Psykodynaaminen terapia tehokkaampaa

Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008

Nykyisin on usein toistettu, että kognitiivinen terapia on tutkitusti tehokkaampaa, kuin psykoanalyyttisesti suuntautunut terapia. Kuitenkin kyse näyttää olevan vain hokemasta, jolla ei ole empiiristä pohjaa. Psykodynaamisen terapian vaikuttavuutta ja tehoa ei vain ole aikaisemmin tutkittu, ja sen vuoksi on syntynyt vaikutelma, että kognitiivinen terapia olisi psykodynaamista tehokkaampaa.

Jonathan Shedler on julkaissut katsauksen psykodynaamisen terapian tuloksiin, ja todennut korkeita vaikuttavuuslukuja ja vaikuttavuus säilyy vielä pitkään terapian lopettamisen jälkeen, joka viittaisi pysyviin muutoksiin ihmisessä terapian tuloksena.

http://www.apsa.org/portals/1/docs/news ... 100202.pdf

Shedler myös kiinnittää huomiota siihen, että kognitiiviset terapeutit käyttävät samanlaisia lähestymistapoja terapiassaan, jotka alun perin ovat psykodynaamisesta terapiasta lähtöisin, ja kysyykin, myydäänkö asiakkaille todellisuudessa samaa tuotetta eri nimillä.

SciAm Mindin juttu aiheesta.
http://www.scientificamerican.com/artic ... h-into-lab

Kommentit (8)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Kognitiivisella terapialla saavutetaan tulokisia paremmin tietyissä sairauksissa. Psykoterapia taas sopii muutamaan muuhun paremmin.

Hämmentää.

Vierailija
Emotion Science
Shedler myös kiinnittää huomiota siihen, että kognitiiviset terapeutit käyttävät samanlaisia lähestymistapoja terapiassaan, jotka alun perin ovat psykodynaamisesta terapiasta lähtöisin, ja kysyykin, myydäänkö asiakkaille todellisuudessa samaa tuotetta eri nimillä.



Kyseessä ei ole mikään tuote, vaan terapeuttiset metodit. Se on aikalailla selvää, että psykodynaamisen lähestysmistavan syntyessä, kyseinen suuntaus on antanut vaikutteita muille näkökulmille. Tämä on havaittavissa, kun tutustuu tiettyjen suuntausten, kuten kognitiivisen ja behaviouristisen näkökulmien historiaan ja nykyiseen tilaan.

Psykoanalyyttinen käsitys mielestä, joka kaikessa kokonaisuudessaan rakentuu suurimmaksi osaksi teoreettiseen ja tutkimattomaan viitekehykseen, on ollut erittäin vetoava näkemys myös tieteen ulkopuolella. Käsittääkseni juuri tällainen 'ei-tieteentekijöiden' keskuudessa suosiota saanut ilmiö, on myös todennäköisesti se sosiaalinen tekijä, joka on lisännyt tieteellisten piirien halveksuntaa ko. teorioita kohtaan, jolloin tutkijoiden, jotka haluavat säilyttää maineensa, ei ole ollut soveliasta 'liata' käsiään psykoanalyysiin tai psykodynaamisiin terapioihin. Kyseessä on sinänsä käsittämätön reaktio tiedeihmisiltä, sillä tieteellisessä argumentaatiossa ei pitäisi olla mitään merkitystä sillä, mitkä ovat tällaisien teoreettisten kysymyksien parissa askartelevien ihmisten taustat.

Todennäköisesti tämä on myös se syy, miksi psykoanalyysi on otettu paremmin vastaan tietyissä humanistisissa tiedepiireissä, missä inhimillistä asennetta ei yritetä tukahduttaa sillä perusteella, että se olisi uhka tieteen tekemiselle sinänsä. Psykoanalyysin lähin tieteellinen verrokkiokohde lienee neuropsykologia, vaikka Freud rakensi ko. teoriaa monitieteellisesti.

Emotion Science
Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008
o
Mikäs näiden terapioiden merkittävä ero on tiivistetysti?

Shedlerin artikkelissa on lueteltu seitsemän psykodynaamiselle terapialle muista terapioista poikkeavaa piirrettä:

1. Paino on tunteilla ja niiden ilmaisulla.
Psykodynaaminen hoito kannustaa tutkimaan ja keskustelemaan kaikista potilaan tunteista. Terapeutti auttaa potilasta kuvaamaan ja pukemaan sanoiksi tunteita, myös ristiriitaisia ja uhkaavalta tuntuva tunteita, ja tunteita, joita häiritsevä tai uhkaavasti, ja tunteita, joita potilas ei aluksi pysty tunnistamaan ja tunnustamaan (tämäon päinvastaista kognitiiviseen painottumiseen, jos suurempi Pääpaino on ajatuksilla ja uskomuksilla, Blagys & Hilsenroth, 2002; Burum & Goldfried, 2007). Tehdään myös ero älyllisen oivaltamisen ja tunteellisen välillä näkemys, joka vaikuttaa syvällä tasolla ja johtaa muutokseen. (tämä on yksi syy, miksi monet älykkäät ja psykologisesti ajattelet ihmiset voivat selittää miksi heillä on vaikeutensa mutta niiden ymmärtäminen ei auta heitä voittamaan näitä ongelmia).

2. Tutkitaan, miten pyritään välttelemään ahdistavia ajatuksia ja tunteita.
Ihmiset tekevät hyvin monia asioita, tietoisesti ja tietämättään, välttääkseen kokemuksia, jotka ovat epämiellyttäviä. Tämän välttäminen (teorian sanoin ilmaistuna, minän puolustuskeinot ja vastarinta) voi ottaa karkeita muotoja, kuten jättää väliin istuntoja, saapua myöhässä tai ettäon väistelevä. Se voi ottaa hienovaraisia muotoja, joita on vaikea tunnistaa tavallisissa sosiaalisessa keskustelussa, kuten hienoisia poikkeamisia aiheesta, kun tiettyjä ajatuksia syntyy, keskitytään pinnallisiin näkökohtiin psykologisesti merkityksellisten kokemuksen sijasta, mielekästä, keskittymällä piirteisiin ja tapahtumiin affektien eliminoimiseksi, keskitytään ulkoisiin olosuhteisiin enemmän kuin omaan roolin tapahtumien synnyssä, ja niin edelleen. Psykodynaamiset terapeutit aktiivisesti keskittyvät ja tutkivat näitä väistämisiä.
3. Tunnistaa toistuvia teemoja ja malleja.
Psykodynaamisen terapeutit työskentelevät tunnistaakseen ja tutkiakseen toistuvia teemoja ja malleja potilaiden ajatuksissa, tunteissa, itsetuntemuksessa, ihmissuhteissa, ja elämänkokemuksissa. Joissakin tapauksissa potilas voi olla hyvin tietoinen toistuvista malleista, jotka ovat kivuliaita tai itseään sabotoivia, mutta he kokevat etteivät voi paeta (esim. mies, joka toistuvasti toteaa tuntevansa vetoa romanttisiin kumppaneita, jotka ovat emotionaalisesti saavuttamattomissa, tai nainen, joka säännöllisesti sabotoi omia töitään, Kun menestys on käsillä). Muissa tapauksissa potilas voi olla tietämätön malleistaan. kunnes terapeutti auttaa häntä tunnistamaan ja ymmärtämään niitä.
4. Keskustelu menneistä kokemuksista
Toistuvien teemojen ja mallien tunnistamiseen liittyen aiempien kokemusten, erityisesti varhaisen kiintymyksen kohteet vaikuttavat meidän nykyisiin ihmissuhteisiin ja kokemuksiin nykyisyydessä.
Psykodynaaminen terapeutti tutkii varhaisia kokemuksia, menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta, ja tapaa millä menneisyydellä on taipumus elää nykyisyydessä.
5. Painopiste ihmissuhteissa.
Psykodynaaminen terapia painottaa erityisesti potilaan ihmissuhteita ja kokemusta toisesta ihmisestä (teoriassa objektisuhteet ja kiintymyssuhteet).

6. Painopiste terapiasuhteessa

Terapeutin ja potilaan suhde on itse tärkeä Ihmissuhde, joka voi tulla erittäin merkitykselliseksi ja tunneperäiseksi. Tämä terapeutin ja asiakkaan välille syntyvä tunnesuhde tuo esille asiakkaan ihmissuhteisiin liittyviä tunteita, kuten vihamielisyyttä, ja näitä voidaan käsitellä terapiassa.

7. Fantasioiden ja mielikuvituksen tutkiminen
Muista terapioista poiketen psykodynaaminen terapia kehottaa asiakkaista kertomaan unistaan, fantasioistaan ja päiväunelmistaan.

Vierailija
Emotion Science
Se voi ottaa hienovaraisia muotoja, joita on vaikea tunnistaa tavallisissa sosiaalisessa keskustelussa, kuten hienoisia poikkeamisia aiheesta, kun tiettyjä ajatuksia syntyy, keskitytään pinnallisiin näkökohtiin psykologisesti merkityksellisten kokemuksen sijasta, mielekästä, keskittymällä piirteisiin ja tapahtumiin affektien eliminoimiseksi, keskitytään ulkoisiin olosuhteisiin enemmän kuin omaan roolin tapahtumien synnyssä, ja niin edelleen. Psykodynaamiset terapeutit aktiivisesti keskittyvät ja tutkivat näitä väistämisiä.



Lihavoin tuosta omasta mielestäni tärkeän kohdan. On jotenkin järkyttävää ollut huomata jo varhain elämässä, kuinka vähän ihmiset itseasiassa miettivät asioita tältä kantilta. Suurinosa on irrationaalisuuteen asti kiinnostunut politiikasta ja sillä vaikuttamisesta, vaikka mahdollisuus vaikuttaa sen kautta on todennäköisyydeltään lähes yhtä pieni kuin jumalan olemassaolo. Myös julkinen status on useimpien mielessä tärkeämpi asia kuin oma rooli, joka aiheuttaa sen, että esim. työelämässä arvostetaan enemmän itsekehuskelua ja kykyjen liioittelua kuin realistista ymmärrystä kyvyistään ja vakavaa suhtautumista ongelmiin.

Politiikka syrjäyttää monen mielessä uskon omiin kykyihin, ja politiikkaan uskominen syöttää myös salaa ideologiaa siitä, että ihmisten tulisi olla hyväuskoisia ja uskoa, että korruptiota ei ole olemassa tai että se on hyvin harvinaista, vaikka se itseasiassa on tuiki tavallista. Yhtä tavallista kuin typpi on maapallon ilmakehässä. Moraaliseen epäsuhtaan ja motiivien erilaisuuteen herääminen voi olla maailmankatsomuksellisesti useille egon integraatiota ajatellen sietämätöntä, joten siitä syystä ns. paljastavaa psykoterapiaa annetaan ainoastaan sitä mukaan, kun sillä on terapeuttinen vaikutus ja potilas hyötyy hoidosta. Kyse on vähän samanlaisesta asiasta kuin lääkeannostelu. Ei pyritä kasvattamaan potilasta psykoterapeuttisen kasvatusmallin mukaiseksi, vaan pyritään häntä itse hankkimaan kokemusta maailmasta ja näkemään oma elämä ainutlaatuisempana.

Jos astellaan terapiahuoneesta hetkeksi ulos, on myös sosiaalinen tabu kritisoida muita siitä, että heillä on vääränlainen asenne, joka estää heitä näkemästä asioita realistisemmin, sillä tuo kehoitus nähdään kehoituksen vastaanottajan suunnalta poliittisena toiveena, eli samalla tavalla kuin henkilö itse tarkastelee maailmaa suurimmalta osalta. Tämä on varmaan myös numero 1 väärinymmärrys, kun jotkut alkavat tarjota kritiikkiä psykoterapiaa kohtaan.

Ei ymmärretä, että kyseinen kehoitus on ystävän neuvoon verrattavissa oleva huomautus ja aitoa empatiaa, ja että asioissa voisi olla parannettavaa. Jostain syystä suurinosa ihmisistä on laskelmoivia empatiansa suhteen, ja sellainenkin tulisi ilmaista aina ko. yksilölle tutussa muodossa, että se voitaisiin ottaa vastaan. Ei ymmärretä, että maailmassa on niin monia tapoja osoittaa välittävänsä, että syleilemisen sijasta reaktiona on pelko. Ihmiset eivät halua oikeasti tutustua muihin ihmisiin, kun sen seurauksena oma maailmankuva voisi jälleen muuttua radikaalisti, jolloin sen seurauksena entiset ystävät voisivat mahdollisesti menettää merkitystä. Tämä nähdään negatiivisena asiana, vaikka en itse keksi mitään syytä, miksi se on negatiivinen asia?

Psykoterapiaa kritisoivat tahot usein sitten kieltävät ilman mitään perusteita, koska eivät tajua lainkaan, miksi tällaisia neuvoja tulisi jakaa, ja että heidän mielestään tällaiset ongelmat tulisi ratkaista politiikalla. He eivät kestä lainkaan sitä todellisuutta, että jotkut ansaitsevat erityishuomiota heidän tietämättään, koska jotkut vain ovat tärkeämpiä ihmisiä toisille. He ovat kuin Kain vanhasta testamentista. Kateus on käsinkosketeltavissa, mutta sekin on sosiaalinen tabu, jota nämä ihmiset eivät uskalla ääneen sanoa. Tabu siis tarkoittaa, että tällaiset ihmiset haluavat - ehkä tiedostamattaan - kieltää läheiset ihmissuhteet ja tarvitsevansa sellaisia. He eivät halua erottautua, eivätkä halua sitä, että muutkaan erottautuvat, koska erottautuminen johtaa erityiskohteluun.

Ja juuri tästä samasta syystä he omaavat maailmankatsomuksen, jossa ihmiset eivät heidän mukaansa tarvitse psykoterapiaa tai läheisiä ihmissuhteita. He luulevat, että politiikka voi taata ihmisille jopa henkisen pelastuksen. On aivan uskomattoman järkyttävää ajatella, kuinka moni ihminen on mennyt hautaansa uskoen tällaisiin materialistisiin seikkoihin.

tai nainen, joka säännöllisesti sabotoi omia töitään, Kun menestys on käsillä). Muissa tapauksissa potilas voi olla tietämätön malleistaan. kunnes terapeutti auttaa häntä tunnistamaan ja ymmärtämään niitä.



Tämä on myös tavallista ja olennaista. Suurinosa ihmisistä, johtuen uskosta politiikkaan, voi tarkoituksenmukaisesti vesittää aina omat itsenäistymispyrkimykset, koska on kasvatettu sellaiseen ajattelumalliin, että on aina velkaa muille ihmisille, mitä tahansa hänen omassa elämässä tapahtuisikin. Tämän takia myös kulttuurilla argumentointi taviksien keskuudessa, ja jopa tieteentekijöiden keskuudessa, on yksilön valinnanvaran sijasta aina suositumpaa. Se on siis yleensä aina poliittisesti korrektimpi tapa 'ilmaista itseään.' - tämä lause on oksymoroni. Tästä johtuen nro. 1 asia, minkä takia myönteistä yksilöitymistä ja henkistä kasvua ei pääse koskaan tapahtumaan, johtuu mm. edellä mainitusta. Tämä on myös verrattavissa uskonnolliseen dogmiin, ilmiö, joka elää ihmisten noudattamien normien lomassa piilotellen itseään. Sitä ei ole kirjoitettu mihinkään, mutta se on erittäin vahva oletusarvo, jolle ei ole olemassa mitään rationaalisesti käsiteltäviin muuttujiin perustuvaa pohjaa.

Vierailija

Psykodynaaminen psykoterapia ei liene tehokasta synnynnäisiin neurologisiin ongelmiin kuten asperger tai adhd. Niihin kongitiivinen psykoterapia tai toimintaterapia/kuntoutus on tehokkaampaa. Nämä kun eivät kasvatuksesta tai varhaislapsuuden kokemuksista johdu.

Vierailija

Tämän ketjun otsikko vihjaa, että psykodynaaminen terapia olisi tehokkaampaa kuin muut terapiamuodot. En kuitenkaan löytänyt tällaista kohtaa itse tutkimuksen discussionista, enkä tutkimuksen uutisoineesta artikkelista.

Löysin vain toteamuksen siitä, että psykodynaaminen terapia on yhtä tehokasta.

With the caveats noted above, the available evidence
indicates that effect sizes for psychodynamic therapies are
as large as those reported for other treatments that have
been actively promoted as “empirically supported” and
“evidence based.”

Emotion Science
Shedler myös kiinnittää huomiota siihen, että kognitiiviset terapeutit käyttävät samanlaisia lähestymistapoja terapiassaan, jotka alun perin ovat psykodynaamisesta terapiasta lähtöisin, ja kysyykin, myydäänkö asiakkaille todellisuudessa samaa tuotetta eri nimillä.



Kognitiivisen psykoterapian perusajatus siitä, että tapahtumat ja asiat sinällään eivät meitä kuormita, vaan meidän suhtautuminen niihin, on lähtöisin jo ajalta ennen ajanlaskun alkua.

Terapian vaikuttavuudesta itse tekniikoiden ja käytettävän terapiasuuntauksen osuus on muuten todettu olevan muistaakseni vain n. 20 %. Noin 50 % terapian vaikuttavuudesta on todettu liittyvän terapeutin ja potilaan vuorovaikutussuhteen laatuun. Tästä syystä terapeuttia valittaessa tärkeintä on, että potilaalla tulee tunne siitä, että vuorovaikutus terapeutin kanssa sujuu luontevasti.

Kieltämättä kognitiivinen terapia on jo turhankin hypetetty terapiamuoto. HUS tukee nykyisin psykoterapioista ainoastaan kognitiivisen psykoterapian koulutusta ja tähtää siihen, että kaikki annettava psykoterapia tulisi olla kognitiivista.

Emotion Science
Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008

Matti Keinänen ja Ari Takalo kirjoittavat psykodynaamisen terapian tehosta HS:n yleisönosastolla 23.03.10

Esimerkiksi Falk Leichsenring ja Sven Rabung (JAMA 2008) osoittivat psykoanalyyttisen terapian vaikuttavuustutkimuksista tekemässään meta-analyysissa (sisältäen yhteensä 23 kontrolloitua tutkimusta, joista 11 oli satunnaistettuja tutkimuksia) psykoanalyyttisen terapian olevan hyvin vaikuttava hoitomuoto.



Saman löydön hoidon vaikuttavuudesta ja hoitovaikutusten jatkumisesta hoidon jälkeen ovat tehneet Anthony Bateman ja Peter Fonagy (American Journal of Psychiatry 2008, 2009) tutkimuksissaan mentalisaatioon perustuvasta psykoanalyyttisesta terapiasta

Uusimmat

Suosituimmat