihmiset jauhaa vain mielessään kirjoista ulkoa opittua paskaa, älä etteikö ne ole semmosija Fakki-idiootteja, eli eivät
tunne eikä tiedä oman alansa ulkopuolelta yhtään mitään.

Varmasti suomenkielen selkeys ja ilmaisurikkaus on yksi
syyllinen oppimisesta saatuihin tutkimustuloksiin.

Tässä suhteessa Anomalian kanssa olen samoilla linjoilla,,,

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197

Kiitos Oiwalle, pitää perehtyä vielä vielä näihin suomen- ja ruotsinkielisten tuloksiin. Mielikuvani oli ehkä vain meiltä eli asun kaksikielisessä kunnassa, missä suomi on pääkieli. Vaihtuuko testin tulos ruotsinkielisissä kunnissa?

Suomen pärjäämistä testissä on perusteltu opettajakoulutuksella. Meillä on kansainvälisesti verraten hyvin koulutetut opettajat.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Suomen PISA-menestystä ei voi kiistää. Jos erikseen puhutaan matematiikasta, niin kiistaton tosiasia on myös osaamistason tasainen lasku viimeisten vuosikymmenien aikana.

PISA-tutkimus antaa odottaa, että matematii-
kan opetustulokset Suomessa eivät ole huonontu-
neet. Lehtori Liisa Näverin tutkimuksesta (Lasketun
ymmärtäminen?, Dimensio 3/2005) käy ilmi, että
suomalaisten koululaisten laskentataidot (numero-
osaaminen, murtoluvut, alkeellisten lausekkeiden
käsittely) ovat vuosista 1981-87 vuoteen 2003 hei-
kentyneet 20-30 %.



http://solmu.math.helsinki.fi/2005/erik1/martio.pdf

Samaa viestiä kuulee kaikista peruskoulun jälkeisistä oppilaitoksista. Aiemmin itsestäänselvät perustaidot ovat keskiverto-opiskelijalle jokseenkin hataralla pohjalla.

Uusien insinööriopiskelijoiden matematiikan taitoja on
systemaattisesti tutkittu Turun ammattikorkeakoulus-
sa vuosina 1999-2004 järjestetyissä 20 tehtävän tes-
teissÄa (Turun ammattikorkeakoulun raportteja 29).
Erittäin huonoa osaamista kuvastaa esimerkiksi se, että
testeihin osallistuneista 2400 opiskelijasta vain 35 %
on osannut peruskoulun oppimäärään kuuluvan laskun,
jossa murtoluvusta vähennetään toinen murtoluku ja
erotus jaetaan kokonaisluvulla.
Jos ei osaa murtolukulaskuja, ei voi osata samo-
ja laskusääntöjä käyttävää algebraakaan, joka in-
sinööriopiskelijoille on keskeinen matematiikan osa-
alue. Sen osaamista ei juurikaan testattu PISA-
tutkimuksessa. Algebrassa suomalaiset peruskoululai-
set ovat menestyneet huonosti monissa vertailututki-
muksissa
(IEA 1981, Kassel 1994-96, TIMSS 1999).
Ammattikorkeakouluissa ammattiaineiden opettajat
ihmettelevätkin, kuinka huonosti osataan algebrallis-
ten lausekkeiden käsittelysääntöjä ja yhtälöiden ratkai-
sumenetelmiä. Opiskelijoiden heikentyneiden matema-
tiikan taitojen vuoksi on ammattikorkeakouluissa ollut
pakko karsia opetettavia asioita niissä tekniikan am-
mattiaineissa, jotka käyttävät eniten matematiikkaa.
Tämäon vakava asia sen merkityksen kannalta, mikä
tekniikan osaamisella on Suomen talouselämälle ja hy-
vinvoinnille.
Teknillisissä korkeakouluissa ja teknillisissä yliopistois-
sa tilanne ei ole yhtä huono, mutta niissÄakin on havait-
tu nimenomaan algebrallisten taitojen heikentyminen
ja puutteet vähänkin laajempien matemaattisten ko-
konaisuuksien käsittelyssä. Sama koskee ylioppilastut-
kintoa.



http://solmu.math.helsinki.fi/2005/erik1/kivtar.pdf

PISA-tuloksen kanssa nämä tiedot käyvät yksiin silloin, jos kaikkialla muualla maailmassa osaamisen keskitaso on tippunut enemmän kuin Suomessa. Pidän sitä mahdollisena. Tai sitten PISA-testissä oli jotain, joka suosi suomalaisia. Tai molemmat.

Viimeisessä linkissä Olli Martio taustoittaa tason laskun syitä.
http://www.helsinki.fi/agora/mielipide/ ... nkaan.html

Edit. Vielä yksi hyvä artikkeli, jonka kirjoittajat edustavat Suomen huippua alallaan.

http://solmu.math.helsinki.fi/2005/1/paak.pdf

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
anomalia
Samaa viestiä kuulee kaikista peruskoulun jälkeisistä oppilaitoksista. Aiemmin itsestäänselvät perustaidot ovat keskiverto-opiskelijalle jokseenkin hataralla pohjalla.

Olen myös kuullut ja todennut tämän insinööriopiskelijöiden huonon laskutaidon. Ja se kierre jatkuu niin pitkälle, että AMK-insinööriksi voi valmistua ilman, että ymmärtää laskemiaan laskuja.

Laittamassasi linkeissä ongelmana nähdään liian pieni tuntimäärä ja opettajien ammattitaito. Ne nyt varmaan ovat selviö.

Ja viimeisessä laittamassasi linkissä vastuu kaadetaan pelkästään peruskoulun puolelle: "Yksi syy lisääntyvään huonoon osaamiseen ylioppilaskokeessa ja korkeakouluopintojen alussa onkin ilmeisesti jo peruskoulussa saadun pohjan heikkous." Jos vähäinen tuntimäärä on ongelman syy, pitäisi vielä ratkaista lisätäänkö tunteja peruskouluun vai lukioon.

Tekeekö tämä matemaattisen osaamisen tason lasku sitten Pisa-tutkimuksesta turhan ja tulokset vääräksi? Ei minusta. Eihän kai kukaan ole niin todennut, että kun testeissä Suomi pärjää hyvin, ei peruskoulua tarvitse enää kehittää.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Empiirisen vertailun perusteella voin kertoa, että suomessa opetuksen vahvuus on "soveltavan ajattelun" opettaminen ja ongelmien ratkaisu. Suomessa lapsia ei lisäksi pakoteta aikuistumaan liian aikaisin vaan lapsi saa olla lapsi ja tämä otetaan huomioon myös kouluissa. Aivan erityinen merkitys on lisäksi kouluruokailulla. Jopa täällä norjassa lapsen mukaan joudutaan pakkaamaan eväät (tai sitten ruoka ostetaan koulussa) jotka vanhemmista riippuen ovat sitten mitä ovat eivätkä välttämättä ole ravintoarvoiltaan kunnollisia.

Monessa muussa maassa opiskelu on ulkoa pänttäämistä jolla tehokkaasti nujerretaan lapsen luontainen uteliaisuus oppia uutta. Esimerkkinä vaikka englanti tai useimmat etelä-euroopan maat, jossa keskiverto koululaista ei koulunkäynti juuri kiinnosta yläasteen jälkeen sillä lapsi on viettänyt ikävuodet 6-15 v. ulkoa päntäten toisinaan melko toisarvoisia asioita, usein iltamyöhään.

Lisäksi olen huomannut, että läksyjen määrä monessa maassa on ihan eri tasolla suomeen verrattuna. Tästä johtuen keskiverto lapsi noissa maissa viettää päivittäin 3-4 tuntia koulupäivän jälkeen läksyjä tehden, silloin kun pitäisi antaa aivojen levätä ja esim. harrastaa liikuntaa tms. Itse en muista suomessa koskaan kuluttaneeni tuntia enempää läksyihin millään kouluasteella.

Edelleen olen todennut, että esim. etelä-euroopassa ala-asteella opetettavat asiat ovat aivan liian vaikeita. Esim. matematiikassa ala-asteella opetetaan usein samoja asioita mitä suomessa vasta ylä-asteella. Myös tällä tavoin saadaan lapsesta kitkettyä mielenkiinto oppia uusia asioita. Toki joillekin vaikeatkin asiat menee kerralla jakeluun mutta kansantaloudellisesti tällä ei ole juuri merkitystä jos suurin osa lapsista haluaa vain lopettaa koulunkäynnin heti kun se on mahdollista. Asenne on usein sellainen, että kun lapsi valmistuu peruskoulusta, on hän lähes valmis aikuinen ja valmis tekemään osansa yhteiskunnan hyväksi. Suomessahan peruskoulu ymmärretään vasta elämän alkutaipaleeksi jossa on opittu perusalkeet.

Kun Taalas johtaa tärkeäksi nostettua virastoa niin Pisa ei kuvaa oppimistuloksia kovin hyvin vaan myllystä kulkee läpi umpijöötiäkin.

Pänttäämisen rinnalle, onhan sitäkin tehtävä, voisi ottaa lapsen intresseistä riippuvan opintohankkeen jolla lahjakkuudet nousisivat esiin. Nykymenetelmä ei tuo esille yksilöiden suuntautuneisuutta paljonkaa, tai ainakaan niin että se vaikuttaisi korkeakoulutasolla. Useimmat hakevat useeaa eri paikkaa samanaikaisesti.

En ota kantaa yleiseen aiheen keskusteluun, mutta tässä yksi anekdootti liittyen lähinnä kurinpidon ja/tai auktoriteetin merkityksestä opiskelussa:

Jyväskylän Normaalikoulu, entinen Jyväskylän Normaalilyseo, on tänäkin päivänä Suomen 15:n menestyneimmän lukion joukossa. Itse kävin opinahjoni jo 60-70-luvuilla mainitussa kaupungissa ja koulussa.
J-kylän Normaalilyseossa oli aikanaan, nykyään jo edesmennyt ruåtsinkielen lehtori, jonka nimeä en nyt tähän julkituo. Lehtori oli n. 155 cm pitkä, satakiloinen neiti-ihminen, jota kaikki pelkäsivät; tuohon aikaan opettajien oikeuksiin kuului m.m. karttakepillä pamauttaminen sormille tai tasajalkaa hyppiminen ja huutaminen oppilaille.
Jostain syystä lähes kaikki mainitun lehtorin oppilaat kirjoittivat ruåtsinkielestä aina laudaturin, vaikka itse oppitunnit olivat alusta loppuun pelkkää hornankattilaa.
Anekdootti päättyi tähän. En suosittele käytäntöä nykyisiin oppilaitoksiin.
PS: Minä en yltänyt laudaturiin saakka; olin "mätämuna".

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat