Entäs, jos päästöt eivät vähene

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tieteen Kuvalehdessä no 4 pelotellaan jälleen kerran ilmaston lämpenemisellä hiilidioksidipäästöjen lisääntyessä. Ilmastonmuutoksen arvellaan riistäytyvän käsistä. Kasvihuonekaasujen luullaan muodostavan kerroksen, joka estää lämpöä haihtumasta avaruuteen.

Hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä on ehdotettu erilaisia keinoja. Eräiden tutkijoiden mukaan päästöjen vähentäminen ei yksin riitä, vaan maapallon ilmastoa voitaisiin viilentää.

Näitä ehdotuksia lukiessa tuntuu siltä, että ne on kerätty jostain ”aivoriihestä” ilman sen suurempaa kritiikkiä. Jos ihmiset yrittävät tietoisesti muuttaa luontoa voimakkaasti, kannattaa muistaa vanha suomalainen sananlasku. ”Suo siellä, vetelä täällä”.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut 0,028%:sta nykyiseen 0,0385%:iin viimeisen sadan vuoden aikana. Nykyistä vauhtia hiilidioksidin määrä noussee vuoteen 2050 mennessä tasolle 0,047-0,050%. Kivihiilen käyttö on koko ajan lisääntymässä, mutta öljyn ja kaasun käytöt tasaantuvat ja kääntyvät jopa laskuun varantojen tyhjentyessä.

Jotta hiilidioksidilla olisi jotain vaikutusta ilmaston lämpötilaan, olisivat tutkijat varmasti löytäneet CO2:sta jonkun erikoisen voimakkaasti vaikuttavan fysikaalisen ominaisuuden. Mitään merkittävää fysikaalista ominaisuutta ei ole kuitenkaan löytynyt hiilidioksidista, joten voidaan varmuudella sanoa, ettei noin vähäinen määrä pysty muuttamaan ilmastoamme puoleen eikä toiseen. Hiilidioksidi on erittäin inaktiivinen aine ja se reagoi luonnossa helposti vain veden kanssa. Sataessaan alas hiilihappona se liittyy valtavaan ja ikuiseen kalsium-hiilihappo kiertoon.

Maapallon ilmasto on toipumassa hitaasti ”Pienestä jääkaudesta”, kuten on todettu monessa kirjoituksessa näilläkin palstoilla. Maapallon ilmastossa vallitsee noin tuhannen vuoden jaksollisuus, mihin tiedemiehet eivät ole vielä löytäneet syytä.
Nyt alkaneen lämpimän jakson aikana tulee ilmasto lämpenemään vielä 1-2 C seuraavien satojen vuosien aikana hiilidioksidista huolimatta. Ehkäpä sitten taas voidaan kesäisin purjehtia Grönlannin ympäri kuten viikingit aikoinaan. Tämän jälkeen ilmasto taas viilenee ja muutamien kymmenien sukupolvien kuluttua koetaan taas uusi ”Pieni jääkausi”.

Seuraavassa lainauksia Tieteen Kuvalehden artikkelista ja arvioita niiden hyödyistä ja haitoista.

1
Kaivetaan hiili maahan
Kasvijätteistä poltettaessa vain osittain syntyy ”puuhiiltä”. Se voidaan sekoittaa multaan, jolloin se parantaa maan laatua ja lisää hedelmällisyyttä.
Tuhkan kaivaminen mullan sekaan parantaa maaperän hedelmällisyyttä.
Haittoja ei ole, ellei polteta sekalaisia roskia samaan aikaan.
Hiilidioksidin vähentämisessä tällä on vain marginaalista vaikutusta.

2
Hiilisuodattimia ehdotetaan sijoitettavaksi moottoriteiden varteen. Niissä olisi kemikaaleja, jotka sitoisivat hiilidioksidia. Yksi tällainen aine on lipeä (NaOH). Tuntuu aika utopistiselta idealta ja lipeän tuottaminen vaati energiaa niin paljon, että hiilidioksiditasapainon kannalta vaikutus voi olla negatiivinen.

3
Hiilidioksidi ehdotetaan otettavaksi talteen savukaasuista.
Poltettaessa kivihiiltä tavallisessa ilmassa on savukaasuissa mukana runsaasti typpeä ja hiukan typen oksideja ja jonkin verran happea. Mikäli rikinpoistolaitteisto toimii hyvin, ei savukaasuissa ole haitallisia määriä rikkidioksidia.
Hiilidioksidin erottaminen ja talteenotto vaatii tällöin erikoisia ratkaisuja, koska sen määrä on vain noin puolet savukaasuista.
Mikäli erotetaan polttoilmasta ensin typpi ja poltetaan kivihiili lähes puhtaalla hapella, sisältävät savukaasut melkein puhdasta hiilidioksidia. Kaasuissa on lisäksi hiukan typpeä ja typen oksideja ja happea, mutta hiilidioksidin erotus on helpompaa.
Hiilidioksidin talteen otto veisi tuotetusta energiasta 15-20%, joten ilmaista talteenotto ja loppusijoitus ei ole. Hiilidioksidi voidaan pumpata tyhjentyneisiin kaasutaskuihin.

Hiilidioksidin talteenotossa tällä tavalla ei ole kovin suurta merkitystä, koska vain muutamat laitokset tulevat kokeilemaan sitä seuraavan 10 vuoden aikana.

4
Rautasulfaattia on kokeiltu levittää meriveteen, jotta levien kasvua voitaisiin lisätä. Kuolleen levän pitäisi laskeutua merien pohjalle. Tehdyssä kokeilussa pieneliöt söivät osan levistä ja kalakanta vahvistui. Tällä tavalla voitaisiin ehkä lisätä pieneliöiden kasvua valtamerissä ja lisätä kalakantoja.

Hiilidioksidin talteen oton kannalta tällä ei ole kovin suurta merkitystä, rautasulfaattia pitäisi lisätä valtavat määrät, eikä vielä tiedetä, mitä muita vaikutuksia sillä olisi muuhun elämään valtamerissä.

5
Autiomaita voitaisiin ottaa viljelmien käyttöön ja kasvattaa siellä auringon säteilyä heijastavia kasveja.
Autiomaihin ei voida tehdä viljelmiä, ellei järjestetä keinokastelua. Maanviljelyyn ei ole saatavissa nytkään riittävästi puhdasta vettä, joten pitäisi rakentaa valtavat laitokset tuottamaan merivedestä puhdasta vettä. Maailman väkiluku noussee 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja puhtaan veden tarve kasvaa valtavasti lähimpinä vuosikymmeninä.
Kasvillisuuden lisääminen voisi osaltaan vähentää hiilidioksidin määrää.

Maapallon lämpötilan alentaminen tällä tavalla kuuluu sarjaan utopiat.

6
Maata kiertävälle radalle ehdotetaan vietäväksi suuria heijastuspintoja tai miljoonia pieniä peilejä, jotka heijastaisivat osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen.
Suurten peilien viemisessä ei ole muuta riskiä kuin, että se maksaa maltaita.
Mikäli kokeilu epäonnistuu tai peileistä on suoranaista vahinkoa, voidaan peilit saada takaisin.

Pienten miljoonien peilien lähettäminen avaruuteen on leikkimistä liian vakavan asian kanssa. Miljoonia peilejä ei voida kerätä takaisin, jos niistä onkin haittaa maapallolle.

7
Jäätiköille ehdotetaan sulamista vähentäviä suojia. Tätä on kokeiltu paitsi Grönlannissa niin talviurheilukeskuksissa Alpeilla. Jäätiköiden sulamista on voitu paikallisesti hidastaa.
Peittojen levittäminen ja sitten taas kerääminen pois ennen seuraavaa talvea ei ole helppoa. Jos peiton jättää talveksi vaikkapa Grönlannin jäätikölle, peittyy se lumeen. Jään valuessa aikojen kuluessa hitaasti mereen, paljastuisivat peitot vähitellen ja jäisivät sitten useiden vuosisatojen kuluttua löydettäessä silloisten arkeologien ihmeteltäviksi.

8
Tuulivoimalla toimivia ”lumikoneita” ehdotetaan suihkuttamaan lunta jään päälle Pohjoisella jäämerellä. Tuulivoimalla toimiessaan laitteet eivät kuluttaisi energiaa ja lumipeitteen lisääminen hidastaisi kesäistä sulamista.
Valkoinen lumi heijastaa auringon säteilyä, kun taas jäättömän meren vesi imee huomattavan määrään auringon säteilystä.
Menetelmä tuntuu vaarattomalta ja sitä ehkä kokeillaan jossain tulevaisuudessa.

9
Aerosolit eli ilman pienhiukkaset heijastavat auringonsäteilyä. Hiukkasten määrää ehdotetaan lisättäväksi levittämällä ilmakehän yläosaan suuria määriä rikkidioksidia. Rikkidioksidi muodostaa ilmassa olevan vesihöyryn kanssa rikkihapoketta (H2SO3), joka vähitellen hapettuu rikkihapoksi (H2 SO4). Molemmat muodostavat tiivistymisytimiä vedelle, mikä lisää pilvien muodostumista.
Kivihiiltä poltettaessa syntyy jonkin verran rikkidioksidia ja typen oksideja. Nämä molemmat muodostavat tiivistymisytimiä vesihöyrylle. Hiilidioksidi on myös emäs, joka muodostaa vesihöyryn kanssa hiilihappoa (H2CO3). Kaikki nämä hapot toimivat tiivistymisytiminä jo nykyisinkin. Sataessaan maahan ja meriin ne aiheuttavat happamoitumista.
Rikkidioksidin lisäämistä ilmakehään voidaan tietysti kokeilla, mutta merkittävien määrien vieminen ilmakehän yläosiin tuntuu vaikealta.
Haluammeko sitten maan ja vesien happamoituvan entisestään on hiukan kyseenalaisempaa.

Nykyisen auringon aktiivisuuden vähenemisen aikana pääsee huomattavasti enemmän avaruussäteilyä maapallon ilmakehään, muodostaen tiivistysytimiä vesihöyrylle. Tämän säteilyn takia syntyy paljon enemmän pilviä, jotka viilentävät maapalloa. Vuoden lopulla saanemme ensimmäisiä tietoja Cernissä ”Cloud” projektissa suoritetuista kokeista.
Tämänhetkinen kylmyys lienee seurausta tästä avaruussäteilystä.
Auringon aktiivisuuden heikkenemisen kestoa emme pysty ennustamaan, mutta auringon taas voimistuessa, lähtee lämpötila kohoamaan tuon tuhannen vuoden jaksollisuuden ansiosta.

Sivut

Kommentit (52)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Päästöt kyllä vähenevät, kun lopetetaan kivihiilen polttaminen. Helsingin energiakin polttaa surutta varmaan kymmeniä rekkakuormia päivässä. Kivihiilen voi korvata ydinlämpövoimalalla, jossa ei tuotettaisi sähköä lainkaan. Ne voisi sijoittaa nykyisten hiilivoimaloiden paikalle syvälle maan alle.

jerky
Seuraa 
Viestejä57
Liittynyt26.3.2009
Ertsu
Päästöt kyllä vähenevät, kun lopetetaan kivihiilen polttaminen. Helsingin energiakin polttaa surutta varmaan kymmeniä rekkakuormia päivässä. Kivihiilen voi korvata ydinlämpövoimalalla, jossa ei tuotettaisi sähköä lainkaan. Ne voisi sijoittaa nykyisten hiilivoimaloiden paikalle syvälle maan alle.

Helsingin Energia tuottaa kaukolämpöä juuri sen verran kuin kaupunkilaiset lämpöä kuluttavat. Sähkö tulee kaupanpäälle joka myydään edelleen kuluttajille ja pörssiin. Ainoastaan kesällä saatetaan hukata lämpöä mereen, kun lämmönkulutus on vain noin 10% siitä mitä sen on huippukautena. Jos ydinlämpölaitoksella tuotettaisiin vain lämpö niin mistäs luulet otettavan sen reilut 1000 MW sähköä, mitä Helsingin Energian laitokset tuottavat parhaimmillaan talvella. 35% hyötysuhteella toimivilla lauhdelaitoksillako?

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
jerky

Helsingin Energia tuottaa kaukolämpöä juuri sen verran kuin kaupunkilaiset lämpöä kuluttavat. Sähkö tulee kaupanpäälle joka myydään edelleen kuluttajille ja pörssiin. Ainoastaan kesällä saatetaan hukata lämpöä mereen, kun lämmönkulutus on vain noin 10% siitä mitä sen on huippukautena. Jos ydinlämpölaitoksella tuotettaisiin vain lämpö niin mistäs luulet otettavan sen reilut 1000 MW sähköä, mitä Helsingin Energian laitokset tuottavat parhaimmillaan talvella. 35% hyötysuhteella toimivilla lauhdelaitoksillako?

Aattelin sen silleen, että sähköä ja lämpöä tuottavat ydinlaitokset olisivat erillään toisistaan, jolloin saataisiin paras mahdollinen hyötysuhde molemmille. Lämpöä tuottavien laitosten pitäisi olla mahdollisimman lähellä asutusta, kun sähköä tuottavat voisivat olla kauempana.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
eso

Jotta hiilidioksidilla olisi jotain vaikutusta ilmaston lämpötilaan, olisivat tutkijat varmasti löytäneet CO2:sta jonkun erikoisen voimakkaasti vaikuttavan fysikaalisen ominaisuuden. Mitään merkittävää fysikaalista ominaisuutta ei ole kuitenkaan löytynyt hiilidioksidista, joten voidaan varmuudella sanoa, ettei noin vähäinen määrä pysty muuttamaan ilmastoamme puoleen eikä toiseen.



Kyllä kaasumaisella hiilidioksidilla on sellainen merkittävä fysikaalinen ominaisuus, että se absorboi ja emittoi tietyn IR -alueen säteilyä. Ilman hiilidioksidin ja vesihöyryn vaikutusta lämpötila kirkkaina talviöinä olisi jotain 100-150 astetta pakkasella.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitoisuuden kasvattaminen nykyisestä aiheuttaisi enää lämpenemistä.

Vierailija

Jo useaan kertaan täällä erityisesti todettu asia on että hiiliaspekti ei merkitse luonnossa paljonkaan vaan on poliittinen agenda muuttaa maailmantaloutta niin että tietyt tahot saavat ansaitsemattomia tulonsiirtoja niiltä jotka tekevät tuottavaa työtä, jonka osa hiilen käyttö kiinteästi on. Palmujen alla makailisivat ja tilille rapisisi rahaa ihmisiltä jotka pohjoisen pakkasissa painaisivat duunia. Tämäkin meloniporukka muuttaisi pian sinne palmujen alle vaatimaan lisää hiiliveroja.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
tietää
Jo useaan kertaan täällä erityisesti todettu asia on että hiiliaspekti ei merkitse luonnossa paljonkaan

Everything you know, is about to change.

Vierailija

Päästöt eivät vähene 30 vuoteen vaikka tekisimme voltteja ilmassa ja mitä muita ratkaisuja tahansa. Siispä kannattaa edelleenkin nukkua yönsä rauhassa ja tutkia onko mitään kauheaa todellisuudessa edes tapahtumassakaan.

Vierailija

Päästöt eivät todellakaan vähene. Sen mitä (mahdollisesti) länsimaat vähentävät, sen saman verran ja luultavasti paljon enemmänkin nousevat/teollistuvat maat kuluttavat lisää. Jos jotain lämpenemistä olisi tulossa, niin tuossa lehdessä esitettiin kymmenkunta keinoa korjata asia. Hyvähän tuo on huomata että keinoja löytyy siltä varalta että tosiaan alkaa reilusti lämpenemään. Toki kannattaisi varoa ettei lääke ole tautia pahempi

jerky
Seuraa 
Viestejä57
Liittynyt26.3.2009
Ertsu
jerky

Helsingin Energia tuottaa kaukolämpöä juuri sen verran kuin kaupunkilaiset lämpöä kuluttavat. Sähkö tulee kaupanpäälle joka myydään edelleen kuluttajille ja pörssiin. Ainoastaan kesällä saatetaan hukata lämpöä mereen, kun lämmönkulutus on vain noin 10% siitä mitä sen on huippukautena. Jos ydinlämpölaitoksella tuotettaisiin vain lämpö niin mistäs luulet otettavan sen reilut 1000 MW sähköä, mitä Helsingin Energian laitokset tuottavat parhaimmillaan talvella. 35% hyötysuhteella toimivilla lauhdelaitoksillako?

Aattelin sen silleen, että sähköä ja lämpöä tuottavat ydinlaitokset olisivat erillään toisistaan, jolloin saataisiin paras mahdollinen hyötysuhde molemmille. Lämpöä tuottavien laitosten pitäisi olla mahdollisimman lähellä asutusta, kun sähköä tuottavat voisivat olla kauempana.

Siis mitä? Paras hyötysuhde saadaan kun ne tuotetaan yhdessä ja samassa laitoksessa. Mitäköhän järkeä olisi investoida kahteen eri laitokseen, jossa toisen hyötysuhde on enintään 40% ja toisen 90% kun voidaan rakentaa laitos joka tuottaa sekä lämpöä että sähköä 90% hyötysuhteella. On muuten vähän eroa.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

jokapaikassa puhutaan vaan päästöjen vähentämisestä, koska CO2 sitä ja sitä. miksei missään puhuta siitä, että lisättäisiin kasvillisuutta ja lopetettaisiin se sademetsien hakkuu ? kasvillisuushan sitoo sitä pahaa CO2:sta... nuo päästöverot on vain yksi kusetus muiden kusetusten joukossa.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
jerky

Siis mitä? Paras hyötysuhde saadaan kun ne tuotetaan yhdessä ja samassa laitoksessa. Mitäköhän järkeä olisi investoida kahteen eri laitokseen, jossa toisen hyötysuhde on enintään 40% ja toisen 90% kun voidaan rakentaa laitos joka tuottaa sekä lämpöä että sähköä 90% hyötysuhteella. On muuten vähän eroa.

Sitähän järkeä, että esim täällä, missä minä asun, on lämpökeskus, joka käy vain talvella. Se ei tuota sähköä. Siinä on se järki, että lämpökeskusta ei tarvitse käyttää kesällä lainkaan, vaan tarvittava vähäinen lämpö tuodaan silloin kauempaa noista yhteiskäyttövoimaloista.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009

Tuskinpa päästöt kauheasti vähenee ennenkuin Kiina ja Intia ovat teollistuneet mielestään riittävästi ja arabeilla niin paljon rahaa että malttavat jättää öljyn maahan. Saudien kansantuote per lärvi taitaa olla 1/3 suomalaisten vastaavasta

Ilmastonmuutos taitaa jäädä meikäläiseltä kokematta jos tuo nykyinen keskimääräisen eliniän ennuste pitää kutinsa ja muutos etenee tätä vauhtia. Eli 2050 suunnilleen matojen ruokana... ehtiikö Pohjoisnapa jäättömäksi kesällä? Himalajan jäätiköt sulamaan? Merenpinta nousemaan 10 senttiä?

Ilmastonmuutos kuulemma aiheuttaa 2012-elokuvan kaltaisia maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia jos ja kun Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköt sulavat. Nykytahdilla menee joku vuosituhat ennen kuin ollaan siinä tilanteessa.

Realistisin neuvo ilmastonmuutoksen varalle tässä ikäluokassa lienee ostaa Fortumin osakkeita

Too many protest singers, not enough protest songs...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat