Maastavedon tekniikka

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Sakarias
Hyvä liike toki, mutta muista vaihdella otetta, jos vedät ristikkäisotteella - tulee harjoitusta molemmille puolille.



Tästä ristikäisotteessa suoritettavasta vaihtelusta juolahti mieleen keskustella noin yleensäkin MAVE:n tekniikasta. Voimaharjoittelu.fi:n artikkelin mukaan, jonka on kirjoittanut Pekka Anttila, MAVE on laji, jossa yksilölliset tekijät vaikuttavat tavallista enemmän.

Maastavedon harjoittelun kohdalla yksilöllinen harjoitusohjelma tai tyyli harjoitella on paljon tärkeämpää, kuin muissa voimanoston osalajeissa. Koska nostajan ruumiinrakenne ja mittasuhteet ratkaisevat paljon, sekä vastaavasti varusteet merkitsevät tulokseen taas vähän. Jokaisen on kehitettävä pitkälle itselleen paras tapa harjoitella.

Jos ajattelen tilannetta omalle kohdalleni, niin olen ruumiinrakenteeltani lähempänä Jouko Aholaa ja nykyistä MMA-ottelijaa Brock Lesnaria. Minulla on siis pitkät raajat, jolloin vetotreeni kohdistuu suurimmaksi osaksi selälle. Onko tämä kenties paha juttu?

Anttilan mukaan ihanne vartalo MAVE:ssa on tukkiruumis.

Käydään kuitenkin muutama asia läpi. Anatomisesti ihanteellinen välistävetäjä on leveälanteinen ruumiinrakenteeltaan. Tämä ns. "tukkiruumis" eli lantio-vyötärö ja hartiat tasapaksua pötköä, joka luo vahvan ja tasapainoisen vetoasennon. Kumpuniemi, Virtanen, Kvist, Ron Collins yms. parhaimpia esimerkkejä.

Minä puhuisin itse ns. Michelin-miehistä eli juurikin tuollaisia erittäin lyhytraajaisia ja leveitä ihmisiä.

Anttila mainitsee artikkelissa ristikäisotteeseen liittyviä ongelmia.

Maastavedon selkävaivojen yksi aiheuttajista on ristiote, joka kuormittaa selkälihaksia epätasaisesti. Ns. koukkukäsi voi pahimmassa tapauksessa kuormittaa sen puolen pitkiä selkälihaksia 2/3 osalla. Ajan myötä ja tuhansien toistojen jälkeen toisen puolen lihakset kasvavat ja voimistuvat enemmän. Tämä "vahvempi puoli" alkaa vetää selkärankaa vinoon ja myöhemmin hermot jäävät puristukseen. Tästä seuraavat monenlaiset kiputilat selässä ja alaraajoissa.

http://www.voimaharjoittelu.fi/artikkelit?a=viewArticle&article_id=1397

Olen tällä hetkellä tehnyt nostoja noin 2-3cm korokkeilta, jolle tanko on asetettu. Näin jälkeenpäin ajateltuna, tässä on varmaan yksi syy, miksi oma vetoni menee etupäässä selälle.

Jouni Kvistin mielipide suomalaisista voimanostajista.

Suomalaiset ovat kautta voimanostohistorian olleet vetokansaa. Veli Kumpuniemi, Aarre Käpylä, Janne Toivanen, Ismo Lappi ja monet muut ovat vielä tänäkin päivänä kovaa valuuttaa kansainvälisillä foorumeilla. Selityksiä haetaan geneettisestä perimästä peri suomalaiseen agraarikulttuuriin. Mitään tieteellistä selvitystä suomalaisten vetovoimista ei tietääkseni ole tehty.

http://www.voimaharjoittelu.fi/artikkelit?a=viewArticle&article_id=1395

Ei ehkä ole 'vetovoimasta' tutkimuksia, mutta ainakin minusta tuntuu siltä, että suurinosa suomalaisista on lyhytraajaista porukkaa, eli rakenteellisesti paremmin voimanostoon soveltuvia.

Mietinkin, että onkohan nuo korkotasot erityisesti lyhytraajaisia nostajia varten, joilla nosto menisi muuten täsmälleen päinvastoin kuin minulla, eli liikaa jaloille?

Sitten jos palataan vielä tuohon ristikäisotteeseen, niin voisiko ajatella, että nuo ristikkäisotteista syntyvät ongelmat ovat enemmän pitkäselkäisten kuin lyhytselkäisten nostajien vaiva?

Lopuksi on vielä tuotava esille hauislihasten revähdykset ja kyynärvarsien merkitys maastavedossa. Aikakautena ennen penkkipaitojen vallankumousta monelta voimanostajalta meni hauislihas poikki vetotreeneissä. Ilkka Nummisto, Rauno Rinne, Markku Vierikko, Jouko Vuorinen ja Sakari Mäntylä kokivat kovan kohtalon. Nämä henkilöt olivat stereotyyppinä nostajia, joilla oli iso ja vahva ylävartalo. Suhteellisen heikko lantio eli veto tehtiin paljon ylävartalon lihaksilla, myös hauiksilla. Koska aikana ennen penkkipaitoja moni voimanostaja oli lähes "lavakunnossa" body-kisoihin, niin ylävartalon lihaksilla revähdykset olivat paljon todennäköisimpiä.

http://www.voimaharjoittelu.fi/artikkelit?a=viewArticle&article_id=1397

Eli jos ajatellaan, että pitkän selän omaavalla henkilöllä paine kohdistuu lyhyistä raajoista johtuen enemmän ylävartaloon, jolloin tasapainoinen nosto vaatii enemmän keskivartalon lihaksia. Mutta tämän lisäksi, jos ajatellaan, että ristiveto tuottaa vielä enemmän tuotta vääntöä keskivartaloon, niin selkää tasapainottavat lihakset ovat silloin koetuksella. Lyhyemmän selän ja pidemmät raajat omaavalla ihmisellä kuormitus menee ehkä enemmän alaselälle ja käsille(kyynärtaipeisiin).

Sivut

Kommentit (70)

Vierailija

Jos ei ole tarkoitus kilpailla voimanostossa, niin järkevintä on vetää aina myötäotteella. Ja jos ei sillä tavalla pysy tanko käsissä, niin sitten ihan raskaampiin nostoihin remmit avuksi, ilman remmejä tietysti niin pitkään kuin mahdollista. Tuolla tavoin kehittyy puristusvoima käsissä ja selkä ei kuormitu epätasaisesti.

Vierailija

Itse en edes käytä ristikkäisotetta. Käytän toki apunani vetoremmejä, koska tarraamislihakset saavat muutenkin kyytiä esimerkiksi leuanvedon yhteydessä.

Vierailija

Matt Weikin artikkelin mukaan minä en välttämättä tee MAVEA väärin.

The deadlift is a great exercise to help develop the hamstrings and the lower back. The exercise is done by pulling the weight off of the floor and then standing with your legs straight and your shoulders back. To keep pressure off of your spine and lower back muscles it is important to keep your back straight.

http://www.bodybuilding.com/fun/weik30.htm

Liikkeen tarkoitus on Weikin mukaan kehittää reisiä ja alaselkää. Alaselälle minulla ei ole olemassa muuta liikettä kuin tämä maastaveto. Treenaan jalat erikseen, niin onko olemassa mitään eritystä syytä, miksi pitäisi tehdä maastavetoa esim. siten, että nostossa sekä jalkoja että selkää tulisi pyrkiä kuormittamaan tasapuolisesti?

EOM
Tuolla tavoin kehittyy puristusvoima käsissä ja selkä ei kuormitu epätasaisesti.



Itseäni erityisesti kiinnostaisi tietää, että voiko tietynlainen anatomia vähentää ristikkäisvedosta syntyviä haittoja, niin kuin tuossa ylhäällä esitin. En oikein innostu noista vetoremmeistä. Voi olla, että jossakin vaiheessa niihin on pakko siirtyä, mutta ensisijainen päämäärä on tietysti päästä 'raakana' niin pitkälle kuin mahdollista, ilman että kroppa hajoaa.

Anttila painotti yksilöllistä tyyliä harjoitella, joten tästä voisi päätellä, että vetorata ei kuormita kaikkia samalla tavalla tai että siihen ei tulisi edes pyrkiä. Toisaalta jos ajattelee sitä, että minun kaltaisen ruuminrakenteen omaavat - Anttilan mielipide - eivät välttämättä ole kilpailullisesti ajateltuna parasta mahdollista sorttia. Voiko tästä päätellä, että nämä ristikäisvedosta syntyvät tapaturmat ovat ominaisempia juuri näille, joilla on syntymäperäistä lahjakkuutta - tietynlainen anatomia? Eli juuri näille Michelin-miehille, joilla kehon mittasuhteet ovat tietynlaiset?

Vierailija

MaVe on loistava koko kropan voimaharjoitusliike oikein tehtynä. Kuitenkin moni tekee tämän liikkeen väärin ja liian isoilla painoilla. Tästä syystä liikkeen harjoittajat saavat myöhemmällä iällä lähes poikkeuksetta risti- ja ala- ja yläselän ongelmia. En suosittele liikettä kuin pitkinä sarjoina ja pienemmillä painoilla vaikka tekniikka olisi kohdillaan. Myötäote pitää huolen ainakin että painot ovat hieman pienempiä kuin ristiotteella.

Itsellä kesti vuosia että ala- ja oikea yläselkäni parantui lähes täysin vuosien kestävän reenin jälkeen, jonka tuloksena kärsin kivuista hermopuristuksista ja nikamien kulumista johtuen. Ristiotteella siis treenasin 6-10 sarjoja ja joskus maksimiakin tuli kokeiltua. Tekniikkani oli kuitenkin aivan kohdillaan muutamien "ammattivoimanostajien" mielestä. Isoin ongelmani oli että jalkani ovat normaalia pidemmät yläruumiiseeni nähden.

Vierailija
TraXter
Tekniikkani oli kuitenkin aivan kohdillaan muutamien "ammattivoimanostajien" mielestä. Isoin ongelmani oli että jalkani ovat normaalia pidemmät yläruumiiseeni nähden.



Eli periaatteessa sinua ovat saattaneet opastaa juuri nämä Michelin-miehet, jotka omaavat erilaisen kropan. Esimerkiksi voimamies kisoissa esiintynyt Juha-Matti Räsänen omaa pidemmät raajat kuin moni muu, mutta se ei tietenkään estä saamasta kovia tuloksia taviksen silmissä.

http://www.youtube.com/watch?v=8KivqwrWEyI

Mimmit saa kyytiä.

Sitten vahvana miehenä pidetyn Paul Andersonin kehon mittasuhteet ovat juuri sellaiset, millaista Anttila artikkelissaan todennäköisesti tarkoitti.

http://www.youtube.com/watch?v=R8DY5-J6I6c
http://www.youtube.com/watch?v=PeCI9WUz-Dc&feature=related

Toinen hyvä esimerkki on Mark Henry.

http://www.youtube.com/watch?v=SQT9CJtq_l8

Vierailija
Lepakko
Tuo tumma painija on lihava. 70 kiloa painosta pois ja mies näyttäisi vähintään normaaliraajapituiselta.



Höpsis, häntä ei voi kyllä läskiksi sanoa.

Toinen WWE-painija David Bautista on pitkäraajainen ja hänen massiiviset kädet ovat varmasti yksi hänen tavaramerkeistään. Kun häntä vertaa Mark Henryyn, niin ero on aivan selvä.

Mark Henryllä, kuten myöskin tuolla Paul Andersonilla, huomion herättää tavallista lyhyempi olkaluu. Todennäköisesti geeneistä määrittynyt olkaluun pituus tarkoittaa sitä, että ajankuluessa lyhyemmät luut kasvavat massiivisemmaksi, jolloin ne myös pystyvät tukemaan suurempaa lihaksistoa. Tietysti ravinto vaikuttaa lopputulokseen, mutta tietyn päätepisteen asettavat geenit. Tämä tarkoittaisi sitä, että ainakin penkkipunneruksessa tuollaiset miehet ovat vahvempia.

Esimerkiksi Jouko Ahola omien sanojensa mukaan siirtyi voimaharjoittelusta voimamieskisailijaksi sen takia, että hänen penkkituloksensa ei riittänyt kilpailutasolla. Hänellä on isot kädet ja voisin lyödä pääni pantiksi siitä, että se nimenomaan on haitaksi penkkipunneruksessa ja voimaharjoitteluun liittyvissä lajeissa.

http://www.youtube.com/watch?v=GN-fNIXZjew

Vierailija

Sehän on ihan päivänselvää, että pitkät kädet ovat huono juttu penkkipunnerruksessa. Ihan vipuvarsiakin ajatellen, mutta käsien pituus myös vaikuttaa penkkipunnerruksessa siihen, että kuinka alas tangon joutuu laskemaan. Lyhytkätisellä rintakehä tulee aikaisemmin vastaan ja kädet on ala-asennossa paljon vähemmän koukussa kuin pitkäkätisellä. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, penkkipunnerrus on aika huvittavan näköistä touhua, kun nostajalla on todella lyhyet kädet ja tynnyrimäinen rintakehä ja nostomatka on vain parikymmentä senttiä. Näyttää siltä kuin kädet ei juurikaan edes koukistuisi ala-asennossa.

Ja vastaavastihan maastavedossa lyhytkätinen joutuu kumartumaan/kyykistymään alemmaksi kuin pitkäkätinen.

Vierailija
EOM
Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, penkkipunnerrus on aika huvittavan näköistä touhua, kun nostajalla on todella lyhyet kädet ja tynnyrimäinen rintakehä ja nostomatka on vain parikymmentä senttiä.



Todellakin. Se näyttää usein siltä, niin kuin olisi isokokoinen vauva tekemässä penkkipunnerusta.

Cardio Respiratory Fitness

It helps to develop cardio respiratory fitness. Like the squat, deadlifts will severely tax the cardio respiratory system if done with enough intensity. This obviously has positive ramifications for cardiovascular health. In fact, high intensity deadlifts aerobically tax the body bigtime.

http://www.bodybuilding.com/fun/drobson101.htm

David Robsonin mukaan maastaveto vaikuttaisi myös kehittävän aerobista kuntoa. Sen olen kyllä huomannut, sillä kun olen nostoja tehnyt, niin periaatteessa voima ei ole tuntunut loppuvan missään vaiheessa kesken. Sen sijaan happi kyllä ja hengitystekniikastakin huomautetaan tässä toisessa artikkelissa.

Importance Of Respiration And Abdominal Contraction For Injury Prevention

The correct respiration while performing this exercise contributes not only to the fixation of the chest cavity which helps you to better sustain the weight lifted, but it's also the main factor involved in keeping your vertebral column safe and helping you to avoid fracturing the vertebral bodies in extreme cases.

http://www.bodybuilding.com/fun/casi4.htm

Mitä muut sanoisivat? Meneekö jo sanahelinän puolelle, jos puhutaan, että oikea hengitystekniikka estää loukkaantumisia? Itse olen ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että MAVE on varmaan ainoa liike, jossa pystyisin vetämään niin kovaa, että saattaisin pyörtyä kesken liikkeen tai liikkeen jälkeen. Kertaakaan en ole vetänyt yhtäkään treeniä lävitse täysillä. Ainoastaan viimeiseen sarjaan koitan saada hiukan raivokasta fiilistä päälle.

Voisin kokeilla tuota myötäotetta ensikerralla. Jos sillä lähtisi 'forkutkin' kasvamaan.

Vierailija
Sakarias
Itse en edes käytä ristikkäisotetta. Käytän toki apunani vetoremmejä, koska tarraamislihakset saavat muutenkin kyytiä esimerkiksi leuanvedon yhteydessä.



Osaatko muuten suositella mitään tiettyjä tuotteita? Olen nähnyt hanskoja, joissa on mukana remmit. Ovatko ne huonompia kuin pelkät remmit vai kenties parempia?

Päätin, että nyt on varmaan aika siirtyä remmeihin. En usko, että saan riittävän nopeasti kehitystä aikaseksi trapeziuksille ja alaselälle, jos en siirry remmeihin. Forkut huutaa armoa viimeisissä sarjoissa.

Vierailija
Shriek
Osaatko muuten suositella mitään tiettyjä tuotteita? Olen nähnyt hanskoja, joissa on mukana remmit. Ovatko ne huonompia kuin pelkät remmit vai kenties parempia?



Hotgripperit

Vierailija

Eikö täällä ole sumo-otteella vetäjiä?

Siinä ainakin saa perseen hiukka alemmas jolloinka alaselän liike jää lyhyemmäksi.

Vierailija
Shriek
Gabriel
Siinä ainakin saa perseen hiukka alemmas jolloinka alaselän liike jää lyhyemmäksi.



Minulla on tällainen Dorian Yatesin ja romanialaisen maastavedon ristisiitos. Tarkoitus on nimenomaan saada sille selälle liikettä. Jaloille ei ole niin väliä, kun tähtäyksenä ei ole kisat ja teen niille muita liikkeitä.



Varmasti hyvä selkäliike tuo. Jalkahauikset saa myös kyytiä.

Kovin raskailla ei voi kylläkään vetää.
Ite en uskaltais vedellä kun sellasilla painoilla millä tulee vähintään 20 toistoa.

jvc+2010
Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt9.3.2010

Juu itse olen erittäin pitkä- ja ohutraajainen (ei pelkästään kädet niinku Aholalla) ja lyhyt selkäni on aina ollut vahva nostaa. Muistan jo lapsena (n. 12-13v) nostaneeni moottorikelkan etupään ilmaan suht helposti. Olen natikka nostaja ja tehnyt suorinjaloinmaastavedossa 5x200kg ja tavallinen mv 2x250kg ristiote aina samoin päin ja remmeillä.
Sittemmin olen pari kertaa satuttanut alaselän maastavedossa ja kyykyssä joten esim kyykkyä teen enää max.70kg:lla (enn. 80x70kg ja suorinjaloinmv. 40x100kg). Kävin kerran jopa sairaalassa näyttämässä selkääni mutta sanoivat että jos ei parissa viikossa kipu hellitä sitten vasta kuvataan! Nyt n.8 vuotta viimeisestä rusauksesta ei selässä toisteiseksi oireita mutta pelko jäi isoihin rautoihin...
Nm. 189cm/105kg

Vierailija
jvc+2010
Juu itse olen erittäin pitkä- ja ohutraajainen (ei pelkästään kädet niinku Aholalla) ja lyhyt selkäni on aina ollut vahva nostaa. Muistan jo lapsena (n. 12-13v) nostaneeni moottorikelkan etupään ilmaan suht helposti. Olen natikka nostaja ja tehnyt suorinjaloinmaastavedossa 5x200kg ja tavallinen mv 2x250kg remmeillä.
Sittemmin olen pari kertaa satuttanut alaselän maastavedossa ja kyykyssä joten esim kyykkyä teen enää max.70kg:lla (enn. 80x70kg) ja suorinjaloinmv. 40x100kg). Kävin kerran jopa sairaalassa näyttämässä selkääni mutta sanoivat että jos ei parissa viikossa kipu hellitä sitten vasta kuvataan! Nyt n.8 vuotta viimeisestä rusauksesta ei selässä toisteiseksi oireita mutta pelko jäi isoihin rautoihin...
Nm. 189cm/105kg



Siis höyläät 80 toistoa kyykyssä seitsemällä kympillä sarjassa?
Eikö siinä tule jo noutaja happivajauksen takia?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat