Pöly ja potkuriturbiini

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos ilmassa on todella paljon pölyä, niin lakkaisiko tälläisellä toimintaperiaatteella lentävä lentokone toimimasta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:T ... ion-en.svg

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Entäpä mäntämoottorilla toimiva lentokone tai yleensäkin mäntämoottori?

ainakin turboahdin lakkaa suuren pölymäärän takia toimimasta mutta en oikein tiedä onko mäntämoottorin järjestelmässä joku toinenkin kompressori johon koko järjestelmä nojaa?

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
Telep
Entäpä mäntämoottorilla toimiva lentokone tai yleensäkin mäntämoottori?

ainakin turboahdin lakkaa suuren pölymäärän takia toimimasta mutta en oikein tiedä onko mäntämoottorin järjestelmässä joku toinenkin kompressori johon koko järjestelmä nojaa?




Mäntämoottoreissa on yleensä ilmansuodatin. Jos toimitaan erityisen pölyisissä olosuhteissa niin käyttävät samantyyppisiä suodattimia kuin esim. Pariisi-Dakar-rallissa.

Eli mylly ei pysähdy ainakaan ennen kuin suodatin tukkeutuu. Osta vaikka tuolta:

http://www.knots2u.com/K&N%20Air%20Filters.htm

Too many protest singers, not enough protest songs...

-PP74-
Seuraa 
Viestejä337
Liittynyt6.1.2010

Mitenkäs helikopterit, tvstä joskus aina näkyy ku laskeutuvat esim, irakissa aavikolle ja pölypilvi on aika vaikuttavan kokoinen. Ei näy koko härveliä?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

author="<a href="http://en.wikipedia.org/wiki/British_Airways_Flight_9">Wikipedia</a>" kirjoitti:
British Airways Flight 9, sometimes referred to as the Speedbird 9 or Jakarta incident,was a scheduled British Airways flight from London Heathrow to Auckland, with stops in Bombay, Madras, Kuala Lumpur, Perth, and Melbourne.

On 24 June 1982, the route was flown by City of Edinburgh, a 747-236B registered G-BDXH. The aircraft flew into a cloud of volcanic ash thrown up by the eruption of Mount Galunggung, resulting in the failure of all four engines, although the reason for the failure was not then apparent to the crew or ground control. The aircraft was diverted to Jakarta in the hope that enough engines could be restarted to allow it to land there. The aircraft was able to glide far enough to exit the ash cloud, and all engines were restarted (although one failed again soon after), allowing the aircraft to land safely.

The crew members of the accident segment boarded the aircraft in Kuala Lumpur, while many of the passengers had been aboard since the flight began in London.




Suomeksi: Kyllä, niin potkuri- kuin suihkuturbiinimoottoritkin ovat jossain määrin kranttuja sen suhteen mitä niihin menee. Ei sillä, vulkaaninen tuhka kyllä tukkii kaasuttimet/ilmansuodattimet mäntämoottoreistakin, sen verran pirullista ainetta on se.

Muita aineita jotka voivat aiheuttaa moottorin pysähtymisen tai rikkoutumisen:

-vesi nestemäisessä ja kiinteässä olomuodossa
-hanhet
-räjähteet

Tauhkaa pitää kuitenkin olla ilmassa melkoisen paljon. Vettä ja hiekkaa turbiinimoottorit yleensä pystyvät syömään enemmän kuin mitä ilmassa on. Hae youtubesta "ingestion test" tai jotain sinne päin.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Eli siis mäntämoottori,turbiinipotkuri, ja suihkumoottori lakkaavat toimimasta liian tuhkan yms vuoksi?

Sitä vielä kysyn, miten mäntämoottori saa sitä ilmaa? eikö siinäkin täydy olla jokin kompressori joka vetää sitä ilmaa koneiston sisälle.

Vierailija
Telep
Eli siis mäntämoottori,turbiinipotkuri, ja suihkumoottori lakkaavat toimimasta liian tuhkan yms vuoksi?

Sitä vielä kysyn, miten mäntämoottori saa sitä ilmaa? eikö siinäkin täydy olla jokin kompressori joka vetää sitä ilmaa koneiston sisälle.


2 tahtimoottori
4 tahtimoottori

Vierailija
-PP74-
Mitenkäs helikopterit, tvstä joskus aina näkyy ku laskeutuvat esim, irakissa aavikolle ja pölypilvi on aika vaikuttavan kokoinen. Ei näy koko härveliä?



Kertovat huhua, että moottorin kuuma pää saa aavikolla lasituksen. Sisään menevä hiekka sulaa palokammiossa ja jähmettyy kiinni turbiiniin.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Vapaastihengittävissä kaksi- ja nelitahtimoottoreissa ilma imeytyy sylinteriin itsestään männän liikkeiden seurauksena. Kaksitahtikoneissa ilma imeytyy työtahdin aikana kampikammioon (esimerkiksi) ja siirtyy sieltä työtahdin lopussa palokammioon männän itsessään toimiessa venttiilinä.

Nelitahtikoneissa on erikseen imutahti (jonka aikana imusarjan venttiilit ovat auki), puristustahti (venttiilit kiinni), työtahti jolloin puristettu ilma-polttoaineseos palaa (venttiilit kiinni) ja pakotahti (pakosarjan venttiilit auki).

Jos imuventtiilien ulkopuolella olevaa painetta lisätään ahtimella siinä määrin että ilma puristuu kasaan, saadaan tällä tekniikalla lisättyä palokammioon menevän hapen määrää ja vastaavasti voidaan lisätä polttoaineen määrää (tai seoksen rikkautta, sama asia) ja seurauksena on moottorin huipputehon kasvu.

Turboahdettu mäntämoottorihan on suihkuturbiinimoottori jossa on muotoaan muottava palokammio ja muodonmuutoksista saatava työ on suurempi kuin turbiinin akseliteho...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Nuorempana olin töissä jossain Ahlstomin tehtaassa, toivottavasti sitä ei enää tapahdu. Siellä valmistettiin lasikuitua.

Siinä firmassa oli pari vuotta ennen minua ollut töissä joku kehitysinsinööri, joka oli saanut toimekseen selvittää lasikuitumaton öljynadsorboimiskyvyn.

Se mies oli tavallista rivakampi, hänestä liikkuu kait juttuja Kotkassa vieläkin. Kaveri häippäsi pariksi viikoksi tutkimaan asiaa, ja sai järjestettyä koe-ajon itsensä Nesteen pääjohtajan Uolevi Raatteen kautta.

Koeajo oli seuraavanlainen: Nesteen laiva päästi öljyä mereen Suomenlahdella. Öljytuhoa torjumaan oli varattu armeijan MI-8 helikopteri, joka oli lastattu täyteen lasikuitusilppua. Öljynimeytyskoe epäonnistui.

Muutaman Aahlstromin vuoden jälkeen (luojan kiitos) olin töissä jossain suunnittelutoimistossa ja törmäsin kaveriin, joka oli tehnyt asepalveluksensa lennoston teknisissä, helikopterimekaanikkona.

Hän kertoi, että oli ollut tuossa öljyntorjuntakoe-lennolla mukana. Torjuntaan käytetty lasikuitu oli ollut säkeissä koneen kuljetustiloissa, sitä oli tarkoitus levittää avoimista sivuovista öljyläikän päälle.

Kaveri kertoi, että se alas laskettu lasikuitumassa alkoi kiertämään potkurivirrassa, siis roottori painoi sitä alas ja sivukierto toi sen saman ilmakierron roottorien yläpuolelle. He olivat lapioineet sitä kuitumassaa jonkin kymmenen minuuttia ja sitten alkoivat katsella, että ulospäin ei näe mitään. Eli se lasikuitujauhe oli jäänyt kiertämään sen helikopterin pyörrevirrassa.

Jossain vaiheessa helikoperin lentäjä oli keskeyttänyt kokeen - ei kuitenkaan tietääkseni hätätilassa. Olivat lentäneet hekon otkaan sieltä mereltä.

Laskeuduttuaan olivat huomanneet, että lasikuitupöly oli imeytynyt roottorinlaapoihin, ehkä staattisen varauden takia. Tätä kertoessaan hän käytti termiä: "Roottorin lavat näyttivät huopatossuilta..." Voin kuvitella, että nostovoima on vähissä tällaisilla huovikkailla.

Kyseisen kopterin suihkuturbiiniin en ole kuullut aiheutuneen ongelmia oheisessakuvatussa kokeessa.

Vierailija
Herra Tohtori
Vapaastihengittävissä kaksi- ja nelitahtimoottoreissa ilma imeytyy sylinteriin itsestään männän liikkeiden seurauksena. Kaksitahtikoneissa ilma imeytyy työtahdin aikana kampikammioon (esimerkiksi) ja siirtyy sieltä työtahdin lopussa palokammioon männän itsessään toimiessa venttiilinä.

En nyt ihan tarkkaan muista, mikä kaksitahtimoottorissa on puristus- ja työtahdin tarkka raja, mutta tämä kuulostaa epäloogiselta. Työtahdissa kai mäntä on tulossa alaspäin, jolloin kampikammio ei voi mitenkään imeä ilmaa, koska sen paine on kasvussa. Ilma imeytyy kampikammioon, kun mäntä on menossa ylöspäin; tämä lienee pikemminkin puristustahti.

Jos imuventtiilien ulkopuolella olevaa painetta lisätään ahtimella siinä määrin että ilma puristuu kasaan, saadaan tällä tekniikalla lisättyä palokammioon menevän hapen määrää ja vastaavasti voidaan lisätä polttoaineen määrää (tai seoksen rikkautta, sama asia) ja seurauksena on moottorin huipputehon kasvu.

Seoksen rikkaus tarkoittaa polttoaineen määrän osuutta koko seoksesta eikä siis ole välttämättä sen suurempi jos ilma on puristettu kasaan.

Turboahdettu mäntämoottorihan on suihkuturbiinimoottori jossa on muotoaan muottava palokammio ja muodonmuutoksista saatava työ on suurempi kuin turbiinin akseliteho...

Mitä tämä tarkoittaa??

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
kookoo
Herra Tohtori
Vapaastihengittävissä kaksi- ja nelitahtimoottoreissa ilma imeytyy sylinteriin itsestään männän liikkeiden seurauksena. Kaksitahtikoneissa ilma imeytyy työtahdin aikana kampikammioon (esimerkiksi) ja siirtyy sieltä työtahdin lopussa palokammioon männän itsessään toimiessa venttiilinä.

En nyt ihan tarkkaan muista, mikä kaksitahtimoottorissa on puristus- ja työtahdin tarkka raja, mutta tämä kuulostaa epäloogiselta. Työtahdissa kai mäntä on tulossa alaspäin, jolloin kampikammio ei voi mitenkään imeä ilmaa, koska sen paine on kasvussa. Ilma imeytyy kampikammioon, kun mäntä on menossa ylöspäin; tämä lienee pikemminkin puristustahti.


Totta puhut. Kieli menee helposti solmuun kaksitahtikoneiden toimintaa kuvatessa. Pirulaisilla kun selkeät tahdit muuttuvat enemmän tai vähemmän epämääräisiksi vaiheiksi.

Jos imuventtiilien ulkopuolella olevaa painetta lisätään ahtimella siinä määrin että ilma puristuu kasaan, saadaan tällä tekniikalla lisättyä palokammioon menevän hapen määrää ja vastaavasti voidaan lisätä polttoaineen määrää (tai seoksen rikkautta, sama asia) ja seurauksena on moottorin huipputehon kasvu.

Seoksen rikkaus tarkoittaa polttoaineen määrän osuutta koko seoksesta eikä siis ole välttämättä sen suurempi jos ilma on puristettu kasaan.



Niin tietenkin, mutta seoksen säätöhanikka vaikuttaa käytännössä kuitenkin yleensä siihen kuinka paljon polttoainetta kaasuttimeen lasketaan. Jos ahtopainetta lisätään, voidaan seosta säätää rikkaammalle asetukselle; vastaavalla korkeudella vapaastihengittävä moottori tukehtuisi vastaavalla seosasetuksella. Suoraruiskutusmoottorien osalta tilanne on vähän niin kuin erilainen.

Lähinnä seosta ajatellessa meikäläiselle tulee mieleen se punainen MIX hanikka moottorinhallintakvadrantista lentokoneissa. Seoksen rikkaus suhteellisena ilman ja polttoaineen osuutena voidaan tietenkin sanoa olevan vakio, mutta mitä yksikköä käytetään? Massaa vai tilavuutta? Massasuhde voi hyvinkin olla vakio, mutta tilavuus ei niinkään. Ilma kun puristuu kasaan ahtopainetta lisätessä.

Turboahdettu mäntämoottorihan on suihkuturbiinimoottori jossa on muotoaan muottava palokammio ja muodonmuutoksista saatava työ on suurempi kuin turbiinin akseliteho...

Mitä tämä tarkoittaa??




No mieti.

Suihkuturbiinimoottorissa palokammion koko on vakio. Palokaasuilla pyöritetään turbiinia, jolla moottorin käyttötarkoituksesta riippuen voidaan pyörittää vähintään kompressoria, mutta myös muun muassa puhallinta, potkuria tai miksei generaattoria tai muuta akselitehoa vaativaa vimpainta, ja pakokaasujen ejektionopeudesta saatava työntövoima vaihtelee käytetyn akselitehon mukaan. Mitä enemmän akselitehoa käytetään, sitä vähemmän raakaa työntövoimaa palokaasuista saadaan.

Turboahdetussa mäntömoottorissa palokammion koko muuttuu, ja muodonmuutoksilla pyöritetään kampiakselia. Palokaasuilla puolestaan pyöritetään turbiinia, joka toimittaa käyttövoimaa kompressorille eli itse ahtimelle. Ahtimella puolestaan lisätään itse moottorin palokammion muodonmuutoksen maksimitehoa. Pakokaasujen ejektionopeudella on hyvin vähäinen osuus moottorin toimintaan turbiinin jälkeen, koska yleensä nämä moottorit on tarkoitettu vain ja ainoastaan akselitehon tuottamiseksi.

Kyseessä on siis periaatteessa, hyvin kieroutuneella tavalla sama asia, mutta turboahdetussa mäntämoottorissa itse turbiini ja kompressori on kutistettu apuvälineiksi pääosan tehosta tullessa palokammion muodonmuutoksista, kun taas turbiinimoottorin toiminta on verraten yksinkertaisempaa kun akseliteho otetaan suoraan turbiinin akselilta.

Muuten mielenkiintoisena yksityiskohtana sanottakoon että Spitfire-hävittäjissä käytetyt pakosarjat muotoiltiin siten, että pakokaasujen työntövoima saatiin hyödynnettyä. Tässä tapauksessa kyse tosin oli mekaanisesti ahdetusta eli superahdetusta RR Merlin -moottorista eikä turboahdetusta, mutta mielenkiintoinen juttu sinänsä.

Tutkimuksissa noista pakosarjoista saatava ylimääräinen työntövoima vastasi noin 320 Newtonia mikä puolestaan vastasi noin 52 kilowattia / 70 hevosvoimaa akselitehoa potkurille. Tällä saatiin koneen huippunopeutta lisättyä noin 16 km/h vaakalennossa. Samaa systeemiä käytettiin myös muissa Merlin-moottoreilla varustetuissa hävittäjissä myöhemmin.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Eipä Spitfirejä juuri yöhävittäjinä käytettykään. Eikä myöskään Mustangeja joissa myös Packard-Merlin-moottoreita käytettiin. Väittäisin että tuon pieneltä vaikuttavan suorituskyvyn lisäyksen ansiosta moni ilmataistelu kääntyi Spitin voitoksi ja kokonaisvaikutus oli positiivinen.

Kyllä sieltä lieskaa löi sitäpaitsi monen muunkin moottorin pakosarjoista, että ei se mikään Spitin oma omituisuus ollut varmastikaan...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat