Sielun olemus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä ketju lentää Kemia, fysiikka ja matematiikka, koska haluan puhua sielun olemuksesta. Mikään ei voi olla eimitään, joten missähän muodossa sielu voi olla, jos se on totta. Eli mikä on sielun fysikaalinen olemus? Onko se jotain näkymättömiä partikkeleita? Vai mustaa ainetta?

Itse henkilökohtaisesti en usko sieluun, mutta haluan tietää mitä muut ajattelee.

Sivut

Kommentit (188)

Vierailija
nuubi
Tämä ketju lentää Kemia, fysiikka ja matematiikka, koska haluan puhua sielun olemuksesta. Mikään ei voi olla eimitään, joten missähän muodossa sielu voi olla, jos se on totta. Eli mikä on sielun fysikaalinen olemus? Onko se jotain näkymättömiä partikkeleita? Vai mustaa ainetta?

Itse henkilökohtaisesti en usko sieluun, mutta haluan tietää mitä muut ajattelee.




Mieleen kielellisesesti tai (muulla) ulkoisella signaalilla palautettavissa oleva psyykkinen toiminta matkii aistitoimintaa, aistimusten alun perin aiheuttamia fysikaalisia prosesseja neuronien yhteyksissä, samoin kuin jokin kohteen KUVA matkii sen itse kohteen lähettämiä fysikaalisia signaaleja esimerkiksi silmään.

"Sielu" eli MIELI (mind) on siis (toiminnan) "sisäistä kuvaa" neuronien ehdollisten yhteyksien signallivirroissa.

Se EI ole mitään "ainetta", eikä se myöskään millään muotoa "tule ("ajattelevasta") Keenistä" sisällöltään eikä muodoltaan!

Vierailija

Uskonnon mukaan sielu on tehty kaikkein hienoimmista alkuaineista.

Uskontofilosofi `Abdu'l-Bahán mukaan maailmankaikkeudella ei ole epätäydellisyyttä: ”Ellei luomakunta menneisyydessä olisi ollut kaunistettu äärimmäisellä täydellisyydellä, niin olemassaolo olisi ollut epätäydellistä ja tarkoituksetonta.”

Sitten hän perustelee, että ihminen, siis täydellinen ihminen on ollut aina. ”Luojaa ilman luotuja ei voida kuvitella; sillä kaikki jumalalliset nimet ja ominaisuudet vaativat olentojen olemassaolon.”

`Abdu'l-Bahá: ”..Siis samoin kuin Ykseyden sisin olemus, se on Jumalan olemassaolo, on lakkaamaton ja ikuinen – toisin sanoen sillä ei ole alkua eikä loppua – on varmaa, ettei tällä olemassaolon maailmalla, tällä loputtomalla maailmankaikkeudella, ole alkua eikä loppua. ...Olemassaolo on ikuista ja jatkuvaa.”

`Abdu'l-Bahán mukaan elämä on liikettä ja siitä päätellen koko maailmankaikkeus elää, eli että silläkin olisi sielu, mutta omalla tasollaan.
Kaikkia ns. henkisiä ominaisuuksia, jotka heijastuvat aineesta olematta itse ainetta, fysiikan laeista alkaen, sanotaan sielun ominaisuuksiksi. Ihminen tutkiessaan luontoa tuo ne sitten sanojen (numeroiden) kautta ilmi.

Sitten `Abdu'l-Bahá jatkaa sanomalla, että maailmankaikkeuksien osilla on alku ja loppu: ...”Koska jokaisen kokoomuksen, niin yhteisen kuin erityisenkin, täytyy pakosta hajota ...on mahdotonta ettei koottu lopulta hajoaisi.” ...”Siksi meidän on välttämätöntä tietää, mitä jokainen tärkeä olemassaolon muoto oli alussa – sillä ei ole epäilystäkään, etteikö alussa alkulähde ollut yksi ainoa: Kaikkien lukujen alkulähde on yksi eikä kaksi. Silloin on ilmeistä, että alussa aine oli yksi ja sama, ja tämä yksi aine ilmeni jokaisessa alkuaineessa erilaisessa muodossa. Täten syntyi erilaisia muotoja, ja synnyttyään nämä moninaiset muodot tulivat pysyviksi, ja jokainen alkuaine erikoistettiin.”

...”Jumalan viisauden ja Hänen varhemmin olleen mahtinsa kautta tämä kokoonpano ja ryhmittely syntyivät yhdestä luonnollisesta kokoomuksesta, joka oli koottu ja yhdistetty mitä suurimmalla voimalla viisauden ja kaikenkäsittävän lain mukaisesti. ...Tämän vuoksi jokaisesta luonnollisesta koostumuksesta voi syntyä olemus, kun taas satunnaisesta koostumasta ei voi syntyä olemusta.
...Jumala on Se, Joka tekee yhdistelmän, ja koska se on tehty luonnollisen järjestelmän mukaisesti, jokaisesta kokoonpanosta synnytetään olemus, ja olemassaolo toteutuu. Ihmisen laatima kokoonpano ei synnytä mitään, koska ihminen ei voi luoda.”

Poiminnat otettu `Abdu'l-Bahán haastatteluista tehdystä kirjasta Vastauksia joihinkin kysymyksiin.
http://reference.bahai.org/en/t/ab/SAQ/saq-47.html

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Itse en kyllä usko sielun olemassaoloon. Pidän sielu käsitettä enemmän kartesiolaiseksi pohdinnaksi, missä sielu on jotenkin ulkoinen, korkeamman tahon tuote.
Aivojen tuottama tietoisuus potkii meitä eteenpäin.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

En varsinaisesti usko, mutta pidän mahdollisena ja kenties toivonkin, että sielu olisi olemassa.

Sielu voisi olla jotain fysikaalista ainetta, jota emme vielä tunne, tai tule koskaan tuntemaankaan. Ilmeisesti maailmankaikkeudessa on aika varmuudellakin aineita joista emme paljoa tiedä, kuten pimeää ainetta.

Tai sitten sielu olisi puhtaasti jotain hengellistä jutskaa, ei-fysikaalista. Sen käyttäytymisestä ja olemuksesta olisi näin ollen aika mahdoton edes keskustella, imo. Emme vältsist pystyisi edes ymmärtämään sen olemusta tässä elämässä, jossa elämme fysiikan säännöillä.

Itse olen pienestä saakka ihmetellyt tätä "näkökulmaa", eli sitä, että näen ja koen maailman tämän ruumiin kautta. Periaatteessa siinä ei ole mitään selittämätöntä tieteellisesti ajateltuna, mutta se tuntuu silti kummalta. Vaikea edes ilmaista sanoin, mitä siinä ihmettelen, koska se ei ole analysoitavissa fysiikkamme ja tieteemme keinoin. Vähän sama kuin yrittäisi selittää miltä jokin väri näyttää, ilman että luettelee sen värisiä asioita tai assosioi siitä mieleen tulevia asioita. Miksei tämä maailmankaikkeus voisi tapahtua "salassa", ilman "kokijaa"? Ymmärrän ja hyväksyn, mutta silti vaikea tyydyttyä toteamuksesta, että kokeminen on aivotoiminnan luoma "illuusio".

Näistä voi kiistellä mielin määrin, muttei kukaan pysty ikinä sanomaan, mikä on se totuus.

Olen ajatellut, josko tämä näkökulma, että koen maailmaa vain tämän ruumiin kautta, olisi se sielu. Sielu olisi näkökulma, subjekti.

くそっ!

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
nuubi
Tämä ketju lentää Kemia, fysiikka ja matematiikka, koska haluan puhua sielun olemuksesta. Mikään ei voi olla eimitään, joten missähän muodossa sielu voi olla, jos se on totta. Eli mikä on sielun fysikaalinen olemus? Onko se jotain näkymättömiä partikkeleita? Vai mustaa ainetta?

Itse henkilökohtaisesti en usko sieluun, mutta haluan tietää mitä muut ajattelee.




Puhut sielun olemuksesta väärässä paikassa. Fysiikka kemia tai matematiikka ei voi tuoda asiaan mitään näkökulmaa, koska kyse on uskon asioista. Keskustele mieluummin pappien kanssa matematiikan syvimmästä olemuksesta.

Vierailija

Toisaalta osastohan voi olla ihan oikea. Tieteellisestä näkökulmasta tietoisuus on vain aivojen sähkökemiaa, ja tuota aihettahan on käsitelty täällä aikaisemmin > psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-aivot-voivat-synnyttaa-tietoisuuden-t13269.html

Miten sitten nähdään, onko tietoisuus = sielu?

En menisi sielua kieltämään, mutta yksittäisen sielun sijaan universaali sielu / tietoisuus voisi olla ajatuksena mahdollinen.

Vierailija
visti
nuubi
Tämä ketju lentää Kemia, fysiikka ja matematiikka, koska haluan puhua sielun olemuksesta. Mikään ei voi olla eimitään, joten missähän muodossa sielu voi olla, jos se on totta. Eli mikä on sielun fysikaalinen olemus? Onko se jotain näkymättömiä partikkeleita? Vai mustaa ainetta?

Itse henkilökohtaisesti en usko sieluun, mutta haluan tietää mitä muut ajattelee.




Puhut sielun olemuksesta väärässä paikassa. Fysiikka kemia tai matematiikka ei voi tuoda asiaan mitään näkökulmaa, koska kyse on uskon asioista. Keskustele mieluummin pappien kanssa matematiikan syvimmästä olemuksesta.



BEEP! Väärin. Minä nimenomaan tuon tämän ketjun Kemia Fysiikka Matematiikka, koska nyt puhutaan fysiikasta, eli olemuksesta. Tässä ei mitään pappeja tarvita, vaan kunnollisen hyvää intuutiota (einstein), ja omaa mielipidettä.

Piha6
Seuraa 
Viestejä907
Liittynyt26.8.2008

Tila-ulottuvuudet x,y,z, ja aika, siinäkö kaikki ulottuvuudet mitä "on olemassa"? Epäilen että ei. Epäilen koska monikin asia on tietämyksemme tavoittamattomissa ainakin vielä.

Ihminen on biologisesti eläin, siitä ei tarvinne kiistellä. Ihminen on kuitenkin myös hyvä "alusta" sielulle, joka olisikin jotain ihan muuta. Jotain jostain tuntemattomasta ulottuvuudesta. Eikä se mitenkään sotke tuntemiamme fysiikan lakeja.

En väitä mitään, pohdiskelen vaan. Aihe kun on periaatteessa aina kiinnostanut.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Sielu on näppärä metafyysinen käsite, jolla on helppo perustella ihan mitä vaan eikä mitään. Mitään tieteellistä todistetta sielun olemassaolosta en tiedä saadun, jos sieluksi ei lasketa aivojen sähkökemiallisia toimintoja (tai koko ruumiin, mitä siihen tulee). Jos "vain ihmisellä on sielu" mennään mielestäni jo suoranaiseen lajismiin; samoilla systeemeillä pelaa koko eläinkunta, ihminen mukaanlukien.

Nämä siis vain mielipiteitä, kuten mielipideasiasta mielestäni voikin esittää. Sielun kuolemattomuudet yms. voidaan sitten heittää suoraan uskomusten laatikkoon ja unohtaa sinne.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija
nuubi
Tämä ketju lentää Kemia, fysiikka ja matematiikka, koska haluan puhua sielun olemuksesta. Mikään ei voi olla eimitään, joten missähän muodossa sielu voi olla, jos se on totta. Eli mikä on sielun fysikaalinen olemus? Onko se jotain näkymättömiä partikkeleita? Vai mustaa ainetta?

Itse henkilökohtaisesti en usko sieluun, mutta haluan tietää mitä muut ajattelee.


Olisiko sielu sama kuin kokija, eli näkökulma maailmasta ja maailmaan? Psyyke voi muuttua, mutta sielullinen kokija säilyy samana kuolemaan tai ties mihin saakka. Jospa kokija on "sirpale" yhdestä olevaisesta, "Jumalan" tai maailmantietoisuuden yksi näkökulma.

(En lukenut viestiketjua alemmas ennen vastaamista, joten en huomannut että sinä Ronron olit ollut jo aivan samalla sielullisuuden aaltopituudella )

Vierailija

Alussa. Kaikkien alkujen alussa. Oli piste, jolla ei ollut lainkaan ulottuvuuksia. Se oli kaikkeuden ykseys. Energia. Sitten...

Sitten joku heilautti taikasauvaa, ja antoi energialle merkityksen. Tuli kirkkaus, aine ja paikka, joiden kiertokulku ja takaisinkytkentä toteuttaa tarkoituksen.

Uskovaiset rinnastavat asian suunnilleen Jumalaksi ja Jumalan tahdoksi, joka logiikassa on Energia (ykseys) ja Sen merkitys (Jumalan tahto, ikuinen elämä, ocv.)

Nyt on havaittu, että energia ei häviä minnekään, vaan muuttaa muotoaan. Jos se on jollekin sielu, toiselle energia, kolmannelle jossain fysikaalisessa asussa liihottava atomimaalinen pläjäys, niin yhtä kaikki suunnilleen samaa tarkoittava. Sielu.

Tai sitten ollaan kovin ainstaineja, ja uskotaan, että ensin oli inflaatio, ym. ym. Ja kaikkien alkujen alussa oli jo valmiiksi inflaatioon taipuva ilmiö, jonka jälkeen vailla merkitystä tapahtui niin paljon, että ollaan lopultakin tässä.

Paskat. Katso logiikkaa, ja se on alussa. Ketjun ja takaisinkytkennän ensimmäistä seurausta ennen oli ensin jokin syy.

Uskonto-oppi pitäisi olla fysiikkaa, kemiaa, numeroita, logiikkaa. Jeesus - jos oli - oli perseestä. Kyllä otti kipeää lyödä kuuden tuuman rautanaula pohkeesta läpi yhdellä nyrkin iskulla, kun otti vain vähän päähän.

Kovia jätkiä on kuollut, ja kuolee edelleenkin, eikä niistä tuntemattomista kadun tallaajista kaikista Jeesuksen veroista muistoraamattua kirjoiteta. Haistakaa muutenkin paska.

Piha6
Seuraa 
Viestejä907
Liittynyt26.8.2008
sikakoira
Minkä halvatun sielun? Mikä on kiven syvin olemus?

Halvattuja sieluja - Ei kait?

Kiven syvin olemus? - Hm, olla kivi, maata paikoillaan maassa ja odottaa sitä kaunista päivää kun kiven vieressä kasvavan porkkanan kautta piskuinen osa kiven mineraaleista kulkeutuu jonkun ihmisen aivoihin ja osallistuu ajatteluun ja olemassaolon kokemiseen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat