1,7M ihmistä kustantaa 5,3M elämisen

Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005

Tekniikka & Talous -lehden erinomainen kirjoitus 1½ viikon takaa: Veijo kertoo, että kakkukestit ovat ohi.

Poimintoja:

"jokainen yksityisellä sektorilla työskentelevä joutuu elättämään itsensä ja kaksi muuta."

Tämä tulisi kaikkien muistaa siinä vaiheessa, kun syyllistetään ahneita yrittäjiä tai vaaditaan erikoiskirurgipalveluita sekä taidegallerioita verorahoilla joka kadunkulmaan. Absoluuttisen valtaosan kaikesta verokertymästä maksavat keskituloiset ihmiset, joita myös suuri osa kansasta edustaa. Kärsijiksi joutuvat työn kalleuden takia tietysti myös työttömät. On siis valtaosan etu laskea julkisia menoja - ja siirtää työllisyyden painopistettä yksityiselle puolelle.

"Mitä suuremman osan bruttokansantuotteesta julkinen sektori kuluttaa, sitä kalliimmaksi työn ostaminen muodostuu yksityiselle sektorille."

Juuri näin. Työllistäjä --> palkansaaja --> kuluttaja -ympyrässä ei ole ainuttakaan vaihetta, jota ei verotettaisi ankaralla kädellä. Julkinen sektori kyllä keksii aina käyttöä jokaiselle maksetulle veroeurolle. Tarkoitus pitäisi olla optimoida palvelut siten, että jokaisen ihmisen perustoimeentulo ja terveydenhuolto on turvattu mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Tähän ei nykyjärjestelmä pyri, eikä siihen ole intensiiviä.

"Mitä aikaisemmin kunnat ja valtio ymmärtävät priorisoida palvelut joita ne tarjoavat, sitä nopeammin kansantalous lähtee todelliseen, kestävään kasvuun, jonka varassa voimme edes kuvitella ylläpitävämme nykyisen tapaista hyvinvointivaltiota."

Kyllä, pelkkä hyvinvointivaltion ylläpito vaatii (kestävää) talouskasvua. Sitä tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan mm. yleiseen inflaatioon, kasvavaan eliniänodotteeseen sekä väkiluvun kasvuun. Jos talouskasvu pysähtyy, elintaso laskee.

"Veijo ei ymmärrä sitä, että puhutaan työvoimapulasta ja tarjotaan ratkaisuksi maahanmuuttoa. Meillä on miljoonan ihmisen työvoimareservi, kun lasketaan työssäkäyvien osuus kaikista työikäisistä. Toiseksi maahanmuuttajien kotouttaminen tuottaviksi työntekijöiksi maksaa kansantaloudelle suunnattomia summia tuottavuuden menetyksinä."

Maahanmuuttoa sinänsä lienee kaikilla mahdollisilla forumeilla kommentoitu jo liiallisuuksiin asti, enkä siihen (humanitaarisessa mielessä) haluakaan puuttua. Suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin kannalta kuitenkin tiivistettynä: Suomeen tulisi ensisijaisesti haalia osaavaa, koulutettua ja työperäistä (sekä yritysten että työntekijöiden edustamaa) maahanmuuttoa niin paljon kuin mahdollista.

"Tavoitteena pitää olla se, että mahdollisimman monelle suomalaiselle tarjoutuu mahdollisuus työskennellä yksityisen sektorin palveluksessa."

Nimenomaan tämä on asian ydin, mutta missä ovat ne poliitikot, jotka sanovat asian ääneen ja ajavat sitä? Valtion tulisi sekaantua yhä vähemmän talouselämään erilaisin rajoituksin, omistuksin, innovaatioforumein, työryhmien väliraportein, tempputyöllistämisin jne.; ja antaa yhä enemmän ihmisten itsensä päättää mistä he haluavat maksaa, ja mitä palveluita toisilleen tarjota, milloin, ja missä. Julkishallinnon osuus taloudesta ja sille asetetuista rajoitteista ei tule olla 0 - ei lähelläkään sitä - mutta sitä tulisi reilusti pienentää nykyisestä.

Oikeistoliberaali (talous)politiikka on kaikkien hyvinvoinnin etu.

Sivut

Kommentit (32)

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Olisiko silti nykyisessä yhteiskunnassa jokaiselle järkevää työtä 40 tuntia viikossa? Etenkin teollisuudessa on nykyään paljon vähemmän tarvetta työvoimalle kuin joskus ennemmin, joka on yhteiskunnallisesti oikeastaan vain hyvä asia. Eurooppalainen ihminen ei ole ruumiillista työtä varten, koska hän osaa tehdä mekaanisen ja automatisoidun laitteen sitä varten. Vielä kun näistä koneista tuleva hyöty jakautuisi tasaisemmin yhteiskuntaan. Nykyinen vapaakauppa on kuitenkin tätä vastaan, koska teollisuus siirtyy matalanpalkan ja -veron maihin.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Asiaahan tuossa oli, mutta pelkästään julkisen sektorin työvoimaan kohdistuvat säästöt ja palvelujen priorisointi eivät ole riittäviä tai edes oikeudenmukaisia kokonaisuuden kannalta, vaan tärkeintä olisi poistaa päällekkäisiä palveluja, niitä jotka on aikanaan poliittisin lehmäkaupoin pystytetty ja ovat olleet jopa hyödyllisiäkin.

Maailma on kuitenkin ympärillä muuttunut ja julkisten palvelujen olisi muututtava mukana. Monissa palveluissa on taustalla kaksihintajärjestelmä, julkinen ja se todellinen hinta, joka on huomattavasti korkeampi. Oikeastaan kyseessä on komihintajärjestelmä, yksi hinta sille mitä asiakas maksaa, toinen hinta sille mitä ilmoitetaan palvelun hinnaksi ja kolmas, korkein hinta, sille mitä palvelu todellisuudessa maksaa kaikkine kustannuslisineen. Kaikki nämä hinnat ovat jossain byrokratiassa mielivaltaisesti arvottuja ilman minkäänlaisia vaihtoehtolaskelmia.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Veli Hopea
Seuraa 
Viestejä1249
Liittynyt29.11.2006
Olbe

Tarkoitus pitäisi olla optimoida palvelut siten, että jokaisen ihmisen perustoimeentulo ja terveydenhuolto on turvattu mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Tähän ei nykyjärjestelmä pyri, eikä siihen ole intensiiviä.


Tuossahan se asian ydin on. Ehkä tuollaiseen joskus on pyrittykin, onhan Suomessakin joskus ollut verotusaste kohtuullinen. Nykyistä menoa seuraamalla näyttää siltä, että vanhat viisaudet on haudattu syvälle ja tampattu tiukasti maata päälle.

New ideas are always criticized - not because an idea lacks merit, but because it might turn out to be workable, which would threaten the reputations of many people whose opinions conflict with it.

ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=&p=3C7052B7ADA587B6&i...) (video)

Vierailija
Teekkari
Mukavaa, että vahvat auttavat heikkoja.



Juuri niin. Vai haluaako Olbe ja muut kurjalistoa kaduille? Kannattaa myös muistaa, että heikkojen auttaminen ylläpitää yhteiskuntarauhaa ja tavallaan myös vakuutus tästä rauhasta, vaikka toisten auttaminen ei sykähdyttäisikään.

Julkisen sektorin työvoimasta huomattava osa on myös suoraan hyvinvointipalveluita, opetus- ja terveydenhuoltohenkilökuntaa. Tämä tuppaa unohtumaan.

Toinen mikä unohtuu on vaihtoehtojen toimimattomuus. USA:n terveysjärjestelmä maksaa pari kertaa suhteessa Suomen järjestelmän ja tuottaa surkeammin palveluita. Tätäkö halutaan, kallista ja vain joillekin toimivaa, mutta joitakin rikastuttavaa?

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
Teekkari
Mukavaa, että vahvat auttavat heikkoja.



Niin minustakin, kuten jokaisen hyvinvointivaltion kuuluukin tehdä. En vain usko, että niitä heikkoja on Suomessa 3,6 miljoonaa.

Tuppu L 2.0
Olisiko silti nykyisessä yhteiskunnassa jokaiselle järkevää työtä 40 tuntia viikossa?



Minä en sitä tiedä. Ilmeisesti et sinäkään, kun asiaa kysyt. Mutta sitä ei myöskään tiedä valtio - joka tällä hetkellä rajoituksineen estä sen työllisyyden kehittymistä.

Mitä tapahtui, kun kauppojen aukioloaikojen rajoituksia lievennettiin vuoden alusta? Syntyi satoja uusia työpaikkoja, joihin oli hakijoita enemmän kuin tarpeeksi.

Mitäköhän tapahtuisi, jos kauppojen aukiolorajoitukset poistettaisiin kokonaan?

Tuppu L 2.0
Etenkin teollisuudessa on nykyään paljon vähemmän tarvetta työvoimalle kuin joskus ennemmin, joka on yhteiskunnallisesti oikeastaan vain hyvä asia.



Niin, koska se työ on jo ehtinyt siirtyä muualle - osittain juuri yo. mainituista syistä johtuvan suomalaisen työn kalleuden takia.

Tuppu L 2.0
Eurooppalainen ihminen ei ole ruumiillista työtä varten, koska hän osaa tehdä mekaanisen ja automatisoidun laitteen sitä varten. Vielä kun näistä koneista tuleva hyöty jakautuisi tasaisemmin yhteiskuntaan. Nykyinen vapaakauppa on kuitenkin tätä vastaan, koska teollisuus siirtyy matalanpalkan ja -veron maihin.



No jaa, tuota nyt en allekirjoita (hieman offtopiciksi menee). Kiinalainen tai intialainen insinööri suunnittelee nykyään paperikoneen siinä missä suomalainenkin.

sigfrid
Asiaahan tuossa oli, mutta pelkästään julkisen sektorin työvoimaan kohdistuvat säästöt ja palvelujen priorisointi eivät ole riittäviä tai edes oikeudenmukaisia kokonaisuuden kannalta, vaan tärkeintä olisi poistaa päällekkäisiä palveluja, niitä jotka on aikanaan poliittisin lehmäkaupoin pystytetty ja ovat olleet jopa hyödyllisiäkin.



Ei tietenkään pelkkä työvoimaan kohdistuva säästö. Julkisten rakenteiden kokonaisanalyysi sisältää paljon muutakin. Suuremmat säästöt tulevat nimenomaan verorahoilla tuotetun kokonaishyödyn optimoinnista - johon itsekin viittasit päällekkäisten palvelujen poistamisella. Esimerkiksi asuntojen omistamista tukeva (ja asuntojen hintoja nostava!) korkopolitiikka on valtion sekaantumista asuntomarkkinoihin, jonka voisi hyvin poistaa markkinoita häiritsemästä ja kokonaisveroastetta nostamasta.

Täytyy myös muistaa, että kun yksi julkisen sektorin työntekijä löytää työtä yksityiseltä sektorilta, niin nettohyöty kaksinkertaistuu; elätettävä siirtyy elättäjäksi.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
Olbe
Teekkari
Mukavaa, että vahvat auttavat heikkoja.



Niin minustakin, kuten jokaisen hyvinvointivaltion kuuluukin tehdä. En vain usko, että niitä heikkoja on Suomessa 3,6 miljoonaa.
Eipä kai olekaan. Mutta pitää muistaa lapset, eläkeläiset ja opiskelijat, joista verokertymä on vaisua
On tietysti niitä, jotka kykenisivät, mutta on liian hapokasta.

Everything you know, is about to change.

Vierailija
Olbe
Mitä tapahtui, kun kauppojen aukioloaikojen rajoituksia lievennettiin vuoden alusta? Syntyi satoja uusia työpaikkoja, joihin oli hakijoita enemmän kuin tarpeeksi.



Se, että ihmiset seisoskelevat kaupassa, ei tuota lisäarvoa yhteiskunnalle. Työn tulisi olla hyödyllistä. Kerskakulutukseenkaan ei sovi ryhtyä, ja toisaalta työnteko työnteon takia ei ole järkevää.

Vierailija
Olbe

"jokainen yksityisellä sektorilla työskentelevä joutuu elättämään itsensä ja kaksi muuta."




Professori Michael Hudson sanoi eräässä haastattelussa, että esimerkiksi nykyään Yhdysvalloissa rikkain 1% ihmisistä omistaa n. 66% maan tulonlähteistä ("revenue to wealth").

Hudsonin mukaan länsimainen yhteiskunta on tuomittu kiertämään oligarkiasta aristokratiaan, aristokratiasta demokratiaan ja lopulta takaisin oligarkiaan.

Eikö tässä päde yksi filosofian nyrkkisäännöistä, että oikeuksien myötä tulee myös vastuuta?

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Damasio

Kirjoitit:

Julkisen sektorin työvoimasta huomattava osa on myös suoraan hyvinvointipalveluita, opetus- ja terveydenhuoltohenkilökuntaa. Tämä tuppaa unohtumaan.

Toinen mikä unohtuu on vaihtoehtojen toimimattomuus. USA:n terveysjärjestelmä maksaa pari kertaa suhteessa Suomen järjestelmän ja tuottaa surkeammin palveluita. Tätäkö halutaan, kallista ja vain joillekin toimivaa, mutta joitakin rikastuttavaa?

Muuten ihan hyvä kommentti, mutta unohdat itse sen ainoan järkevän vaihtoehdon olemassaolon. Vai etkö ole koskaan kuullutkaan palvelusetelistä? Palvelusetelissähän yhdistyy julkinen maksaja ja yksityinen palvelun tuotanto.

Suomalaisissa tiedotusvälineissä ei ymmärtääkseni ole juurikaan käsitelty palveluseteleitä, vaan aina otetaan vertailukohdaksi USA:n tyyppinen vakuutuspohjainen systeemi, jollaista ei käsittääkseni kukaan ole kopioimassa yhtään mihinkään. Sikäli ei ihme, ettet asiasta mitään tiedä.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009
Olbe
Mitäköhän tapahtuisi, jos kauppojen aukiolorajoitukset poistettaisiin kokonaan?

Luultavasti työn tehokkuus heikkenisi. Nykyinen yhteiskunta perustuu tiettyyn aikatauluun, mielestäni tästä luopuminen heikentää yhteiskunnan toimivuutta. Oikeampi kehityssuunta olisi kassojen automatisointi, jolloin ne voisivat olla jatkuvasti auki. Vuorotyöllä on tunnetusti piilokustannuksia, jotka vaikuttavat koko yheiskuntaan.

Mielestäni me lähestymme tätä asiaa hieman eri näkökulmista. Itse näen työn vain yhteiskunnallisena haittana, joka aiheuttaa vain sairauksia ja muita erilaisia haittoja. Ihmiset tekevät työtä suurimmaksi osaksi vain saadakseen ostoivoimaa, jolla saa sitten tyydytytetyksi erilaisia elintarpeita mahdollisimman hyvin. Yhteiskunnan pitäisi tulevaisuudessa pyrkiä vain luopumaan ruumiillisesta työstä pois, jolloin ihmisille jäisi enemmän aikaa kehittää itseään, tekniikkaa, tiedettä ja yhteiskuntaa. Jossain oli tutkimuskin, jossa vastoin yleistä luuloa todettiin työttömien olevan henkisesti terveempiä kuin työlliset. Työn haittavaikutukset ovat varmasti selvästi suurin yksittäinen tekijä yhteiskunnassa.

Vierailija
Olbe
Täytyy myös muistaa, että kun yksi julkisen sektorin työntekijä löytää työtä yksityiseltä sektorilta, niin nettohyöty kaksinkertaistuu; elätettävä siirtyy elättäjäksi.



Tästä on pakko olla osittain eri mieltä. Jos julkiselta sektorilta siirrytään yksityiselle sektorille tekemään samaa työtä jonka yhteiskunta joutuu ostamaan niin missä on säästö? Lähinnä sairaanhoitajat, lääkärit, opettajat, kapitulantit ja vaikkapa verovirkailijat?

L
Muuten ihan hyvä kommentti, mutta unohdat itse sen ainoan järkevän vaihtoehdon olemassaolon. Vai etkö ole koskaan kuullutkaan palvelusetelistä? Palvelusetelissähän yhdistyy julkinen maksaja ja yksityinen palvelun tuotanto.



Palvelusetelit toimivat sitten hyvin vai? Miten palveluseteli hinnoitellaan? Eli selkäsairaana yhteiskunnalta saisi palvelusetelin jonka arvo on vaikka 700€ ja siitä sitten leikkausta valitsemaan tarjouksen perusteella? Miten leikkauksia myyviä yrityksiä valvottaisiin? Olisiko silloin minimiveloitus aina 700€ vai tekisikö joku halvemmalla jos yhteiskunta maksaa?

Vai lapsia kohden 600€ jolla ostetaan perusopetus?

Kuulostaa utopialta mutta ole hyvä ja kerro lisää... Tuossa mallissa voisi olla jotain perää joihinkin palveluihin. Vielä en tiedä mihin mutta tämä ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009
Rimmed762
Olisiko silloin minimiveloitus aina 700€ vai tekisikö joku halvemmalla jos yhteiskunta maksaa?

BTW, korkeakoulujen ruokailut järjestetään tällä tavalla. Voin todeta että se on henkilökohtaisten kokemusten perusteella todella surkea järjestelmä. Ruokalan järjestämä ruoka vastaa jotain ala-asteen ruokaa, vaikka hintaa on jotain 5.80 euroa annosta kohti, josta 2.60 on omavastuuta. Ruoka koostuu aina pääosin kuoristusta riisistä ja makaronista. Tämän päälle sitten saa pahimillaan jotain "kanacurrykastiketta", jossa on viisi ananaksenpalaa ja lisäksi kaksi pientä kananpalaa. Jouluruokana oli sitten oikein HK-sinistä uunimakkaraa. Toinen lasillinen maitoa tuo luonnollisesti lisähintaa. En ole kuullut kenenkään kehuneen tätä järjestelmää.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Rimmed762

Kirjoitit:

Palvelusetelit toimivat sitten hyvin vai? Miten palveluseteli hinnoitellaan?

Idea on hinnoitella palveluseteli siten, että sen arvo mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen ja jättää sopivaksi katsotun voiton yrittäjälle taikka osakkeenomistajille. Teoriassa hirvittävän yksinkertaista, mutta käytännössä tämä tietenkin vaatii paljon kahvia, tupakkia ja pienimuotoista byrokratiaa, eli komiteaa ja virkamiestä.

Ja:

Eli selkäsairaana yhteiskunnalta saisi palvelusetelin jonka arvo on vaikka 700€ ja siitä sitten leikkausta valitsemaan tarjouksen perusteella?

Tismalleen näin.

Ja:

Miten leikkauksia myyviä yrityksiä valvottaisiin?

Sama elin, joka valvoo nykyisiäkin yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia hoitaisi homman.

Ja:

Olisiko silloin minimiveloitus aina 700€ vai tekisikö joku halvemmalla jos yhteiskunta maksaa?

En taida ymmärtää oikein. Vai tarkoitatko, että jos joku tekisi 600:lla, saisi setelin omistaja 100 itselleen? Itse lähtisin siitä, että ei noin. Tuo sotii koko ideaa vastaan ja johtaisi varmastikin kaikennäköiseen kikkailuun taikka hämminkiin.

Ja:

Tuossa mallissa voisi olla jotain perää joihinkin palveluihin. Vielä en tiedä mihin mutta tämä ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa.

Esimerkiksi Itävallan julkinen terveydenhoito on organisoitu palvelusetelein. Viimeksi kun näin WHO:n julkisten terveydenhuoltopalvelujen hinta et laatuvertailun, oli Itävalta Euroopan ykkönen ja Suomi toiseksi kallein ja laaduttomin.

Ruotsissa käsittääkseni koulumaailmassa on kokeiltu palveluseteliä myös hyvin tuloksin.

Vierailija

Meidän lapsuudessa oli tapana, että 1,7 ihmistä elätti 5,3.
Isät teki yhden ihmisen työt, ja vähän ylitöitä päälle jatkuvasti. Äidit teki osa-aikatöitä ja hoiti perhettä. Isän osuus taloudellisesti 1,2 ja äidille 0,5. Näillä rahoilla elätettiin sitten 3,7 lasta, eli 2 kouluikäistä ja yksi toukka ja mummo.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat