Valaiskaa tietämätöntä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen ajatellut pitkään elämän peruskysymyksiä, elämää kuolemaa syntymää, olen tullut siihen tulokseen, että ihminen palaa kuollessaan samaan olotilaan missä hän oli ennen syntymää, täydelliseen tietämättömyyteen.
Tälle ajatukselle löytyy täysin tieteelliset perusteet, jokainen joka elää tällä planeetalla voi sen vahvistaa.
Ennen sinun tietoisuutesi syntymää on ollut ehkä miljardeja maailmankaikkeuksia iältään (tähdet ja avaruus lehdessä jossakin vaiheessa arvioitiin maailmankaikkeuden iäksi 280-300 biljoonaa vuotta) näitä on ollut ennen sinun syntymääsi ääretön määrä, sitten sinä synnyt muutamaksi kymmeneksi vuideksi ja käsität olemassaolosi tässä maailmankaikkeudessa, tässä on ongelma jota olen pohtinut viime aikoina, jokainen meistä voi todistaa ettei kenelläkään ole muistikuvaa aiemmasta elämästä jossakin toisessa maailmankaikkeudessa, eli olet ainutkertainen yksilö tai tietoisuus. Kuinka todennäköistä on että tämä tietoisuus joka meissä on voisi syntyä jossakin toisessa maailmankaikkeudessa? minulla itsellä on sellainen tuntu että tämä mitä me koemme on täysin ainutkertaista. Perustan sen siihen etten muista tai tiedä että olisin aiemmin tässä tietoisuudessa elänyt missään ulottuvuudessa. Jokainen ymmärtää että tämä maailmankaikkeus on jotain 13 miljardia vuotta vanha, se on vasta yksi hiekanjyvä siitä ajasta joka oli kulunut ennenkuin tämä maailmankaikkeus syntyi, ja ennenkuin sinä synnyit. Jos olisit aiemmin elänyt sinulla olisi muistissa jatkuva katkeamon tietoisuuksien ketju jossa ei olisi taukoja koska sitten kun kuolet aikaa ei olisi eli heräisit heti seuraavaan syntymään vaikka välissä olisi miljardeja vuosia, koska tätä ei ole tapahtunut et kuoleman jälkeen enää koskaan muista mitä olet täällä maan päällä kokenut.

Kommentit (6)

Vierailija

Esitit vaikean asian, todennäköisesti vaikeimman asian koko ihmiskunnalle.

Tuohon asiaan perustuvat monet uskonnot, luulen, että uskonnot ja hallinto ovat käyttäneet tuhansia vuosia hyväkseen tätä normi-ihmisen pelkoa saadakseen hallinnolle tuen. Mielestäni uskonnot käyttävät ihmistä hyväkseen selittämällä tuolle äärettömyydelle vaihtoehdon. Sellaista (ennen syntymää/jälkeen kuoleman)-vaihtoehtoa ei voi todeta. Olipa se olemassa tai ei, niin syntymän ja kuoleman rajapinnan läpi ei ole liikkunut mitään todistettavaa informaatiota. Oletan, että kun kuolee, niin se on finito - jos siellä toisella puolella on jotain "tapahtumaa", niin siitä emme saa ikinä tietoa - ollessamme elossa.

Eli elämä on ainutkertaista, elä sitä täysillä, ja kunnioita sitä.

Tällä viestilläni en halua halventaa uskontojen merkitystä. Ne ovat auttaneet eri kulttuureita kehittymään (monien uskonsotien jälkeen) yhteistyökelpoisiksi, perillä tässä tapahtumaketjussa ei vielä olla. Uskonnot ovat opettaneet meitä kunnioittamaan lähimmäistä - se on fakta, olipa siellä uskon takana jumalaa tai ei.

Ja muuten - ajattele omilla aivoillasi. Herkälle ihmiselle saattavat monet tahot haluta syöttää omia uskomuksiaan. Tunnen toki monta järkevää uskovaista, mutta minusta esim. uskonto ja tiede ovat erillään. Uskonto ei ole tiedettä, silti tieteenharrastajat ovat vastuuntuntoisia ja pyrkivät parantamaan maailmaa.

Vierailija

Huppelis hei vaan kerran tänne on synnytty ja joskus lähdetään. Kosmos ei siitä paskaakaan välitä. Ottakaamme kaikki irti vaan mitä tällä mittaamattoman lyhyellä elämällä irti voidaan saada.

Vierailija

Aineella voi siis olla tässä maailmankaikkeudessa sellainen ominaisuus, että se ymmärtää oman olemassaolonsa, mutta ei mahdollista siirtää sitä informaatiota tämän universumin ulkopuolelle
Mutta vielä palaisin tuohon aloitustekstiin ja kysyisin suhteellisuusteoreetikoilta, onko ajatuksessa ajanolemuksesta suoraviivaisena jatkumona mitään perää?
Tässä universumissa me ymmärrämme ajan, mutta kun kuolemme, siirrymme ajattomuuteen. Tällöin voisi olla mahdollista miljardien ja taas miljardien maailmankaikkeuksien syntymän ja kuolemisen jälkeen palata elävien kirjoihin sattumalta omalle tutulle kotiplaneetalle, jos tällainen aikahyppely on mahdollista, kertokaa te viisaammat.
Eli syntyisinkin samaan tietoisuuteen jossa elin, mutta en muistaisi aiempaa elämääni siinä?

Vierailija

Eipä tuossa mitään kummallista ole. Jokaisen yksilön tietoisuus "kasvaa" aivoissa pikkuhiljaa syntymän jälkeen ja kuolee yksilön kuollessa. Ei ole mitään tietoisuutta joka jää leijumaan jonnekin ajattomuuteen ja johon voi uudestaan palata. Heikon mielen uskonhöpinää jos muuta väittää.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008

"Jos olisit aiemmin elänyt sinulla olisi muistissa jatkuva katkeamon tietoisuuksien ketju jossa ei olisi taukoja koska sitten kun kuolet aikaa ei olisi eli heräisit heti seuraavaan syntymään vaikka välissä olisi miljardeja vuosia, koska tätä ei ole tapahtunut et kuoleman jälkeen enää koskaan muista mitä olet täällä maan päällä kokenut."

Jos muisti on sähköistä toimintaa aivoissa, jotka ovat hajoavaa biomassaa, missä muodossa tämä tieto säilyisi seuraavaan syntymään vuosimiljardien yli?

Tiedon tallennus edes muutamien vuosikymmenten yli nykyisellä tekniikalla herättää kysymyksiä.

---

heskam
Seuraa 
Viestejä935
Liittynyt16.11.2006

Syntyminen on nukahtamista ja kuolema heräämistä. Se on sekä taivaallista realityviihdettä, että oppimismetodi. Siihen liittyy unen mieleenpainaminen heti herättyä.

Kuuluu Öljymäen Enkeliopiston peruskurssin johdanto-osaan.
Kurssilla menestyminen vaatii hyviä unenlahjoja.
Huonommin menestyvät kokelaat joutuvat harrastamaan liikuntaa terveessä ulkoilmassa pelaten esimerkiksi Maapalloa. Tämän on todettu antavan hyvät unenlahjat.

Ettehän te tollot sitä tajua.

Uusimmat

Suosituimmat