Planedoitit

Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Nyt sitte on paikannettu planedoitin törmäyskraateri, meren pohjalta. Pikkusen matkaa Madakaskarin saaresta , olikose kaakon suuntaan. Kraateri on halkaisijaltaan valtava, 20 kilometrin luokkaa.

Tuonkokoisen kraaterin syntyyn vaajithan melkonen kappale.
Seku tullee vauhilla ( 48 kilometriä sekunnissa)se mennee maankuoresta läpi kuin kiväärin luoti jalkapallosta.

Syntyneestä kraaterista purkautuu sulaa magmaa, ja se
saa meriveen kiehumaan.Madakaskarin saarelta olikin löydetty merkkejä kiehuneesta meriveestä.
Sehän on selvää, että valtavat megatsunami aallot vyöryvät
tuollaisen katastrofin jälkeen yli alavien rannikkoseutujen , ja
jopa kukkulamaastonki yli.
Kuinkapaljon vulkaanista tuhkaa tuollaisessa joutuu
stratosfääriin , ylöspäin syöksyvän ylikuumenneen vesihyryn mukana ? Sekin on varmasti valtava määrä ?
Se varmasti on pimentänyt auringon kymmeniksi vuosiksi, jos ei pitemmäksikkin ajaksi.
Tuostako tarinat joita kerrotaan ympäri maailmaa, että joku taho olisi varastanut auringon ?

En nyt muista tuon merensyvänteen nimeä, joka sitten nyt
on todettu olleen suuren kosmisen kohteen synnyttämä.

Ja minkälaiset sateet tuosta ovat seuranneet ?
Kuinka paljon vettä kerkesi haihtua yläilmoihin, ennenkuin
kraaterin pohjan magma jäähtyi , ja sulki magmapurkauksen ?
Ja senkin jälkeen vettä haihtui varmasti paljon.

Ja mikä menee ylös tulee varmasti myös alas.
Tämä tapahtuma varmasti muokkasi maan kasvoja monillakin alueilla. Onneksi nuitakin tutkitaan, ja tuloksiakin syntyy !

Sivut

Kommentit (27)

offmind
Seuraa 
Viestejä14568
Liittynyt19.8.2008
Aslak
Nyt sitte on paikannettu planedoitin törmäyskraateri, meren pohjalta. Pikkusen matkaa Madakaskarin saaresta , olikose kaakon suuntaan. Kraateri on halkaisijaltaan valtava, 20 kilometrin luokkaa.

Eli noin Lappajärven luokkaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_im ... ed_by_size

Tuonkokoisen kraaterin syntyyn vaajithan melkonen kappale.
Seku tullee vauhilla ( 48 kilometriä sekunnissa)se mennee maankuoresta läpi kuin kiväärin luoti jalkapallosta.



Tuo 48km/s on ehkä hieman paljon puoleisesti. Laskurin mukaan sillä nopeudella jo 1.5 km läpimittainen kiviasteroidi saisi aikaa reilun 20 km kraatterin parin kilomerin syvyisen meren pohjaan.

http://www.lpl.arizona.edu/impacteffects/
Your Inputs:
Distance from Impact: 1000.00 km = 621.00 miles
Projectile Diameter: 1500.00 m = 4920.00 ft = 0.93 miles
Projectile Density: 3000 kg/m3
Impact Velocity: 48.00 km/s = 29.81 miles/s
Impact Angle: 45 degrees
Target Density: 1000 kg/m3
Target Type: Liquid Water of depth 2000.00 meters, over typical rock.

Energy:
Energy before atmospheric entry: 6.11 x 10^21 Joules = 1.46 x 10^6 MegaTons TNT
The average interval between impacts of this size somewhere on Earth during the last 4 billion years is 6.1 x 10^6years

Major Global Changes:
The Earth is not strongly disturbed by the impact and loses negligible mass.
The impact does not make a noticeable change in the Earth's rotation period or the tilt of its axis.
The impact does not shift the Earth's orbit noticeably.

Crater Dimensions:
The crater opened in the water has a diameter of 36.5 km = 22.7 miles

For the crater formed in the seafloor:
Transient Crater Diameter: 15.5 km = 9.62 miles
Transient Crater Depth: 5.48 km = 3.4 miles

Final Crater Diameter: 22.3 km = 13.8 miles
Final Crater Depth: 0.753 km = 0.468 miles

The crater formed is a complex crater.
The volume of the target melted or vaporized is 7.29 km3 = 1.75 miles3
Roughly half the melt remains in the crater , where its average thickness is 38.7 meters = 127 feet

Thermal Radiation:
The fireball is below the horizon. There is no direct thermal radiation.

Seismic Effects:
The major seismic shaking will arrive at approximately 200 seconds.
Richter Scale Magnitude: 8.2

Mercalli Scale Intensity at a distance of 1000 km:
III. Felt quite noticeably by persons indoors, especially on upper floors of buildings. Many people do not recognize it as an earthquake. Standing motor cars may rock slightly. Vibrations similar to the passing of a truck.

IV. Felt indoors by many, outdoors by few during the day. At night, some awakened. Dishes, windows, doors disturbed; walls make cracking sound. Sensation like heavy truck striking building. Standing motor cars rocked noticeably.

Ejecta:
The ejecta will arrive approximately 494 seconds after the impact.
At your position there is a fine dusting of ejecta with occasional larger fragments
Average Ejecta Thickness: 515 micrometers = 20.3 1/1000 of an inch
Mean Fragment Diameter: 322 micrometers = 12.7 1/1000 of an inch

Air Blast:
The air blast will arrive at approximately 3030 seconds.
Peak Overpressure: 10500 Pa = 0.105 bars = 1.49 psi
Max wind velocity: 23.7 m/s = 52.9 mph
Sound Intensity: 80 dB (Loud as heavy traffic)
Damage Description:

Glass windows will shatter.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

offmind

Tuo 48km/s on ehkä hieman paljon puoleisesti. Laskurin mukaan sillä nopeudella jo 1.5 km läpimittainen kiviasteroidi saisi aikaa reilun 20 km kraatterin parin kilomerin syvyisen meren pohjaan.



Niin ne olit löytänhet nikkeliä siittä kraaterista,niin että mahollisesti on kyseessä ollut nikkeli-rauta meteori, tai
asteroidi ??

Niin ne muistaakseni sano televisiossa ,että 48 kilometriä sekunnissa.
Pittääpä kytätä jos tuo tulis uusintana.
Pikkusen paskahomma kun tuolla Canal digitalilla ei
tekstitys kunnolla pellaa, ei ees ruottiksi.

Korkeintaan viidestä lauseesta yksi keritään tekstittää ??
Tiijjä sitte mitä se tuoki on ?

Suomeksi ei nuista tiedeohjelmista ole kaikilla kanavilla
ees tekstitystä. Silti roistot nappaavat täyven maksun.

Mielenkiintonen oli tuo löytö Madagaskarin saaren sisäosista
joku levä,, tai muu kohde,, joka oli ollut kiehuvassa veessä.

Elikkä melkoinen mullistus se on ollut, jos ohjelman tietoihin on luottamista.
kaippa tuosta olis netissä jossaki enempiki, mutta "kielivammasena" minun ei kannatte ees hakea, en varmasti mithän löyvvä.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Aslak
Niin ne muistaakseni sano televisiossa ,että 48 kilometriä sekunnissa.
Pittääpä kytätä jos tuo tulis uusintana.



Minä en keksi, millaisella radalla tuo planetoidi on ollut ennen törmäystä. Maan ratanopeus on 30 km/s ja pakonopeus tältä radalta 53 km/s. Jos kyseessä on jokin asteroidin kaltainen kappale, joka kiertää ellipsiradalla suunnilleen samassa ratatasossa kuin maapallo, ei se nopeusero voi noin suureksi nousta.

Tietysti joku hyperboloidiradalla olevva, aurinkokunnan ulkopuolelta tullut komeetta tai muu vastaava kappale voisi saavuttaa tuollaisia nopeuksia.

Toki jokin vastapäivään kiertävä kappale voisi saavuttaa vähintäin 60 km/s kohtaamisnopeuden. Muistaakseni Halleyn komeetan kohtausnopeus oli maan radan ohituksen kohdalla yli 70 km/s.

Ollakseen aurinkokunnan sisäinen kappale, 48 km/s kohtaamisnopeus edellyttäisi vastapäiväsistä korkean inklinaation (120-150 astetta) rataa. Miten kappale olisi voinut päätyä tällaiselle radalle ?

Vierailija
pmk
Aslak
Niin ne muistaakseni sano televisiossa ,että 48 kilometriä sekunnissa.
Pittääpä kytätä jos tuo tulis uusintana.
Ollakseen aurinkokunnan sisäinen kappale, 48 km/s kohtaamisnopeus edellyttäisi vastapäiväsistä korkean inklinaation (120-150 astetta) rataa. Miten kappale olisi voinut päätyä tällaiselle radalle ?
Tuo 48 km/s kuulostaa tosiaan poikkeuksellisen suurelta nopeudelta. Mutta kyllä se voisi helposti olla mahdollista Aurinkokuntaan kuuluvalle komeetalle ja ehkä jopa asteroidillekin. Maan radan lähellä käyvistä NEO:ista joillakin Apollo-tyypin asteroideilla on korkeankin inklinaation ratoja, joiden apheli saattaa olla jossakin Marsin ja Jupiterin radan välillä tai kauempanakin. Näillä asteroideilla kohtaamisnopeudet saattaisivat ylittääkin 40 km/s, mikäli kohdalle sattuisivat. Kappaleen tuollaiselle radalle heittäjäksi epäilisin ensimmäisenä Jupiteria (joskaan eihän sekään voi aina olla syyllinen kaikkeen ).

Tässä muutamia PHA:ksi luokiteltujen Apollojen esimerkkiratoja:
2009 HC82: http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=2009+HC82&orb=1 (inklinaatio 154!)
2002 PD43: http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=2002+PD43&orb=1
2002 WZ2: http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=2002+WZ2&orb=1 (ei PHA)
2002 AJ129: http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=2002+AJ129&orb=1
(PHA = Potentially Hazardous Asteroid, läpimitaltaan yli 150 m asteroidi jonka rata kulkee alle 0,05 AU etäisyydeltä Maan radasta)

Listaa NEO-Watchin tuntemien PHA-kappaleiden lasketuista lähiohituksista, joissa ohittavat Maan alle 0,05 AU etäisyydeltä:
http://neo.jpl.nasa.gov/cgi-bin/neo_ca? ... ble&show=1
Vaikka tuossa tunnettujen asteroidien lähiohitusten listassa suurin laskettu kohtaamisnopeus on 39,55 km/s, ei ole poissuljettua etteikö nopeampiakin kohtausnopeuksia voisi Apolloilta löytyä - joskin harvinaista. Lisäksi on muistettava, että nuo ovat nopeuksia ohituksissa, törmäyksessä tulisi vielä Maan gravitaation aiheuttama kiihtyvyys siihen päälle.

Tietokannasta voi kokeilla hakea eri kriteereillä tunnettuja kappaleita ja lajitella ne kohtausnopeuden mukaan. Sieltä löytyy joitakin Maan radan läheltä ohittavia todella nopeitakin Apolloja. Ja kuriositeettina Halleyn komeetta ohittaa Maan vuonna 2134 vain noin 0,09 AU:n etäisyydeltä (40xKuun etäisyys) suhteellisella nopeudella 65 km/s. Tulee muuten varmasti olemaan mahtava näky jälkipolville!

[jälkipolville]
Kuule siis pojan-pojan-pojan-pojan-pojan-tytär tahi poika missä lienet tätä luetkin, hellitäpä hetkeksi ja kuuntele mitä esi-isä sanoo: mitä ikinä teetkin niin viepä 7. toukokuuta 2134 koko perheesi pihalle komeettaa kattelemaan. Se on hiano, olen aiemmin nähnyt.
[/jälkipolville]

Vierailija
spin0
Näillä asteroideilla kohtaamisnopeudet saattaisivat ylittääkin 40 km/s, mikäli kohdalle sattuisivat. Kappaleen tuollaiselle radalle heittäjäksi epäilisin ensimmäisenä Jupiteria (joskaan eihän sekään voi aina olla syyllinen kaikkeen ).

Perhanan Juppiter, eikö sen pitänyt toimia suojana meille aurinkokunnan sisäosan asukeille? Mitä se niitä kiviä tänne paiskoo?

spin0
Ja kuriositeettina Halleyn komeetta ohittaa Maan vuonna 2134 vain noin 0,09 AU:n etäisyydeltä (40xKuun etäisyys) suhteellisella nopeudella 65 km/s. Tulee muuten varmasti olemaan mahtava näky jälkipolville!

Mitä luikuria lasketat, maailmahan kohtaa loppunsa jo 2012. Siinä on kuut ja komeetat jo mennyttä kun 2134 kalenteriin pamahtaa. Maijat tiesi tämän, vai mitä ne punanahat olikaan.

Vierailija
iileskotti
spin0
Näillä asteroideilla kohtaamisnopeudet saattaisivat ylittääkin 40 km/s, mikäli kohdalle sattuisivat. Kappaleen tuollaiselle radalle heittäjäksi epäilisin ensimmäisenä Jupiteria (joskaan eihän sekään voi aina olla syyllinen kaikkeen :wink:).
Perhanan Juppiter, eikö sen pitänyt toimia suojana meille aurinkokunnan sisäosan asukeille? Mitä se niitä kiviä tänne paiskoo?
Niinhän ne luulivat, mutta sepä onkin sen Juppiterin kanssa vähän kaksipiippunen juttu. Toisaalta se on paiskonut niitä kiviä ulos, mutta toisaalta tänne sisäosiin törmäilemään. Vaikea sanoa mitä se on sillä oikein meinannut.

Tuolla kantelin joskus enemmän Jupiterin touhuista: post1107735.html#p1107735
Ja paperia: Jupiter - friend or foe? I: the asteroids

The asteroids are the major source of potential impactors on the Earth today. It has long been assumed that the giant planet Jupiter acts as a shield, significantly lowering the impact rate on the Earth from both cometary and asteroidal bodies. Such shielding, it is claimed, enabled the development and evolution of life in a collisional environment which is not overly hostile. The reduced frequency of impacts, and of related mass extinctions, would have allowed life the time to thrive, where it would otherwise have been suppressed. However, in the past, little work has been carried out to examine the validity of this idea. In the first of several papers, we examine the degree to which the impact risk resulting from a population representative of the asteroids is enhanced or lessened by the presence of a giant planet, in an attempt to fully understand the impact regime under which life on Earth has developed. Our results show that the situation is far less clear cut that has previously been assumed - for example, the presence of a giant planet can act to enhance the impact rate of asteroids on the Earth significantly.



iileskotti
spin0
Ja kuriositeettina Halleyn komeetta ohittaa Maan vuonna 2134 vain noin 0,09 AU:n etäisyydeltä (40xKuun etäisyys) suhteellisella nopeudella 65 km/s. Tulee muuten varmasti olemaan mahtava näky jälkipolville!
Mitä luikuria lasketat, maailmahan kohtaa loppunsa jo 2012. Siinä on kuut ja komeetat jo mennyttä kun 2134 kalenteriin pamahtaa. Maijat tiesi tämän, vai mitä ne punanahat olikaan.
En vaan tohtinut sanoa sitä ääneen.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
spin0
Tuo 48 km/s kuulostaa tosiaan poikkeuksellisen suurelta nopeudelta. Mutta kyllä se voisi helposti olla mahdollista Aurinkokuntaan kuuluvalle komeetalle ja ehkä jopa asteroidillekin. Maan radan lähellä käyvistä NEO:ista joillakin Apollo-tyypin asteroideilla on korkeankin inklinaation ratoja, joiden apheli saattaa olla jossakin Marsin ja Jupiterin radan välillä tai kauempanakin. Näillä asteroideilla kohtaamisnopeudet saattaisivat ylittääkin 40 km/s, mikäli kohdalle sattuisivat. Kappaleen tuollaiselle radalle heittäjäksi epäilisin ensimmäisenä Jupiteria (joskaan eihän sekään voi aina olla syyllinen kaikkeen ).

Tässä muutamia PHA:ksi luokiteltujen Apollojen esimerkkiratoja:
2009 HC82: http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=2009+HC82&orb=1 (inklinaatio 154!)
2002 PD43: http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=2002+PD43&orb=1




Kiitos linkeistä, en tosiaan ollut tullut ajatelleeksi, että joku asteroidi kävisi noin lähellä aurinko. 2002 PD43 käy 0,1 AU (15 miljoonaa km) päässä auringosta, jolloin sillä on tieysti aika hurja perihelinopeus ja siten vielä suuri nopeus ohittaessaan maan radan matkalla kohti aurinkoa (yön puolelta) tai palatessaan perihelistä (tulee auringon suunnalta). Kun vielä huomioidaan maan 30 km/s ratanopeus, niin kohtausnopeuden resultantti voi tosiaan olla aika suuri, vaikka ratatasojen inklinaatio olisi lähes sama.

Toki komeetoilla voi olla noin pieni perihelietäisyys (ainakin muutaman kierroksen ajan), mutta onko ollut yli kilometrin komeettoja ?

Lisäksi on muistettava, että nuo ovat nopeuksia ohituksissa, törmäyksessä tulisi vielä Maan gravitaation aiheuttama kiihtyvyys siihen päälle.



Jos kappale liikkuu 30-40 km/s, ei se kovin montaa tuntia esim. kuun radan sisäpuolella vietä, joten maan gravitaatio ei siihen kauaa ehdi vaikuttaa, eikä siten aiheuttaa kovin suurta kiihtyvyyttä maapallon keskipistettä kohden. Joka tapauksessa resultanttivektori kappaleen ratanopeuden vektorista ja maan vetovoimakiihtyvyyden nopeusvektorista ei paljoa eroa ratanopeudesta, kuten Vrelative ja Vinfinity sarakkeista voi todeta. Eroa syntyy tietysti eniten kappaleella, jolla on alunperin hyvin pieni nopeusero maapalloon verrattuna ja joka tulee reilusti kuun radan sisäpuolelle, jolloin nopeuseroa näyttäisi kertyvän muutama km/s.

Ja kuriositeettina Halleyn komeetta ohittaa Maan vuonna 2134 vain noin 0,09 AU:n etäisyydeltä (40xKuun etäisyys) suhteellisella nopeudella 65 km/s. Tulee muuten varmasti olemaan mahtava näky jälkipolville!

Eipä 1910 ohitus 0,15 AUn päästä nyt kovin huono ollut, silloinhan maapallo lävisti komeetan pyrstön ja jotkut pelkäsivät ilmakehän saastuvan ja ihmiset hamstrasivat kaasunaamareita.

Vierailija
pmk
Toki komeetoilla voi olla noin pieni perihelietäisyys (ainakin muutaman kierroksen ajan), mutta onko ollut yli kilometrin komeettoja ?

Onhan toki noita yli kilometrin läpimittaisia periodisia NEO-komeettoja joiden rata kulkee maan radan läheltä, esim.:
1P/Halley 5x8 km - Periodi 75 v
7P/Pons-Winnecke 2,6 km - Periodi 6,4 v
46P/Wirtanen 1,2 km - Periodi 5,4 v
8P/Tuttle 5,6 km ja 4,4 km (kaksi ydintä) - Periodi 13,6 v

Komeettojen kohdalla on muistettava, että niiden koon arvioiminen optisen kirkkauden perusteella on vaikeaa. NEO-tietokannan periodisista komeetoista vain hyvin harvalle on tehty tutkamittauksia koon määrittämiseksi. Siksi vain harvoilta tietokannan komeetoilta löytyy arvioita komeetan ytimen koosta ja nuo yllä listaamani ovat esimerkkejä sellaisista yli kilometrin kokoisista periodisista komeetoista, jotka käyvät Maan radan lähellä ja joiden koko on määritetty.

Mielenkiintoinen NEO-komeetta on 73P/Schwassmann-Wachmann, joka hajosi vähintään 66 osaan vuonna 2006. Aiemmin komeetan ytimen kooksi arvioitiin noin 1,1 km, mutta nykyisten kappaleiden kokoja ei tietääkseni ole vielä määritetty. Komeetan kappaleet ovat levinneet entisen radan ympäristöön ja niiden periodit vaihtelevat välillä noin 5,3 - 5,5 vuotta, ja uudet hajoamiset muuttavat ratoja entisestään. 73P on hyvä esimerkki siitä, ettei uhkaavan kappaleen paskaksi pamauttaminen atomipommilla (jos mahdollistakaan) olisi välttämättä se fiksuin vaihtoehto.

Vierailija
spin0
73P on hyvä esimerkki siitä, ettei uhkaavan kappaleen paskaksi pamauttaminen atomipommilla (jos mahdollistakaan) olisi välttämättä se fiksuin vaihtoehto.

Ei ehkä fiksuin, mutta olishan se miehkästä. Bruce Willis lentää avaruuslaivalla komeetan pinnalle ja poraa urheasti vaaroista välittämättä syvän reiän johon pommi juuri ja juuri saadaan asennettua ja sitten iso näyttävä pamaus.

Mah-ta-vaa.

Vierailija
pmk
spin0
Lisäksi on muistettava, että nuo ovat nopeuksia ohituksissa, törmäyksessä tulisi vielä Maan gravitaation aiheuttama kiihtyvyys siihen päälle.
Jos kappale liikkuu 30-40 km/s, ei se kovin montaa tuntia esim. kuun radan sisäpuolella vietä, joten maan gravitaatio ei siihen kauaa ehdi vaikuttaa, eikä siten aiheuttaa kovin suurta kiihtyvyyttä maapallon keskipistettä kohden. Joka tapauksessa resultanttivektori kappaleen ratanopeuden vektorista ja maan vetovoimakiihtyvyyden nopeusvektorista ei paljoa eroa ratanopeudesta, kuten Vrelative ja Vinfinity sarakkeista voi todeta. Eroa syntyy tietysti eniten kappaleella, jolla on alunperin hyvin pieni nopeusero maapalloon verrattuna ja joka tulee reilusti kuun radan sisäpuolelle, jolloin nopeuseroa näyttäisi kertyvän muutama km/s.
NASA:n NEO-tietokannassa maapallon gravitaation vaikutus kappaleen nopeuteen approksimoidaan seuraavalla kaavalla:

Vimpact^2 = Vinfinity^2 + Vescape^2

jossa Vescape ~= 11,2 km/s, Vinfinity suhteellinen lähestymisnopeus ja Vimpact törmäysnopeus. Noin laskien esimerkiksi maapallon sijaintia suhteellisella nopeudella 40,0 km/s lähestyvän asteroidin arvioitu törmäysnopeus olisi 41,5 km/s.
(Aiheesta enemmän: Quantifying the Risk Posed by Potential Earth Impacts)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Ei ole tullu tuota ohjelmaa uusintana, tai jos on tullu ei ole minun kohalle sattunu.

Mutta kyllä mie muistan selvästi , että puhu se nainen nopeuvesta 48 kilometriä sekunnissa.

Ettäkö kielitaitoset löyvvä tuota juttua, tuosta asteroidista jostaki ? Se on siinä mielessä mielenkiintonen , että sen aiheuttama tsunamiaalto pyyhki yli koko Intian valtameren, ja varmasti aiheutti suurta tuhoa.

Ehkäpä jopa käynnisti suuriakin mullistuksia maapallolla.
Ennen kaikkea minua jäi kiinnostamhan tuon tapahtuman ajankohta, joka jäi vähäsen epäselväksi.
Mutta seuraan jos tuo "madagaskarin asteroidi" tulis uusintana.

Vierailija

Ote pidemmästä jutusta:

author="<a href="http://www.nytimes.com/2006/11/14/science/14WAVE.html">nytimes.com</a>" kirjoitti:

Ancient Crash, Epic Wave

At the southern end of Madagascar lie four enormous wedge-shaped sediment deposits, called chevrons, that are composed of material from the ocean floor. Each covers twice the area of Manhattan with sediment as deep as the Chrysler Building is high.

On close inspection, the chevron deposits contain deep ocean microfossils that are fused with a medley of metals typically formed by cosmic impacts. And all of them point in the same direction — toward the middle of the Indian Ocean where a newly discovered crater, 18 miles in diameter, lies 12,500 feet below the surface.

The explanation is obvious to some scientists. A large asteroid or comet, the kind that could kill a quarter of the world’s population, smashed into the Indian Ocean 4,800 years ago, producing a tsunami at least 600 feet high, about 13 times as big as the one that inundated Indonesia nearly two years ago. The wave carried the huge deposits of sediment to land.

Most astronomers doubt that any large comets or asteroids have crashed into the Earth in the last 10,000 years. But the self-described “band of misfits” that make up the two-year-old Holocene Impact Working Group say that astronomers simply have not known how or where to look for evidence of such impacts along the world’s shorelines and in the deep ocean.




Tuo löytyi pikagoogletuksella. Mitään muita mittoja tai nopeuksia ei tuossa jutussa ollut ja se pääsanoma taisi olla, että suurin osan astronomeista ei usko suuren asteroidin iskeytyneen maahan viimeisimpien 10 000 vuoden aikana.

Alla kuva tuostakin kraateista.

http://graphics8.nytimes.com/images/200 ... AVE_Lg.jpg

Vierailija

Kyseessä taisi olla tämä History Channelin tuottama pätkä Mega Disasters - Comet Catastrophe: http://www.youtube.com/watch?v=u3BOUBQq ... playnext=1

Ohjelmassa esiintyy joitakin HIWG-ryhmän tutkijoita hypoteeseineen. HIWG (http://en.wikipedia.org/wiki/Holocene_I ... king_Group) on muutaman eri alan tutkijan kesken perustettu ryhmä jonka keskeinen hypoteesi on, että suuria törmäyksiä tapahtuisi maapallolla paljon useammin kuin yleisesti ajatellaan (jopa 100-1000 kertaa useammin). Heidän mukaansa laajoja alueellisia ja globaaleja vaikutuksia aiheuttaneita törmäyksiä olisi jääkauden jälkeen tapahtunut keskimäärin noin 1000-3000 vuoden välein, mm. seuraavat:
4800 vuotta sitten Burckle-Madagascar (tulvamyytit)
535-545 jaa. Carpenteria-lahti ("vuodet ilman kesiä")
1450 jaa. Mahuika (ns. pikku jääkausi)

Tähän mennessä heillä ei ole ollut esittää pitävää evidenssiä hypoteeseilleen. Hyvä kysymys on se, että jos heidän olettamiaan kilometriluokan kappaleita (tai ½km tms.) osuisi tänne tosiaan alle 3000 vuoden välein, niin missä ne kaikki mahdolliset törmääjät oikein ovat? Ottaen huomioon kuinka pieni maali maapallo on, tulisi niitä kokkareita sinkoilla tänne Aurinkokunnan sisäosiin koko ajan ja urakalla, jotta joku niistä silloin tällöin osuisi. Meidän siis tulisi havaita sellaisia paljon, mutta emme havaitse. HIWG-ryhmän hypoteeseilleen keräämä evidenssi ei toistaiseksi olekaan saanut alan tutkijayhteisöä vakuuttuneeksi.

Ohjelma oli History Channelin tuottamaksi yllättävän hyvä, heillä kun ohjelmien taso on viime vuosina laskenut aina kummitusjahtiin asti. Ja kun sanon hyvä tarkoitan hyvä History Channelin tuotannoksi.

Plussat:
+ ohjelmassa eroteltiin asteroidien, lyhytjaksoisten komeettojen ja pitkäjaksoisten komeettojen luonne, alkuperä, potentiaalinen uhka ja havaitseminenkin aika hyvin, mikä on harvinaista TV-ohjelmalle
+ kerrottiin komeettojen havaitsemisesta, siihen liittyvistä vaikeuksista ja kappaleiden tehokkaan kartoittamisen vaativan uudenlaisia havaintolaitteita (erikoisplussa LSST:n mainitsemisesta!)
+ kerrottiin komeettojen tutkimuksesta luotaimin, Deep Impact ja jopa Rosettakin mainittiin
+ kuvattiin hyvin pitkäjaksoisten komeettojen ongelma: jos sellainen oikeasti olisi törmäyskurssilla, havaittaisiin se vasta muutamaa kuukautta aiemmin, emmekä ehtisi tehdä muuta kuin valmistautua osumaan
+ muistutettiin sellaisen olevan kuitenkin harvinaista (tosin aiemmin esitettiin oletuksia suurista törmäyksistä jopa 1000-3000 vuoden välein, onneksi niiden sanottiin olevan oletuksia)
+ monia hyviä asiantuntijoita äänessä
+ muistettiin mainita, etteivät tulvamyyttien tulkitsemiset ole varsinaisia todisteita megatsunamista tai törmäyksestä

Miinukset:
- huonoja animaatioita, huonoa kuvituskuvaa - välillä vähän harhaanjohtavaa ja tietenkin ylidramatisoitua
- annettiin vähän liian suuri rooli HIWG-ryhmän hypoteeseille, esim. oletukset suurista törmäyksistä 1000-3000 vuoden välein, mahdollisesta Tyynen meren törmäyskraaterista ja suuren komeetan törmäyksestä 4800 (?) vuotta sitten ovat edelleenkin toteennäyttämättömiä
- HIWG-ryhmän hypoteeseille ei esitetty mitään vasta-argumentteja, joita niitäkin olisi
- ei mainittu, etteivät mahdollisiin kraatereihin linjatut, rannikoilla olevat ns. "chevron"-muodostelmat välttämättä ole peräisin megatsunameista
- ei mainittu, ettei HIWG-ryhmän olettamaa Tyynen meren mahdollista kraateria ole juurikaan tutkittu (esim. kaikuluodattu) eikä varsinaisia todisteita törmäyskraatereista (esim. tektiittejä) ole - HIWG-ryhmä aikookin jatkaa tutkimuksia

Niin ja se ohjelman oletettu Tyynen valtameren törmääjä:
koko 5 km (3 mailia), osumanopeus 45 km/s (100000 mph), energia 30 miljoonaa megatonnia. Ja toisin kuin ohjelmassa spekuloitiin ei tuollaisia ei kyllä ihan 1000-3000 vuoden välein tänne putoile - jos putoilisi niin silloinhan tänne pitäisi sadella satametrisiäkin kokkareita melkein joka päivä. Onneksi ohjelmassa kuitenkin mainittiin, että kyseessä on vain kyseisten tutkijoiden hypoteesi.

Vierailija

Viihdettähän nuo dokkarit usein ovatkin, vaikka tiedettä asiaan ehkä vähän sisältyisikin. Mutta viihteenä ihan hyvä pätkä. Ainakin parempi kuin Armageddon.

Tuollaiset maailmanloppuskenaariot saavat aina miettimään mitä voisi tehdä jotta selviytyisi tuollaisesta mullistuksesta, mikä on ajatusleikkinä ihan mukavaa.

Kai sitä täytyy sitten alkaa louhimaan jotain ydiniskun, maanjäristyksen ja tulvan kestävää Vault 101:stä peruskallioon ja ryhtyä keräämään säilykkeitä sen tuomiopäivän (ja jääkauden) varalle.

Henkihän siinä kuitenkin todennäköisesti menisi jos tuollainen mälli kohdalle osuisi, mutta olisipa ainakin näyttävä tapa lähteä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat