Miksi näin käy yleensä? (silmät+säikähdys)

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi yleensä, kun ihminen näkee jotakin omasta mielestään härskiä, shokeeraavaa tjsp. säikähtää, silmät pullistuvat melkein päästä ulos? Eikö olisi kannattavampaa ennemmin sulkea silmät - jos jokin elukka hyökkää niskaan niin silmät voivat ottaa damagea.

Tieteen kuvalehdessä tätä ilmiötä muistaakseni perusteltiin sillä, että ihminen yrittäisi näin havainnoida mahdollisimman tarkkaan kyetäkseen mahdollisiin vastatoimiin / karkuun.

Kommentit (2)

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Tärkein vaikuttaja on luultavasti adredaliini, joka on kehoa piristävä ja valpastuttava stressihormoni. Silmät ja pupillit pullistuvat, jotta ihmisen silmä saa enemmän valoa verkkokavolle. Evolution myötä koko elimistön rektionopeus on hioutunut huippuunsa, jossa näköaistimuksessa pieniksin lisä voi olla kriittinen tekijä. Silmien pullistuminen myös toimii vihollisen harhauttamiseen ja pelottamiseen.

Vierailija

Se silmien sulkeminen yllättävässä tilanteessa on normaali ilmiö, varsinkin nuorella ja kokemattomalla ihmisellä. Suuri osa esim. armeijan koulutuksesta painottuu siihen, että tiukasta tilanteesta on saatu kokemusta sen verran, että pystyy tekemään havaintoja ja toimimaan niiden mukaan.

Yksi kokemus nuorena: Oli auto täynnä 18-vuotiaita. Kuski oli saanut just kortin. Ajoimme liian lujaa jotain soratietä. Kaarteen takaa tuli eteen kapea puusilta, siinä oli alla poikittaiset lankut ja päällä pitkittäiset auton raideleveyden etäisyydellä toisistaan. Sillan yli mentiin vauhdilla. Jälkeenpäin kuski kysyi minulta, että miten se ylitys tapahtui. Kysyessäni syytä kysymykseen hän sanoi sulkeneensa silmänsä tiukassa tilanteessa.

Luulen, että silmien sulkemisreaktio on nuorien ilmiö. Monella nisäkkäällä on nuorena piiloutumisvaisto, esim. hirvieläinten vasat painautuvat maahan tiukassa tilanteessa. Peto jatkaa emon jahtaamista, ja vasa on puskassa silmät kiinni eikä ilmianna itseään.

Vanhempanakin silmiensulkemista tapahtuu yllättävässä tilanteessa. Nyt isoisänä olen huomannut vältteleväni kuvia lasten kärsimyksestä, esim. viime aikoina uutisissa olleista maanjäristyksessä loukkaantuneista lapsista. En kuitenkaan sulje silmiäni, vaan kohdistan ne johonkin muualle, ja ajattelen jotain muuta. Tämä ei meinaa sitä, ettenkö haluaisi tukea kärsivää lasta.

Uusimmat

Suosituimmat