Seuraa 
Viestejä13176

Mun vanha ja etevä isoisä kertoo että kannattaa laittaa eka tarpeeksi pois sitä että ei ole metanolia. Mistä sen tietää paljonko pitää laittaa metanolia pois ja mistä tiedän että ei siihen jää mitään.

Isoisä jo 85 eikä kertaakan kuollut myrkylliseen viinaan.

Toki on laitonta, eikä sitä kukaan ole 20 vuoteen edes keittänyt.

Myydäänkö kaupassa jotain mittareita että tiedetään paljon metanolia on?

Sivut

Kommentit (46)

Petu
Seuraa 
Viestejä2289

,,, kertaakaan kuollut myrkylliseen viinaan . Urbaanilegenda kertoo, että jos polttaa lusikallisen ponua niin etanoli palaa eri värillä kuin metanoli. En ole kuitenkaan varma tästä. Ponunkeittäjät tietäköön paremmin.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337

Mulle on kerrottu, että heitä ensimmäinen kupillinen pois. Kaikissa alkoholituotteissa on vähän metanolia väkisinki. Kaikkea ei siis saa kokonaan pois millään. Tuosta ensimmäisen kupin säännöstäkään en sen kummemmin tiedä, että riittääkö se oikeasti.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1347

Metanolin kiehumispiste on 64,7 celsius-astetta ja etanolin noin 78. Niin kauan kuin keitoksessa on riittävästi metanolia, ei lämpötila nouse yli tuon 64,7 asteen. Eli tislettä kannattaa ottaa talteen vasta kun keitoksen lämpötila on noussut 78 asteeseen. Metanolia tisleessä on varmaan tästä huolimatta pieniä määriä, mutta ainakin suurimmasta osasta pääsee eroon. Näin asia on ainakin teoriassa.

murjaani
Jotain noista metanolin ja etanolin kiehumispisteistäkin voi päätellä:
Metanoli 65 C
Etanoli 78,3 C

1960-luvulla kun keitettiin, niin lämmöt oli 82-86 astetta C

Ensin mukillinen maahan, ja sitten otettiin aina korkillinen välistä, jonka piti palaa näkymättömällä liekillä....

Ueberweg
Metanolin kiehumispiste on 64,7 celsius-astetta ja etanolin noin 78. Niin kauan kuin keitoksessa on riittävästi metanolia, ei lämpötila nouse yli tuon 64,7 asteen. Eli tislettä kannattaa ottaa talteen vasta kun keitoksen lämpötila on noussut 78 asteeseen. Metanolia tisleessä on varmaan tästä huolimatta pieniä määriä, mutta ainakin suurimmasta osasta pääsee eroon. Näin asia on ainakin teoriassa.



Keitoksen lämpötila kyllä nousee reilusti korkeammalle, mutta höyryn lämpötila ei. Höyryn lämpötila kolonnin jälkeen juuri ennen jäähdytintä on siis se seurattava suure.
Metanolin määrä riippuu ihan täysin tislattavan panoksen koosta: jos tislaa kerralla tynnyrillisen, joutuu pois kaatamaan paljon enemmän kuin kupillisen ekaa tislettä.
Kaikki talteen otettava tisle tulisi sitten myös sekoittaa keskenään vaikkapa ämpärissä ja kaataa vasta sitten pulloihin. Alkupään tuotoksessa on kuitenkin hieman metanolia ja loppupään tuotoksessa ei yhtään, joten tuolla sekoittamisella tuotteen metanolipitoisuus saadaan kaikkiin pulloihin yhtä suureksi.

murjaani
Jotain noista metanolin ja etanolin kiehumispisteistäkin voi päätellä:
Metanoli 65 C
Etanoli 78,3 C

Niinpä, nimenomaan.
Esim. sen voi päätellä että tislauksen voi (ja kannattaa) suorittaa kahdessa vaiheessa jolloin lämpötilan säätökään ei ole ongelma. Voi toteuttaa jopa termostaateilla.
Muuten tulee pikku probleemoja säädössä...

KBolt

Niinpä, nimenomaan.
Esim. sen voi päätellä että tislauksen voi (ja kannattaa) suorittaa kahdessa vaiheessa jolloin lämpötilan säätökään ei ole ongelma. Voi toteuttaa jopa termostaateilla.
Muuten tulee pikku probleemoja säädössä...



Samaa mieltä tuosta termostaattisäädöstä. Liian korkeassa keittolämpötilassa on kanssa se huonoa, että mäski voi palaa pohjaan. Ideaalisin lienee jokin kaksoispohjakattila, jossa haihtuvan höyryn lämmön saisi pidettyä mahdollisimman pienessä haarukassa.

Vanhan säännön mukaan tisleestä heitetään ensimmäinen kahvikupillinen pois, se sisältää paitsi metanolia myös muita ns. korkeampia alkoholeja joilla on alhainen kiehumispiste.

Jos käymistuote nautitaan sellaisenaan, ilman tislausta, nuo haitta-aineet päätyvät toki elimistöön.

Kiljussa, viineissä ja oluessa on siis mukana myös metanoli...

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Metanoli on myrkyllistä yksinään. Riittävän etanolin läsnäollessa elimistössä ei tapahdu metanolin myrkkymuunnosta.

Metanolia nautiskelleet saavat tiputuksessa etanolia estämään myrkkysynteesiä. Enkä yllytä menemään ensiapuun väittämään että tuli otetuksi vahingossa metanolia.

Mitenkähän hanakasti metanoli reagoi hedelmähappojen kanssa? Varmaankin osa viinien aromeista on metanolin ja hedelmähappojen tulosta.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Metanoli on myrkyllistä yksinään. Riittävän etanolin läsnäollessa elimistössä ei tapahdu metanolin myrkkymuunnosta.
Juuri tämän takia kannattaa keittää kahdessa vaiheessa...

Jos minulla sattuisi olemaan 10 litraa 10% mäskiä (kiljua), keittäisin siitä noin desilitran esitislettä pois, kaikki loppu sekoitetaan keskenään. Teoriassa tuosta määrästä saa litran pirtua hyvällä kolonnilla, kolonnitäytteenä käyttäisin rosteri-villaa (ruostumaton teräsvilla). Mäski saa kiehua, yksikään tieteellinen fakta ei todista tätä vastaan. Etanoli ei siis muutu myrkyksi 100 asteen lämpötilassa, ja tätä enempää se ei tietenkään nouse. Metanoli itsessään ei ole myrkyllistä vaan elimistö muuttaa sen muurahaishapoksi joka on. Viinan keittäminen on kielletty verotulojen takia, mutta jos haet viinasi virosta et syyllisty mihinkään laittomaan ja lopputus on sama. Kyseinen toiminta on ollut suomessa kiellettyä jo vuodesta 1756 !

murjaani
Jotain noista metanolin ja etanolin kiehumispisteistäkin voi päätellä:
Metanoli 65 C
Etanoli 78,3 C



Eikös kannataisi sitten ensin laittaa lämpö 70C ja heittää kaikki pois mitä sillä lämmöllä tulee? En ole kokeillut.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
kaukosäädin
Kyseinen toiminta on ollut suomessa kiellettyä jo vuodesta 1756 !



Ei ihan.

http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_viinapannu

"Maaseudulla viinanpoltto oli sallittua vain maanomistajille, kaupungeissa kiinteistön omistajille. Lyhyitä polttokieltoja lukuun ottamatta Suomessa keitettiin paloviinaa vuoteen 1866 asti, jolloin kotipoltto lopullisesti kiellettiin ja valmistus siirtyi valtion valvontaan."

---

No-one
Seuraa 
Viestejä535

Opiskeluaikana kemian opettaja tuli maanantaiaamuna kaamessa kankkusessa luokkaan ja sanoi, että tänään opiskellaan vähän kansaperinteitä. Ei paljon tislattu, mutta sen verran että opettajaparan olokin hiukka parani.
Aika moni asia sitä on ihmisen elinaikana muuttunut, kun rupeaa eri tapahtumia summaamaan.

"... En ikinä uskonut, että muut voisivat ottaa teoriani niin paljon vakavemmin, kuin minä itse..." Albert Einstein

Bitjuus
Vanhan säännön mukaan tisleestä heitetään ensimmäinen kahvikupillinen pois, se sisältää paitsi metanolia myös muita ns. korkeampia alkoholeja joilla on alhainen kiehumispiste.

Jos käymistuote nautitaan sellaisenaan, ilman tislausta, nuo haitta-aineet päätyvät toki elimistöön.

Kiljussa, viineissä ja oluessa on siis mukana myös metanoli...




Kuinkas "korkeammilla" alkoholeilla voisi olla alhaisempi kiehumispiste kuin etanolilla.
Esim. 50 litraa kiljua tislattaessa kannattaa poistaa 500 ml alkupään juomaa, mitään "kaksiosaisia tislauksia" ei tarvita.
Hiivan aminohapoista syntyy kuumennettaessa sikunaöljyä, jonka amyylialkoholi pääasiassa aiheuttaa ponun hajun ja maun.
Sikunaöljy poistuu kun suodattaa juoman tislauksen yhteydessä aktiivihiilen läpi.

Paul M
Metanoli on myrkyllistä yksinään. Riittävän etanolin läsnäollessa elimistössä ei tapahdu metanolin myrkkymuunnosta.

Metanolia nautiskelleet saavat tiputuksessa etanolia estämään myrkkysynteesiä. Enkä yllytä menemään ensiapuun väittämään että tuli otetuksi vahingossa metanolia.

Mitenkähän hanakasti metanoli reagoi hedelmähappojen kanssa? Varmaankin osa viinien aromeista on metanolin ja hedelmähappojen tulosta.




Kyllä metanolista syntyy mm. formaldehydiä ja muurahaishappoa vaikka joisi samalla etanolia, metanoli kuitenkin joutuu kilpailemaan samoista entsyymeistä, eikä haitallisia aineita synny yhtä nopeasti.
Karboksyylihapoista ja alkoholeista syntyy kuumennettaessa estereitä jos mukana on happokatalysaattoria, esim. rikkihappoa.

KBolt
Metanoli on myrkyllistä yksinään. Riittävän etanolin läsnäollessa elimistössä ei tapahdu metanolin myrkkymuunnosta.
Juuri tämän takia kannattaa keittää kahdessa vaiheessa...



Mitähän tarkoittaa kahdessa vaiheessa keittäminen?, sellaiselle ei ole mitään tarvetta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat