Iän määritys - mutta minkä iän?

Seuraa 
Viestejä368
Liittynyt23.11.2005

Johtuen vähän liian kooknaisvaltaisista näkemyksistäni, minun on vähän vaikea ymmärtää iänmääritystekniikoista se, mitä aikaa ne varsinaisesti osoittavat. Eli jos fossiilille, kivelle, esineelle ym. annetaan ikä jonkun isotooppiajoituksen avulla, minne se vuosi 1 sen elin(jakuolin)kaaressa asettuu? Ruhojen ja luurankojen kohdalla se nyt on aika helppo ymmärtää että kyseessä on kuolinaika, mutta varsinkin kalliot (ei tuliperäiset) ovat vähän ongelmallisempia. Kalliot syntyvät hyvin, hyvin hitaasti ja ovat jossain määrin olleet olemassa jo planeetan syntymästä (vähän laaja käsite sekin, mutta yksi kerrallaan...) asti. Lisäksi niiden ikä voi olla niin pitkä, että tuohon aikaan mahtuu movia merkittäviä mullistuksia, jotka ovat niitä muokanneet valtavasti. Eli koska kallio/vuori (ym. asia jolla on vastaavanlainen elinkaari) syntyy?

P.S. Minut on sitten kasvatettu kreationistiksi, eli en kaipaa valistusta siitä miten ne menetelmät ovat humpuukia ja valetta.

Kommentit (5)

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Kiven geologisella iällä tarkoitetaan (käsittääkseni) sitä, kuinka kauan se on ollut kiinteässä muodossa.

Täällä sanotaan asiasta näin:

Aikakäsitys on eräs keskeisimpiä seikkoja geologian maailmassa. Samalla se on yksi kaikkein vaikeimmin miellettäviä asioita. Sula kiviaines jähmettyy joissakin olosuhteissa kiinteäksi kiveksi muutamassa sekunnissa. Joissakin olosuhteissa sen jähmettyminen voi kestää miljoonia vuosia. Laavasyntyisellä kivellä voi olla ikää joitakin minuutteja. Suomen kallioperästä louhittavalla graniitilla on ikää lähes 2 000 miljoonaa vuotta. Aikakäsitteellä on siis suuri merkitys kiviä ja geologiaa opittaessa.

We're all mad here.

Vierailija

Juu, ainakin magmakivilajien (siis sulasta kiviaineksesta jähmettyneiden) kohdalla kiven ikä on se, kuinka kauan kivi on ollut kiinteässä muodossa. Sedimenttikivien kohdalla iänmääritys on paljon hankalampaa, jopa mahdotontakin, koska ne ovat syntyneet jo kerran rapautuneesta kiviaineksesta uudelleen sedimentoitumalla: niiden kiviaines sinänsä on siis paljon vanhempaa kuin kivi itse.
Geologisessa mittakaavassa ei ole juuri väliä, onko kiven kiinteytymisessä kestänyt sekunteja, minuutteja vai vuosisatoja, kun mittakaavana ovat joka tapauksessa yleensä miljoonat vuodet.

KKHS
Seuraa 
Viestejä368
Liittynyt23.11.2005
abskissa
Kiven geologisella iällä tarkoitetaan (käsittääkseni) sitä, kuinka kauan se on ollut kiinteässä muodossa.



Tällä kiinteytymisellä lienee sitten jotakin tekemistä maan sisusten toiminnan kanssa, josta en sen enempää ala kyselemään. Kiinteytymistä pidin itsekin todennäköisenä aikana, mutta mielessäni oli lähinnä kokoplaneetan kiinteytyminen, joka ajoittaisi jotenkuinkin kaiken paitsi vulkaanisen aineksen suurin piirtein saman ikäiseksi. Tähän oletukseenhan ei sopinut nimenomaan se tieto joka minulla oli Suomen kallioiden iästä (eli n. 2 mrd vuotta), joka oli se päätekijä mokomalle kyselylle.

Vierailija
KKHS

Tällä kiinteytymisellä lienee sitten jotakin tekemistä maan sisusten toiminnan kanssa, josta en sen enempää ala kyselemään. Kiinteytymistä pidin itsekin todennäköisenä aikana, mutta mielessäni oli lähinnä kokoplaneetan kiinteytyminen, joka ajoittaisi jotenkuinkin kaiken paitsi vulkaanisen aineksen suurin piirtein saman ikäiseksi. Tähän oletukseenhan ei sopinut nimenomaan se tieto joka minulla oli Suomen kallioiden iästä (eli n. 2 mrd vuotta), joka oli se päätekijä mokomalle kyselylle.

Muotouduttuaan silloin joskus 4,6 miljardia vuotta sitten maan kiviaines oli tosiaan melko lailla kokonaan sulassa muodossa korkean lämpötilan vuoksi. Varsinaisen alkuperäisen planeetan pinnan kiinteytymisen aika on päätelty siitä, kuinka vanhoja kaikkein vanhimmat tunnetut kalliot ovat (taisivat olla reilua neljää miljardia vuotta).

Tästä on kuitenkin kulunut paljon aikaa, ja monien jatkuvasti käynnissä olevien geologisten prosessien vuoksi tuota alkuperäistä kallioperää on hyvin vähän jäljellä. Loput ovat syntyneet mikä milloinkin aikojen mittaan, joten ne ovat eri-ikäisiä. Kalliota jauhautuu jatkuvasti pienemmiksi paloiksi, työntyy alityöntövyöhykkeillä takaisin sulaan kivimassaan, nousee vuorten poimuttumisen yhteydessä uudelleen ylös kiinteytymään, työntyy osaksi uutta merenpohjaa ja niin edelleen. Maa ei ole geologisessa mielessäkään mikään staattinen systeemi, vaikka se ihmisiän mittakaavassa sellaiselta vaikuttaakin.

Kaikki kiviaines on alunperin vulkaanista alkuperää: maan pinnalla jähmettynyt tavara on vulkaanista pintakiveä, jota varmaan tarkoitit vulkaanisella aineksella. Syvemmällä maan alla jähmettynyt kiviaines on aivan eri tyyppistä ja kulkee eri nimillä (esim. graniitti), mutta sitäkin syntyy vielä nykyäänkin. Näistä kahdesta voi sitten esimerkiksi vuorten poimuttumisen yhteydessä paineen ja lämpötilan vaikutuksesta tulla metamorfisia kivilajeja (esim. gneissi). Ja kaikista mainituista voi eroosion ja uudelleenkerrostumisen myötä tulla sedimenttikivilajeja.

Chair
Seuraa 
Viestejä2799
Liittynyt6.9.2005

Olin eilen lumitöissä katolla. Kerrostumista eli ns. vuosirenkaista päätellen alimmat lumikerrokset olivat 46 vuotta vanhoja.

"Die Theorie bestimmt was wir beobachten können."(Albert Einstein)

Uusimmat

Suosituimmat