Seuraa 
Viestejä19

Lueskeltuani ydinaseiden toiminnasta kertovaa kirjaa aloin miettimään miten eri materiaalit höyrystyvät, palavat tai murskautuvat ydinräjähdyksessä ja mieleeni tuli kysymys:

Mitä tapahtuisi kuvitteelliselle esim. 5cm halkaisijaltaan olevalle timanttipallolle jos se olisi erittäin lähellä (esim 5m) räjähtävästä ydinaseesta?

Ymmärtääkseni lähes mikä tahansa materiaali tuolla etäisyydellä höyrystyy, mutta höyrystyisikö timantti?

Toinen asia mitä aloin tuon ajatusleikin jälkeen miettiä on mitä tapahtuisi samalle pallomaiselle timantille mustan aukon tapahtumahorisontissa?

Googlettamalla nopeasti löysin hiukan infoa, että timantti ei välttämättä ole kovin tunnettu aine, mutta jos jollain on lisätietoa niin voi ennen vastaamistaan korvata sanan timantti jollain kovemmalla

Sivut

Kommentit (23)

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Matsimus
Lueskeltuani ydinaseiden toiminnasta kertovaa kirjaa aloin miettimään miten eri materiaalit höyrystyvät, palavat tai murskautuvat ydinräjähdyksessä ja mieleeni tuli kysymys:

Mitä tapahtuisi kuvitteelliselle esim. 5cm halkaisijaltaan olevalle timanttipallolle jos se olisi erittäin lähellä (esim 5m) räjähtävästä ydinaseesta?

Ymmärtääkseni lähes mikä tahansa materiaali tuolla etäisyydellä höyrystyy, mutta höyrystyisikö timantti?

Toinen asia mitä aloin tuon ajatusleikin jälkeen miettiä on mitä tapahtuisi samalle pallomaiselle timantille mustan aukon tapahtumahorisontissa?

Googlettamalla nopeasti löysin hiukan infoa, että timantti ei välttämättä ole kovin tunnettu aine, mutta jos jollain on lisätietoa niin voi ennen vastaamistaan korvata sanan timantti jollain kovemmalla




http://www.tillander.fi/timanteista.php

"Tillander tuntee timantit"

Et kovin hirveästi googlettanut ainakaan sulamispisteestä.
Nesteeksi muuttuu 3700 Celsiuksen lämpötilassa.
Wikin mukaan kovuudeltaan kolmanneksi paras, tosin lämpöä kestää W:n mukaan vain +700C, jos happea mukana. Palaa vissiin.

Molemmat lämpötilat ylittynevät reippaasti atomipommin räjähtäessä noin lähellä. Pilalle menee.

---

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matsimus
Seuraa 
Viestejä19

Mielenkiintoista, että timantinkin sulamislämpötila on noin vähäinen, enpä olisi arvannut.

Mistähän aineesta fuusioreaktoreiden sisäseinämät tehdään, luulisi että sadanmiljoonan asteen kuumuus säteilisi plasmasta seiniin ainakin yli 3500 C voimakkuudella?

Vierailija

Suprajohtavista magneeteista. Mikään materiaali ei kestä kuuman plasman suoraa kosketusta, joten aine eristetään ympäristöstään. Siihen liittyy myös ongelmat fuusioiden rakentamisessa. Sähkömagneetit syövät liikaa virtaa eivätkä silti ole tarpeeksi voimakkaita pitääkseen fuusiota kaupalliseen tarkoitukseen riittää aikaa käynnissä.
En muista puhutaanko vieläkin sekunneista, muttei kovinkaan paljoa kyllä ylikään.

Alamogordon hiekkaerämaassa, New Mexicossa USA:ssa räjäytettiin maailman ensimmäinen atomipommi (koelataus) 16.7.1945. Pommi oli sijoitettu torniin, parinkymmenen metrin korkeudelle maasta. Kun räjäytys oli tehty, Manhattan-projektin tieteellinen johtaja Robert Oppenheimer ja sotilaallinen päällikkö, kenraali Lesley Groves menivät katsomaan räjähdyskohtaa.
(Tuskin menisivät nykytiedon pohjalta seisomaan juuri räjähdysalueelle!)
Aluetta kattava hiekka oli sulanut lasiksi laajalta alueelta pommin alla. Kuumuus lienee ollut sitä luokkaa, että timanttikin olisi sulanut. Pystytäänhän nykyisin valmistamaan timantteja myös synteettisesti.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662

Tekee sen pallon lämpöä johtamattomasta tai huonosti johtavasta materiaalista, niin se lämpö ei sitten tehoa siihen.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Matsimus
Toinen asia mitä aloin tuon ajatusleikin jälkeen miettiä on mitä tapahtuisi samalle pallomaiselle timantille mustan aukon tapahtumahorisontissa?

Tuskin mitään kummempaa (paitsi että se tipahtaisi mustaan aukkoon eikä koskaan tulis takaisin ). Timanttia ei revi mustan aukon lähellä hajalle aukon valtava vetovoima vaan vetovoimaerot, ns. vuorovesivoimat - siis se, että lähempänä aukon keskustaa oleviin timantin osiin vaikuttaa suurempi vetovoima kuin kauempana oleviin. En usko, että vuorovesivoimat ovat tarpeeksi suuria timantin tuhoamiseen vielä tapahtumahorisontissa. Riippuu tietysti aukon ja tumantin koosta - pieni aukko ja suuri timantti -> suuret vuorovesivoimat.

Matsimus
Lueskeltuani ydinaseiden toiminnasta kertovaa kirjaa aloin miettimään miten eri materiaalit höyrystyvät, palavat tai murskautuvat ydinräjähdyksessä ja mieleeni tuli kysymys:

Mitä tapahtuisi kuvitteelliselle esim. 5cm halkaisijaltaan olevalle timanttipallolle jos se olisi erittäin lähellä (esim 5m) räjähtävästä ydinaseesta?




Ionisoituisi.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
Matsimus
Lueskeltuani ydinaseiden toiminnasta kertovaa kirjaa aloin miettimään miten eri materiaalit höyrystyvät, palavat tai murskautuvat ydinräjähdyksessä ja mieleeni tuli kysymys:

Mitä tapahtuisi kuvitteelliselle esim. 5cm halkaisijaltaan olevalle timanttipallolle jos se olisi erittäin lähellä (esim 5m) räjähtävästä ydinaseesta?

Ymmärtääkseni lähes mikä tahansa materiaali tuolla etäisyydellä höyrystyy, mutta höyrystyisikö timantti?




Ydinräjähteiden suunnittelussa yleensä oletetaan kaikki aineet kaasuiksi, joilla on tietty tiheys. Rakenteellinen lujuus on niillä energioilla täysin yhdentekevä. Timantti höyrystysi, muuttuisi plasmaksi ja jäähdyttyään ja levittyään ilmaan palaisi hiilidioksidiksi.

Toinen asia mitä aloin tuon ajatusleikin jälkeen miettiä on mitä tapahtuisi samalle pallomaiselle timantille mustan aukon tapahtumahorisontissa?



Se hajoaisi kaasuksi ja kuumenisi edelleen plasmaksi jo paljon ennen tapahtumahorisonttia.

Googlettamalla nopeasti löysin hiukan infoa, että timantti ei välttämättä ole kovin tunnettu aine, mutta jos jollain on lisätietoa niin voi ennen vastaamistaan korvata sanan timantti jollain kovemmalla



Kaikki aineet pysyvät kasassa atomien elektronikuorten välisten sähkömagneettisten voimien välityksellä. Niillä on väistämättä tietty raja, kuinka suuria energioita sidokset kestävät. Kosmisissa prosesseissa ja ydinräjähdyksissä energia hiukkasta kohti on niin monta kertaluokkaa korkeampi kuin kiinteän aineen hiukkasten sidosenergia, että sidosten olemassaoloa ei tarvitse huomioida aineen käyttäytymistä mallinnettaessa.

Neutroni
Matsimus
Toinen asia mitä aloin tuon ajatusleikin jälkeen miettiä on mitä tapahtuisi samalle pallomaiselle timantille mustan aukon tapahtumahorisontissa?



Se hajoaisi kaasuksi ja kuumenisi edelleen plasmaksi jo paljon ennen tapahtumahorisonttia.

Miksi?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
EeTee
Neutroni
Matsimus
Toinen asia mitä aloin tuon ajatusleikin jälkeen miettiä on mitä tapahtuisi samalle pallomaiselle timantille mustan aukon tapahtumahorisontissa?



Se hajoaisi kaasuksi ja kuumenisi edelleen plasmaksi jo paljon ennen tapahtumahorisonttia.

Miksi?




Vuorovesivoimien takia. Tähdenmassaisen mustan aukon lähellä gravitaatio vahvistuu hyvin nopeasti, kun siirrytään lähemmäs tapahtumahorisonttia. Jossain vaiheessa pallon aukkoa lähempänä olevaan puoliskoon kohdistuu niin paljon kovempi voima, että se repii pallon hajalle ja pian murusiksi. Murut jauhatuvat edelleen kaasuksi, joka kuumenee kitkan vaikutuksesta jumalattoman kuumaksi ja ionisoituu (ja säteilee röntgensäteitä).

Jonkun supermassiivisen aukon tapahtumahorisontin ympärillä vuorovesivomat ovat pienempiä. En osaa arvioida voisiko pallo ohittaa sellaisen tapahtumahorisontin. Siinä tapauksessa se jauhautuu vasta syvemmällä aukossa, mikäli aukko oletetaan likimain suhteellisuusteorian mukaiseksi myös sisuskaluiltaan.

Aiemminhan minä tässä ketjussa väitin, että vuorovesivoimat eivät vielä tapahtumahorisontissa olisi tarpeeksi voimakkaita. No, tässä hieman laskelmia. (Ne on tehty klassisella mekaniikalla, mutta käsittääkseni sitä voi vielä soveltaa tapahtumahorisontin etäisyydellä; onhan Schwarzhildin säteen yleinen kaavakin johdettu klassisesti.)

Kyseessä olevan timanttikappaleen säde on 0,025m ja timantille löysin tiheyden 3,5g/cm^3 eli 3500kg/m^3, eli timantin massa
m = 4/3*pii*(0,025m)^3 * 3500kg/m^3 = 0,2291kg. Tapahtumahorisontin säde saadaan kaavasta
R = 2GM/c^2, M=mustan aukon massa, G=gravitaatiovakio, c=valonnopeus.
Vuorovesivoima eli timantin eri puolille vaikuttavien gravitaatiovoimien erotus tapahtumahorisontin kohdalla on
F = 1/2GMm(1/(R-0,025m)^2-1/(R+0,025m)^2)
(kerroin 1/2, koska ajatellaantimantti jaetuksi kahteen osaan).

Erilaisilla mustan aukon massan arvoilla saadaan sitten erilaisia arvoja. Kun M=10A (A=Auringon massa = 1,989*10^30kg), niin F=600kN. Kun M=1000A, F=60N. Kun M=100000A, niin F=0,006N. (siis jos suoritin laskut ilman huolimattomuusvirheitä )

Luulisin, että timantti kestää ainakin kaksi jälkimmäistä voimaa. Joka tapauksessa voima riippuu voimakkaasti ( ) mustan aukon massasta.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
EeTee

Erilaisilla mustan aukon massan arvoilla saadaan sitten erilaisia arvoja. Kun M=10A (A=Auringon massa = 1,989*10^30kg), niin F=600kN. Kun M=1000A, F=60N. Kun M=100000A, niin F=0,006N. (siis jos suoritin laskut ilman huolimattomuusvirheitä )

Luulisin, että timantti kestää ainakin kaksi jälkimmäistä voimaa. Joka tapauksessa voima riippuu voimakkaasti ( ) mustan aukon massasta.


Enpä osaa kaavaa arvioida mutta näin ihan maallikkona tuntuisi, että suuremmalla mustan aukon massalla pitäisi vuorovesivoiman olla suurempi eikä päinvastoin.
Saa nauraa.

---

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Jägermeister
EeTee

Erilaisilla mustan aukon massan arvoilla saadaan sitten erilaisia arvoja. Kun M=10A (A=Auringon massa = 1,989*10^30kg), niin F=600kN. Kun M=1000A, F=60N. Kun M=100000A, niin F=0,006N. (siis jos suoritin laskut ilman huolimattomuusvirheitä )

Luulisin, että timantti kestää ainakin kaksi jälkimmäistä voimaa. Joka tapauksessa voima riippuu voimakkaasti ( ) mustan aukon massasta.


Enpä osaa kaavaa arvioida mutta näin ihan maallikkona tuntuisi, että suuremmalla mustan aukon massalla pitäisi vuorovesivoiman olla suurempi eikä päinvastoin.
Saa nauraa.

Pointtihan on se, että "alamäki" on tietysti suurempi mutta myös "jyrkkenee" hitaammin suurempaan aukkoon.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lainaus vanhasta kemian oppikirjasta ( Holleman-Wiberg: Anorganische Chemie)

"Erhitzt man Diamant unter Luftabscluss auf über 1500 C, so geht er unter Wärmeentwicklung in Graphit über:
C(diamant) -> C(graphit) + 0.2 kcal."

Viimeistään 1500 C:ssä metastabiili faasi muuttuu stabiiliksi.

"Beim Erhitzen an der Luft verbrennt der Diamant bei 800 C langsam, in reinem Sauerstoff unter hellem Aufleuchten zu Kohlendioxyd:
C + O2 -> CO2 +94.2 kcal."

Timantit eivät ole ikuisia, palavat hitaammin tai nopeammin ja kirkkaammin hiilidioksidiksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Olisiko ollut tuo kirja: "Heather Couper ja Nigel Henbest: Mustat aukot. Matka mustan aukon keskustaan", jossa käsiteltiin mustien aukkojen kokoa.

Siinä mainittiin pari mielenkiintoista asiaa mustien aukkojen koosta.

Pienimmät ovat tietenkin pistemäisiä. Niiden minimimateriaalimäärä pystytään laskemaan.

Maksimikoolle ei taida olla tällä hetkellä tarkkaa ylärajaa.
Kirjassa esitettiin teoria:
"Jos aurinkokunnan kokoisessa tilassa olisi tarpeeksi paljon materiaalia, eli käytännössä tähtiä, joita "paimennettaisiin" pysymään erillään toisistaan, niin kokonaisuus olisi musta aukko. (Tuo paimentaminen on suora lainaus kirjasta.)
Tällaisen aukon rajapintaa on vaikea huomata, avaruusmatkustaja ei välttämättä huomaa,
että on siirtynyt tapahtumahorisontin yli.
Riittävän ison mustan aukon (ulkopuolelta havaittava?) tiheys voi olla sama kuin vedellä, kunhan materiaalia on tarpeeksi."

Voi olla, että muisti pettää tuon kirjan nimessä, detaljit unohtuvat kymmenen vuoden takaisissa asioissa. Ainakin kirjan nimessä esiintyi "musta aukko". Tuo ison aukon teoria jäi mieleeni. Ei kait sitä kumota voi, jos joku löytää sopivat paimentajat.
Eli ihminen ja timantti menisivät elossa suuren harvan mustan aukon rajapinnan läpi. Pienemmässä (normaalissa?) aukossa vuorovesivoimat muuttaisivat ihmisen makaroniksi, timantin murusiksi.

Timantista: Koovuus ja lujuus eivät korreloi toisiaan. Tuommoinen nyrkinkokoinen timantti, jollaista ennen käytin sormuksessani, menee rikki pudotessaan lattialle.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
EeTee

Erilaisilla mustan aukon massan arvoilla saadaan sitten erilaisia arvoja. Kun M=10A (A=Auringon massa = 1,989*10^30kg), niin F=600kN. Kun M=1000A, F=60N. Kun M=100000A, niin F=0,006N.



Eiköhän timanttipallo tuon 600 kN kestä tasaisesti jakautuvaa kuormitusta.

Jägermeister
Enpä osaa kaavaa arvioida mutta näin ihan maallikkona tuntuisi, että suuremmalla mustan aukon massalla pitäisi vuorovesivoiman olla suurempi eikä päinvastoin.



Kyllä se menee nimenomaan niin, että isolla massalla vuorovesivoma on pienempi. Ison massan tapahtumahorisontti on kaukana keskipisteestä ja voiman muutos matkayksikköä kohti on pienempi kuin pienellä aukolla, vaikka voima itse onkin sama.

Vertaa vaikka Maa-Kuu-systeemiin. Auringon Maahan vaikuttava painovoima on muutamaa kertaluokkaa isompi kuin Kuun, mutta Kuun vuorovesivoima on kuitenkin selvästi isompi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat