Mekaaninen laskukone

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten mekaanisella laskukoneella lasketaa jakolaskuja? Siinä on kampi, josta kiertämällä saadaan yhteen ja vähennyslaskut ja pilkun siirto onnistuu, on myös mittari, joka mittaa montako kertaa kampea on kierretty.

Miten jakolasku lasketaa yhteen ja vähennys operaatioilla?

Kommentit (12)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Jos haluat jakaa vaikka luvun 9 kolmella, niin laitat luvun yhdeksän tauluun, ja vähennät kolmosta kunnes luku loppuu. Siinä pitäisi olla jossain laskuri joka jopa ilmaisee kuinka monta kertaa pyöritit, joka on laskun tulos. Joskus jää myös jakojäännös kun luku ei mene tasan.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Mekaaniset laskukoneet perustuivat logaritmimatematiikkaan, siis samaan kuin laskutikut aikoinaan. Periaate oli kait jotenkin: Normaalilukujen kertolasku on logaritmien yhteenlasku.

Eli lineaariasteikolla voi laskea (vaikkapa viivoittimella ja ruutupaperilla) yhteenlaskuja helposti. Muuttamalla ne asteikot logaritmiseksi, niillä saa aikaan kerto- ja jakolaskuja.

Ensimmäisissä mekaanisissa laskukoneissa oli konkreettisesti lineaariset mittausliuskat, joiden loviin kerrottavat sijoitettiin. Siis kolme logaritmista liuskaa samansuuntaisesti. 2 alkuarvoliuskaa ja 1 vastausliuska. Näiden kaikkien skaala oli logametrinen, luultavasti 10-logametrinen. Ja yksi levy joka oli näihin nähden suht koht poikittain - eli sille annettiin kahden tekijän numerot ja se asettui näiden alkuarvopisteiden mukaiseen kulmaan, eli sai siitä kallistuskulmansa ja sen asetuslevyn ja kolmannen vastausliuskan leikkauspisteestä pystyi lukemaan alkuarvoliuskojen lukujen summan. Ja koska kyseessä oli logaritmiasteikko, niin lopputuloksena oli ja on kertolaskun vastaus.

Jotain noin kait se meni. Myöhemmät mekaaniset laskukoneet eivät perustuneet lineaarisiin levyihin vaan moniin rinnakkaisiin rulliin, nämäkin olivat kait logaritmisesti pykälletyt ja niitä oli rinnan joskus jopa 18 kpl.

Lukumäärän tiedän, koska isälläni oli sellainen laskukone aikoinaan, se vielä printtasi luvut paperiliuskalle. Kunnes kerran sillä luvattomasti leikkiessäni väänsin sitä kampea vajaan varttikierroksen, olin kait jotain 5v. Masiina jumittui. Ei toiminut, vaikka olisi hakannut kampea eteen tai taaksepäin. Poistin tietenkin johtolangat ja poistuin paikalta. Kun Isi tuli kotiin hän tietenkin alkoi tehdä töitään kirjoituspöytänsä ääressä ja kohta kuului kiroilua, että miten tämä on jumissa. Isäni teki noita laskuhommia työkseen, oli sotareissun jälkeen kouluttautunut DI:ksi ja työskenteli lujuusopin parissa.
Sotaisuus ei kyllä näkynyt siinä, että aikansa kiroiltuaan hän sanoi, että tämä rakkine sopii lasten leikkikaluksi. No, käsitin sen luvanannoksi ja seuraavana päivänä, isän ollessa töissä minä purin sen laitteen. Siinä oli hienomekaniikkaa enemmän kuin tuhannessa mekaanisessa rannekellossa. En muista, tuliko isiltä kyyneleitä silmistä lopputuloksen nähdessään, minulta taisi tulla.

Vierailija
TPa
Mekaaniset laskukoneet perustuivat logaritmimatematiikkaan, siis samaan kuin laskutikut aikoinaan.

Eivät todellakaan perustuneet mihinkään logaritmimatematiikkaan.
Mekaaninen laskukone osaa vain yhteen ja vähennyslaskun.
Jakolasku hoituu siten, että jakaja siirretään kohtaan, jossa jaettava on jakajaa suurempi mutta pienempi kuin kuin 10*jakaja. Vähennetään kunnes jaettava on jakajaa pienempi, siirretään dekadia pienemmäksi ja jatketaan kunnes jaettava on nolla tai laskimen numeroalue loppunut. Kunkin dekadin kohdalla suoritettujen vähennysten lukumäärä muodostaa osamäärän. Periaate on siis sama kuin jakokulmalla jakaminen kynällä ja paperilla.

Vierailija

koirantille: Mahtava laskusuositus yhdellä kammen pyöräytyksellä.
Minua kiinnostaa tuon kuvailemasi laskimen toimintaperiaate, se on ilmeisesti vanhempi kuin isäni aikoinaan omistama. Voitko antaa linkin laitteeseen?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
TPa
koirantille: Mahtava laskusuositus yhdellä kammen pyöräytyksellä.
Minua kiinnostaa tuon kuvailemasi laskimen toimintaperiaate, se on ilmeisesti vanhempi kuin isäni aikoinaan omistama. Voitko antaa linkin laitteeseen?



Tuskinpa korant tarkoitti, että se toimii noin yhdellä kammen pyöräytyksellä. Lainasin kerran työkaverin perintökaluna saamaansa laskukonetta, ja sangen omapäisesti purin, öljysin ja kasasin sen... Se toimi jakolaskun osalta juuri niinkuin korant kuvasi. Kyseessä oli aika pitkälti tämän näköinen aparaatti. Yhteen- ja vähennyslaskut onnistuivat yhdellä kammen pyöräytyksellä. Kerto- ja jakolaskun toimintaperiaatteen pystyi päättelemään maalaisjärjellä ala-asteen matematiikantunteja referoiden. Dekadin siirtoa varten oli kätevät pikanäppäimet, ja kun jaettava meni nollan ohi, kuului havainnollinen "kling", joten oletettavasti harjaantunut käyttäjä pystyi suorittamaan jakolaskuja sangen nopeasti. Tulos (kammen pyöräytysten lukumäärä) muodostui omaan numoeronäyttöönsä dekadi dekadilta.

Upeita värkkejä kaikkiaan, tuollaisen haluaisin ehdottomasti kirjahyllyyn.

Vierailija
Heksu
Kyseessä oli aika pitkälti tämän näköinen aparaatti.
Hienot kuvat. Tuollaista "piikkisikaa" lainasin kaveriltani opiskeluaikoina, kun piti laskea sovelletun matikan tehtävä. Viitisen tuntia sitä veivasin ja lopulta huomasin virheen lähtöarvoissa. Eipä huvittanut aloittaa uudelleen ja turvauduinkin prujuun.
Myöhemmin ostin itselleni vähän hienomman mekaanisen laskimen, jossa ei ole kampea vaan painovipu. Toimii edelleen kun en onneksi intoontunut hajottamaan sitä.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
korant
Toimii edelleen kun en onneksi intoontunut hajottamaan sitä.



Kiusaus moisen värkin purkamiseen onkin valitettavan suuri. Viisainta olisikin heti kättelyssä hitsata ruuvit kiinni...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10609
Liittynyt16.3.2005

TKK:n fysiikan labrassa oli sähkömoottorilla varustettu samantapainen kalkylaattori. Koneessa oli kolme rekisteriä: kaksi lähtöarvoa ja kierroslaskuri. Joku neropatti (en todellakaan ollut minä kyseessä, koska en ole neropatti) pani koneen jakamaan miljoonan ykkösellä. Parin tunnin runksuttamisen jälkeen kone oli päässyt vähentelyoperaatiossaan jonnekin yhdeksäänsataantuhanteen, ja assistentti heitti meidät pihalle.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Olikohan siinä dekadin siirtoa lainkaan. Noilla lähtöarvoillahan ei tarvita kuin yksi vähennyslasku ja tulos on valmis.

Uusimmat

Suosituimmat