Aurinko säteilyteho talvella

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terve,

Motivan sivuilla törmäsin aika mielenkiintoiseen kuvaajaan (sivu 3) auringon säteilytehosta talvella Suomen korkeuksilla.

http://www.motiva.fi/files/2220/AurinkoEnergia_www.pdf

Kun aurinkokeräimet eivät joulu-tammikuussa tuota mitään niin aurinkopaneelien teho näyttäisi laskevan "vain" 25 prosenttiin. Tuohan on melko hurja väite, paneelit reippaasti ylimitoittamalla olisi siis mahdollista myös keskitalvella tuottaa käyttösähkö aurinkopaneeleilla..? Onko tuossa virhettä?

Kiitokset kommenteista!

Kommentit (11)

Vierailija

Äkkiä vilkaisten sivun 3 kuvassa oleva 130w paneeli tuottaa heinäkuussa 15 yksikköä, kun joulukuun lukema 3.

Vierailija

Linkistä ei löytynyt, kuinka vanha juttu oli kyseessä. Kyllähän keräimistäkin puhuessa pitäisi eritellä taso- ja tyhjiöputkikeräimet toisistaan. Tuntuisi, että Motivankin olisi aika päivittää joiltain osin tietämystään

http://www.aurinkokeräin.fi/

Kuitenkin pystyt tekemään kyllä sähkösi talvellakin, eri asia kannattaako (vielä)? Joissain hiihtomökeillä ja muilla vastaavilla kannattaakin jo...

Eipä jutussa kai mitään väärin ole, tunnethan itsekin lasin takana auringon lämmittävän jo oikein mukavasti ja muutenkin on mukavat säät

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Olen vakuuttunut, että mitään kesää ei tule enää koskaan. Auringon teho on jostain syystä hiipunut murto-osaan entisestään. Sen huomaa siitä, että nyt aurinko paistaa keskipäivällä suunnilleen samalta korkeudelta kuin kesällä joskun klo. neljän aikaan iltapäivällä. Kesällä se lämmitti tuolta korkeudelta mutta nyt lämpötila pysyy reippaasti miinuksella.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
Ertsu
Sen huomaa siitä, että nyt aurinko paistaa keskipäivällä suunnilleen samalta korkeudelta kuin kesällä joskun klo. neljän aikaan iltapäivällä.



Katsopa tarkemmin.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Kyllä porottaa jo aika hyvällä teholla. Keräimien tehoa lisää heijastava lumipeite, mutta kelien lämpenemistä se tietysti haittaa.
Esimerkiksi lumi alkaa sulaa tumman auton päältä yli -20 asteen pakkasessa (siis parkissa olevan kylmän auton päältä).

Jos katsotaan kWh/m2 taulukoita vaikka 45 astetta kallistetulle paneelille, saadaan seuraava jakauma (ensin kuukausi, sitten kWh):

1 0.5
2 1.8
3 3.4
4 4.5
5 5.7
6 6.3
7 5.5
8 5.0
9 3.5
10 1.8
11 0.5
12 0.5

Toisin sanoen maaliskuussa saadaan yli puolet kesä- tai heinäkuun tehoista. Ainoa ero maaliskuussa on siis kylmä ilman lämpötila, joka heikentää keräimien, mutta lisää kennojen tehokkuutta.

Vierailija

Mutu-päätelmiä:

Aurinkokeräin hyödyntää pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli infrapuolta ja aurinkokenno taas muuntaa näkyvää valoa (lyhyempiä aallonpituuksia) sähköksi...

Jälkimmäinen toimii vallan mainiosti kylmässäkin kunhan valoa piisaa, keräimestä ei taida paljon iloa olla keskitalven aikaan.

Korjatkoon viisaammat jos meni pieleen.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Bitjuus
Mutu-päätelmiä:

Aurinkokeräin hyödyntää pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli infrapuolta ja aurinkokenno taas muuntaa näkyvää valoa (lyhyempiä aallonpituuksia) sähköksi...

Jälkimmäinen toimii vallan mainiosti kylmässäkin kunhan valoa piisaa, keräimestä ei taida paljon iloa olla keskitalven aikaan.




Vielä tarkennuksena, että aurinkokennon alhainen lämpötila parantaa kennon hyötysuhdetta (lämpötilan noustessa kennon tyhjäkäyntijännite laskee 2.2 mV jokaista astetta kohti).
Aurinkokeräimen hyötysuhde taas laskee heti jos lämpötila laskee, koska lämpöhäviöt kasvavat. Keräimestä riippuen sen veteen kehittämä lämpötilaero voi olla esim 30-70 asteen luokkaa. Jos pakkasta on 20 astetta, saat +10 asteista vettä; ei paljon lämmitä
Toisaalta +20 asteessa kesällä saat samalla paisteella 50-asteista vettä.

Nupo
Seuraa 
Viestejä208
Liittynyt20.1.2010
Bitjuus
Mutu-päätelmiä:

Aurinkokeräin hyödyntää pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli infrapuolta ja aurinkokenno taas muuntaa näkyvää valoa (lyhyempiä aallonpituuksia) sähköksi...

Jälkimmäinen toimii vallan mainiosti kylmässäkin kunhan valoa piisaa, keräimestä ei taida paljon iloa olla keskitalven aikaan.




Kai se keräimen maalipinta muuttaa näkyvänkin valon lämmöksi? Selektiivisyydestä sitten riippuu, paljonko se säteilee energiaa ulospäin.

Vierailija
Denzil Dexter

Aurinkokeräimen hyötysuhde taas laskee heti jos lämpötila laskee, koska lämpöhäviöt kasvavat. Keräimestä riippuen sen veteen kehittämä lämpötilaero voi olla esim 30-70 asteen luokkaa. Jos pakkasta on 20 astetta, saat +10 asteista vettä; ei paljon lämmitä
Toisaalta +20 asteessa kesällä saat samalla paisteella 50-asteista vettä.



Aika huonona pidän tuota 30 asteen lämpötilaeroa. Tyhjiöputkikeräimillä saadaan lämpöhäviöitä mukavasti kuriin.
http://en.sosifi.com/ezfiles/2288/40/O_ ... lic_tr.pdf

Uusimmat

Suosituimmat