Lajien väliset vuorovaikutussuhteet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sakariaan biologiankurssien muistiinpanoista tongittua:

VUOROVAIKUTUSSUHTEIDEN LUOKITTELU

Hyöty
molemminpuolinen hyöty, mutualismi (+ +)
toispuolinen hyöty (+ 0)
hyöty – vahinko (+ -)

Haitta
kilpailu (- -)
toispuolinen vahinko (- 0)

0= ei vaikutusta
+= hyödyllinen vaikutus
- = haitallinen vaikutus
( . )( . ) = tissit

Onko muunlaisia vuorovaikutussuhteita olemassa? Pystyykö kahden lajin välillä olemaan vaikkapa mutualistista hyötysuhdetta ja peto-saalis-suhdetta samanaikaisesti? Esimerkkejä vuorovaikutussuhteista tähän ketjuun ja mieluusti vieläpä perustellen sekä vuorovaikutussuhteet luokitellen, kiitos.

Itse aloitan vanhalla kunnon loispistiäisellä. Kyseiset eliöt munivat poikasensa vieraan lajin toukkiin. Poikasten kasvaessa, ne käyttävät toukkaa ravintonaan, syövät sen elävältä sisältä päin ja tietystikin valikoivat ravintonsa: elintärkeimmät osat käytetään viimeiseksi. Kyse on loisimisesta, jossa toinen osapuoli hyötyy toisen kustannuksella.

Kommentit (7)

Vierailija

Jaahas, meni ilmeisesti yli tiedeläisten hilseen. Lisätäänpäs tähän keskusteluun vielä tujaus ehtaa tiedefoorumiseksikkyyttä: muslimi, maahanmuutto, islam, Hannu Tanskanen, vagina, seksi, pakkoruotsi, naisten harjoittama väkivalta, tasa-arvo, intti, sivari, kreationismi ja peilisolut.

Vierailija

Tämä on ihan hyvä avaus. Itsellä tuli mieleen vuorovaikutus, joka ei vaikuta kumpaankaan mitenkään. Onkohan tuollaisia? Vai onko tuo edes "vuorovaikutus" jos vaikutusta ei ole? Eikö esim. ihmisen ripsissä ja silmäluomissa asustele jotakin pikkuelukoita? Ei niistä ole mitään haittaa ihmiselle. Taitaa tosin olla hyötyä niille itselleen, kaippa ne jotain ihon palasia tms. syövät... Hankala juttu. En keksi yhtään eliöparia äkkiseltään, jotka eläisivät "yhdessä", mutta eivät saisi tästä parisyhteesta jompikumpi tai molemmat mitään hyötyä tai haittaa.

Vierailija

Peksu kirjoitti:

Ei niistä ole mitään haittaa ihmiselle.
Todennäköisesti ei, mutta esimerkiksi iholla asustavat bakteerikannat saavat ihmiseltä elinympäristön sekä täyttävät ekologiset lokerot, jolloin taudinaiheuttajamikrobit eivät saa ihmisen elimistössä elintilaa; tässä tapauksessa kyse olisi siis mutualismista (++).

Vierailija

Mitäpä sitä nyt asioista keskustelemaan, kun radikaalit mielipiteet ovat paljon hauskempia.

Halusin lisätä tähän sen, että vaikka koulussa helposti opetetaan tiettyjen lajien olevan toisilleen hyödyksi tai haitaksi, näin yksinkertainenhan asia ei suinkaan ole. Ei kahden lajin suhde ole kaikissa olosuhteissa samanlainen, ja ero vaikkapa mutualismin ja loisinnan välillä on jo sellaisenaankin häilyvä. Lisäksi on usein vaikea arvioida ulkopuolisella silmällä, onko tästä suhteesta nyt sitten keskimäärin useammin nettohyötyä kuin -haittaa.

Otetaanpa vaikka Afrikan suuret laiduntajat ja loisnokkelit. Loisnokkeli on lintu, joka kiipeilee kasvinsyöjänisäkkäiden päällä. Tämän suhteen luultiin kauan olevan mutualistinen: lintu nyppii eläinten turkista loisia, ja syö haavoista hyönteisten toukkia ja muita ikäviä otuksia.

Tarkemmin katsoen näyttää kuitenkin siltä, että lintu saattaakin olla loinen: se syö usein vain sellaisia loisia, jotka ovat jo ehtineet imeä verta isännästään. Sen lisäksi se juo haavoista verta, toisinaan jopa avaa jo umpeutuneita haavoja tai nokkii uusia reikiä isäntänsä ihoon verta saadakseen. Tämäkään tuskin tuntuu virtahevosta erityisen mukavalta:

Joskus isäntäeläinten nähdään ravistelevan äkäisesti lintuja pois kimpustaan, toisinaan ne taas kärsivällisesti sietävät niiden kiipeilyä naamallaankin. Myös todisteet siitä, pienentääkö lintujen läsnäolo loisten määrää ovat ristiriitaisia. Saattaa siis hyvinkin olla, ettei tätä vuorovaikutusta voida niputtaa sen paremmin mutualismiksi kuin loisinnaksikaan: se on kenties molempia, riippuen isäntälajista, tämän loisten määrästä, lintulajista (niitä on kaksi) ja muista seikoista.

Pointtina siis se, että kahden lajin väliset suhteet harvoin ovat oikeasti niin selvästi luokiteltavissa, kuin lukion - ja vielä yliopistonkin - oppikirjat helposti antavat ymmärtää.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007

Eräänä mielenkiintoisena eri lajien välisenä vuorovaikutussuhteena on paviaanien ja erään pienikokoisen antilooppilajin (olikohan Dik-Dik?) välinen suhde: Paviaanit joskus kaappaavat ja syövät antilooppien vasoja, mutta samalla ne varoittavat antilooppeja vaarallisemmista pedoista, joten antiloopit viihtyvät lähellä paviaaneja ja hyötyvät tuosta.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

Mei Long kirjoitti:

Pointtina siis se, että kahden lajin väliset suhteet harvoin ovat oikeasti niin selvästi luokiteltavissa, kuin lukion - ja vielä yliopistonkin - oppikirjat helposti antavat ymmärtää.
Tämähän on tietysti käsitteiden ja luokittelun ongelma yleisestikin ja toki sen tiedostan. Jonkinlainen alustus oli kuitenkin saatava itseäni kiinnostavalle aiheelle.

Vierailija

Esimerkiksi suurin osa puuta syövistä hyönteisistä elättää elimistössään mutualistisia bakteereja tai sieniä jotka hajottavat puun sisältämää selluloosaa hyönteisen ravinnoksi.

Uusimmat

Suosituimmat