Seuraavanlainen hallintojärjestelmä, vikoja?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tällainen hallintomalli, toimisiko:

-Perustuslaki, jota valvoo perustuslakituomioistuin, lait voidaan toimeenpanna vain, jos tämä elin hyväksyy ne
-Presidentti, allekirjoittaa lait ja voi toimeenpanna erillisiä käskyjä korkeintaan vuodeksi, jotka voivat ylittää valtionlain mutteivät olla ristiriidassa perustuslain kanssa
-Varapressa, joka edustaa pressaa ja toimii hallituksen puhemiehenä
-Hallitus, joka koostuu ministereistä ja valitaan ylähuoneesta pääministerin esityksestä, pressa hyväksyy.
-Parlamentin Ylähuone suorilla vaaleilla(tai sitten valitsijamieskokoonpanoilla aluesidonnaisesti, jos käytössä osavaltiomalli), korkeintaan viidesosa alahuoneen määrästä sakkia, ylähuoneella toimeenpanovalta, puhemies pääministeri.
-Parlamentin Alahuone, lainsäädäntövalta, valitaan myös suorilla vaaleilla, puhemies
-edustajainneuvosto, valitaan arpomalla halukkaiden kesken, korkeintaan kymmenen jokaista alahuoneen edustajaa kohden, palkaton ja ei omaa lainsäädäntövaltaa, mutta äänestää kansanäänestyksissä ja voi aloitteestaan 3/4 enemmistöllä epäluottamuslauseena vaatia pressaa hajottamaan parlamentti.

Lait joko hallituksen esityksestä tai parlamentin aloitteesta, ala että ylähuoneen on hyväksyttävä laki ja kolmantena kamarina toimivan pressan on vielä allekirjoitettava se.

Kommentit (10)

Vierailija

Hienoa!!

Ei muuta kuin koettamaan johonkin banaanivaltioon!!

Siellä Sua varmaan ystävälliset ihmiset peremmin ymmärtävät, kun ei ole täällä oikein mennyt läpi.

Siellä on sitä paitsi paljon enemmän parannettavaa!

Bon Voyage!!

Vierailija

Mielenkiintoinen voisi olla vaikkapa polymeritokraattinen valtiojärjestelmä jossa kuntien- ja valtionvirastojen päätäntäelimien valinta ja toiminta olisi meritokraattista. Tällaista ei ole kokeiltu. osittain meritokraattisia ovat olleet Napoleonin tiedemiesten Ranska ja Suomen suurruhtinaskunta mutta näistä on puuttunut Hyväntahtoisen diktaattorin määritelmä ja asema.

Demokratia taas on äärimmäisen huono valtiomuoto; sitä tulee
käyttää vain jos kaikki vaihtoehtoiset järjestelmät ovat vielä
huonompia.

Vierailija

Mjaa, periaatteessahan kaikki ei-korruptoituneet demokraattiset yhteiskunnat ovat meritokraattisia. Demokratiassa tarkoitus on ajaa poliittisia aatteita, mutta tavallaan tuo esittämäni malli menisi vielä nykyistä lähemmäs, sillä siihen ei ole sisällytetty lainkaan puoluejärjestelmää, joka leiriyttää politiikan.

Demokratian jatkeeksi siihen on vielä esitetty erillistä neuvostoa, johon kuka vaan kansalainen kykenisi ottamaan osaa: jos kansanedustajia olisi vaikkapa 100, neuvoston kokoonpano olisi 1000, ja jos oletetaan että esim. Suomen kaltaisessa valtiossa 20% kansasta ottaisi osaa "arpajaisiin", 5250000X0.2=1050000, mahis päästä aukomaan päätään olisi 1/1050 eli liki 0.1%, joka on varsin korkea. Todennäköisyys takaisi sen, että kokoonpanossa olisi väriä laidasta laitaan, meikäläisen kaltaisista yövartijavaltio/teollisuuskapitalismin kannattajista aina ääri-ituhippeihin ja kommareihin asti. Kaikki merkittävää osaa kansasta koskevat asiat käytettäisiin tämän neuvoston kautta yksinkertaisena kansanäänestysmuotona. Lisäksi vaikkapa vähintään 50 edustajan alulle panema luottamusäänestys voisi tuottaa sen, että jos yli 3/4 mielestä parlamentti ei osaisi hommaansa, se hajotettaisiin ja uusi äänestys käynnistettäisiin.

Vierailija

Tärkein muutos olisi kaksikamarinen eduskunta ja -hallitus.

Toinen kamari hommaa tulot, ja toinen päättää että miten tuotot jaetaan.

Velan otto kielletään kunnilta ja valtiolta perustuslailla.

Ei voida olettaa että kauppaneuvos bisneshai, joka on loistava tekemään rahaa, olisi loistava myöskin jakamaan sitä inhimillisesti (huom ei oikeudenmukaisesti, vaan armollisesti).

Eikä sosiaalitantta tajua rahan tekemisestä enempää kuin kehitysvammainen hiiri. Silti he ovat säätämässä esim yrityselämää sääteleviä lakeja. Heidät wittuun sieltä.

Vierailija
Bushmaster
Mjaa, periaatteessahan kaikki ei-korruptoituneet demokraattiset yhteiskunnat ovat meritokraattisia



Jep, yhtään ei-korruptoitunutta yhteiskuntaa tai puhdasta demokratiaa ei ole vielä syntynyt. Kaikissa nykydemokratioissa on paradoksi. Jotta demokratia oikeasti palvelisi täysin demokraattisesti kansalaista pitäisi kansalaisten tuntea tarkoin edustajiensa poliittiset tavoitteet ja mielipiteet. Näin ei tietenkään ole joten äänen antamisessa tiedolla on merkittävän vähän osuutta. Äänestäjiä ei myöskään voi karsia kokeilla joten kansalaisten tietämättömyys edustajaehdokkaiden pyrkimyksistä tavallaan vääristää vaalien lopputulosta. Demokratian paradoksit eivät pääty tähän.

Vierailija

Onko demokratian paradoksi todellinen.
Valtaosa äänestäjistä eivät täytä demokratialle teoriakirjallisuudessa asetettuja tiedollisia odotuksia.

Demokratian paradoksin käsittelyssä on selvittämättä jäänyt se, mitä tarkoitetaan toteamuksella, että demokratia näyttää toimivan? On epäselvää milloin demokratian voidaan katsoa toimivan ja toisaalta milloin se lakkaa toimimasta.

Toinen vastausta vailla oleva kysymys on se, millaisin tiedollisin edellytyksin vallanpitäjien oletetaan demokratiassa toimivan. Tulevaisuudessa politiikkatietämyksen tutkimuksen olisi hyvä pyrkiä vastaamaan näihin kysymyksiin, jotta se entistä paremmin kykenisi osaltaan selittämään edustuksellisen demokratian toimintaa ja toimimattomuutta.

Jos mitataan demokratian toteutumista äänestäjien poliittisten tietämysten valossa niin vain n. 10% kansalaisista täyttää edellytykset äänestää.

Lauri Rapelin tuore väitöskirja aiheesta.
https://oa.doria.fi/handle/10024/59408

Vierailija

Lähtekäämme kuitenkin siitä oletuksesta, ettei täydellistä yhteiskuntajärjestelmää ole ollut, ole eikä tule koskaan olemaankaan.

Velkaa saattaa yhteiskunnan olla välttämätöntä ottaa tietyissä olosuhteissa. Tämäkin voi olla riippuvainen käytetystä talousmallista: jos talous perustuu sovittuun rahan arvoon, tai sitten kultakantaan.

Yhdysvaltain perustuslaki määrittelee, ettei senaatti voi tehdä aloitteita veroja koskevista laeista.

Demokratia on toistaiseksi ainoa tehokas järjestelmä, joka estää sinällään vallan keskittymisen. Jos sen keskittää tietyille tahoille, "viisaille", ne keskittävät itselleen nopeasti myös lisää valtaa ja ongelma on aina myös se, että tietyt päätökset eivät kultajakkaralta katsottuna näytä samalta kuin slummista. Viisas päättäjä kuuntelee aina niitä, joita päätös koskee, mutta takeita siitä, että valtaan pääsevä on kyllin viisas, ei aina välttämättä ole.

Edelleen tuo arvalla-valittava-edustusto olisi parannusta vaikkapa nykydemokratiaan, sillä siihen korkealla todennäköisyydellä osallistuvat vain ne, joilla on oikeita intressejä vaikuttaa politiikkaan.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
rautaleuka
osittain meritokraattisia ovat olleet Napoleonin tiedemiesten Ranska ja Suomen suurruhtinaskunta.




Suomen suurruhtinaskunta oli ruotsalaisen aatelin hallitsema yksikielinen ruotsinkielinen maa eikä meritokratia.

Suomessa oli faktisesti vähemmistödiktatuuri.

-

Uusimmat

Suosituimmat