EK:n johtaja tekisi ruotsista valinnaisen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan olisi aika luopua pakollisesta ruotsista ja tehdä siitä valinnainen aine peruskoulussa.

Koposen mukaan ruotsista on tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee opiskelemaan peruskoulussa yhtä aikaa kolmea vierasta kieltä. Englannin laaja opiskelu taas on ymmärrettävää, koska siitä on tullut maailman kieli myös työelämässä."
_______________________________________________

En ole vähään aikaan laittanut aloituksia tänne tästä tärkeästä aiheesta, mutta nyt korjataan tilanne ja katsotaan mitä kieliä suomalaiset tarvitsevat. Olisiko nyt aika järkiperäistää suomalaisten kieliopinnot vastaaviksi kuin muilla eurooppalaisilla jo on. Euroopassa tarvitaan saksaa, ranskaa ja espanjaa englannin lisäksi ja varsinkin me suomalaiset tarvitsemme venäjäntaitoisia jo pelkän potentiaalin kannalta mitä Venäjä kauppakumppanina edustaa. Mikä pelottaa ruotsin vapaaehtoisuudessa?

Kommentit (9)

Vierailija
Manse
Mikä pelottaa ruotsin vapaaehtoisuudessa?



Ruotsin kielen olemassaolohan se taisi tulla esiin jos joskus aikaisemmin Tohmajärventapauksessa..

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2371
Liittynyt24.3.2009
OzziXX
Manse
Mikä pelottaa ruotsin vapaaehtoisuudessa?

Ruotsin kielen olemassaolohan se taisi tulla esiin jos joskus aikaisemmin Tohmajärventapauksessa..

Suomenruotsalaiset häviävät ilmaan kun pakkoruotsi lopetetaan?

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5787
Liittynyt3.5.2008
Tvomas
OzziXX
Manse
Mikä pelottaa ruotsin vapaaehtoisuudessa?

Ruotsin kielen olemassaolohan se taisi tulla esiin jos joskus aikaisemmin Tohmajärventapauksessa..

Suomenruotsalaiset häviävät ilmaan kun pakkoruotsi lopetetaan?



No mikäs se valtaapitävää puoluenomenklaturaa oikein pelottikaan Neuvostoliiton ja reaalisosialismin romahduksessa?

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vierailija

Näyttää olevan kipeä aihe edelleen, koskahan suomalaiset pääsevät irti alistuneisuudesta ja lammasmaisesta nöyräilystä vai onko itsari paras tapa protestoida yhteiskuntaa vastaan?

Vierailija
Manse
Näyttää olevan kipeä aihe edelleen, koskahan suomalaiset pääsevät irti alistuneisuudesta ja lammasmaisesta nöyräilystä vai onko itsari paras tapa protestoida yhteiskuntaa vastaan?

Pikku hiljaa vanhat tabut ja asenteet alkavat murtua. EK:n johtajan kannanotto oli vain yksi(tosin selkeä) askel siihen suuntaan.

Vierailija
Manse
Koposen mukaan ruotsista on tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee opiskelemaan peruskoulussa yhtä aikaa kolmea vierasta kieltä.



Mitenkäs menikään se perinteinen tekosyylitania pakkoruotsin puolesta...

Vierailija

Olisiko pakkoruotsin vastustamisen ohessa aika alkaa jo puolustaa jotakin?

YLE

Helsingin yliopiston kielipolitiikasta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelu koskee Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa, joka on päättänyt, että myös suomalaisten opiskelijoiden on käytettävä kaikissa opinnoissaan englannin kieltä, jos samassa ryhmässä on yksikin ulkomaalainen opiskelija.

Kantelun on tehnyt yksi tiedekunnan opiskeljoista, joka katsoo kielipäätöksen rikkovan Suomen perustuslakia. Lain mukaan Suomen kansalaisilla on oikeus äidinkieliseen opetukseen. Suomen kielen professori Auli Hakulinen tukee kantelua.

- Suomeen mahtuu yksi ajatus kerrallaan, ja nyt se ajatus on kansainvälistyminen ja kilpailu. Sitä tulkitaan niin, että englantia pitäisi käyttää opinnoissa joka tasolla.

Kirjoittakoot suomalaiset huippututkijat englanniksi, se on ihan toinen asia kuin perusopiskelu sellaiselle, joka lähtee valmistuttuaan maalle sikoja hoitamaan, Hakulinen suomii.

Hänen mukaansa ongelma ovat erityisesti maisteriohjelmat, joita on aloitettu yliopistoissa suuri määrä, sekä suomen- että englannikielisiä. Säästöihin vedoten ne on helppo yhdistää, ja jos joukossa on yksi ulkomaalainen, määrätään kaikille kieleksi englanti.

Toinen ilmentymä kansainvälisyyden tavoittelusta ovat yliopistojen englanninkieliset nimet. Niitä ovat ottaneet ennen muuta muualla kuin Helsingissä sijaitsevat yliopistot.

- Maakuntien yliopistot synnytettiin palvelemaan paikallisia tarpeita, mutta nyt juuri ne ovat ensimmäisenä näyttämässä, että ne ovat hienoja ja kansainvälisiä. On University of Eastern Finland ja Lappeenranta University of Techology. Opetuksen ja tutkimuksen tasoa pelkkä nimi ei kuitenkaan nosta.
"Suomen kielelle tehdään väkivaltaa"

Pienen toivon kipinän Hakulinen näkee yliopistojen kielistrategioissa, jotka on uusittava lähikuukausina uuden yliopistolain vuoksi. Hakulinen soisi, että uudet strategiat eivät ole pelkkiä periaatepapereita vaan niissä on myös käytännön ohjeita siitä, miten aiotaan suojella kansallisia kieliä.

Yliopistojen kielipäätöksiä tekeville Hakulinen suosittelee esikuvaksi kirjallisuuden suomentajia. Hänen mukaansa Suomessa tietoisesti kansainvälisintä väkeä ovat juuri kääntäjät.

- He ovat etuvartiossa, he vaivautuvat miettimään sitä, miten suomeksi saataisiin kaikkea sitä keskeisintä ja parasta, mitä ilmestyy muualla. He ovat kulttuurisesti aivan eri tasolla kuin yliopistoihmiset, jotka tekevät väkivaltaa äidinkielelle.

Hakulinen korostaa, ettei ole vaatimassa takaisin yksi mieli, yksi kieli -linjaa. Se oli aikoinaan poliittisesti hetken ajan tarpeen, mutta todellisuudessa Suomi ei ole koskaan ollut yksikielinen eikä sellaiseksi tule, Hakulinen sanoo.

Radion kulttuuriuutiset pyysi myös Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan dekaania Marketta Sipiä kertomaan tiedekuntansa kielikäytännöistä, mutta Sipi ei halunnut kommentoida asiaa. Oikeuskanslerille tehtyyn kanteluun on vastannut yliopiston rehtori. Oikeuskansleri ei ole vielä antanut päätöstään.




Edes äidinkieltä? Edes vähäsen?

Helsingin yliopiston kielipolitiikasta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelu koskee Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa, joka on päättänyt, että myös suomalaisten opiskelijoiden on käytettävä kaikissa opinnoissaan englannin kieltä, jos samassa ryhmässä on yksikin ulkomaalainen opiskelija.

Olisko aika herätä tässäkin asiassa?

Vierailija

Iltalehti 21.7. kertoo kolmesta suomenkielisestä tytöstä, jotka pelastivat ruotsinkielisessä Tammisaaressa veteen horjahtaneen epileptikon hukkumusta.

"Koiraansa ulkoluttanut mies sai epilepsiakohtauksen, löi päänsärantakivetyksen reunaan, ja alkoin vajota pinnan alle.

R. hyppäisi viereiseen sutuveneeseen ja sai kiinni miehen paidasta. ... Paikalle kerääntyi nopeasti parikymmentä ihmistä, mutta kukaan ei tehnyt mitään auttaakseen miestä tai pelastajaa.

"Huusin apua, mutta vasta sitten kun huusin ruotsiksi, eräs mies hyppäsi veneeseen (avuksi)."

Uusimmat

Suosituimmat